Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravinto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Hei kaupunkilaiset - böndellä räpätään!

Bönderäppi räppää – ennen muinoin Keskustan ikijuures Paavo Väyrynen tanhusi itsensä Kekkosen suojatiksi ja salaisuuden vartijaksi – näemme vielä Paavon korkeassa virassa tai toimessa, onhan hän vielä niin kovin nuorikin. Nyt maajussi heitti räppäämällä itsensä kaupunkeihin – teki markkinointi-iskun, mistä ravinto ja elämä lähtevät.

Kaupunkilaiset ovat oivaltaneet, että ravinto, ruoka ja elinmahdollisuudet kumpuavat mullasta, pellosta ja sieltä, missä osataan maata muokata, viljellä ja satoa niittää. Maajussi nousee arvoonsa, kun ravinnosta syntyy pula.

Nyt ruokaa on vielä riittämiin ja halvalla 1], varsinkin kun ruokakauppojen ”viimeistä päivää” miinus 30-50% aleliput ovat liimautuneet tuotteisiin – yhä enenevässä määrin. Saksalainen Lidl koettaa lisäksi murtaa kotimaista S- ja K – merkin keskinäistä duopolia. Sinä kuluttajana päätät, mistä ostat.

^1] MTK:n ja Suomen Pankin tilastot paljastavat, että suomalainen käyttää käytettävissä olevista tuloistaan tänään noin 13 prosenttia ravintoon eli Maslowin tarvehierarkian tasolle kaksi – ykköstasollahan on vesi ja hengitettävä ilma.

Räppäämällä tutuksi!

Jokin mainostoimisto on oivaltanut myös, että kaupunkilaisten ja maalaisten (anteeksi tämä nimitys – mutta se on tarkoitettu hyvällä) keskinäinen eripura, epäluottamus ja –luuloisuus täytyy eliminoida, sillä tämä kansakunta tarvitsee toinen toisensa ja se sujuu paremmin, jos saamme olla kylläisinä kohtaamassa paljon suuremmat ongelmat, jotka tulevat rajojemme takaa.

Olemme idän ja lännen vedenjakajalla;

se tarkoittaa sitä, että meidän on huolehdittava erityisen hyvin (ei ruotsalaisittain) oma puolustuksemme, omavaraisuutemme ja keskinainen toimeentulomme, jotta pärjäämme ”oven takana” kuumottavasta kriisistä, jossa ravinnon talousmerkitys kasvaa ja sen myötä omavaraisuutemme.

Olkaamme kiitollisia,

että meillä on pinta-alallisesti suuri eurooppalainen maa-alue, jossa asuu suhteellisen vähän ihmisiä – riitelemään keskenään, puhumattakaan eri kansallisuuksista, jotka tappelisivat uskonnoista, kielistä ja kulttuureista. Olkaamme suomalaisia ja kaupunkilaisina ”räpätkäämme” maaseudun tahdissa sellaiseen hyväksyntään, jossa tarvitsemme kaikki aitosuomalaiset yhteiseen koitokseen pärjätä huomenna ja ylihuomenna.

Sotiemme aikana, kun kansakuntamme eli talvensa paljolti saksalaisen ravinnon varassa, kun maajussit olivat yhdessä kaupunkiväestön kanssa rintamilla puolustamassa isänmaata – nousi maalaisserkku arvoonsa, häneltä sai jopa voita – kun osasi olla huomaavainen ja kaupunkilainenhan osasi –unohtaen taas, kun koitti ”paremmat ajat”.

Räppi yhdistaa nuoria ja nuorissa on tunnetusti tulevaisuus

Vaikkakin nyt nuorista liian moni on työttömänä. Saisimmeko heistä työvoimaa maalle, jotta saamme omavaraisuutemme nousemaan. Arvostaisiko nuoriso paluuta juurille, sillä 80 prosenttia väestöstämme on yhden – kahden sukupolven päässä maaseudun mullasta.

Olisiko tähän kiireiseen elämänrytmiin parempi vaihtoehto kiireettömyys ja pienempi kulutus, vaikka talousviisaamme vaahtoavat jatkuvasta kasvusta, lisäkuluttamisesta, ekstra ostovoimasta – siis kasvusta kasvun perään. Eikö talousviisaat ymmärrä, että ”rajallisuudesta et jatkuvaa loputonta kasvua niitä”.

Maaseudun uusnousu

[ … Maa elättää ja rannat kutsuvat. Kaupunkien mehiläiskennot vaativat määränsä verran peltohehtaareita ja nuo hehtaarit täytyy jossain viljellä, parempi kotimaassa kuin ulkomailla … ]

Selitteeksi ulkomaalaisuudesta saamme usein kotimaisen ravinnon korkean hinnan. Miksi ruoka maksaa niin ”paljon”? No, maaseutuväestölläkin on ollut oikeus samantyyppiseen materiaalisen elintason nousuun kuin kaupunkiväestöllä, tosin ravinnon hinnasta uppoaa juuri kaupunkiväestön työllistämiseen sievoinen lovi!

Ilman kotimaista ravintotuotantoa katoaisi saman tien noin 150.000 työpaikka – niin paljon kotimainen ravintoketju tuottajalta kuluttajan suuhun työllistää. Pitäisikö tämän asia muistaa paremmin?

Olisiko aika yhdistää voimat ja yhdistää maaseutu- ja kaupunkisuomi?

Tosiasia on se, että meidän reilu viiden miljoonan kansakunta ei kestä vastakkainasettelua pääkaupunkiseutu – muu Suomi. Tarvitsemme molemmat. Jokainen voi päässään laskea kuinka paljon peltohehtaareja pääkaupunkiseudun 1,5 miljoonaa ihmistä tarvitsevat – pysyäkseen hengissä. Nuo hehtaarit sijaitsevat muualla kuin Kehä III:n sisällä. Kriisiaikoinakaan ei aina meille ystävä ollut Saksakaan pystyne joka hetkeen olemaan avuksemme – meidän on tultava toimen ominemme.

Olisiko Persukeskusta poliittinen ratkaisu yhdistää Suomi!

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143605-persukeskustalle-104-edustajapaikkaa -]

[ ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/persukeskusta-saa-104-paikkaa-ennenaikaisista-eduskuntavaaleista - ]

[ ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=921182 - ]

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kalluppiharhaa-nukkuvien-seassa.html - ]

Molemmilla puolueilla on samat juuret – kotimaisuus, oma rauha, oma raha ja omat rajat, joita parhaiten puolustaa juuri aitosuomalainen itse. Näiden kahden välillä ei ole edes johtajaongelmaa, koska nykyinen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä 2] on jo hississä kohti pääministeriyttä ja Timo Soini 3] on paras sisäministeriaines pitkiin aikoihin – uuden yhdistettävän kansanliikkeen johto voisi olla ”kaksoismonarkia” jaettuine vastuualueineen, uskonpa, että Soini ja Sipilä tulisivat erinomaisesti toimeen – yhdessä.

^2] Pääministeri Juha Sipilä ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277 –

^3] Yksinäinen Timo Soini ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125523-yksinainen-timo-soini -

Bönderäppi räväytti!

Kerrankin oikea meininki – humoristinen, hauska ja vetoava – yhdistävä sekä kättä ojentava. Erinomainen esimerkki mainostoimistomaisesta kekseliäisyydestä yhteisen asian eduksi ja hyödyksi.

Räväyttääkö cityräppi?

Lähdetään mukaan ja teetetään kaupungeista vastine, jolla houkutellaan maaseutuväestöä luoksemme – tehdään yhdessä uusi uljas Suomi, suomalaisille – puolustetaan se itse ja ilman turhia liittoumia. Tarvitsemme vain erinomaiset suhteet Venäjälle, Saksaan, Ruotsiin ja Kiinaan – se on siinä, niin ja tietenkin yhtenäisen kansan!

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

^Sent

Sent: Wednesday, July 03, 2013 11:25 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Bönderäppi kutsuu kaupunkilaista!

...

Bönderäppi kutsuu kaupunkilaista!

…

AL - Fb – US

^BLOG20 496 | 1 532 - IL

---03072013---

767

maanantai 18. helmikuuta 2013

Biopolttoaineet syövät ravintomme

EU-Euroopalla on energiapaine. Pitää päästä osittain eroon fossiilisista energioista – mehän tarvitsemme itsestämme ulkoista energiaa liikutellaksemme itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen. Olemme oivaltaneet ”ratkaisuksi” biopolttoaineet – kierrätettävän materiaalin, joka ylläpitää maanpäällistä biomassakasvua – siis meidänkin elämäämme.

Olemmeko ymmärtäneet, että biomassa, joka muodostaa elokerroksen paperin ohuena pallomme pinnalle on biosfääri 1], jossa pelaa hallitun kilpailun harmonia ja keskinäistäydellinen sopeuma toinen toisiinsa, josta taas muodostuu biodiversiteetti 2] eli elämän monimuotoisuus.

...

^1] Biosfääri - http://en.wikipedia.org/wiki/Biosphere -

^2] Biodiversiteetti - http://en.wikipedia.org/wiki/Biodiversity -

Me poltamme jo tänään taivaan tuuliin biosfäärin elämänkierron voimaa,

nostaen näin ravinnon hintaa, vaikeuttaen sen saatavuutta, mutta ennenkaikkea tarkemmin tutkimatta puutumme ratkaisevalla tavalla evoluution luomaan biomassojen kiertokulkuun – onko näin vauraat länsimaat hoksaamattaan keksineet keinon vähentää alikehittyneiden maiden väestöä – nälänhädällä, joka kurkistaa jo ylihuomisen ”oven takaa”?

...

Kirjoitimme laajat artikkelit, niin puolesta 3] kuin vastaan 4], bioenergioista – laitamme ensin tähän puolesta kirjoituksen, mutta vain linkkinä – koska juttu oli epäonnistunut yritelmä virittää sellaista, joka juuri ajaa biosfäärimuutoksia luontoharmonialle hallitsemattomaan suuntaan ...

...

^3] LINK_2005 - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/ljyn-niukkuus-parantaa-maaseutumme.html -

^4] [2006] Biomassan poltto estää luontaisten elämänedellytysten paluun luontoon

-- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/pelloilta-viljelty-polttoaine-ei-palaa.html ---

Biopolttoaineet villitsevät niin poliitikkoja kuin maanviljelijöitä. Maapallolla kasvusto on vakio saaden kasvunedellytykset luonnonkierrosta ja auringosta. Nykyinen polttoaine pumpataan ammoin kuolleiden kasvien ja eläimien maatuneista jäänteistä. Vilja taas lähtee pelloista, siis mullasta, vedestä, hivenaineista ja auringon paisteesta.

Tämän päivä vilja ja kasvikset syödään ruokana tuottaen ne jälleen ihmiskierron jälkeen maahan, näin luonnonkierto säilyy ja uusille kasvukerroille jää elinmahdollisuudet. Öljy, joka on pumpattu miljoonia vuosia sitten kuolleiden eliöstöjen jäänteistä, saa kierron moottoreista – lämmöksi, liikkeeksi ja haitallisiksi kaasuiksi lämmittämään ilmakehää 5].

...

^5] Gaia kuumenee – kytketäänkö jäähdytys? - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html -

Brasilia on suuri biopolttoaineiden tuottaja

Brasilialaiset maanviljelijät kaatavat surutta maapallon keuhkoja Amazonasia. EU tuo suurimman osan biopolttoaineestaan mm. Brasiliasta. On todennäköistä, että Suomessa viljelty biopolttoaineen raaka-aine ei kykene ilman tukia kilpailemaan hinnalla brasilialaisen biopolttoaineen kanssa. Näin osallistumme Amazonin sademetsien tuhoamiseen.

Luonnollinen biomassakierto

Moottoreissa käytetty biopolttoaine päätyy "luonnollisen kierron" sijasta lämpönä ja pako- sekä kasvihuonekaasuina suoraan ilmakehään lämmittäen pohjoisten jääpeitettä entistäkin ohuemmaksi.

Raakaöljy, joka on pumpattu maan alta on ns. kierroton orgaaninen aines, kun taas biopolttoaineet ovat lähtöisin aktiivisesta kasvustosta. Biopolttoaineen palaessa, se ei enää palaa perinteellisessä mielessä luonnon kiertoon. Viljan tullessa syötynä elinvoimaksi sen paluu "pakoputkistamme" on eri asia kuin auton pakoputkista vapautuva ilmakehää rasittava kaasuseos. Biopolttoaineet eivät palaa hyödyntämään multana kasvustoa 6].

...

^6] Romahtaako ravinnekierto? - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41494-romahtaako-ravinnekierto-ihmisen-toimista -

Maajussin pelastus?

Suomalainen maanviljelijä valtion tukemana saisi runsaasti työtilaisuuksia, jolloin maaltapako voisi vähentyä toimeentulon tullessa pellolta. Koko maapalloa ajatellen nyt kierrossa olevan eloperäisen aineksen käyttö liikuttelemaan meitä ihmisiä ja tavaroitamme polttoaineena on arveluttavaa.

Syntymättömien elinmahdollisuudet?

Näin saatamme tuhota syntymättömien sukupolvien 7] elonmahdollisuuksia tuhoamalla muutoinkin hyvin ohutta elokerrosta maapalloltamme. Muu eläinkunta on vuosimiljoonat ymmärtänyt tavan liikkua "huomioiden" myös muuta eliöstöä.

...

^7] ”Syntymättömien sukupolvien Eurooppa” –prof. Eero Paloheimo - http://www.eeropaloheimo.fi/eurooppa.html -

...
Maapallo on miltei suljettu systeemi – paitsi auringon energialta ja muutamalta asteroidilta

Maapallo on suljettu systeemi ja kiihtyvällä vauhdilla osallistumme sen aineksien luonnottomaan muunteluun ja siirtelyyn. Ihmisten muuta piittaamaton toiminta on muuttanut peruuttamattomasti ympäristöämme.

Viisaat tohtorit voisivat paneutua biopolttoaineketjuihin pelloilta pakokaasuihin, suomentaen sen selkokielellä kansalaisille kuinka kasvullinen luonnonkierto muuttuu, ennen kuin tehdään kohtalokkaita, lopullisia päätöksiä – ja vain materiaalisen kulutusjuhlamme kasvun jatkumiseksi!

Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.com

http://www.facebook.com/first.ilkka

...

”Poltammeko elämänedellytykset taivaan tuuliin?”

--- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/pelloilta-viljelty-polttoaine-ei-palaa.html ---

Ehkä kaikkein pahimpana ja kohtalokkaimpana ilmentymänä on kotoisen energiayhtiömme Neste Oyj:n sademetsien palmupuupeltojen viljelytys autojen tankkeihin Next_BTL biodieselinä – onko tässä muodostumassa se muistomerkk,i sinänsä hienosta insinööritaidosta, joka aloitti kehityksen, jonka päässä on meidän kannaltamme ”evoluutiosolmu” – joka poistaa meidät biokierrosta yleisvahingollisena partikkelina biosfäärin kokonaiskierrosta ...?

--- http://en.wikipedia.org/wiki/NExBTL ---

--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel ---

Sent

Sent: Sunday, February 17, 2013 11:27 AM

Subject: YMPÄRISTÖMIELIPIDE - Biopolttoaineiden käyttö romahduttaa ravinnekierron?

...

Biopolttoaineiden käyttö romahduttaa ravinnekierron?

(Helsingin Sanomat kirjoitti 17. helmikuuta 2013 metsäenergiasta, biopolttoaineista ja EU-tavoitteista - mutta onko kukaan tai mikään taho tutkinut pitkäjänteisesti mitä biokiertoihin sormeilu tarkoittaa biosfäärikehitykselle, luontaiselle evoluutiolle ja miten biomassojen keskinäinen suhde muuttuu sormeilustamme?)

AL .. US

...

14854

tiistai 1. tammikuuta 2013

Maksammeko velkaa - tuloerot repeävät

Tuloerojen kasvu riistäytyy hallitsemattomaksi väkivallaksi. Oikeudenmukaisuus on henkisistä arvoista se tärkein – se yhdistää ihmisiä ja luo luottamusta. Oikeudenmukaisuuden tunne ei hyväksy jättiläismäisiksi revähtäneitä tuloeroja – eikä se hyväksy sellaista ahneutta, joka käy toisen kukkarolle.

Tuloerot ovat suuria maakunnittain, maittain, maanosittain ja koko maapallon laajuudelta. Kehittyneet maat ovat syöneet kehitysmaiden riisikupeista ^1] – tämä on tosiasia, joka on hyvin vaikea niellä; olemme tältä osin kovin sokeita. Omistaminen on jumittanut ajatuksemme materialismiin ^2]

^1] Maksammeko velkamme kehitysmaille?

--- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/08/13/maksammeko-velkamme-kehitysmaille ---

2] Omistamisen autuus ja kirous

--- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html ---

Ketkä elättävät ja ketä?

Suomessa etelä ”elättää” itää ja pohjoista, koska kuluttajamassat ovat keskittyneet etelään. EU:ssa pohjoinen ”elättää” etelää ja itää. On kysymys tulonsiirroista – paksummasta lompakosta ohuempaan.

Kuntien sisällä sosiaaliturva on tulontasaistamista ”rikkaalta köyhälle” – yhteisten verovarojen käyttöä, joihin suurimmin vaikuttaa arvonlisäveron kanto yhteiseen nk. valtioneuvoston valtiovarainministeriölaariin, vaikka alv pitäisi suhteuttaa syntysijoilleen! ^3]

^3]Arvonlisäveron jakosinne, missä se muodostuu

--- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127190-arvonlisavero-jaetaan-syntypaikkaansa ---

...

Miten me huomioisimme toverit, joiden työpanos on paljon halvempi kuin meidän?

[Koko maapallo on totaalisessa työn uudelleenjaon taistelussa]

--- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123125-tyon-uudelleenjaon-taistelu-osa-ii ---

Ongelmia kohdatessaan ihminen haluaa puhua toisille huolistaan. Suurien katastrofien yhteydessä kansakunnat voivat kohdata toisiaan aivan uudella tavalla. Riittävä ulkoinen uhka voi yhdistää kokonaisia mantereita.

[*] [2005] Auttavaisuus on herännyt uusiin mittakaavoihin mm. Suomessa. Ihmisistä riippumaton luonnonvoima on aiheuttanut suuren hädän, jossa lähimmäisten syvä epätoivo on avannut silmämme tilanteille, joita voi tulla vastaisuudessa kohdallemme milloin tahansa.

Voimme rakentaa varoitusjärjestelmiä ja voimme kehittää avustussysteemejämme yhteisesti ponnistaen. Tämä dramaattinen tapahtuma voisi olla alku uudelle jatkuvalle kädenojennukselle heille, joilla on vain kymmenes - tai vain sadasosa siitä, mitä meillä kehittyneissä maissa on.

LINK --- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/ht-yhdist-ihmisi-auttaminen-helpottaa.html ---

Aivan kuten Aasian katastrofi avasi silmämme on samaan aikaan etenevä globalisaatio ja työnkäytön uusjako ajanut meitä miettimään aivan uudelleen tehtäväjakoa koko maailman osalta. Tuloerot ovat häkellyttävän suuria eri maiden ja maanosien kesken. Nuo tuloerot eli itse asissa ostovoiman käytön eroavaisuus hankaloittaa inhimillisesti ottaen kohta kaikkia maita.

On väärin pelkästään kuunnella rajattomasti toimivia yhtiöitä, joille on suurena etuna omaisuuden kerryttämisessä valtavat tuotantokustannusten erot, millä on dramaattinen yhteys tuloeroihin ja sitä myötä estävä vaikutus kestävän tasaiseen elämisentason tavoitteluun.

Ruotsi on kehitysavun suurvalta ja naiset reilun kaupan pioneereja

--- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/nainen-on-reilun-kaupan-esitaistelija.html ---

Pohjoismaissa mm. Ruotsi ja Norja ovat ymmärtäneet kehitysavun tarkoituksen; meidän ratkaisevasti pienempi kehitysavun osuus bruttokansantuotteestamme ei kuvasta suomalaista kansantahtoa. Kansalaisemme ovat osoittaneet hädänhetkellä kollektiivista auttamisen halua.

On selvää, että elinolojen ollessa edes hiukan paremmat mm. Indonesiassa, olisivat inhimilliset tuhot Tsunamissa olleet pienemmät. Nykyinen tiedonvälitys ja usein parjattu internet "kuulutti" todellisuuden ripeämmin kaikkien tietoisuuteen verrattuna valtiovallan huolelliseen tarkkuuteen ja varovaisuuteen pyrkivät tiedotusmenetelmät.

Kehitysavun suuntaus

Nyt on avattu uusi mahdollisuus koordinoida, systematisoida ja kestävästi hyödyllistää koko kehitysavun tavoitteet ja toimenpiteet.

Tavoitteena ollut 0,7-1% kehitysapua bruttokansantuotteesta ei riitä ratkaiseviin muutoksiin. On laskettu, että kehittyneiden maiden luovuttaessa ostovoimastaan n. 5-10% köyhimmille maille antaa se mahdollisuuden tasaisempaan kulutukseen koko maailmassa, jolloin meille työnjaon uusjaossa kärsiville rikkaille maille avautuu uusia ennen kokemattomia työtilanteita suunnittelun ja projektoinnin osalta.

Kilpailukyky ratkaiskoon lopulta – kunhan lähtökohdat ovat tasaisemmat kuin nyt

On jälleen selvää, että kaikilla maailman mailla tulee olla kilpailumahdollisuus globaalissa kaupankäynnissä. Osaaminen ja neuvokkuus ratkaiskoon onnistumiset. On kuitenkin selvää, että tasaisempi kulutusvoima takaa myös tasaisemman työllistymisen.

Yli rajojen tapahtuva liiketoiminta on mm. Suomessa alentamassa elintarvikkeiden hintoja (Huom! Näin ei kuitenkaan käynyt –merkintä 31122012). Muualta tullut liiketoimi on jo antanut alkusysäyksen esim. matkapuhelinkustannusten alentumiseen.

Täsmäkehitysapu, kuten kiinalaiset operoivat Afrikkaan

Nyt olisi syytä aloittaa systemaattisesti ja tutkitusti uuden ajan täsmäkehitysapu, joka nostetaan 5-10% tasolle ostovoimastamme; näin me takaamme itsellemme markkinoita ja käyttöä osaamisellemme eli viime kädessä onnistumme tavoittelemaan meille kaikille niin tärkeätä työntekoa. Tämä on ratkaisu tuloerojen massiivisen kuilun kaventamiselle – ja tämä palvelee viime kädessä meitä kaikkia ja luonto kiittää!

Välittämisen ja Huolehtimisen Uutta Vuotta 2013 –todellisella vastuunkannolla

Ilkka Luoma

torstai 6. tammikuuta 2011

Lisää hiilidioksidia - ravinto loppuu!

Aika-ajoin uhaksi maalataan ravintopula. Aivan, ravintopula on jatkuva ilmiö maapallolla – tosin riippuen eliölajista. 90% ravintoa tarvitsevasta biomassasta elää jatkuvassa ravintoniukkuudessa. Suuri osa ihmisistäkin elää jatkuvassa nälässä. Mainittakoon, että ihmispopulaation biomassa on häviävän pieni koko maapallon kokonaisbiomassaan nähden.

Ihminen on kunnostautunut syömään muiden lajien laarista ja keskenään toisten ihmisten riisikupista. Ravinto ei jakaannu tasan, ei edes lähelle, vaan kuilu on huiman suuri. Läntiset markkinatalousmaat lihovat yli äyräiden – vyön solkireiät eivät riitä, kun taas Pohjois-Koreassa ja eräissä Afrikan maissa kansaa kuolee yksinkertaisesti nälkään.

Ilmasto on muuttunut, muuttuu ja vaihtelee yhä voimakkaammin. Meillä ihmisillä on siihen osuutemme – poltimme luonnon maanpoveen kätkemät hiilivedyt 150 miljoonan tuotosvuoden ajalta – vain 150 vuodessa, ei ole ihme, että saimme elämän voimaa antavan hillittömän hiilidioksidiryöpyn muine myrkkyineen vastuksiksemme. Ilman hiilidioksidia nykykaltainen viherkasvusto ei kasva ---

...

[2011] Lisää hiilidioksidia - ruoka loppuu!?

--- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/01/lisaa-hiilidioksidia-ruoka-loppuu.html ---

(Edellinen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoi, että ravinnon hinta nousee varmasti, ja se pitää paikkansa. Maailmalla on yhä enemmän suita ruokittavana ja mm. meret tyhjenevät kalaravinnosta sekä eräin aluein ryöstöviljellyt pellot aavikoituvat, jo vedenkin puutteeseen)

[ ... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja - 30%, jopa -50%. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 tuntisen työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii gourmee -osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahasta ... ]

Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?

Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä. Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnänsä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!

Hiilidioksidi on ehdoton kasvunvoima

Ilmasta tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota 'ylisuosittua' elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS^*/] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla mm. keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin.

Kiinan väestö tuplaantui kaksinkertaiseksi 50 vuodessa

Kun synnyin 1957 - oli kiinalaisia 650 miljoonaa. Nyt Kiinassa on asukkaita yli 1300 miljoonaa, siis tuplat. 1950 -luvulla Kiinassa syötiin vihanneksia - ei ollut liikalihavuutta. Erilaisissa kokeiluissa 1960-luvulla kuoli Kiinassa useita miljoonia, mutta oli testattava yhteiskuntajärjestelmiä. Silti väki lisääntyi, koska piti synnyttää työvoimaa pelloille sekä sosiaali- ja vanhuusturvaa.

Nyt kiinalaiset yhden lapsen perheet kaupungeissa suuntaavat juhla-aterialle ainokaisen poikansa kanssa Mäkkäriin - se on muotia. Kuinka käy, kun kaikki kiinalaiset syövät kuten me - monesti ylensyöneet läntisen markkinatalous-demokratian näyttöorientoituneet kulutusihmiset?

Vastaus on helppo: Muille kuin kiinalaisille ei juuri muuta jää - varsinkin kun otamme huomioon muutkin elintason nousuhuumeet - autot ja muut systeemit - jotta kiinalaisetkin ehtisivät siirtelemään itseään ja tavaroitaan entistä nopeammin useampiin paikkoihin - olemmehan esimerkin lännestä näyttäneet, kuten Mäkkäritkin.

Ruoka on arvokkaampaa kuin mitä se nyt maksaa

Ruoka on arvokasta ja meillä se maksaa liian vähän. Käytämme ravintoon Suomessa enää alle 20 prosenttia kokonaisnettotuloistamme. Eläinkunnassa ravinnonhankinta ottaa suurimman osan valveilla olon ajasta - loppu meneekin reviirin puolustamiseen ja parikumppanin etsintään - koska geenit pakottavat siihen ainoaan tehtäväämme: suvunjatkantaan.

Apulantakin loppuu kaivoksista ja louhoksista

Kun apulanta (louhittavat mineraalit) loppuvat, tarvitsemme oman ja eläinkunnan jätöstuotteet biokiertoon tehokkaammin. Sonnasta eli lannasta tulee arvokasta. Jotta ravinnon kasvu vastaisi kiihtyvää kysyntää, tarvitaan biokasvullekin kiihdytetty lisäkasvu ja se tarvitsee hiilidioksidia enenevässä määrin. Muistammehan, että CO² on kasvihuonekaasu ja tomaatitkin kasvavat paremmin kasvihuoneissa.

Biokasvuston jalostus liikennepolttoaineiksi on miltei rikos elämää kohtaan

Meidän ei pidä polttaa biokerrostamme - syökäämme se mieluummin. Emme kippaa omia pakoputkituotteittamme meriin, emmekä kaatopaikoille - vaan biokiertoon tuomaan kasvun edellytyksiä ruoan tuotantoon. Voimme myös ostaa ravintomme lähempää, ja voimme, ainakin lännessä, syödä vähemmän - niin sitten riittäisi muillekkin kuin kiinalaisille.

Peltojen arvo nousee - maa on ainut asia merien ohella, joka tuottaa ravintoa

Kiinalaiset kulkevat maailmalla vuokraten ja ostaen peltoa. Purammeko pakettipeltomme ja laitamme vuokralle? Ratkaisemmeko näin ikuisen kaupunkilaisia hiertävän maataloustukiviidakon?**/ Oppiiko leipääkin syövä kaupunkilainen, että ape syntyy pellosta ja on vaikea tulla toimeen ilman särvintä, - käy kuin sille kuuluisalle mustalaisen hevoselle, kun oppi olemaan syömättä.

...

^*/

CCS = Carbon Capture and Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---

wiki - http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_storage

2009: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/VTT/CCS/ ---

2010: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/CCS_2010%2520/ ---

^**/

Kiinalaisten kanssa on käynnissä pienessä piirissä hyvin 'vallankumouksellinen' neuvottelu ratkaisemaan ruokatuotantoa ja vientitoimintaamme kuin myös ansaintaamme koko ajan kiihtyvässä ja kovenevassa maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa - tästä myöhemmin lisää.

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi/

...

Sent:

Cc: jyrki.katainen@vm.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; timo.kalli@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu ; anni.sinnemaki@tem.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; sirkka-liisa.anttila@mmm.fi ; presidentti@tpk.fi

Hiilidioksidi ja kierrätys ovat biokasvuston edellytys

...

Tunnisteet:

kehitysmaat, maatalous, nälänhätä, ravinto, ruoka,ruokatuotanto, ryöstökalastus, YMPÄRISTÖ,YMPÄRISTÖONGELMAT