perjantai 18. tammikuuta 2013

Elävien saatossa kohti lopullista rauhaa


MTV3 esitti 45 minuuttia ohjelmassaan tiedetyn epäkohdan – liian moni vanhus jää vaille tarpeellista hoivaa ja ylläpitoa. Henkilökuntaa on liian vähän, kustannukset karkaavat, ei ole varaa – vanhuksia on yhä enemmän ja monet omaiset ja lähimmäiset heräävät vasta perinnönjaossa.

Yhteiskunnallamme ei ole varaa enää ylläpitää riittävää hoitoa kasvavalle väestönosalle. Kansalaisten maksamat verot eivät yksinkertaisesti riitä – pitäisi suorittaa verovarojen käytön radikaali uudelleen korvamerkintä, mutta kun kaikki menojen pääluokat huutavat lisää rahaa.


Vanhukset joutuvat huomenna turvautumaan omiin varoihin, niin varoihin, joita on  useissa tapauksissa säästetty koko ikä. Nyt nämä varat menevät vanhuksen omaan hoitoon, eikä perintöjä kärkkyville sukulaisille.

Yksityinen hoivakoti vaatii yhdeksi talouselementiksi voiton – lakikin määrää osakeyhtiön tuottamaan voittoa – sen sijaan yhteiskunnallinen hoivamuoto ei vaadi voittoa, näin tältä osin on pieni mahdollisuus parantaa itse palvelua  --

- alla tosikertomus, kuinka hyvin yhteiskunnan järjestämä ”loppuelämä” järjestyi, vaikka budjetit ovat erittäin tiukat



Elävien saatossa kohti lopullista rauhaa
---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/10/elavien-saatossa-kohti-lopullista.html   ---

.Koettu elämänvaihe kuoleman vierellä - kertomus yhteiskunnallisesta hoidosta ilman toivoa huomisesta, mutta samalla kertomus uutterasta ja huolehtivasta työstä, mitä tässä tapauksessa vastuuta kantava yhteiskuntamalli voi jäsenilleen antaa.


[ ... varhain aamulla kaksi hoitajaa korjasi viimeisen kerran kuolevan asentoa - makuuhaavat olivat auenneet ja kipua koetettiin lievittää viimeiseen saakka. Lisähappi oli tullut turhaksi, kuolema lähestyi - happiviikset poistettiin yhteisessä ymmärryksessä lähiomaisten kanssa. Kuolevan isän pojat näkivät ja kuulivat viimeisen hengähdyksen. Maanpäällinen matka oli päättynyt ... ]

Ikääntyvien ihmisten määrän kasvaessa, vanhus-, ikääntymis- ja viimeisenä terminaalihoidon tarve lisääntyy joka vuosi. Tällä kertaa halutaan kertoa alaston totuus erinomaisesta hoidosta ja huolehtivaisesta läsnäolosta kipujen lievityksen maailmassa, jossa kivun kokemus ei terveelle ihmiselle voi mielikuvituksessakaan avautua - siksi väkevää lievityshoito todellisuudessa on.

Savonlinnan pääterveysaseman vuodeosastot tekivät kaiken sen ja enemmän, mitä lähiomainen olisi missään olosuhteissa voinut toivoa. Yhdeksan kuukauden päättöhoito sai lopullisuuden voimien valuessa tyhjiin - esimerkki elämän taistelusta oli jälkeläisille annettu.

Savonlinnan keskussairaalan sisätautiosasto ja vuodeosastojen henkilökunnat kautta linjan osoittivat esimerkillistä vastuuta, huolehtivaisuutta ja inhimillisyyttä tilanteissa, jotka eivät arkena aukena meille suurimmalle osalle juuri koskaan.

Järjestelmät, systeemit ja menetelmät toimivat erinomaisesti. Hoitohenkilökunta oli aina tilanteen tasalla ja kuoleman kohtaamista odottava potilas tunsi saamansa huolehdinnan, palkiten hymyllään hoitajat.

Osastolla hoitajat huolehtivat kaikki potilaat, hekin, joiden luona ei kertaakaan käynyt kukaan – vain vajaan puolen luona kävi omaisia ja vain muutamien luona säännöllisesti – eräin tapauksin miltei joka päivä.


Loppu

Lopun koittaessa syyskuun aamuauringon juuri noustessa, oli siirtymistä kipujen ulkopuolelle huolehtimassa poikien lisäksi kaksi hoitajaa - työ oli tältä osin päättynyt ja elämä osastolla jatkui ja jatkuu ...


Julkinen kiitos 

Haluamme omaisina julkisesti kiittää Savonlinnan keskussairaalan sisätautiosaston ja pääterveysaseman vuodeosastojen henkilökuntia erinomaisesta työstä ja tinkimättömästä vastuunkannosta - oli sitten kysymys potilaan viikkopesuista, lounastarjoilusta, kipulääkkeen annostelusta, hoitosuunnitelman teosta, potilashuoneen puhtaudesta tai muusta isämme huolehdinnasta. 

Koko henkilökunta ansaitsee arvostuksen ja Savonlinnassa voidaan olla ylpeitä osaamisesta työtehtävissä, joiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Yhteiskunnan todellinen hyvinvointi on pieniä ja suuria tavallisten ihmisten tehtäviä meille muille tavallisille ihmisille.


Isämme nukkui pois pääterveysaseman vuodeosastolla 2 - henkilökunta oli mukana viimeiseen hetkeen saakka - Kiitos ja menestystä arvokkaaseen työhönne - huolehtimista kaipaava yhteiskunta tarvitsee työpanoksenne.


-julkaistu lokakuussa 2010



PS
YLE TV2 [Suomi Express] näki aiheelliseksi ojentaa Kiitokset henkilökohtaisesti osaston henkilökunnalle, näin arvokas työ sai julkisen kiitoksen hyvin tehdystä työstä.


AL            US_P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti