torstai 20. marraskuuta 2014

Arvokas kansanedustaja

 (Maassamme alkaa vuosisadan eduskuntavaalit 2015  – valitsemme 200 edustajaa, jotka ratkaisevat ’itsenäisyytemme kohtalon’. Nyt puhutaan esimerkiksi eurosta 1]  ja  Natosta 2]  ja sisäisestä turvallisuudestamme 3]  ja oikeudesta omaan lainsäädäntöön)


Eduskunta on erinomaisen tyypillinen verovaroin ylläpidettävä yhteiskuntalaitos, jonka pitäisi edustaa ylimpänä päättäjänä suomalaisuutta. Tälle edustavuudelle on kaksi uhkaa – lainsäädäntö on monin paikoin hyväksytettävä EU:ssa tai linjattava EU-direktiiveihin. Lisäksi aleneva äänestysinto vieraannuttaa eduskuntaamme kansanvallasta.

Eduskunta kaikkinensa maksaa kansalaisillemme ~92 miljoonaa euroa vuodessa, siis noin 550 miljoonaa markkaa. Ihmisiä Arkadianmäen toiminnoissa, edustajat mukaan lukien on tuhatkunta. Kansanedustajan peruspalkka on ~6.400 euroa kuukaudessa ja siihen kulukorvaukset ja sosiaaliturvamaksut päälle.

Todellisuudessa yksi kansanedustaja maksaa veronmaksajille ~460.000 euroa vuodessa, ja kun otamme huomioon jaon äänestäneiden määrän mukaisesti on hinta äänestänyttä *]  kohden noin 31 euroa – paljon vai vähän, päätä Sinä.
*] 4,39 miljoonaa äänioikeutettua vuoden 2011 eduskuntavaleissa, joista äänesti 2,93 miljoonaa.


Poikkeusolosuhteet edellyttävät yhteistä vastuuta edustajiltamme
Ehdokkaita asettavien puolueiden ja kansanliikkeiden on yhteisesti haettava niin uskottavaa linjaa mielenkiintoisesti ja konkreettisesti esitettynä, jotta kansa käy uurnille. Ellemme saa äänestysprosenttia nousuun on vaikka pohdittava ”Koko Kansan Rehellisen Vaalirahan4] valjastamista innon nostamiseksi – ”10 euroa puhtaana käteen”, kun äänestyslippu uurnaan vilahtaa – idealla.

Kansanedustajat valiintuvat D´Hondtin menetelmällä,

jolloin jokainen ehdokas saa suhdeluvun koko ryhmänsä äänistä, tällä haetaan edustuksellisuuden todellisuutta. Tosiasiassa kansanedustajat ovat eri arvoisia käytännössä – kansalainen äänestää aina yhtä ehdokasta, paljolti on kysymys myös henkilövaalista ja äänet jakautuvat aina Sauli Niinistön aikanaan eduskuntavaaleissa 2007 saamasta noin 60.000 äänestä 5]  alimmillaan vain muutamaan tuhanteen. Pitäisikö valitut edustajat käyttää suoraan äänestäjien antamaa todellista kannatusvoimaa eduskunnan vallankäytössä? 6]


Perustuslaki säätää,

että äänioikeutettujen kansalaistemme valitsema eduskunta käyttää valtiomme ylintä lainsäädäntövaltaa. Juuri näissä vaaleissa nousee pintaan euro, ja sen valiintuminen kansamme käyttämäksi rahaksi – ilman että siitä kysyttiin kansalta mitään. Oletettiin, että kansalta myönnön saanut EU-kansanäänestys antoi luvan euroonkin. Näinhän se ei ollut, vaan nyt tutkitaan tarkasti pitikö europäätös tehdä perustuslain määrittämässä formaatissa (muodossa)! 7]

Nyt valittava eduskunta on toivottavasti toiseksi viimeinen hallintohimmeli (suosittu lainasana ’sote’ 8] kiemuroinnista), jossa on 200 kansanedustajaa. Meille riittää 99 + puhemies, siis puolitetaan edustajamäärä.


Edustajapuolituksella saadaan lisää tilaa edustajien toiselle avustajalle,

koska tavoitteena on aktivoida itse edustajia enemmän valitsijoidensa ja kansansa ”iholle” kokemaan todellista kansan hätää tai – tyytyväisyyttä. Avustajia tarvitaan sen vuoksi, että edustajalla pitää olla aina mahdollisimman hyvät taustamateriaalit, kun hän kansan parissa kyselee kuulumisia, Tiedonlouhinta ottaa paljon aikaa ja se kannattaa delegoida avustajille.


Toivottavasti jo eduskuntavaalien 2019 yhteydessä,

kun jo silloin olemme markassa takaisin ja mahdollinen EU-eroamisprosessi hyvässä vauhdissa (tarkkojen ja puolueettomien euro- ja EU-selvitysten jälkeen) – kansa pääsee valitsemaan suoraan asetetuista pääministeriehdokkaista haluamansa.

Pääministerivaali ei tarkoita, että hänen puolue tai kansanliike pääsee automaattisesti hallitusvastuuseen, vaan kansan valitsema pääministeri muodostaa hallitusehdotuksen 6-8:lla pääteesillä presidentin hyväksyntään.  Presidenttihän on jo pidempään valittu suoralla kansanvaalilla, ja nyt prosessiin tulisi myös pääministeri.


Uuden pääministerivalinnan myötä myös ministeriöiden työnjakoa,

 … määrää ja rakennetta virtaviivaistetaan vastaaman sellaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa kansanäänestykset ja mielipidekyselyt  9] ovat arkipäivää. Syntyy superministeriö, jota muuten myös Kokoomus ajaa takaa – jonka alla ovat ministeritoimistot – maksimissaan 10 kappaletta.


Seuraavissa eduskuntavaaleissa kansa päättää haluamansa linjan,

 … sillä on myös mahdollista, ettei kansanäänestykset pääse arvoonsa, ja esimerkiksi natokysymystä ei hyväksytetä kansalla. Tätä taustaa vasten tuleva vaali on poikkeuksellisen tärkeä. Perinteelliset puolueet eivät halua puhua Natosta, he haluavat itse päättää tuon asian. Näyttää siltä, että vain yksi puolue on natokannaltaan täysin kirkas ja yksiselitteinen.


Eduskunta on arvokas toimielin ja sen vaikutusvaltaa pitää nostaa, kuten presidentinkin

Ehkä tulevaisuudessa siintää malli, jossa kansankaan valitsemaa pääministeriä ei ole. Olemme siksi pieni kansakunta, että presidentti voi hoitaa suoraan kansan valitsemana eduskunnasta muodostuvan hallituksen – niin kutsuttu USA:n malli. Tällöin presidentti kantaa vastuuta suoraan eduskunnalle ja kansalle.


Eduskunnassa valiokuntatyöskentely on kansalta piilossa olevaa toimintaa –

se pitää saada soveltuvin osin julkiseksi, kuten on oikeuslaitoksemmekin pääperiaate. Valiokunnat ovat uudessa järjestelmässä likempänä tulevia ministeritoimistoja, ja valiokunnat muodostetaankin nimikkeellä, jotka vastaavat näitä ministeritoimistoja, joita on myös tuo kymmenen kappaletta.


Kansanpalvelutoimisto

Vahvistaaksemme suoraa kansalaistoimintaa asetetaan eduskunnan alle Kansanpalvelutoimisto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kansalaiskyselyjen ja -äänestyksien laadinta kyselyineen ja taustaselitteineen.

Samassa yhteydessä hajotetaan nykyinen UPI-FIIA, esiintyneiden puolivillaisten ja tarkoitushakuisten johtopäätöstelyjen 10]  vuoksi. Tilalle muodostetaan tiukasti puolueeton tiedonlouhintatoimisto, joka tuottaa kansalle ja päättäjille luotettavaa tietoa ja analyysia poliittisten ratkaisujen tueksi.


Eduskunta on (aina) valitsijoidensa näköinen

Tänään se ei ole, sillä ääniharavat eivät saa heille kansan antamana kuuluvaa suhteellista esitys- ja päätösvaltaa. Eduskunnan ”ulkonäkö” pitää saada likemmäksi kansakunnan syviä rivejä – niitä rivejä, jotka lopulta aina pesevät ne ruumiit, jotka eräät harvat tekevät.


Eduskunnan ulkonäkö kohentuu, kun saamme kansan liikkeelle - uurnille

Kaikkien ehdokkaiden on nyt unohdettava menneen parjaus, löydettävä ratkaisuehdotuksia, osattava yhteistoiminta ja ymmärrettävä, että puheiden aika on heti vaalien jälkeen ohi. Ei enää pakkopääministeriyksiä 11]  – oppirahat on maksettu ja osalliset kadonneet.

Seuraavalla eduskunnalla on yksi ylitse muiden

 … ja se on kaikkien puheissa ’koristelema’  työ, ja oikeus siihen. Palautetaan työ valtiovallan erityishuolehdintaa ja konkreettisesti tehdään jotain – vaikkapa mobilisoiden kotimaisella suunnittelu- ja työvoimalla ”kaikki oleelliset kaapelit, johdot, /vedensiirtoputket, muuntoasemat ja tiedonsiirtoväylät maan poveen” – projekti, turvaan luonnonilmiöiltä ja terroristeilta!


Äänestävä ihminen on oikeutettu tapaamaan valitsemiaan edustajia säännöllisesti, ja sähköisesti aina – edustajien työnantaja on äänestäjä, joka lopulta maksaa koko kansanedustuslaitoksen kulut ja on siis oikeutettu tietämään, mitä siellä Arkadianmäellä todellisuudessa tapahtuu – tarvitsematta turvautua iltapäivälehtien lööppeilyyn.


VIITTEET
3] Poliisien toiminta turvattava ~ https://www.facebook.com/groups/363304347037588/ -
5] Analyysia 2007 eduskuntavaaleista ja Sauli Niinistön juhlaa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html -
6] Toteutuuko kansalaisen äänestystahto eduskunnassa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisten-nestystulos-ei-toteudu.html -
9] Äänestäjä antaa luottamuksensa valitsemalleen! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/aanestaja-antaa-luottamuksensa.html -
11] AAA´sta AA+´aan ja mitä muuta? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 – [5508]


EXTRA
7] [wiki]  ” … Muun muassa Itsenäisyyspuolue on myöhemmin kritisoinut kansanäänestystä. Puolueen mukaan EU-jäsenyyttä kannattaneet saivat enemmän rahoitusta kampanjoinnille kuin sitä vastustaneet. Lisäksi puolue sanoo jäsenyyttä kannattaneiden väittäneen muun muassa että Suomen markka säilyy jäsenyyden jälkeenkin.[15]
Päätöstä EU-jäsenyydestä on väitetty jopa laittomaksi, koska sitä ei hyväksytty eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja koska joidenkin mielestä Suomen perustuslain 2 § kieltää lainsäädäntövallan epäsuorankin luovuttamisen muulle instituutiolle kuin eduskunnalle. Tätä näkemystä puolustivat julkisuudessa varsinkin Keijo Korhonen ja Ilkka Hakalehto. Korhonen oli myös sitä mieltä, että kansanäänestyksen tulostakin olisi pitänyt tulkita perustuslainsäätämisjärjestyksen hengen mukaisesti, eli jäsenyyden hyväksymistä olisi tullut puoltaa kahden kolmasosan määräenemmistö.[12]


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL   IL   Vf   Pz   BL    BLOG 44253
---20112014---


Sent


Sent: Thursday, November 20, 2014 1:32 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - Arvokas kansanedustaja
OTSIKKO
”Arvokas kansanedustaja”
doc.: Arvokas_kansanedustaja_20112014 – Microsoft Word Starter

W 789 |  871 | 1044 | 1113