Black Friday – kuluttamisen musta perjantai!

Elämme näyttö- ja vertailutaloudessa [1. Mitä se tarkoittaa? Yksinkertaisesti sitä, että haluamme erottua, olla joukossa ja/tai saada hyväksyntää – olemme markkinavirtauksen uhreja – kaikki perustuu kuluttamiseen, kasvuun [2 ja sen hillittömään hoentaan ---

[2011] ” … Sosiaalinen media jyrää ja avartaa tunnustamaan, ainakin näennäisesti. Vuonna 2011 tuli täyteen 42 vuotta, kun kansa sai tarpeekseen ympäri Eurooppaa - vähintäänkin nuorison keskuudessa. Tsekkoslovakia valloitettiin, ylioppilaat sytyttivät aatteillaan Pariisin - Helsingissä Vanha valloitettiin.

Oli uusien aatteiden tie - kansalaiset aktivoituivat, oli syntynyt henki ja muutostarve. Nyt jokin on niksahtanut tietyissä arabimaissa – missä mennään muuttuva maailma?

...

[ … omena kypsyy alkusyksystä. Marjat ovat poimittavissa myös loppukesästä lähtien. Elämän sykli säätelee meitä - olemme aktiivisia kypsyessämme henkiseen taantumaan, pelkona ettemme enää nouse vallitsevasta urautumasta. Kuluttamisen väsymys hiipii, ja tilalle siirtyy tarve pohtia, mitä huomenna tapahtuu. Kansalaisviisari kiertyy vääjäämättömästi - loputonta kulutuksen kasvua ei ole olemassa... ]

11012009 - Kansa pelkää muutoksia, joita ei osata ennakoida. Nyt suurin uhka on oman toimintamme tuloksena syntynyt huoli ympäristömme ja kulutusintomme romahtamisesta. Kulutus ja ympäristö lyövät kättä ja muutos tapahtuu. Kansakunta väsyy vertailutalouden konsensukseen - emme jaksa enää kuluttaa yli sen huolen, joka syntyi silmien avautuessa hallitsemattomasta muutoksesta ympäriltämme.

Historiallisesti tänään on kulunut pitkä aika viimeisestä kovasta kädenväännöstä, jossa puhallettiin kaikki patoutuneet paine-energiat loppulauseeseen - "ei enää koskaan". Kuten vanha sanontakin kertoo: "älä sano koskaan - ei koskaan" - toimii nytkin.

Levoton mieli kisaillessaan näytöstä ostovoiman tavoittelussa herätti oikeasti uhan omasta itsestämme ja suhteesta niihin resursseihin, mistä tämä elinvoimamme lähtee.

...

Puolueet ovat samasta juuresta lähtöisin,

... niitä vaivaa sanattomasti ja ymmärtämättömästi sovittu puolueiden konsensus. Edustajat ovat niin rakastuneita turvallisista kausipaikoistaan, että olisi oltava "uhka vaihdosta" jopa kesken kaudenkin. Nyt ei kovin suurta johtopäätöserehdystä sallita, puhumattakaan vauhtisokeudesta, joka ei huomannut ympäristön menneen edelle kansan arvoasteikossa.

Maallisen tavoittelu keskipisteenä oli eräs aikakausi,

... joka hokemana jatkuvasta kasvusta on nyt tiensä päässä. Poliitikko, joka ei hoksaa lopettaa rykimää kasvusta jatkuvasta, herää aamunkoitteessa tieltä, jolla vaeltaa moni etsien huomisen päämäärää ja joukkuetta, joka sinne johtaisi.

Emme enää tavoittele suurempaa, kauniimpaa, nopeampaa, helpompaa ja näyttävämpää. Maallinen adjektiivi vaihtuu arvoksi nähdä elintila väkevänä, josta perheen, suvun ja yhteisöllisyyden tunne ja yhteenkuuluvuus heräävät henkiin tarpeellisuuden tunteen kasvuna.

42 vuotta sitten opiskelijat nousivat barrikadeille

Joukkovoima asemoitui tahdoksi, siksi suuren voiman he mobilisoivat vapaaehtoisesti ja tunnehakuisesti. Aktiivisuutta ajoi kyllääntyminen sellaiseen, josta aika oli ajanut ohi - oli kasvanut tarve tunnistaa uusi uljas ihminen. Nahanluonti tapahtui nopeasti, kuten tapahtuu nytkin .... on ainekset pysäyttää kehitys, jossa mahdottomuuden tunniste ja kyllääntyminen paistavat jo uutta havainnoivaan katseeseen. [T]

Sukupolvet vaihtuvat

Suuntaukset kohtaantuvat mallinnuksissa, joissa katsotaan oppia ja mallia vuosimiljoonaisesta ympäristöstä - päämääriä ei enää ohjata taloushakuisesti, vaan ympäristölähtöisesti. Taseet muuttavat muotoaan, nyt tutkitaan aikaansaannoksien taseita ja henkilökohtaisia tilejä kulutuksesta ja jäljestä, jotka täytyy korjata. On remonttimiesten ja -naisten aika. … ” [Jatkuu linkin ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2011/01/tuulen-vire-yltyi-myrskyksi.html - alta]

…

Entä nyt 2018, kun huomaamme tuo kirjoituksen seitsemän lihavan vuoden jälkeen olevan edelleen erittäin ajankohtainen? Mitä teemme? Olisi aika hillitä kuluttamista ja siirtää vaihde vapaalle – kiihdytyksen sijasta. Hyväksyä vähentäminen, jonka voimme aloittaa täältä keskimäärin yltäkylläisestä lännen markkinataloudesta, jolle sälyttyy viimeisen 120 vuoden kulutusjuhlan ympäristöjälki [Kuva 1 – viimeiset 50 vuotta] – suurelta osin – kumuloituneena?

...

Viitteet:

[1 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen -

[2 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 184585

DOC black_friday_23112018.doc – OpenOffice Writer

PVM 23112018

537_4770 – 09:22_09:54 BF08

Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?

Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vie voiton.

Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.

Ihminen on kuin mikä tahansa muu suvun jatkamiseen kykenevä hiili-vesi-mineraalinen molekyyliseos, jonka biosähköiset impulssit jatkavat sitä mihin isä ja äiti yhtyessään päättivät.

Suvun pitää jatkua ja siitä jatko-oikeudesta käydään kamppailua, taistelua sijoittumisesta - paikasta ja asemasta, jossa voisi näyttää omaa kykyä, osaamista ja halua olla suosittu ja tavoiteltu, jotta onnistuisi saattaa tuohon suurkiertoon oman yksilöllisen sävelensä ---

Markkinatalous loi kilpailun ja siihen säätelyn, piti olla säännöt,

… etteivät ristiriidat iske liian lujasti toisia kohtaan ja vastaan. Ihminen on taistelija, ja on itsessäänkin koko ajan sisäisen kamppailun ja taistelun kenttä, jossa jokainen evoluution luoma laji ja niiden yksilöt hakevat sijaansa – idealla paras voittaa, heikoin häviää – kunnes ihminen keksi suojakseen paljon puhutun demokratian [1, jossa vähemmistöillekin on luotu sääntöjä sekä turvaa. Miten evoluutio [2 huolehti vähemmistöt – siinä kaikkien kysymysten elossapysymisen äiti!

Demokratiasta huolimatta maailmalla on enemmistönä muut järjestelmät, joita vastaan lännenmies käy omaa sotaansa [3 elintilasta, raaka-aineista, ravinnosta ja maasta, missä elää – olemme kuitenkin aina yksilöinä näyttö- ja vertailutaloudessa, lokeroimassa itseämme vertaisryhmiin saamaan hyväksyntää olemassa olollemme … kulutusevoluutiossa syntyi lopulta ylilyönti, joka nyt luhistuttaa ympäristöämme …

” … Maallis-materialisoitunutta markkinatalouden kulutushuuruista kasvuhoennan iloittelua kutsutaan osuvasti näyttö- ja vertailutaloudeksi. Leijonauroksen komea harjas toimii kuin Porschen neljä pakoputkea, niistä uhkuu miehistä voimaa.

Streching-housut kireydessään korostavat naisellisuutta ja viestivät kaarien viehkeyttä. On mukavaa tulla huomatuksi, ja ennen kaikkia erottautua muista – se antaa turvallisuutta itsetunnon pönkittäjänä. Tarvitsemme hyväksyntää ja sitä saa helpoimmin rahalla millä näyttää! … ”

… # Ylläoleva kommentti liittyy tähän linkkiin https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html - , jonka ote on taas tässä: ” … himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo … ” … # ...

…

Niin, missä mennään ihminen, jonka populaatiobiomassa on muurahaiskolonisaatioiden luokkaa - yhteensä, mutta ympäristöjäljen jättö on ylivertaista luokkaa, jonka ongelmat koskettavat jo koko biosfääriä, …

… joka taas saa ”ohjeensa” evoluutiolta, joka on toiminut meille tuntemattomalla kaavakokoelmalla viimeiset ehkä miljardi vuotta – mikä onkaan kohtalomme, kun haluamme jatkuvasti lisää, nopeammin ja tiheämmin? Kerrotko Sinä?

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 160807

DOC naytto- ja vertailutalous_31012018.doc – OpenOffice Writer

PVM 31012018

381_3231

Euro ja US dollari muodostanevat yhteisvaluutan – Eurodollarin

!
(EKP valmistelee setelikoneen massiivista käynnistämistä 1], jotta voidaan ostaa vakuudellisia [?] eurovaltioiden lainapapereita - se ajaa euroa alas dollariin nähden, samalla euromaiden vienti ulos euroalueilta tehostuu [?], ainakin US-dollariin nähden, entä Kiinan juaniin?)



[ … euroa rakennettiin jo 1990 -luvulla, silloin kuin me kärvistelimme omassa lamassamme 2], vahvan markan ahdingossa ja pakkodevalvaatioissa. Olimme avanneet pankit vapauteen liian nopeasti – hallittu riskinotto oli muuttunut hallitsemattomaksi … haettiin eurosta turvaa, salaamalla siihen liittyminen kansakunnaltamme 3] – EY kansanäänestyksen yhteydessä … ]


Oma kansallinen valuutta on vahvimpia merkkejä valtion itsenäisyydestä, ainakin kansantaloutensa säätöön muuttuvissa maailmankauppatilantessa. Nytkin elämme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 4]. Palkkamme sivukuluineen ovat keskimäärin karanneet käsistä 5], erityisesti 2000 -luvun ensi vuosikymmenellä. Tosin tuloerotkin ovat kasvaneet 6]



Devalvaatio on nyt meille niin kutsutusti 'out'

Me voimme vain vaikuttaa laatuun, oivalluksiin, osaamiseen, kustannussäätöön ja toimitusvarmuuteen ja yksilölliseen tuotantoon, jossa otamme erityisen huolellisesti asiakkaan pienimmätkin tarpeet huomioon. Emme ole liukuhihna, vaan yksilötuote-huippujalosteiden tuottaja. Emme saisi olla vain sellumassan viejä 7] maailman suurimmalle pakkaajalle – Kiinalle 8].



Euro on lasketellut väkevästi viime kuukaudet,

koska markkinatalous odottaa EKP:n ajavan markkinoille runsaasti euroja piristämään alamaissa olevia euromaiden kansantalouksia, ainakin sisäisenä kulutuksena! 9]. Kasvua pitäisi saada hokemaksi saakka 0] lisää – vaikka ympäristömme nikottelee.



Kasvu pitäisi kyetä muuttaa toimeliaisuudeksi
[Toimeliaisuus korvaa kasvuhokeman ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/03/toimeliaisuus-korvaa-kasvuhokeman.html - ]

Työ ensin, tuotto sitten ja ylimmäksi täystyöllisyys. Ihminen on tarkoitettu tekemään työtä. Nuorisokin ajelehtii ja liukuu hämärän maille 11] – niin syrjäytymisenä kuin huumeina ja agitaattoreiden taivaslupauksina 12] .

Nuoriso ja ihmiset pitkäaikaistoimettomuudesta pitää saada töihin, vaikka mobilisoiden – esimerkiksi Suomessa pitäisi operoida maanlaajuinen sähkö- yms. johdot sekä vesi- ja viemäriputket kuin muutkin soveliaat siirtotiet – maanpoveen turvaan suurprojektina.



Suurmobilisaatio omalla rahalla!

'Maan poveen' mobilisaatio työllistää 30. 000 – 50.000 työtöntä ja maksaa 6-9 miljardia euroa – mutta palauttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä takaisin työn ja työyhteisöllisyyden piiriin. Muut hyödyt osaa keskinkertainenkin insinööri laskea. Tämä vaatii itsellistä päätöskykyä ja se alkaa omalla rahalla. Palautetaan oma raha – markka.



Markka kirurgina
[Oma maa markka – vieras valuutta euro ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html - ]

Omalla valuutalla selvitellään kirurgisina toimina yksittäisten valuuttavaltioiden taloustarpeita. Oma raha on kuin omamarkkahoitolääkäri – suuren massiivisairaalan yleiseurolääkäreiden sijasta. Euroa ei voida säätää valtiokohtaisesti – euroratkaisut ovat aina yleisratkaisuja, usein vahvimpien etuja ja hyötyjä ajatellen. Euron suurin ongelma – on niin eritasoiset eurovaltiokansantaloudet – vaikka Kreikka esimerkkinä 13]



EU tuskailee keinotekoisena ja riitaisena yhtälönä
[EU keinotekoisuutta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/missa-mennaan-eu-huomista-yhteisvoimaa.html - ]

EU kärvistelee ja sen historiallinen länsijatke USA kokevat yhteistä uhkaa kaukaa idästä. Kiina on jo siirtynyt maailman suurimmaksi taloudeksi 14] – pariteettikorjattuna. Kiina on uralla, jossa sen kulutusvoima ylittää vuosien saatossa myös yhdistelmän USA + EU, varsinkin, jos Venäjä asettuu Kiinan raaka-ainereservaatiksi, mutta myös tuote- ja menetelmäkehityskumppaniksi 15].



Saattaa olla, että Venäjän ja Kiinan yhteisvaluutta olisi heille viisas ratkaisu

Kiinan juan on vahvistunut vuodesta toiseen ja nyt sitä vankkojen huhujen mukaan rakennetaan kultasidonnaiseksi! 16] Kiinan juan on joka tapauksessa nousemassa maailmanvaluutaksi. Rupla taas on heikko, ja se voitaneen kytkeä juaniin (?) …

EU:ssa ja USA:ssa ymmärretään tämän Kiinan ja Venäjän akselin mahdollisuusvoima – jokainen ymmärtää, kun maailman suurin liukuhihna ja maailman suurin raaka-aineaitta yhdistetään, on se massiivinen haaste mille koalitiolle tahansa.

Suurin, jopa pelko ojentuu mahdollisuudesta, jos Kiina ja Venäjä vielä yhdistelevät sotilaallisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. Kiina on jo todennut, ettei nykystatus – USA maailmanpoliisina jatku kauan 17].


...
Taloudessa ei olisi hämmästyttävää,

jos US dollari EU euro yhdistyvät ja sulautetaan toisiinsa – kohdassa, jossa euro vaipuu tasolle 1€ ~ 1$ - tämä hetki ei saata olla kaukana. Näin eurodollari olisi vahva rinnaste Kiinan tulevalla juanin esiinmarssille, jonka taakse saattaa liittoutua niin BRICS valtiot kuin koko Afrikka – ehkäpä koko Etelä-Amerikkakin.



Entä meidän kotoinen eu-prosenttiliike?

Mutta haluaako meidän yhden prosentin EU-valtio Suomi olla tässä yleisvaluutta eurossa? Kallupit kertovat noin 15 prosentin olevan valmis luopumaan eurosta oman markan hyväksi. 49% kansakunnastamme olisi varautumassa euroeroon – kertoo kalluppi vuoden takaa.



Haluammeko täsmävaluutta markan vai yleisvaluutta euron –

jota ei voida meidän tarpeiden mukaan säätää. Aiheesta saattaa nousta kevään eduskuntavaalien painopiste ja teema – Naton lisäksi 18]. Eurosta pitää saada kansanäänestys – jo senkin takia, että meidät vietiin euroon salaa ja jopa petollisin menetelmin (?) --- 19]



Itenäisyysliike kansallisena voimana on nostamassa päätään

Muistamme senkin, että sotilaallinen liittoutumattomuus on osa kansallista itsenäisyyttä, kuten oma raha ja sen säätömekanismi Suomen Pankki, aidosti Suomen pankkina.


…
VIITTEET
1] Miten EKP kattaa painamansa rahat? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -
2] VATT julk 2:75 Jaakko Kiander – 1990 -luvun lama ~ http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/308 -
3] Tapahtuiko euroon liittymisessä valtiopetos? ~ http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/tiivistelma-markasta-euroon-ilman.html -
4] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu -
5] Ulosmittasimmeko liikaa palkkojamme? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425 - [21891]
6] Ansiottomat palkat ja tuloerot ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html -
7] Metsäliiton jätti-investointi puolivalmisteille! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/metsaliiton-isanmaan-miehet-ja-paatokset.html -
8] Kiinalainen mobilisaatio etenee maailmalla ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321 - [16284]
9] Gaia kuumenee – vähennetäänkö kulutustamme? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 - [38263]
0] Kasvuhokema käy luonnon päälle! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -

11] Nuorison aktiivienergia osattava suunnata oikein! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nurison-aktiivienergia-pitaa-osata.html -
12] Eurooppa uskon sodissa? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/uskontojen-sotaa-ranskalaisten-giljotiinissa -
13] EU-ongelma – kreikkalaisella filosofialla ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/11/eurooppalainen-ongelma-kreikkalaisella.html -
14] Kiina – maailman suurin talous ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html -
15] Kuinka kauan USA + EU > Kiina? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html -
16] Kultasidonnaisuus valuuttoihin? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/takaisin-kultakantaan-setelit-ja_66.html -
17] Kiina nousee USA:n rinnalle ja ohi …? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=954920 - [24118]
18] Kansalaisviisaus erottaa meidät Natosta ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1029728 - [24485]
19] Markasta euroon – petettiinkö kansalaisiamme? ~http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

…
AL … IL … Vf …Pz .... BL – BLOG 46800
---10012015---


doc.: yhteisvaluutasta_tasmarahaan_10012015.doc – OpenOffice Writer

830 | 8399

Tonnikalat huutavat tuskaansa!

Kuluttaa voi vain lajinsa verran – tonnikalatkin loppuvat viimeisen tullessa syödyksi. Japanilaiset ovat tonnikalojen massiivisia pyytäjiä – lähinnä susheisinsa, siis ihmisen ravinnoksi ja makunautinnoksi. Muodikkaasti kaiken pitäisi kasvaa, myös tonnikalasaaliideenkin ja niihin liittyvän liiketoimen. Lopultahan se viimeinenkin tonnikala jää verkkoihin – ja siihen loppuu erään eliölajin tarina.




Japani sairastaa, kun ostaakaan ei voi lajiaan enempää. Japanilaisen ihmispopulaation biomassallinen jalanjälki muuhun eliökuntaan on suhteettoman suuri – kuten se on myös kaikilla kehittyneillä markkinatalousmailla, jotka tukeutuvat kasvun hokemaan. Kasvaa ei voi loputtomiin – elantoamme ylläpitävä biosfääri rasittuu ja hajoaa rakenteiltaan sellaisiin osioihin, ettei se voi tarjota elinvoimaa hiilielämälle, siis meille.


Japanissa velkaantuminen on maailmanluokkaan, ainoana ”onnena” se, että ovat velkaa itselleen, mutta myös muulle biosfäärille, josta muun muassa tonnikalansa ovat saalistaneet. Japani ei ole ainoa merien rosvoaja, vaan apajilla ovat kaikki suuret rantavaltiot – Kiina suurimpana kasvajana.




Olisiko viisasta levätä välillä horroksessa –


näinhän luontokin tekee pohjolassa talven tullen, jolloin kulutus minimoituu. Miten ihminen voisi tasalämpöisenä levätä, siis talvehtia yli sellaisen ajan, jolloin syödään varantoja, jotka eivät enää uusiudu 1]. Pitäisikö lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä valvonnalla määrittää minimikulutuksen kuukaudet.
…
1] Huolehdi ympäristösi, jotta se jaksaa ruokkia sinut! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/11/29/huolehdi-ymparistosi-jotta-se-jaksaa-ruokkia-sinut - [US_P/il]




Näyttää siltä, että näyttö- ja vertailutalouskiihkossaan ihmiset usein hermostuvat olotilaansa ja ”vaativat” puhdistuksen, joka usein merkitsee sotaa 2]; elimoitumista osalle. Sota on paineenpurkua, kun pää ei enää kestä kasvuhokemaa ja kateuskin on saavuttanut rajat, joiden yli pääsee vain mittelemällä kansalliskiihkoissaan paikasta elintilasta.
…
2] Vaadimme aina lopulta sotamme! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-ihmiskunta-vaatii-aina-sotansa-olemmeko-valmiina - [US_P/il]




...
Tonnikalat ovat uineet valtamerissa vuosimiljoonat


Parvien määrä on ollut runsas ja niiden elopaino biomassana ilmeisen tarkkaan määrittynyt jostain evoluution kaavastosta – antaen ravintoketjuun juuri sen osuuden, mikä oli tonnikaloille määrittynyt.




Kulutuksellisesti valtalajiksi noussut ihminen on energian ja materian nälässään ahminut suhteettoman osuuden biomassasta – vain omiin tarkoituksiin, jakaen senkin lajinsa sisällä epätasaisesti – kansallisuuksittain ja jopa niiden sisälläkin. Reviirit ne ovat ihmisilläkin.




Tonnikalojen loppuessa käydään innokkaammin muiden kalalajien kimppuun –


ravintoa on saatava, nälkäkin kasvaa syödessä. Milloin löydämme oivalluksen nähdä biosfäärille luodut lajien biomassatasapainojen evolutiiviset kaavastot – joiden pohjalta nykyinen harveneva biodiversiteetti on alun ”yksinkertaisista” partikkeleista syntynyt ja kehittynyt – keskinäissopeumien kautta.


Parempi myöhään kuin ei milloinkaan – vai jääkö Elämän mustapekka käteemme.




...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


…
doc.: japanilainen_tonnikala_14122013.doc – OpenOffice Writer


BLOG 27883
---14122013---


AL – US – Vf – IL



366 | 3305

Palkka-ale tulee vääjäämättä - jossain muodossa

Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.

Palkkajousto on kirosana,

vaikka myyntimiehet 3] ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.

Työttömyys riipoo kansakuntaamme –

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille.

Palkat alenevat joka tapauksessa

Valtio takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä – hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille ”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin yrittäjä.

Eestipoika tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –

siis pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy. Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.

Maailmanlaajuisesti palkat tasaantuvat, lopulta –

jolloin todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa) nousevat.

Nyt maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun ”lilius-syndrooma” 4] ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi sallinut.

…

[2006] Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme – meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html - [BLOG/il]

Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.

Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.

Utelias ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

^VIITTEET

^1] ” … ja koko kansa oli kulutusverolle pantava … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

^2] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

^3] Myyntimies on eri mies ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html - [BLOG/il]

^4] Sixten Korkman totesi Fortum-Liliuksen optioiden vahingoittaneen kansakunnan luottamusta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/12/22/sixten-korkman-totesi-liliuksen-optioiden-vahingoittaneen-kansakuntaa - [US_P/il]

^5] Sittemmin tuo internetissä toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut näköpiiristä

^6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.

^EXTRA

Kilpailukyky ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146635-murentunut-kilpailukyky-soimme-naapurin-kupilta – [US_P/IL]

Vastikkeellisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/tyo-velvoittaa-inhimillisyys-edellyttaa.html - [BLOG/il]

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 21 719 | 1 889 - IL

---12082013---

doc.: palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer

949 | 8974

Kirvesmies on eri mies

Kädentaidot ovat nousemassa arvoonsa. Ennen oli maisterit, virkamiehet, oikeusoppineet ja kynänpyörittäjät kunniassa ja kateuden pistoksissa – oli valkoinen paita ja kravatti. Naisilla jakut, nutturat ja lukulasit. Nyt arvostetaan taitoa, jossa tehdään jotain konkreettista – osataan korjata, nikkaroida ja ollaan samalla miehen näköisiä, jos uroksesta on kysymys …

Tänään YLE Aamu-TV:ssä oli esillä kirvesmies, joka osasi käyttää akkuporakonetta, nitojaa ja muita vempeleitä, joilla valmistui maustehylly. Aamussa olleet juontajat (kaksi naista) olivat silminnähden innostuneita miehestä, joka osasi muutakin kuin puhua – broilerpoliitikkojemme ainut ”hyve”.

Maailmassa me olemme tottuneet saamaan kaiken valmiina

Valmistusketjut ovat jo niin täydelliset, ettei kohta ruoan purentaakaan tarvita, vaan ravinto imeytyy suoraan suolistoon – jopa lihottamatta. Ennen kaikki tehtiin itse, tarvekalut, käyttöesineet sekä muut elämälle välttämättömät kalut ja vermeet

Nyt hankitaan kaikkea sellaista, jota ei itse asiassa välttämättä tarvittaisi –

… markkinamiehet ovat jo pidempään osanneet luoda tarpeet; ja tarvetta osata itse, ei enää tarvita. Siksipä mies, joka osasi jotain konkreetista, herätti ihastusta kauniimmassa sukupuolessa. Vaistoavatkohan naisemme jotain sellaista, mitä me miehet emme oivalla, kun olemme niin kiinni näyttö- ja vertailutaloudessa? 1]

Naiset saattavat alitajunnassaan synnyttävinä olioina vaistota, että maailma muuttuu ja kädentaito herää uudelleen eloon – ei tule liukuhihnoilta rompetta ja roinaa ja ruokakin pitää itse kasvattaa. Nämä ominaisuudet uinuvat useimmissa meissä  - osalla vielä ollen jäänteenä taitoa tehdä jotain sellaista, joka elonkorjuun mahdollistaa!

Naiset ovat aina tehneet valinnat –

… kuka saa oikeuden siittää lapsia ja kenelle. Nyt tarkkaavaisuus on herännyt jo tutkailemaan osaamista, todellista elämän osaamista. Naaraat luomakunnassa ovat aina vertailleet uroksia ja valinneet osaavimmat, vahvimmat ja kykenevimmät. Valkoinen kaulus ja kravatti ei elätä lapsia, vaan se kyky, joka tuo ravinnon ja lämmön perheelle – konkreettisesti, toivottavasti myös henkisesti.

Sortuuko läntisen miehen itsekeskeinen kulutusähkytalous? ^2]

Lähestymmekö hetkeä, jolloin yhteiskuntarakenteet sortuvat ja alkaa taistelu elon oikeudesta ja mahdollisuudesta. Kirvesmies tienaa ehkä jo huomenna paremmin naaraan kuin kynänpyörittäjä konttoreista – ehkä asenneilmastokin muuttuu sen oikean ilmaston myötä? Kädentaito on jo noussut arvostuksen portaissa ylemmäksi.

[16072013] YLE AamuTV:ssa kirvesmies rakensi maustehyllyn ihastelevien katseiden alla. Naaras oli herännyt alitajuisiin virtauksiinsa ja katseli jo ’sillä silmällä’ – kykenevää urosta, joka voisi huomennakin elättää ja huolehtia … mihin menemme tänään näyttö- ja vertailutaloudessamme?

 

^VIITE

^1] Näyttö- ja vertailutalous ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen  --- [US_P/IL]

^2] Kun läntinen maailma romahti” ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106219-kun-l%C3%A4ntinen-maailma-romahti  --- [US_P/IL]

 

 

^EKSTRA

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65585-kasun-jalkeen-neutraalitalous   --- [US_P/IL]

 

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

 

…

AL – US

^BLOG 20 994 | 1 661 – IL

---16072013---

 

 

383  ~  P

Toimeliaisuus korvaa kasvuhokeman

[ … ”Seitsemäntenä päivänä luoja lepäsi” -näin on kirjoitettu kristittyjen Raamatussa. Tämä tarkoittaa, että kuusi päivää on oltu ahkerina ja toimeliaisuus on täyttänyt maan. Tänään markkinatalous ja näyttö- sekä vertailuhuuruinen ihminen kohkaa kasvusta – jopa lasittunein silmin, näkemättä ympäristötekijöitä, jotka meille elämän ja ”lepopäivän” ovat mahdollistaneet … ]


Työ tekijäänsä toimeliaisuutena kiittää – kasvun ollessa epäoleellista

[ … meitä kaikkia ohjaava evoluutio toimeliaistaa meidät vain jatkamaan sukua ja kasvattamaan suvunjatkamiskelpoisia jälkeläisiä … ]

Työllä tarkoitetaan sellaista toimeliaisuutta, jossa jokapäiväinen elintarve täytetään ravintona, tarvittavana lämpönä ja suojana, ei muuta. Kasvu huudettiin peliin, kun opittiin vertailemaan itseämme toisiin ihmisiin; piti olla suurempi, vahvempi ja komeampi. Viisaus tuli peliin myöhemmin, jääden harmonisena ilmiönä tänään liian harvojen käsiin. Nyt voisimme odottaa viisauden kasvua.

Ympäristö ei kestä loputonta kasvuhuutoa

Ympäristö on rakentunut biosfääriksi, jossa olemme yksi pieni osa biomassana ja näin osakuluttajana yhteisistä elinvarannoista/ elintilasta, joista harmonian nimissä pitäisi riittää voimaa ylläpitämään paljon puhuttua, mutta vähän ymmärrettyä biodiversiteettiä. Luonnon ja ympäristön monimuotoisuudella tarkoitetaan evoluutiosopeumaa ja -kilpailua, miltei harmonisesta elintilakamppailusta.

Liika on liikaa -tyhjästä on paha nyhjästä

Ympäristö on monimutkaisten, meille avautumattomien yhtälöiden summa, joista muodostuu elämänlauseke, jota voidaan myös aksioomaksi ^1] kutsua. Tämä elämänlauseke on suvereeni, ja siinä on kokonaisuutena kaikki se tieto, mitä on vuosimiljoonina tarvittu tämän maapallomme monimuotoisuuden synnyttämiseen. Tässä lausekkeessa ei ole loputonta kasvua, koska kaava pitää sisällään niukkuusparametrin, joka patoaa rönsykasvua – siis kasvua, joka käy liiaksi luonnonvoimille.

Ihmisen ymmärrys näkyy hyvin suomalaisessa susikeskustelussa

[ … maahamme ei mahdu 5,4 miljoonan ihmisen joukkoon edes 300 sutta! …^2] ]

Kristittyjen Raamattu kertoo ihmisen luodun Jumalan omaksi kuvaksi; samaan hengenvetoon Raamattu kertoo Jumalan luoneen muun eläimistön ja kasviston ihmisen käyttöön – olisiko kaiken luoja niin yksipuolinen, että se asettaisi yhden samoista ja yhteisistä elämänpalikoista muodostuneen lajin kaikkien yläpuolelle -uskallan sanoa, että ei.

Uskallan myös sanoa, että biosfääri kaikkinensa on suurenmoisen syntymekanismin tulos, jossa on tarvittu ”jumalallisia kaavoja”, jotta tämä kokonaisuus on syntynyt ^3] – meidän keinosynnytetyt kaavat ylivertaisuudestamme eivät yksinkertaisesti riitä selittämään monipuolista harmoniaympäristöämme, jossa mellastaa se kuuluisa ”lasiliikkeiden norsu”.

Toimeliaisuus korvaa puhkihuudetun kasvujargonian

Me tiedämme, että ”saavutetuista eduista ei luovuta”, me tiedämme myös, että pitää saada lisää palkkaa, lisää hevosvoimia, suuurempi asunto, komeampi kesähuvila – enemmän kaukomatkoja, lisää eksoottisempia ruoka-aineksia, siis yleensäkin kaikkea lisää – olemmehan näyttö- ja vertailutalouden ilmentymiä – juuri nyt tässä markkinahöyryisessä kulutushokemassamme.

Kiinalaiset ottavat yhteisistä varannoista osuutensa – ~1,345/7,1

Maapallo ei yksinkertaisesti kykene järjestämään länsimaisittain materialisoitunutta elin- ja näyttötasoa kaikille maapallon ihmisille – meillä ei ole käytettävissämme sitä toista ja kolmatta maapalloa.

Mikäli kiinalaiset ja intialaiset söisivät ja kuluttaisivat kuten me eurooppalaiset ja pohjois-amerikkalaiset (per capita) -ei muille sitten mitään muuta riittäisikään – näin toki näkisimme sen mahdottuuskonkretian, jos huutoomme jatkuvasta kasvusta saataisiin luonnoton hyväksymiskuittaus.

Nyt me sen sijaan olemme kuitanneet itsellemme sen kolminkertaisen haasteen: Ilmasto lämpenee, vedenpuute arkipäiväistyy yhä useammalle ja maaperä kuivuessaan aroutuu ja lopulta aavikoituu – toisaalle sataen vettä aivan liikaa … vai olisivatko nämä aika-ajoittaisia ”normaaleja ympäristökiertoja”?

Millaisen elinmahdollisuuden me kuittaamme lapsillemme?

Huuto palkoista perustuu epäluuloon, jossa työnantaja ”käärii yhdessä aikaansaadun ylijäämän omaan liiviinsä” - toverin pitää saada osa tuosta yhteishyvästä, jota voitoksi kutsutaan. Entä jos voittoa ei todellisuudessa tule, niin mihin silloin perustetaan huuto palkankorotuksista?

Miksi meidän pitää saada lisää?

Tietääkö toveri sen, että olemme täällä läntisessä lintukodossamme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? --- Miksi meidän pitää saada enemmän kuin mitä todellisuudessa tuotamme? Ja lopulta – miksi meidän pitää saada koko ajan lisää ostovoimaa *?

Off-switch

[ … säästäväisyytemme merkkivalo Stand-by kuluttaa Saksassa noin yhden atomivoimalan verran sähköä! … ]

Maapallolla sammutetaan ihmisten toimesta yhä useampi valo ^**] – kerran vuodessa, tunniksi. Me harjoittelemme supistamista, vähentämistä ja aivovoimistelemme itsellemme protominimalismia, joka tulee pakolliseksi, … ellei ihmisten toimesta – niin sitten ympäristön ”määräämänä”.

Rajallisesta kun et voi äärettömästi repiä. Avaruus on rajaton, mutta äärellinen – vaikea yhtälö, yhtä vaikea kuin se, ettemme voi kasvaa kokoamme suuremmiksi. Meille on ”tarkoitettu” elintarvemäärä ^[SELITE], joka vastaa meidän populaatiomassaa pallomme biosfäärin kokonaisbiomassasta.

Annetaanko me ihmiset luonnon ja meitä elättävän ympäristön (biosfäärin) milloin levätä – opettelemmeko vähentämään?

 

...

^VIITTEET

^1] Aksiooma

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aksiooma -

^2] Miksi riivaamme susia?

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/suden-luonto-ihmisen-mielihalut.html -

^3] Meissä elää väkevä ja rajallinen ”kuolemattomuus”, joka on katkolla joka sukupolvessa!

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

^*]

Ostovoimamme käyttäytyy tänään lisääntyvästi, koska ”haluamme kasvaa”. Kasvumme käy luonnon päälle, koska jokainen ostovoimatapahtuma ottaa määränsä muuntomateriaa muunteluprosesseihin (joista tosin muodostuu työtehtäviä), muuntamiseen tarvittavaa energiaa ja jättää, tullessaan hyödyttömyysvaiheessaan jäljen meitä elättävään biosfääriin, osin luonnottomana muuntumisena (ongelmajätteinä) – täältä muodostuvat ne todelliset kestävän kulutuskäytänteen rajat, kaavat ja parametrit.

^**]

Earth60h+ --- http://www.earthhour.org/ -

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

...

^[SELITE]

Elintarpeella (elintarvemäärä) tarkoitetaan juuri sitä määrää elämiseen tarvittavaa ravintoa, materiaa ja energinakäyttöä, jolla täyttyy evoluution määrittämä sopeumallinen lisääntyminen jatkumona, kuitenkin siten, että seuraava polvi saadaan lisääntymiskelpoiseksi – tarpeellisin tiedoin ja taidoin – siis ihmismäisesti ajatellen yhteisökelpoisiksi, koska lisääntymiskumppani pitää saada hankituksi – täältä löytyy muuten se perustelu homouden mahdottomasta pariteettibittivirheestä – sillä homot eivät lisäänny.

Sent

To: ville.niinisto@ymparisto.fi

CC: heidi.hautala@formin.fi; oras.tykkynen@eduskunta.fi; anni.sinnemaki@eduskunta.fi; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi; presidentti@tpk.fi; satu.hassi@europarl.europa.eu; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu; taru.tujunen@kokoomus.fi; paavo.vayrynen@keskusta.fi; timo.laaninen@keskusta.fi; juha.sipila@eduskunta.fi; eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu; sampo.terho@europarl.europa.eu; lauri.ihalainen@tem.fi; jan.vapaavuori@tem.fi; alexander.stubb@formin.fi; jyri.hakamies@ek.fi; lauri.lyly@sak.fi; leo.stranius@luontoliitto.fi; sixten.korkman@aalto.fi; pasi.holm@ptt.fi; kari.tanskanen@kolumbus.fi; jutta.urpilainen@vm.fi; jyrki.katainen@vnk.fi; vesa.vihriala@etla.fi; ekpaloheimo@hotmail.com

Subject: KASVUMIELIPIDE - "Toimeliaisuus korvaa kasvuhuudon"
Date: Tue, 19 Mar 2013 14:59:39 +0300

^OT

Toimeliaisuus korvaa luonnottoman kasvuhokeman!

(Tänään media, poliitikot, tiedemiehet, talousasiantuntijat, virkanaiset, kansantaloustieteilijät, jopa valistuneet ”vihreätkin” huutavat talous- ja muuhun hätäänsä avuksi kasvua, kasvua ja vielä kerran varmuuden vuoksi kasvua – ironista, mutta tämä kasvuhokema on ”viisautensa illassa”)

 

 

...

AL

^BLOG15830IL

---19032013---