Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvutalous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvutalous. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. helmikuuta 2018

Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?










Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vie voiton.

Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.

Ihminen on kuin mikä tahansa muu suvun jatkamiseen kykenevä hiili-vesi-mineraalinen molekyyliseos, jonka biosähköiset impulssit jatkavat sitä mihin isä ja äiti yhtyessään päättivät.

Suvun pitää jatkua ja siitä jatko-oikeudesta käydään kamppailua, taistelua sijoittumisesta - paikasta ja asemasta, jossa voisi näyttää omaa kykyä, osaamista ja halua olla suosittu ja tavoiteltu, jotta onnistuisi saattaa tuohon suurkiertoon oman yksilöllisen sävelensä ---


Markkinatalous loi kilpailun ja siihen säätelyn, piti olla säännöt,

etteivät ristiriidat iske liian lujasti toisia kohtaan ja vastaan. Ihminen on taistelija, ja on itsessäänkin koko ajan sisäisen kamppailun ja taistelun kenttä, jossa jokainen evoluution luoma laji ja niiden yksilöt hakevat sijaansa – idealla paras voittaa, heikoin häviää – kunnes ihminen keksi suojakseen paljon puhutun demokratian [1, jossa vähemmistöillekin on luotu sääntöjä sekä turvaa. Miten evoluutio [2 huolehti vähemmistöt – siinä kaikkien kysymysten elossapysymisen äiti!

Demokratiasta huolimatta maailmalla on enemmistönä muut järjestelmät, joita vastaan lännenmies käy omaa sotaansa [3 elintilasta, raaka-aineista, ravinnosta ja maasta, missä elää – olemme kuitenkin aina yksilöinä näyttö- ja vertailutaloudessa, lokeroimassa itseämme vertaisryhmiin saamaan hyväksyntää olemassa olollemme … kulutusevoluutiossa syntyi lopulta ylilyönti, joka nyt luhistuttaa ympäristöämme …

” … Maallis-materialisoitunutta markkinatalouden kulutushuuruista kasvuhoennan iloittelua kutsutaan osuvasti näyttö- ja vertailutaloudeksi. Leijonauroksen komea harjas toimii kuin Porschen neljä pakoputkea, niistä uhkuu miehistä voimaa.

Streching-housut kireydessään korostavat naisellisuutta ja viestivät kaarien viehkeyttä. On mukavaa tulla huomatuksi, ja ennen kaikkia erottautua muista – se antaa turvallisuutta itsetunnon pönkittäjänä. Tarvitsemme hyväksyntää ja sitä saa helpoimmin rahalla millä näyttää! … ”

# Ylläoleva kommentti liittyy tähän linkkiin https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html - , jonka ote on taas tässä: ” … himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo … ” # ...

Niin, missä mennään ihminen, jonka populaatiobiomassa on muurahaiskolonisaatioiden luokkaa - yhteensä, mutta ympäristöjäljen jättö on ylivertaista luokkaa, jonka ongelmat koskettavat jo koko biosfääriä, …

joka taas saa ”ohjeensa” evoluutiolta, joka on toiminut meille tuntemattomalla kaavakokoelmalla viimeiset ehkä miljardi vuotta – mikä onkaan kohtalomme, kun haluamme jatkuvasti lisää, nopeammin ja tiheämmin? Kerrotko Sinä?


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 160807

DOC naytto- ja vertailutalous_31012018.doc – OpenOffice Writer
PVM 31012018

381_3231

lauantai 19. tammikuuta 2013

Kun vanha maailma romahti!


EU-Eurooppa on hiljalleen nousussa [?], silti työttömyys on revennyt yli äyräiden. Ihminen on tehty tekemään työtä. Elämme silti pidempään, eläkkeelläoloaika pitenee – eläkkeetkin pitäisi voida maksaa – mistä rahat? Sukupolvisopimus? --- Syömmekö enemmän kuin tienaamme? Kyllä – syömme lännessä joka tapauksessa liikaa – tuo liiaksi syönnin maaginen prosentti 33.


Muuttuuko mikään; sotienkin jälkeen aina sanomme – ”ei enää koskaan”. Nyt olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Kiina ottaa väestöosansa maapalloresursseista – sehän on 1,345/7,05 osuus – kun esimerkiksi meille suomalaisille jää noin 0,0054/7,05.

Mitä kirjoitimme jo vuosia sitten – onko mikään muuttunut ja onko kirjoitus enää ajankohtainen – kyllä on, kun sen lukee nyt uudelleen, huomaa, ettei mikään ei ole muuttunut, kuin vain se, että maapallon ilmasto lämpenee ja merien pinnat nousevat nopeammin kuin on aiemmin laskettu – Australiassa mitattiin juuri äsken mitatun historian kuumin päivä +45,7 astetta – se on jo ruåtsalaisten sauna.


...
[2009][Näin voisi tapahtua!] Pörssit rojahtivat, sijoittajat siirsivät rahansa vitamiinipitoiseen kultaan. Merien kalakannat romahtivat ja kalalastuslaivastot joutuivat täyteen keskinäiseen 'sotatilaan'. Etelä-Eurooppa kuivui samaa tahtia kuin velkaantuivat - euro romahti ja Italia kaatui kiinalaisten syliin. USA joutui asettamaan kaikki asevoimat täyteen hälytystilaan, koska amerikkalaisten velkaantuessa yli äyräiden - laitoivat arabit jenkkien öljyhanat kiinni.



Kiina, maailman suurimpana "tehtaana" solmi strtegisen allianssin Venäjän, maailman suurimman raaka-aineaitan kanssa. Kiinalaiset nuoret miehet löysivät vapaat venäläiset nuoret naiset ---.

Kun vanha maailma romahti omaan mahdottomuuteensa, avasi Kiina uuden oven länsimaalaiselle kulttuurille, joka samalla hylkäsi loputtoman kasvun kasvuteesihokemat - mahdottomina. Luonto oli vastannut ja asetti "stoppibitin" kasvujargoniallemme.

800 miljoonaa ihmistä kuoli nälkään ja juutalaisten Israel oli mennyt yli inhimillisyyden sietorajojen valloitusrakentamisessaan - Iran oli pudottanut uuden, salaa rakentamansa protoni-vetypommin ja Lähi-idän alue muuttui asuinkelvottomaksi seuraavaksi 1000 vuodeksi.
---

Mutta mitä kirjoitimme jo vuosia sitten - emmekö me nähneet silloin mitään pelon- ja huomisen uhan merkkejä, emme luonnosta, emme itsestämme - emme mistään, sillä olimme kasvu- ja näyttötalouden hurmiossa ja halusimme koko ajanlisää, lisää ja vielä kerran lisää.

[ ... aina elo-syyskuun vaihteessa on uutisoitu ihmiskunnan syöneen ympäristön biokasvun jo koko vuoden kasvumäärän osalta - syömme syyskuusta lukien varantoja, jotka eivät enää uusiudu. Ihmiskunta siirtää omiksi haitallisiksi ylivarannoiksi tuon etukäteensyönnin, jota velanotoksi kutsutaan ... ]

Kuilu elämisen- ja elintasossa on revennyt eri puolilla maailmaa. Alikehittyneiden maiden vastarekyyli latautuu huolestuttavaa vauhtia. Vähäosaisten uskoon turvautuminen ajaa ihmisiä epätoivoon ja tekoihin, joissa ylensyöneet joutuvat maksumiehiksi. Olemme syöneet itsemme suhteessa ympäristöömme epätasapainoon suhdeluvulla 4/12 eli 33%.


33 prosentilla olemme ylittäneet ympäristön tuotantokyvyn, jo useita vuosia. Söimme koko maapallolle varatun biologisen kasvun velaksi muille - lapsillemme ja heille, joilta puuttuvat lähes kaikki, paitsi usko johonkin. Globaali maailmantalous reivaa nyt maagisesti tuolla 33 prosentilla vähennystä - se tarkoittaa nimenomaan läntisen kulutuksen pienentämistä tuolla samalla prosentilla.


Jos tutkimme uutisointia ja laskemme irtisanomiset, lomautukset, lyhennetyt työviikot, ennenaikaiset eläkkeet ja tuotannosta tipahtamiset - seuraa tätäkin lopulta tuo maaginen 33 prosenttia. Elimme välittämättä muista ja ympäristöstä. On maksun aika. Kustannuksina ovat uudet läntiset elintasosairauksien hyökyaallot. Mielenterveys järkkyy ja yltäkylläisyys ajaa terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset huimaan kasvuun. Söimme mm. liian usein itsemme ohi viimeisenkin vyönsoljen reiän.


Ympäristö osaa vastata omalla evoluutiolla

Luonto laittaa jarrut päälle. Ihminen itse on osa luontoa. On helppo ennustaa, että läntinen markkinatalous kohtaa noin 33 prosentin kulutusvähenemän. Ihmiset itse käyvät omaa ylikulutustaan vastaan. Väsyimme ostamiseen. Onko palkkojakin reivattava tuolla 33 prosentilla - kädenojennuksena heille, joilla ei ole kuin 1/33 osa siitä mitä meillä?


Jos seuraamme lähimmäisiämme,

väheneviä työtovereitamme ja naapureitamme, huomaamme, että kulutusväsymys iski käsijarrut päälle. Nyt reivataan ostamista, käytämme tarkemmin väheneviä varantoja, kulutamme vähemmän, vaikka onneton kulutuskehoituksen mainosaalto kantaa korviimme kehoitusta liittyä kassajonoihin.


Emme liity kassajonoihin,

vaan useat ovat jo liittyneet ruokajonoihin. Ihmiset löytävät kulutettavaa vähemmästä, pienemmästä ja säästeliäämmästä. Nyt keräämme alitajunnassamme sitä 33 prosentin varantoa, jonka ylisyöntinä ympäristöltämme "varastimme" huomisen velaksi huimalla korolla. Tämä velka erääntyy lapsillemme. Olemme perintömme siemenet jo jakaneet.


Herääminen alkoi nopeammin kuin ymmärsimme

Teollisuus ja kauppa tulevat laittamaan ihmisiä tuolla samalla prosentilla ulos lopullisesti tai väliaikaisesti. Herää kysymys, mistä tuo ymmärryksen aalto on alkanut. Mistä alkoi väsymys kuluttamiseen. Oliko se itsesuojeluvaisto, joka heräsi yhteydestä luotoon, joka lähetti meille salaperäisen impulssin laittaa jarrut päälle.


Ihmiskunta ei ole koskaan osannut selittää yhteyksien, vuorovaikutusten hermoratojen ja biosfääriviestityksen saloja ja kaavoja. Ihmiset eivät ole edes ymmärtäneet, mikä tehtävä on bakteereilla ja viruksilla 1/. Olisiko mahdollista, että lopullinen 33 prosentin sääntö kerää nyt voimia ja tulee eliminoimaan tuon jo laskemamme ympäristön ylisyönnin 33 prosentin osalta. Mikä salaisuus perustuu tuohon suhdelukuun?


Joka tapauksessa on selvää ja faktaa,

että jarrut ovat päällä ja varannot keräävät nyt voimia. Jokainen vähennetty ympäristön kulutuskysyntä lisää luonnon voimavaroja palautettaessa tuo tasapaino, jossa vuotuinen syönti ei ylitä vuotuista kasvua.


Miljoonien vuosien aikana biosfääri 2/ on kasvanut ja varastoitunut - nyt kulutustäyteinen markkinatalous syö tuota varantoa. Ylitimme rajat ja ympäristön vastaisku on käynnissä. Olemme itse osa tuota vastaiskua ja se on meneillään oleva vähennyskampanja. Nyt luovumme kaikesta kuluttamastamme juuri tuon 33 prosentin osalta. Mikä tehtävä on lopulta "hydro- ja biosfäärin käyttöjärjestelmän*) ohjaamilla" viruksilla ja bakteereilla?

Mihin tasapainoon luontainen evoluutio lopulta pyrkii?



*)
Käyttöjärjestelmälle voimme antaa kukin sen nimityksen, mikä tuntuu uskomusjärjestelmissämme luontevimmalta - usein se liittyy uskontojen filosofiaan, koska rasittavilla todisteteemoilla ei tarvitse näin rajallista käsityskykyämme rasittaa.

1/
Linkit kirjoituksiin:
Pohdintaa loputtomuudesta ja olemattomuudesta

Virukset ja bakteerit

2/
Biosfääri [Wikipedia]



... 
Ilkka Luoma
...

 

US  AL 

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus~

[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 ]

Kansio
Ulkona markkinataloudesta - vai eikö sittenkään?
...

Sent:

Sent: Friday, February 13, 2009 9:33 PM
Subject: MIELIPIDE - Ympäristön kestokyvyn ylitys maksetaan nyt talouden shokkiaaltona


KATEGORIAT:

EKODIPLOMAATIT , EKOTULKKI , ENERGIA , EVOLUUTIO , FILOSOFIA ,GLOBALISAATIO , ILMASTONMUUTOS , KANSANTALOUS , KEHITYSMAAT , KIINA - CHINA ,MAAILMANJÄRJESTYS , MAATALOUS , NÄYTTÖ- JA VERTAILUTALOUS , PÄÄOMATALOUS ,TALOUS , VENÄJÄ , YMPÄRISTÖ , YMPÄRISTÖONGELMAT

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Energiapeli on valtapeli


HS pääkirjoitus 19.11.2012 kirjoitti puolinaisesti energiapelistä, jossa jokerikorttien tarkkaa määrää ei tiedä kukaan - E=mc2 on kuitenkin kaava, josta olisi jaettavaa, vai mikä olisi pyj - "pienin yhteinen jaettava"?


[ ... läntinen kulutusihminen lisää käyttämänsä energian määrää, vaikka hyötysuhteet paranevat. Tarvitsemme lisää, lisää ja ainakin sen verran, että näyttö- ja kulutustalous osoittavat kyvykkyyttämme materiaaliseen hyvinvointiin. Jos kiinalaiset kuluttaisivat samoin per capita, niin meillä ei pian olisi mitä kuluttaa ... ]


Energiapeli on valtapeli, jossa pisimmän korren vetää omavaraisuus. On valtiollinen omavaraisuus, ja on perhekeskeinen omavaraisuus; eläinkunnassa on vieläpä yksilökeskeinen omavaraisuus, koska ulkoista energiaa ei tarvita kuin ravinnon muodossa, jotta perimä jatkuisi.


Liikuttelemme itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen


Elämän perusrytmi on hyvin yksinkertainen, tutkihan vaikka omaa energiankäyttöäsi liikkeen aikansaamiseksi. Tuolla liikkeellä siirrät itseäsi ja tavaroitasi paikasta a paikkaan b ... jne ...


...

Valtapeli

Pisimmän rajamme naapuri Venäjä on tunnettu energiapelaaja, maailman suurimpine varantoineen, jonka massiivinen ja vielä paljolti tutkimaton meri-alue ja maapinta-ala mahdollistavat. Nyt puhutaan liuskeöljystä ja -kaasusta - unohtaen niistä aiheutuvat ympäristöjäljet.

Kiina menee menojaan aurinkoenergia kehitystyössä ja sen hyödyntämisessä. Kivihiili palaa ja öljyä pumpataan maan uumenista vielä vuosikymmenet. Ydinvoimalatkin ovat pannassa - ydinfuusiota huudetaan myös hätiin. Venäjän energiavaltapelin jokerikortti on Kiina.


Jos kiinalaiset kuluttaisivat kuten me?

Venäjä ja Kiina ovat käyneet pitkään neuvotteluja kolmesta putkesta -  öljy-, kaasu- ja vesiputkesta. Kiinan kulutus per capita on kehitysmaaluokkaa verrattuna meihin tai esimerkiksi USA:han. Kiina ottaa oman maapallo-osuutensa [1,34/7], joka tapauksessa.

Mitä Kiina sitten ottaa tai vaihtaa? Venäjällä ja Kiinalla on massiivinen Siperian hyödynnösperussuunnielma. Kiinassa on rahaa ja Venäjällä raaka-aineita, vettä ja energiaa - Kiina tarvitsee nämä, kuten Venäjä pääomia. Vaihdantatalous ei ole vielä kuollut ja meille suomalaisille on tarjottu Venäjä-Kiina yhteistoimintakonsultaatioita.


Kiina ja Venäjä eivät häviä energiapelissä

Nousevat talousmahdit Kiinan vetovastuulla ovat voittajia, sillä sen tuotekehityspanos on vasta nousemassa - muun muassa joka vuosi valmistuvat 360.000 insinööriä (enemmän kuin EU, USA ja Venäjä yhteensä) taannevat merkittävän tuote- ja palvelukehityspanoksen. On lyhytnäköistä arvioida liuskehiilidioksidien pohjalta energiavaltapelin lopputuloksia - merkittävimpiä ovat itse kulutus ja energialähde (-valinta).


Aurinkoinen tulevaisuus

Kiinan teknologia on nyt kuluttavaa, liian kuluttavaa. Kiinan etu on se, että se voi hypätä parin kehitysversion yli ja saavuttaa kerralla huippuhyötysuhteita - unohtamatta säästämisen ja uusiutuvuuden*] mentaliteettia, sehän käynnistyy hinnoittelulla, esimerkiksi kohdistetuilla kulutusveroilla. Kiinalaiset ovat säästäväistä jo muutoinkin, koska vanhemmuuden ja lapsien vastuuta kannetaan enemmän perheistä ja suvusta kuin epävarmentuvasta tulontasauksesta. Aurinko paistaa säästäjille.

*] Kiina ei panosta vahvasti bioenergiatalouteen, koska biosfääri on vuosimiljoonainen ravinnonlähde itse biokasvulle, jossa ihminen on sinänsä häviävän pienimassainen osa - täällä majailee pelimme mustapekka.



Miksi meillä on niin vaikeaa aikaansaada todellista kulutusvähenemää?


Miksi meidän pitää kuluttaa enemmän ja enemmän? Miksi emme osaa säästää? Ovatko näyttö- ja kulutustalous niin tärkeitä henkisen minän kohottajia, että materiaa hamutessamme unohdamme ympäristön ja biosfäärin, joka ainoana elementtinä elättää meidät.


...
E=mc2, kaava joka avasi pelin, kulutuksen ja tuhon pelin - vapauttaen hallitsemattoman energiankulutuksen ja -käytön
--- mitä kirjoitimme jo vuosia sitten, jolloin olisi esimerkiksi hallituksemme taholta voitu tehdä oikeasti kestäviä ratkaisuja?



[2005] E = mc2
...toistaiseksi ihmiskunnan kuuluisin kaava, kunnes tiedemiesten ja -naisten muotitavoite "kaiken teoriasta" ratkeaa ...


[ ... Elinmahdollisuutemme ratkaisee energia - me kulutamme sellaista, joka on lainassa. Ihminen käyttää historian varastoja liian nopeasti. Me omaksuimme käyttö- ja kulutustavan, jolle katteen ja vastuun antoivat mennyt elämä ... ]

Niin ihmisyhteisöllä kuin koko luomakunnalla on energiatase; maapallo on suljettu systeemi, joka ammensi ja ammentaa energian historiasta suljettuna sisuksistaan ja ulkopuolelta saatuna säteilynä. Energia on tunnetusti materiaa ja materia energiaa. Siis me "syömme" itseämme.

Puhutaan myös, että energia ei häviä - kuten eivät häviä haitatkaan, ne vain voivat muuntua ja kasautua. Käytämme energiavarantoja niin kiihtyvästi, että haitallisuus normaaliin muutokseen nähden luo ongelmavarastoja kierteeksi, jonka seuraukset ovat ilmassa ja näköpiirissä.



Ympäristötietoisuus oli herännyt jo miltei 100 vuotta sitten,

jolloin hiilipohjaisia energiavarantoja oli vuosimiljoonaisesta kehityksestä jäljellä "99 prosenttia". Nyt varantoja lienee jotain prosentteja jäljellä - kukaan ei sitä tiedä tarkkaan ja 'energiaomistajat' sen vähäisenkin tiedon panttaavat markkinataloudellisista syistä. Syy-seuraushokema osoittaa sormella kysynnän ja tarjonnan lakia.


Puhutaan kulutuskäyttäytymisen ekologisesta jalanjäljestä

Onkin hyvä kysymys, johon ei ole vielä vastausta, että kuka laskee sen oikein ja mitä tuo 'oikein' sana tässä tarkoittaa. Vastaus on jossain, mutta ymmärrämmekö sen ennusmerkit?


Armoton biosfääri

Tunnetusti luonto on armoton ja se ei anna sijaa heikoille, epäkelvoille ja turhan vaatimattomille. Valkoinen mies oli valloittaja - ristin ja miekan voimalla. Me halusimme valtaa, kulutusta ja näyttämistä. Kasvutalous alkoi jo toki siitä, kun "pienin hiukkanen kaukaisuudessa toisensa vetovoimalla löysi" - tuossa samalla syntyi käsite energia. Energia oli alussa ja se on lopussa. Me ihmisinä olemme kuin liiallinen kuluerä hankaloittamassa tasalaatuista ja -määräistä energiatasausta käyttäjiensä kesken.

Maapallo on vain yksi vaikutehiukkanen juoksussa, missä me olemme pienempi kuin olematon. Mutta me olemme omalle jatkumollemme vaikute - me ratkaisemme itse luonnon ikiaikaisen ja ainoan päämäärän, kuinka tulemme siirtämään perimäämme eteenpäin tässä lyhyessä ikuisuudessamme.


Ihminen ei ole keskipiste.

Ihminen ei ole energian hallitsija - luuloistamme huolimatta. Me olemme vain kuluttaja sellaisilla annetuilla parametreilla, jotka nyt vääjäämättä vievät elinkelpoisuutta yhtäältä ja luovat haitallisuutta toisaalle, josta huomisen elämän lähde pitäisi ammentaa. Ihminen on tuntematon ja arvoituksellisesti käyttäytyvä muuttuja elämän energeettisessä harmoniayhtälössä.


Loppumista on aina maalailtu

1960 ja -70 lukujen molemmin puolin kouluja käynyt muistaa ennustefilmit maantiedon, luonnontiedon ja eläinopin tunneilta, joissa maalattiin kuvia huomisen kasvumaailmasta, joka tukehtuu omaansa. Nuo filmit päättyivät aina toivorikkaaseen ajatteluun, että kyllä me kehitämme jotain ja maailma näyttää taas paremmalta. Aikaa on nyt kulunut 30-40 vuotta, mitään ei ole juurikaan tapahtunut - paitsi kulutus on monikertaistunut ja ongelmat satakertaistuneet.


Energiaa käytämme jatkuvasti enemmän

Sen minkä säästämme pienempänä yksikkökulutuksena, tuhlaamme sen pidempänä ja laajempana käyttönä. Ennen ajoimme autolla ehkä 10.000 kilometriä, nyt ajamme 20.000. Ennen kävimme ulkomailla kerran kolmessa vuodessa, nyt käymme kolme kertaa vuodessa.

Meidän kulutuksellinen toimeliaisuus kasvaa - koska elämme vertailutaloudessa. Meidän on itsestään selvästi käytävä kaukoidässä, meidän kaikkien, kun 1950-luvulla vain joka 10.000 kävi. Olemme niin rauhattomia, mutta myös uteliaita, että meidän on aivan pakko mennä "merta edemmäksi kalaan".


Kotiseutu ei riitä,

vaikka luonne meillä seisoo juurevasti juuri siinä - se seisoo niin tanakasti, että sinne on ajettava joka kesäviikonloppu. Meidän on vain pakko saada matkustaa, meillä on aina kiire --- minne meillä muuten on kiire? Miksemme muuttaisi sinne, missä on hyvä olla?


Energia on loputonta - meidän mittakaavassamme

Ongelma ei ole riittävyys, ongelma on itseasiassa ongelmien varastoituminen. Me varastoimme liikakäyttömme vaikutukset seuraaville. Maapallo on kuin suljettu pullo, sinne mahtuu vain tietty määrä, tämän ylittyessä "paine" räjäyttää ongelmavarastot sellaiseen muutokseen, johon meillä ei ole enää vastavoimia ja -mahdollisuuksia, onko nytkään - on hyvä kysymys.


Me käytämme nyt enemmän energiaa kuin koskaan,

me viilennämme, kuumennamme, me siirrämme ja muokkaamme. Ihmiskunnan biologinen elopaino on samaa luokkaa kuin muurahaisten. Valtamerien ravintopyramidin alin taso, krillit, ovat elopainoltaan monikertainen meihin nähden, mutta niiden energiankäyttö on häviävä murto-osa. Suurin ero on siinä, että me käytämme muille "varattua" energiaa - me rikomme harmoniaa.


Amerikkalaiset, norjalaiset ja suomalaiset ovat suurimpia käyttäjiä per henkilö

Me olemme myös itse energian suurimpia varastoijia - suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa, vain amerikkalaiset ovat edellä. Olemme energiasyöppöjä - me toteutamme kasvun logiikkaa kirjaimellisesti. Me syömme ja kulutamme muilta. Meidän jättämä jalanpainallus luontoon on kestämättömällä tasolla - me syömme toisille tarkoitettua ja varastoitua energiaa. Olemme hamuajia.

Me mittaamme erinomaisuuttamme, paremmuuttamme ja arvostettavuuttamme suuruudella, kasvulla ja nopeudella. Me kiihdytimme itsemme lentoon, jonka lopputulemana saattaa olla mahalasku, jonka vaurioita emme enää korjaa. Energia ei lopu "koskaan", mutta se muuntuu vastoin sitä kehitystä, jonka luonto loi miljoonina vuosina, silloin kun meistä ei ollut tietoakaan. Meidän ainut seurantamittari on nopeusmittari.



Ihmiskunta sääti itsensä - suurella kirjalla johdatettuna - luomakunnan kruunuksi, jolle kaikki muu oli luotu meidän varannoiksi - "menkää, lisääntykää ja täyttäkää maa" - sen me teimme, mutta missä meni vikaan vai oliko se säädetty järjestelmä, kuten oma kehomme, joka käynnistää itsetuhomekanismin, kun aika on koittanut.

Kuinka oli mahdollista, että Albert Einstein "löysi" näin yksinkertaisen kaavan? Kuinka se olisi mahdollista, että me löytäisimme "kaavan", ettei kaikki ole meidän, mitä tuo lausekkeen mc2:en lopputuloksena oleva E mielettömän suurena lukuna sisältää...


Ilkka Luoma

KESKUSTELU - TIEDE [ 21730 ]





Kuvakertomus yllä olevasta aiheesta -
vapaasti käytettävissä mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2003, 2005, 2007.



Kuva 1
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912440 --- B0005223.jpg 2243kB

Teksti
Ihmisen kiire, taseet ja liiketulos kuin hoppu kaukomaille kehitti liikkumisen suurimman syöpön - lentokoneen. Joka hetki mm. USA:n ilmatilassa on n. 8.000 lentokonetta, siis yhtäaikaa ja vieläpä liikennelentokoneita. Lentäminen on yksi merkittäviä päästäjiä, joilla muutamme vääjäämättä ilmakehäämme. Kiire sotkee luonnon ja tämän harmonian.

Kuva 2
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912447 --- B0002987.jpg 562kB

Teksti
Yksityisen ihmisen suurimpia tuhlareita, lelu vailla vertaa - 100 km/h ja täydet 55 litraa per ajotunti (täysillä/ 7.200 kierr/min - 130 hv). Kaksin kappalein kesän kokonaiskulutus oli huimimmillaan n. 2.500 litraa - ja pelkkää hupia, mukavaa, mutta kuinka turhaa?

Kuva 3
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912469 --- DSC_6387.jpg 2878kB

Teksti
Energiaa kuluu ostoskeskuksissa runsaasti - teho on huipussaan, talvella lämmitetään ja kesällä viilennetään - paljon sähköä ja kaukolämpöä kuin kaukojäähdytystä. Energiaa ja runsaasti. Kansainvälinen amerikkalaispurilaisketju syöttää ihmisille myös runsaasti energiaa vyöt pinkeiksi kiristäen. Rasvaa, sähköä ja energiaa luontomme ja itsemme iloksi.

Kuva 4
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912484 --- DSC_8564.jpg 2510kB

Teksti
Ennen miehet olivat rautaa ja laivat puuta, nyt laivat ovat moottoreita ja rautaa ja miehet ylensyöneitä (Suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa). Purjealus hyödynsi luontoa puhtaasti - olihan energia tuulena jo valmiina, tosin kuvan paatti sisälsi myös dieselkoneen tyveniä varten. Kiire rakensi purjeiden tilalle moottorit - matka-ajat lyhenivät, meillä on jatkuvasti kasvavampi kiire...

Kuva 5
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912505 --- DSC_8665.jpg 2730kB

Teksti
Maailman suurin ja ilman moottoreita. Venäläinen saksalaisilta sotasaaliina otettu purjelaiva Sedov, 116 metriä. Ajoi Kotkasta muuten omin voimin, siis purjein. Puhdasta, hyvin puhdasta, tosin laivassa oli generaattori joka toimi polttoaineilla, dieselillä. Ennen ei tarvittu sähköä, oli tähdet ja tuli.

Kuva 6
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912516 --- DSC_8193.jpg 1563kB

Teksti
Kaikki alkoi siitä kun salama sytytti metsän - ihminen huomasi, että kuuma liha oli parempaa kuin kylmä, ehkä osa bakteereistakin kuoli. Alkoi kehitys, johon nyt ollaan päädytty. Olemme polttaneet miltei kaiken öljyn ja maakaasun. Hiiltä on jäljellä ja vähän vielä ilmakehääkin. Mikä muu eläin lämmittää ulkoisella energialla ruokansa?

Kuva 7
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912573 --- IMG_1237.jpg 3844kB

Teksti
Autoja, autoja ja lisää autoja. Kuvan kunnostuksen alla oleva 1988-mallinen Mazda 626 HT 2.0 on jo ehtinyt kuluttamaan bensiiniä tankkinsa kautta n. 25.800 litraa ja kilometrejä lienee jäljellä toinen mokoma, siksi hyvin auto kunnostettiin. Autojen määrä oli 1963 n. 250.000, nyt se on 2.500.000 - huimaa, ja kuinka paljon se on bensiiniä ja mihin päästöt menevät. Me haluamme ehtiä enemmän, lisää, ja nopeammin. Kiire, meillä on kiire, mutta minne?

Kuva 8
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912610 --- IMG_0924.jpg 2847kB

Teksti
Rautatiet piti keksiä kun hevoset eivät enää riittäneet. Piti saada enemmän ihmisiä ja pidemmälle sekä nopeammin. Ennen puuta, sitten hiiltä, dieseliä ja lopuksi sähköä, ehkä ydinsähköä. Vainikkalassa suomalainen venäläisrunkoinen sähköveturi ottaa hinattavakseen venäläiset vaunut Helsinkiin vietäväksi. Sama raideleveys helpottaa ja nopeuttaa toimintaa. Rautateilläkin nopeus kasvaa, meillä on täälläkin kiire, enemmän ja nopeammin sekä kauemmaksi.

Kuva 9
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912632 --- DSC_7423.jpg 1486kB

Teksti
Koira ihmettelee miksi kuvataan. Koira käyttää mielellään jalkojaan, jos vain emäntä juoksuttaa. Sitävastoin 50V-miehet ovat innostuneet moottoripyöristä uutena nuoruuden eliksiirinä. 4-tahtinen 100 hv (tehoputki), n. 5 litraa per 100 km. Tämäkin liike kuluttaa luontoa, mutta koira ei kuluttaisi, koska se käyttää omaa moottoriaan, jättää päästöt, mutta ne maatuvat. Bensiinin päästöt karkaavat ilmakehään lämmittämään sitä entisestään. Harrastuksessakin pitää olla kiire. Minne sielläkin on hoppu, ...liian moni kuolee syyttään tai syystään.

Kuva 10
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912659 
--- IMG_0109.jpg 3336kB

Teksti
VTT:n EcoCity seminaarin julkistustilaisuus Espoon Otaniemessä talvella 2007. Seminaari mm. energiatehokkuudesta pidettiin Kiinassa Tianjinissa huhtikuussa 2007. Kiina kasvaa päästöjen mukana suurimpiin ongelmiinsa. Kuvassa Bioste Oy:n innovaatiojohtaja Antti Leinonen ja Kiinan, jo eläkkeelle jäänyt, lähetystön kaupallinen neuvos Li Guangyun. EcoCity voi olla Suomen uusi "nokia" - tarve on mittaamaton nimenomaan kaukoidässä ja Venäjällä.



...
Sent
Sent: Wednesday, November 21, 2012 9:42 AM
Subject: ENERGIAMIELIPIDE - "Energiapelissä on jokeri ja mustapekka"
...


Energiapeli on valtapeli