lauantai 28. marraskuuta 2009

Talvisota ennen ja nyt - kestääkö suomalaisen hermot?



(HS - Sunnuntai D1 uutisoi 29. marraskuuta 2009 näyttävästi nuorison kyvyistä tosipaikan tullen - ennen ja nyt. Vertailu oli hämmästyttävä, ja jäikin epäselväksi mikä oli kirjoituksen motiivi)

[... maatalon poika haki talvipakkasella puita tupaan, lämpötilan laskiessa -25 asteeseen, samalla hän pyöräytti suuremman hätänsä ulkohuussiin, henki huuruten takapuolta sanomalehden palalla pyyhkäisten -

 … Nuoret seilaavat tänään netissä coca - colan voimalla, ollen lihavampia kuin koskaan aiemmin. Kirves ja puucee ovat tuttuja vain Suomi-elokuvista – hyväntahtoisesti puolittaisella huumorilla...]


Tänään Talvisodan alun 70-vuotispäivänä Helsingin Sanomien moderni vähättelylinjaus tuntuu miltei menneiden sukupolvien rienaukselta - on niin nykypäivämuotia olla itseisarvokriittinen ja sisältötavoitteiltaan pikkunokkela kirjoituspöytäsankari.


On selvää, ettei aikoja 1939 ja 2009 voi verrata nuorina,

 … jotka olivat rintamalla ja jotka voisivat joutua rintamalle. Välissä oleva 70 vuotta on tehnyt tehtävänsä ja rinnastus kahteen täysin eri sukupolveen on mahdoton - miltei pohjaton. Eräs nuorison rinnastus on jäänyt, ja se on suuri enemmistö, joka on aina halunnut varusmiespalvelukseen. 


Verrannon ainoaksi yhdisteeksi jäävät kotimaa ja kieli mitä puhuttiin

Kielessäkin sillä erolla, että nyt kaduilla kuullaan paljon puhetta, mitä Talvisodan vapaustaistelija ei kuunaan olisi ymmärtänyt - eikä tuolloin ollut edes sosiaalisia mekanismeja, joilla osaa vieraskielisistä olisi huolehdittu - ahkeroimista oli muutoin riittämiin siinä, että oma väki sai työtä ja leipää.


Talvisodassa suuren uhrin suhteellisesti kantoivat maaseudun pojat

1939 suomalaiset asuivat enemmistöltään maalla. Katsottuamme alueita, jotka kantoivat kovan uhrin Isänmaallisesta puolustustaistelusta ja myöhemmin puolustuksellisesta hyökkäyssodasta yhdessä saksalaisten kanssa - kohoavat sellaiset kunnat kärkisijoille, kuin Längelmäki, Kesälahti, Luumäki ja monia muita - nämä kunnat kantoivat suhteellisesti suurimmat uhraukset. Nuo kunnat olivat maaseutukuntia, joissa elämä silloiselle nuorisolle oli hyvin erilaista kuin tänään.


Tuntui pahalta lukea verrantoa, jolle ei ollut pohjaa.

Cooperin testit sujuivat silloin ja tänäänkin - sillä erolla, että "juoksutestit" olivat 1930-luvulla käytännön juoksuja, kun moottorivoimaa ei ollut juurikaan saatavilla. Kyse oli enempikin tahdosta, lujuudesta ja yhteishengestä.


Talvisota oli korpisota, jossa metsäntuntemus ratkaisi pelin

Osasi nuoriso ennenkin tapella keskenään, osasi ryypätä ja käydä tansseissa (nykyään sanotaan kait "naisissa"). Talvisodan kynnyksellä nuorisolla oli kokemusta metsistä, puukosta, kirveestä ja umpihangessa hiihtämisestä. Oli taito olla myös metsätöissä. Tänään taitolajit ovat erilaiset. Talvisota oli korpisota, jossa metsäntuntemus ratkaisi merkittävästi pelin.

Maaseudun poika,

joka usein oli kaatumistilastoja katsottaessa tiukoissa paikoissa - oli tietoinen mitä merkitsi pakkanen, vaatimaton ruoka ja naapurin vierellä olo - tuolloin syntyi käsite: "Kaveria ei jätetä" - ja niin tapahtui.

Tänäänkään kaveria ei jätetä, usein hänet hylätään, jos on vielä liian erikoinen. Kylähullut ja muut positiiviset hullut olivat Talvisodan aattonakin, mutta heistä pidettiin huolta ja oman kylän toimesta; ei menty omia juttuja kirkolle laulamaan.


Helsinki maan suurimpana kaupunkina kantoi lukumääräisesti suurimman uhrin,

 … mutta suhteessa ei nouse lähellekään pienien maaseutupitäjien tasolle. Suuria uhrauksia kantoivat mm. Enonkoski, Nurmo ja Rantasalmi + moni muukin, tilastoja on netistä saatavilla ristin pimein.

Tänään suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, joissa suurimmassa ei ole edes juuri lunta, ei pakkasta ja ruokakin on pulskistanut osan pojista vauraisiin mittoihin - osan käydessä huolehtimassa kunnostaan edelleen.


Nykynuoriso on utelias tietämään enemmän mitä heidän isovanhemmat tekivät maansa eteen

Talvisota on tutkimuksissa saanut nykynuorison tunnustuksen ja uteliaisuuden. Ehkä he hakevat sieltä sitä kadonnutta identiteettiä. Ehkä sieltä haetaan niitä arkisankaritarinoita, joita nykypäivänä ei juuri muutaman urheilijan ja Veikko Hurstin lisäksi monia ole.

Nuoriso hakee tunnetta selailemalla Talvisodan mustavalkokuvia, saattaa se sieltä löytyäkin - ainakin kuvien, tarinoiden ja tapahtuneiden tosiasioiden perusteella.


Kaikki arvo meidän tuleville veronmaksajille - hekin tietävät,

 … että verrantoa ei voida heidän ja 1939 poikien välillä tehdä. Tänään huomisen päämäärä on kadoksissa, kuten se oli joulukuun alussa 1939. On yksi mahtava ero, ja se on yhteenkuuluvuus - Talvisodan puolustusvoitto Suomelle tuli johtuen taistelutahdosta, ylimielisestä helppoon tuudittuneesta vihollisesta ja erityisesti oman kotimaan mantujen puolustamisesta.


Isänmaa oli kaikkien huulilla - se oli osa kansallista identiteettiä

1930- ja 1940-luvuilla osattiin aidosti pumpata Isänmaan hegemoniaa kansalaisiin (ajanhenki) - se oli ikään kuin sisään kasvanutta, puurokauhalla syötettynä. Tänään isänmaallisuus on ”Sofi Oksastelua” - tiedettyjen tosiasioiden rääpimisenä ja oman tunnettuusedun saavuttamispyrkyryytenä, antamatta mitään arvoa kunnialle, joka osin katosikin maallisen kulutus hyvinvoinnin kasvaessa ympäristöt ylittäviin mittoihin.


Tänäänkin kaikki kunnia ja arvostus iso-, isoisovanhemmillemme, veteraaneilla ja lotille,

 … jotka yhtenä rintamana taistelivat sen Suomen puolesta, joka tänään mm. "intellektuellina" vähemmistönä pohdiskelee elävästä elämästä irtaantuneita arvoja ja arvottomuuksia.


Kirjoitus voidaan päättää kuuluisan, jo iltahuudosta poistuneen sinivalkoisen äänen, jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothin sanoihin: 

"Suomi on hyvä maa ja sitä parhaiten puolustaa aitosuomalaiset itse!"

Suurella kunnioituksella todellisia veteraaneja kohtaan ja heille, jotka eivät koskaan palanneet,

Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
http://ilkkaluoma.vuodatus.net


"... sanoisin, että tällä kertaa aika jäpäkästi"
http://www.ihmisenpuolue.fi ]

...
Sent:

Sent: Sunday, November 29, 2009 12:05 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE ~  Talvisota ennen ja nyt, läsnäolo, muistikuva ja kuullun ymmärtäminen

Talvisota ennen ja nyt - kestääkö suomalaisen hermot?
doc.: Talvisota ennen ja nyt_29112009 – Microsoft Word Starter


AL | PZ | BL | BLOG | FB |


809





.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti