Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuonti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuonti. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. helmikuuta 2013

Ovatko EU ja USA yhdessä suurempia kuin Kiina?


USA:n presidentti Barack Obama avasi toisen presidenttikautensa tunteella ja jytinällä ”kansakunnan tilaa” 1] käsittelevällä puheellansa – jossa oli meille EU-eurooppalaisille viesti. USA ja EU, molemmat hehkuttivat aloittavansa neuvotteluprosessit päämäärällä vapaakauppasopimus, tällä hetkellä kahden maailman suurimman talousalueen välille.
...


Syy vapaakauppaneuvottelujen aloittamiseksi on selvä, se voidaan pukea nykykaavaan – EU + USA > Kiina. Todellisena motiivina neuvottelukierroksen avaamiselle on kuitenkin pelkokaava – Kiina > EU + USA. Kiina kasvaa ja vaurastuu. Kiina on maailman toiseksi suurin talousvalta ja nousee yhä noin kahdeksan prosentin vuosivauhdilla *].

Kiina tulee ottamaan väkilukunsa suhteessa osuutensa maapallon varannoista ja tuo suhdeluku on 1,347/7,08 – amerikkalaisten (0,308) ja EU-eurooppalaisten (0,502) vastaava yhteinen suhdeluku on noin 0,81/7,08.
...
*] Suomen Pankki – BOFIT – Kiina ennusteet - http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/kiina_ennuste/Pages/default.aspx -


Läntinen markkinatalous kipristelee omissa tunnetuissa ongelmissaan,

velkaisempana kuin koskaan. USA syö kiinalaisten ja japanilaisten rahoilla. Kiinassa valmistuu insinöörejä enemmän kuin USA:ssa ja EU:ssa yhteensä, noin 360.000 per vuosi. Kiinan väkiluku on suurempi kuin EU:n ja USA:n. Odotamme enää liittoa, jossa Venäjä ja Kiina löytävät toisensa. Tämän vastapainoksi pitää tavoitella syvempää integraatiota USA:n ja EU:n välille ...


...   Kiinassa presidentti ja pääministeri ovat vaihtuneet – suuria muutoksia ei tapahdu, vain asemia ulkomailla vahvistetaan ja sisämarkkinoita kannustetaan. Omavaraisuutta lisätään ja riippuvuutta muista vähennetään. Tuloeroja kavennetaan ja ostovoimaa lisätään. Tuotantosuuntia modernisoidaan ja laatua parannetaan. Panoksia suunnataan korkeateknologioihin ja ympäristötekijöihin. Lisäksi Kiinassa opetellaan elämään kasvavan kaupungistumisen ja  työvoimapulan kanssa – unohtamatta lisääntyvästi nousevaa ”poikamiesarmeijaa”... .


Mitä kirjoitimme jo pari vuotta sitten ---

[2011] Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili USA:ssa – tapasi kolleegansa Barack Obaman, joka muistutteli Kiinan valuuttapelistä, ihmisoikeuksista ja autonrenkaista. Herra Hu ei puuttunut amerikkalaisten ihmisoikeus-tilanteeseen, ei Irakissa eikä Afganistanissa.
...

Hu ja Obama tarvitsevat toisensa – Kiina rahoittaa eniten amerikkalaisia ja USA ostaa mm. halpoja autonrenkaita Kiinasta. Tuliaislahjana Komministisen puolueen puheenjohtaja Hu sitoutti Kiinan ostamaan 200 Boeing matkustajasuihkukonetta. Vastaavasti Kiinan joutuu myymään laskennallisesti 700 miljoonaa T-paitaa amerikkalaisille, jotta yhteen Boeingiin saadaan riittävästi rahaa.


Kiina, Afrikka ja EU

EU saanee kiinalaiset ostamaan heikkojen ja ylivelkaantuneiden euromaiden joukkovelkakirjalainoja 1] , jotta säilyy kyky ylläpitää EU:ta Kiinan suurimpana kauppakumppanina. Kiina puhuttaa nyt Afrikassa, jossa afrikkalaiset ottavat tyytyväisenä vastaan kiinalaiset investoinnit, mitkä eurooppalaisilta jäivät satojen vuosien aikana tekemättä. Eurooppa otti raaka-aineet ja taloudelliset eväät, niin tekevät kiinalaisetkin, mutta he antavat vastineeksi sitä, mikä eurooppalaisilta unohtui.
  
Kiina ja Suomi

Suomessa vielä reilu 10 vuotta sitten juuri kukaan ei uskonut Kiinan nousuun – tuolloin oli yksinäistä olla Kiina-konsulttina. Nyt tilanne on toinen, on jonoiksi saakka kyselijöitä, kuinka Kiinaan mennään ja mitä siellä voisi tehdä. Uusimpana asiana voisimme löytää sopivia peltomaita vuokrattavaksi...?

Salcomp meni ja siirsi tuotantolinjansa, Pöyry Oyj yt-neuvotteli 400 Suomen pöyryläistä uusien haasteiden eteen, ja nyt vain odotamme värvääkö Pöyry Kiinaan 800 insinööriä 20% halvemmalla kuin 400 palkkakulut Suomessa – siirtyykö nyt suunnittelulinjat tuotantolinjojen jatkoksi?
  
Kiina on vastavoima amerikkalaiselle taloushegemonialle

Kiina on suurvalta ja se ottaa oikeutetusti kaupallisin menetelmin maapallosta sille kuuluvan osuuden, joka on 1,347/7,08 suhde (v. 2012) – meille suomalaisille on varattu maapallollisella oikeudenmukaisuusperiaatteella osuutemme suhdeluvulla 0,0054/7,08 – amerikkalaisille taas kuuluu tuolla samalla kaavalla 0,308/7,08.

Suhdeluvuthan edustavat kunkin maan väkiluvun suhdetta koko ihmispopulaatioon. Tuon suhteen mukaan jakautuvat ylihuomenna niin materiat, energiat kuin ympäristön siivoustalkootkin, kunhan 150 vuotta luontoa riistoon saakka ammentaneet läntiset markkinatalousmaat ovat historiallisen vahinkolastinsa siivonneet – Venäjä mukaan lukien.
...

Aika kuluu nopeasti ja mielipiteet hitaammin

Mitä me kirjoitimme joitain vuosia sitten, kun arveltiin, että maailma tarvitsee yksinapaisen USA politiikan rinnalle vastavoiman, tänään se on jo vaikuttamassa, muutama vuosi sitten siihen ei uskottu, puhumattakaan vuotta 2004, jolloin Suomen Pankin siirtymätalouslaitoksen 2] johtaja, tohtori Pekka Sutela 3] esitelmöi 4] Suomi-Kiina seurassa...


3] ---   Kerran eräissä Kiinan Kansallispäivän juhlissa kiinalainen korkea diplomaatti, herra Li Guangyun kertoi Pekka Sutelan ymmärtävän heidän kansantalouttaan paremmin kuin he itse  – kuvasti  erinomaisesti hyviä henkilösuhteita, arvostusta ja kiinalaista hyväntahtoista vuoropuhelua ... Suomen Pankilla on merkittävä Kiinan kansantalouden tutkimusosasto.

LINKKI Kiinan uusimpaan (11th) Viisivuotissuunnitelmaan 2011-2015 – kiinalaisten ”talous- ja kehitysraamattu”
...


AL       US


...
Sent


Sent: Thursday, February 14, 2013 4:18 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - USA+ EU > Kiina, vai Kiina > USA+ EU
...

EU ja USA aloittavat vapaakauppasopimusneuvottelut
(USA:n presidentti Barack Obama julkisti vihdoin neuvottelujen aloittamisen - Kiinan paine oli kasvanut Atlantin molemmin puolin riittävän suureksi - tällä on suuri vaikutus läntisen markkinatalouden haaste- ja kilpailukykyyn. Tämä projekti voi jopa yhdistää läntistä kulttuuria pärjäämään itäisen mahdin kiihtyessä entisestään)



...
531

torstai 14. helmikuuta 2013

Kansakunnan tila


Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama puhui kansankunnan tilaa käsittelevässä hengen nostatuksessa – ensisijaisesti kansalle, mutta myös poliitikoille, päättäjille. Hollywood -tyyppinen hengenpalo 1] sävytti ”ilman paperia” puhuvaa presidenttiä; esiintymistaito, puheen intonaatio ja sytytysaine pohjustivat virettä, jolla tavoiteltiin kansakunnan sydäntä ja yhteisen tsemppaamisen meininkiä.
...


Suomessa eduskunta avasi tämän vuoden valtiopäivät suomalaisella nostatuksella, jossa ei sävyttynyt mikään niistä markkinamekanismeista mitä Obama omassaan käytti ja näytti. Me olemme suomalaisia ja meidän ”kansakunnan tilaa” käsittelevä hengen nostatus alkoi soinimaisella haukien keulimisella kaislikoissa.

Kansalaisinnostamisen latteus jatkui pääministeri Jyrki Kataisen ”ollaan miltei samaa mieltä” 2] inttämisestä ja Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän asiapohjaisella hymyniukkuus tasapaksuisuudella – meillä ei juuri kansakuntaa herätellä puhaltamaan yhteen hiileen – vaan keskitytään löytämään virheitä toistemme esityksistä ja teoista.
...


...
Amerikkalaiset osaavat erään asian hyvin ja se on tunteen nostatus. Jenkki saadaan syttymään ja kokemaan yhteys – vaikka kahden puolueen erimielisyydet repeävät senaatissa ja kongressissa. USA:ssa poliittinen kenttä on kahden peli, mutta tunne ja ykseys käsiteltäessä yhteisiä isänmaan hengenkohotustilaisuuksia on liikuttavan yksimielistä.


Yhdysvallat on uudistusten tiellä – sillä sen on pakko!

Kaukoidän jättiläinen Kiina 3] heittää koko ajan peliin väkeviä haasteita. Kiina ajaa täysillä ja siellä mobilisaatiokehitys 4] on kohta huipussaan. Kiina jyrää massalla, voimalla ja kurilla. USA:n on maailmanpoliisina ja omasta mielestään myös maailman hegemoniana vastattava tuohon kaksintaisteluhaasteeseen. Tätä USA tarvitsee, sillä herätessään amerikkalaiset osaavat pelin ja päämäärähakuisuuden filosofian.
...



Mekin Suomessa tarvitsemme pelin ja päämäärän

Meidän tavoite ei ole yksittäisen puolueen tai siellä olevan henkilön pyrkyryys 5], vaan uhrautuvaisuus sallitun itsekkyyden mentaliteetilla. Meillä kansaa ei sytytellä, vaikka todellisuudessa vain kansan tahtotila yhtenä vahvana toimijana takaa menestyksen. Menestyksen ei aina tarvitse olla materiaalistaloudellinen kasvu, tuo ympäristöllinen kirosana, joka vie luontoharmonian viimeisetkin eväät ylläpitää tasaista elämää – evoluutiokilpailun säätelemänä.
...



Suomi on suomalainen!


Me olemme kuitenkin suomalaisia ja osaamme lopulta itse kansakuntana rakentaa omat välineet itsemme lietsomiseksi yhteenkuuluvuuteen, tarpeelliseksi tuntemiseen ja yksilöturvan takaamiseksi toisistamme välittämisen filosofiaan.

Yhteiskuntarakenne, joka tiivistyessään lataa ongelmia, lataa myös mahdollisuuksia. Materialisoituva yhteiskuntakehitys ja meitä ympäröivä elämän kehä ovat jatkuvassa evoluutiossa, jotka luovat vastakkaisia elementtejä, joiden erotuksesta toivottavasti nähdään biosfääri ainoaksi osaksi elämän jatkuvuuden takaajana. Tässä on päämäärämme!


Loppukaneetti

Kiina luo paineita USA:lle 6] – kuka tai mikä meidän paineistuksen aikaansaisi? Meidän haastaja olemme me itse. Kuinka voitamme oman kansallisominaisen kateuden, egokehittyneen itsekkyysmomentin ja kuinka selätämme ymmärtämättömyyden tuntemuksen. Voisimme muistaa, että naapurikin osaa asioita ja voi edesauttaa yhteisiä pyrkimyksiä.
...




Ilkka Luoma
 


...
Kansakunnan pelastusohjelman asiayhteydet
” ... jaetaan myöhemmässä yhteydessä ... ”


AL      US




...

tiistai 8. tammikuuta 2013

Automatisoimmeko itsemme työttömiksi?


Helsingin Sanomat intoili koko sivulta futurologi Risto Linturin ideoita automatisoida ja robotoida – taksit, kuorma-autonkuljettavat, jätekuskit, ja kaikki kuljettamiseen liittyvä pitää robotisoida. Niin, mehän voisimme myös robotoida innovaattoritkin – koska ”tietokoneiden keskusäly” yhteensä on jo ylittänyt ihmisen käsityskykvyn.

Risto Linturi *] ei ajatuskuplansa aivopierussa saattanut oivaltaa, että automaatio tappaa kädellisiä työtehtäviä – jouduttaen ihmiskunnan työttömyyttä – osaisiko Linturi automatisoida ravinnon kulkeutumisen omaan suuhunsa idealla, että syöjän ei tarvitse tehdä muuta kuin pureksia ja niellä, vai ”nappuloidaanko” tämä ateriakin voimapillereiksi, jotta pureksiminenkin jää historiaan?




...
[2007] – näin me kirjoitimme jo vuosia sitten --- menikö kohdalleen, päätä Sinä!



[ ...  markkinatalouden kehote on tuottaa riittävä voitto jaettavaksi omistajille ja tuotto tehdä investointeja sinne, missä on edullisin tuotantoympäristö sekä suurin kysyntä ... ]

Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla
1]. Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö.

1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.

1] Juhana Vartiaisen aputyömiehet


Nyt tuotanto karkaa mm. korkeiden palkkakustannuksiemme 2] vuoksi kehittyviin maihin tehden hiljalleen sitä, mihin kehitysapu ei koskaan kyennyt. Länsimaalainen investointi ja työtilanteiden luonti mm. Kiinassa hiljakseen nostaa heidän palkkatasoa ja ostovoimaa.

2] Kansakunnallinen palkka-ale ja siitä seuraava kustannusaleneman hintavaikutus


Suomesta siirtyy entistä enemmän lähivuosina sarjatuotantotyöpaikkoja Kiinaan, Intiaan ja muihin edullisten palkkatasojen maihin. Seuraavassa aallossa lähtee myös suunnittelutyötä, mm. Kiina puskee markkinoille joka vuosi noin 340.000 insinööriä, eikä ole luultavaa, että me olisimme heitä paljoakaan "parempia".


Meidän on sopeuduttava,

sillä valitsimme itse linjamme palkka- ja kustannuskehityksessä - me olemme automatisoimassa itseämme ulos käden työstä, tai oikeastaan automatisoimme itseämme palvelemaan toinen toistamme. Kaikki eivät voi olla myöskään matkailuelinkeinossa, joka on meille Suomessa huomisen työ- ja tehtäväalue. Suomi on huomisen matkailumaa, systemaattista suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu.


Tähdenlento joka avasi ja uusiutuu

Nokia teki ensimmäisen kauppansa Kiinaan nykymuodossaan 22 vuotta sitten - kaupan arvo oli "vaatimattomat" n. 500.000 USD. Välissä oli Nokian oma kriisi, palkkarahoja mauruttiin mm. Lontoosta, koska suomalaiset pankit eivät antaneet. Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, siis niitä vähiä. Nokia on yksi Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden helmiä, tuottaen todennäköisesti Nokialle sen suurimmat voitot. Nokia kasvoi mittoihinsa paljolti myös Kiinan ansiosta.


Suomi on kallis maa ja meillä on "kallista asua ja toimia"

Me olemme itse asiamme tähän tilaan järjestäneet. Loimme yhden maailman parhaista sosiaaliturvista, niin hyvän, että meillä ei tarvitse tehdä työtä. Olemme individualismissamme niin kollektiivisia, että keräämme rahat toistemme hoivaamiseen. Loimme hyvinvoinnin kansalaisyhteiskunnan, jota nyt ei ole siellä, mihin liukuhihnamme katoavat.


Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää,

että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.


...
Jos haluaa torpedoida omat kaupalliset pyrkimykset Kiinassa,

niin silloin markkinoi automaatiota, systeemejä ja prosesseja, joissa ei työntekijöitä tarvita, tai jos tarvitaan niin ainakin 70% voidaan poistaa nykyisestä toimintamallista. Tällä toimenpiteellä saa kiinalaiset viranomaiset tylyiksi, sillä heillä on yksi yhteinen päämäärä ja se on työllisyyden turvaaminen. Kiina ei halua enää yhtään työtöntä entisten piilotyöttömien joukkoon.

Kiinassa ei ole (toistaiseksi) mekanismeja, joissa toimeentulo ilman työtä onnistuisi, vain sukulaiset ja perhe on se voima, mikä meillä taas sälyttyi yhteiskunnalle.


Rapautimme itse kilpailukykymme!


Suomessa me maksoimme itsellemme huomisen kilpailukyvyn heikkenemisen ostaessamme kustannuksillamme tulevaisuuden turvaa. Kiinassa tulevaisuuden turva on työ, työ ja sitten työ - suosituimmillaan itsenäinen yrittäjyys, perhekeskeisyys ja sukulaisten suosiminen yhteenkuuluvuuden nimissä.

Turva on siellä perheessä, suvussa ja keskushallinnossa, jonne voi kiukutella aluehallinnon mielivaltaisuuksista. Kiinassa työ on valtion suojeluksessa ja nyt uuden aikakauden saatossa kisa menestykseen on avattu kaikille, lopusta huolehtii talouden ja yrittämisen evoluutio.


Olemmeko automatisoineet itsemme paitsioon?

Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla. Saksa jää taakse, seuraavaksi taipuu Japani ja lopulta 15 vuoden kuluttua USA - tuonne saakka ja edemmäksikin Kiina on suunnitelmansa ulottanut.

Kiina on täydessä vauhdissa oleva talouskone, jonka loputon työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä.


EU:n etu kriisiensä keskellä?

EU on Kiinalle huomenna yhä tärkeämpi kauppakumppani siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme väkilukuna suurempi markkina kuin USA. Viime kädessä kehitysjuoksussa väkimäärä ratkaisee. Suuresta määrästä saa aina hitaasti, mutta varmasti enemmän menestyjiä, osaamista, keksintöjä kuin innovaatioita. Seuraavat olympialaiset saattaa tuoda yllättävän mitalisateen isäntämaahansa.


...
Suomi on tänään automatisoinut itsensä palvelemaan muita ja itseään

Meidän elintaso on onneksi siksi korkea, että meille on helpompi ajaa elintason laskua normaalein mittarein. Voimme pudottaa sisälämpötilaa, voimme vähentää turhia ajokilometrejä, voimme jättää helposti joka toisen ulkomaan matkan pois ja ruokaa voimme syödä huomattavasti vähemmän, josta kiitoksena saamme terveemmän elämän.


Automaatio oli hyvä renki aikansa,

kunnes se toi meille hetkellisesti markkinavoimaa kotimaisena toimintana ja vientinä. Meille ei riitä nykyelintason säilyttämiseksi pelkkä kotimainen kysyntä, vaan öljy, kaasu, monet raaka-aineet ja kestokulutustavarat täytyy tuoda ulkoa ja ne voidaan maksaa vain viennillä.

Toinen vaihtoehto on tyytyä kotimaiseen. Voimme ostaa kalliimmasta hinnastakin huolimatta kotimaista. Ostetaan vaikka vähemmän, mutta mitä enemmän ostamme sen enemmän jää työtehtäviä kotiin –

HUOM! Marraskuussa 2012 tuontimme suorastaan romahti! – jälkikirjoitus 2013.


...
Yhtälö työpaikkojen ratkaisuksi on helppo:

teemme pienemmillä kustannuksilla vähemmän, mutta kestävämpää ja pidempi-ikäistä, kulutamme vastaavasti myös vähemmän ja ostamme omia tuotteita tehden kaiken työmme mahdollisimman paljon itse.

Teemme itsestämme vähemmän riippuvaisia muista, ja mitä teemme, teemme sen niin hyvin, että tuotteemme halutaan niiden laadun vuoksi. Miksiköhän sveitsiläiset pärjäävät edelleen huipputuotteillaan?


Loppulauseet


Paras keino saada työtä on työn kunnioitus sen työnkuvauksesta riippumatta ja siihen sisältyy vastuun otto tehtävistä ja panoksensa anto hiukan enemmän kuin sitä odotetaan; tuolla ylimäärällä me pärjäämme, koska se on se suurin erote muihin nähden. Tuon lääkkeen oppiminen ei ole helppoa, sillä meidän tulee purkaa hiukan näitä pinttyneitä tapojamme, jossa työnantajaa pidetään riistäjänä ja työntekijää tilikirjan kulueränä.

Missä on suomalainen taisteluhenki, jolla maamme itsenäisyys pelastettiin lähes ylitsepääsemättömissä oloissa 1939, 1940 ja 1944.



Ilkka Luoma



Kuva:
CANON IXUS 850 002.jpg
. 31.tammikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007.Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/375540496/

Kuvateksti:
Suomalainen rakennustyömaa on hiljainen miehitykseltään ja siellä on vähän valopilkkuja huomiselle - paitsi, että rakentajista on pula. Systeemit ovat automatisoidut ja alihankkijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa työvoima on "kallista" - henkilösivukulut siirtyvät henkilöstön vuokrausyhtiöille ja työsuhteista ei pääyhtiö enää niiltä osin huolta kanna. Suomessa matalaenergiarakentaminen voisi olla alku uudelle menestystarinalle, josta voisi syntyä myös uusi vientituote. Automaatio vie perinteellisesti työpaikkoja ja tilalle saadaan palveluita toinen toisillemme. Missä menevät automaation rajat?


...
Sent

Sent: Tuesday, January 08, 2013 9:03 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Automatisoimme itsemme työttömiksi?
...


Automatisoimmeko itsemme työttömiksi?

(Kasvuhokema vaatii lisää tehoa ja tuotantoa, mutta erityisesti voittoa - automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä työllisyydelle - ihmisen kädentyölle)