Elämä ihmisen kanssa ja ilman ihmistä

Graf 1.

Nyt on pinnalla huoli biosfääristä. Syy on ilmeinen – on kysymys meidän ihmisten omasta mahdollisuudesta elää ja lisääntyä. Evoluutio, joka rakensi koko biosfäärin, meidän ollen sen kokonaisbiomassasta hitunen – ei juurikaan nytkähdä, jos vaikka meitä ei olisi.

Se on kuitenkin varmaa, että jälkemme meitä elättävään biomassakiertoiseen hiilielämään on verrattomasti suurin jäljenjättäjä. Sir David Attenborough tylyttää tässä ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005920380.html – [HS] [1.

Gaia kuumenee – jäähdyttelemmekö kulutustamme? Näin on kysytty vuodesta toiseen – useaan otteeseen, sillä talouskasvuhokemamme on se suurin syyllinen miksi eliöympäristö ”vaikeroi” tai muuttaa sopeumiaan sellaisiksi, joissa meille ei ehkä tilaa enää olekaan? Miksi näin?

Syy on selvääkin selvempi. Evoluutio, joka sopeuttaa ja kilvoittaa elämää pysymään tasapainoisesti elinvoimaisena, on aina ”halunnut” vain yhden asian – pysyä hengissä - ”loputtomasti, siis sen ollen tavoitteeltaan ”kuolematon”.

Jokainen uusi sukupolvi siellä ja täällä biosfäärissä on tästä väkevä esimerkki ja todiste. Niin Sinä kuin minä olemme myös eläviä esimerkkejä, sillä jatkumomme taaksepäin geneettisesti vie meidän perintötekijämme aina haman alun tappiin saakka – syanobakteereihin asti?

Nyt samaan aikaan Puolassa – hiilenmustassa ympäristössä meidän presidentti ärähtää:

Niinistö vaati Katowicessa tiukempia ilmastotoimia ”meiltä kaikilta”

Linkki ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005920069.html -

Ilkka Luoma -kommentti ylläolevaan 4.12.2018 – 2:12:

"Talouskasvua uhraamatta ... ", näin presidenttimme sanoi. Se on mahdottomuus, jos haluamme aikuisten oikeasti todellisia tuloksia ympäristömme, josta elämme - pelastamiseksi. Koko ilmastonmuutoskehitys ja ympäristömme pilaantuminen ovat seurausta jatkuvasta talouskasvun tavoittelusta. Siis me olemme halunneet yhä enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä.

Miten kävisi nyt per heti, jos kaikki kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat per henkilö, kuten me täällä Suomessa tai kulutusjuhlan mahtimaassa Yhdysvalloissa? Se voidaan laskea [Graf 1.] - päällä olisi jo täydellinen katastrofi, varsinkin silloin, kun kumuloimme tilanteen alkaneeksi 1960-luvun alusta.

Elämme näyttö- ja vertailutaloutta [3, pitää olla enemmän kuin naapurilla. Meillä on osaksi materiaalisreliikkimäinen elämänkatsomus, olemme kauppakeskuskulutusorientoituneita [4.

Gaia kuumenee - jäähdyttelemmekö kulutustamme? [5

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/10/gaia-kuumenee-jaahdyttelemmeko.html -

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/01/gaia-kuumenee-jaahdyttelemmeko.html -

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html -

…

Entä tämä elämän sietämätön ihanuus, kun kasvuhokema kaikui kaikista kurkuista?

”Ylikulutuspäivänä 4| ihmiskunta on syönyt uusiutuvan maapalloaineksen energioineen ja ravintotuotantoineen koko vuoden ympäristöluomisvoiman osalta. Mitä se merkitsee? Ei mitään, tai hyvin paljon – riippuen katsojasta ja tekijästä. Uusiutuva luonnonvara on ihmiskunnalle lähinnä hiiliyhdisteiden kiertoa, joka luo samalla tämän kaltaisemme elämän ja sen kehittymisen mahdollisuuden!

…

4| Ylikulutuspäivä ~ http://wwf.fi/uhat/ylikulutus/ - [WWF]” … Jatkuu linkin ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/08/ylikulutuspaiva-nyt.html -alta. Ole hyvä! [T]

Entä nyt, kun se kuumeneva torttu on jo housuissa?

Haluaako ihmiskunta pelastaa itsensä, tai ainakin ylläpitää kohtuullista toimeentuloa, vaikka rikkaimpien osalta kulutus on puolitettava [6 ja liikkuminen rajoitettava ”välittömiin metsästysmaihin”, kotiseudun arvostamiseen ja lähialuetuotantoon ravinnon osalta.

Jokaisen asutuskeskittymän on osattava osoittaa läheltänsä se maa-ala, josta kyseisen asujaimiston (lähes?) koko ravinto on saatavissa – kiivi-hedelmien syönti Uusi-Seelannista on loppu tai loppuu kohta. Eläinkunta antaa mallia omilta reviireiltään ja näin ihmisillekin syntyy tarve kunnioittaa niin omaa kuin vieraan reviiriä [7, sillä se on ainoa keino ylläpitää edes jonkinasteista sopua liikakansoitetulla pallollamme!

…

EKSTRA 1

- Mitä biokerroksen polttaminen lopulta voi merkitä - miksi kasvunvoima pitäisi polttaa energiaksi?

--- http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/2238126/romahtaako-ravinnekierto-ihmisen-toimesta/ –

.

EKSTRA 2

PERJANTAINA, HUHTIKUUTA 29, 2016

Kasvihuonekaasuista yllättävää etua! ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/04/kasvihuonekaasuista-yllattavaa-etua.html -

.

EKSTRA 3

MAANANTAINA, HELMIKUUTA 18, 2013

Bioenergia romahduttaa ravintotuotannon! ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/bioenergia-romahduttaa-ravintotuotannon.html -

[24]

…

Viitteet:

[1 ” … [ … kasvutalouden kulutushokemasta erkaantunut ihminen luontokävelyllään ihmetteli suuresti maanpinnan eloperäisen kerroksen paksuutta - kuinka ohut se onkaan, vain keskimäärin 5-15 senttimetriä. 99,8 prosenttia esiintymisajastaan kaltaisemme homo sapiens on luontaisesti hyödyntänyt ja itsensä hyödynnökseen antanut eliölaji, joka on syntynyt, kasvanut ja maatunut biokierrossa, jossa biosfääri antaa kaiken elämän - auringonvalon energiaa käyttäen ... ]

Ihminen purskautti 200 vuodessa luonnon biosfäärin 20 miljoonan tuotosvuoden varastoituneet hiilidioksidit maaperästä, näin kauan meni biosfääriltä aikaa muodostaa lämmitykseen ja liikkumisen energiaan käyttämämme hiilivetyvarat (öljy, kivihiili ja maakaasu - alkujaan biomassapohjaisia). Vieläkin kinastelemme miksi kokonaisuutena maapallon ilmakehä lämpenee. Nyt olemme oivaltaneet kestävän kehityksen ja biomassojen täyshyödynnöksen.

Peräänkuulutamme uusiutuvaa energiaa ja biotaloutta

Olemme oivaltaneet, että muu eläinkunta on ollut vuosimiljoonat täydessä biotaloudessa - eläinkunta ei tarvitse juurikaan ulkoista energiaa (tuotettuna hyödykkeenä) itsensä liikuttamiseen paikasta toiseen - me sen sijaan käytämme kaiken ulkoisen liike-energian itsemme ja muuntelemiemme tavaroiden siirtelyyn paikasta toiseen.

Suhteellinen biomassa

Ihmiskunnan oma biomassa lienee noin muurahaispopulaatioiden kokoluokkaa. Elokehän suurin biomassa on valtamerten planktonesiintymissä, jotka ovat samalla toiseksi alin hierarkia merellisen elojärjestelmän mahdollistajana. Maaperän pienbioeliöstö taas on maanpäällisten elojärjestelmien ylivoimaisesti suurin esiintymä, joka luo myös perusedellytykset meidänkin elämisellemme. Niin VTT biotaloudessaan kuin Tekes - SymBio esityksissään ja päämäärissään ohjaisivat materiaali- ja energiavirtojen ottoa biomassoista, luoden näin maailmanlaajuisen biotalouden.

Kansakuntien biomassa

On jotenkin luontaista, että suurimmat kansat - Kiina ja Intia, käyttävät väkilukunsa ja biomassansa verran pallomme yhteisistä kokonaisbiomassavarannoista oman elonsa jatkamiseen. Se tarkoittaisi meille eurooppalaisille, japanilaisille ja pohjois-amerikkalaisille merkittävää kulutuksen alenemaa ja afrikkalaisille nykyiseen nähden huimaa materiaalisen elintason ja biomassojen käyttömahdollisuuksien nousua … ” ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2012/04/elonkeha-jatkaa-myos-ilman-ihmista.html -

[2 ” … IPCC julkisti tylyn, uhkaavan ja lohduttoman kuvan ympäristöstämme ja ilmastonmuutoksesta ja poliitikkomme vastaavat, joka on ryöstäytynyt käsistämme – oman ahneutemme vuoksi. Ilmastoapostolit ovat puhuneet/ kirjoittaneet vuosikausia tästä nyt julkistetusta ilmaston- ja ympäristönmuutosjatkumosta.

Maaemo kuumenee – miksi, siksi, että nyt on näytetty toteen kiistatta meidän ihmisten oma osuus ympäristömme elinolojen vaikuttajana, tuhoajana ja ”lopullisesti muuttajana”. Me haluamme yhä enemmän, nopeammin ja useammin.

Meidän pitää kasvaa – kuuluu ympäristöllemme hyytävä kasvuhokema. Poliitikot vaativat kasvua, liikemiehet huutavat ja ja kansa komppaa – lisää, enemmän ja nopeammin … ”

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 185629

DOC kasvuhokeman mahdottomuus_04122018.doc – OpenOffice Writer

PVM 04122018

849_7936 – 12:04_12:52 BS05

Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?

Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vie voiton.

Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.

Ihminen on kuin mikä tahansa muu suvun jatkamiseen kykenevä hiili-vesi-mineraalinen molekyyliseos, jonka biosähköiset impulssit jatkavat sitä mihin isä ja äiti yhtyessään päättivät.

Suvun pitää jatkua ja siitä jatko-oikeudesta käydään kamppailua, taistelua sijoittumisesta - paikasta ja asemasta, jossa voisi näyttää omaa kykyä, osaamista ja halua olla suosittu ja tavoiteltu, jotta onnistuisi saattaa tuohon suurkiertoon oman yksilöllisen sävelensä ---

Markkinatalous loi kilpailun ja siihen säätelyn, piti olla säännöt,

… etteivät ristiriidat iske liian lujasti toisia kohtaan ja vastaan. Ihminen on taistelija, ja on itsessäänkin koko ajan sisäisen kamppailun ja taistelun kenttä, jossa jokainen evoluution luoma laji ja niiden yksilöt hakevat sijaansa – idealla paras voittaa, heikoin häviää – kunnes ihminen keksi suojakseen paljon puhutun demokratian [1, jossa vähemmistöillekin on luotu sääntöjä sekä turvaa. Miten evoluutio [2 huolehti vähemmistöt – siinä kaikkien kysymysten elossapysymisen äiti!

Demokratiasta huolimatta maailmalla on enemmistönä muut järjestelmät, joita vastaan lännenmies käy omaa sotaansa [3 elintilasta, raaka-aineista, ravinnosta ja maasta, missä elää – olemme kuitenkin aina yksilöinä näyttö- ja vertailutaloudessa, lokeroimassa itseämme vertaisryhmiin saamaan hyväksyntää olemassa olollemme … kulutusevoluutiossa syntyi lopulta ylilyönti, joka nyt luhistuttaa ympäristöämme …

” … Maallis-materialisoitunutta markkinatalouden kulutushuuruista kasvuhoennan iloittelua kutsutaan osuvasti näyttö- ja vertailutaloudeksi. Leijonauroksen komea harjas toimii kuin Porschen neljä pakoputkea, niistä uhkuu miehistä voimaa.

Streching-housut kireydessään korostavat naisellisuutta ja viestivät kaarien viehkeyttä. On mukavaa tulla huomatuksi, ja ennen kaikkia erottautua muista – se antaa turvallisuutta itsetunnon pönkittäjänä. Tarvitsemme hyväksyntää ja sitä saa helpoimmin rahalla millä näyttää! … ”

… # Ylläoleva kommentti liittyy tähän linkkiin https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html - , jonka ote on taas tässä: ” … himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo … ” … # ...

…

Niin, missä mennään ihminen, jonka populaatiobiomassa on muurahaiskolonisaatioiden luokkaa - yhteensä, mutta ympäristöjäljen jättö on ylivertaista luokkaa, jonka ongelmat koskettavat jo koko biosfääriä, …

… joka taas saa ”ohjeensa” evoluutiolta, joka on toiminut meille tuntemattomalla kaavakokoelmalla viimeiset ehkä miljardi vuotta – mikä onkaan kohtalomme, kun haluamme jatkuvasti lisää, nopeammin ja tiheämmin? Kerrotko Sinä?

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 160807

DOC naytto- ja vertailutalous_31012018.doc – OpenOffice Writer

PVM 31012018

381_3231

Kiihdytämmeko hulluuden ajokaistalla riittämättömyyden kuiluun?

(”Onko maailma tullut hulluksi – vai oliko se hullu jo valmiiksi”. HS-toimittaja Tommi Nieminen kertasi historioitsija ja intellektuelli Eric Hobsbawmin |1 jaottelemia aikakausia, jotka päättyivät vuoteen 1991, kun Neuvostoliitto romahti)


[ … kansalainen Erkki pohdiskeli mökillään Saimaan rannalla miten tässä on näin käynyt, minulla on enemmän ja paljon enemmän kaikkea, niin, huolta aiheuttavaa – omaisuutta. Tulotkin ovat mukavat, pankissa rahaa ja lapsillekin on mietitty jättää suuret perinnöt, jottei heidän tarvitsisi tehdä niin paljon kuin me tehtiin …


… kansalainen Liisa mietiskeli huolestuneena, kun maahamme pyrkii muukalaisia, eihän he tänne kuulu, vaikka vaikeaa varmaan heilläkin. Me olemme rakentaneet itse tämän hyvinvoinnin pesäkkeen ja eikö meidän tulisi ensin huolehtia oma reviirimme |2 ja sen vähäosaisten toimeentulo, mielenterveys ja tarpeelliseksi tuntemisen ilo ja yhteisöllisyys?


Niin mitä nyt teemme, kysyy Liisa, kun meidän on vihdoin tunnustettava, ettemme ole yksin tällä Telluksella, joka elää itselleen ja se itse on enemmän kuin ihmiskunta? … ]




Maapallo kriisiytyy, kuumenee |3 ja meret muovittuvat rojusta |4, jota hylkäämme luontoon ja meriin rasittamaan elonkehää uhaksi itsellemme ja muulle biosfäärille. Mikä meitä vaivaa, sotaa – ihmiskatastrofoituja ympäristöpommeja – liikaa väkeä rakkauden hedelminä. Mistä aloitamme? Se riippuu puhtaasti siitä, missä valtiossa esitämme kysymyksen, siksi itsekkäästi me kaikkialla ajattelemme.




Helsingin Sanomat räväytti ja yllätti lukijansa – erinomainen kooste nykypäivään saakka
[”Uusi Uljaan Hullu Maailma” -ei sanatarkka lainaus ~ http://www.hs.fi/sunnuntai/a1469161453575 - ]

HS esittää tässä yllä olevassa linkissä yhtä mieliä avaavinta kirjoitustaan. Se tunnustaa lännenmiehen osallisuutta aikakautisiin ongelmiin, mutta myös niiden osin väkisin ratkaisuihin, jotka ovat luoneet uusia ongelmia ja ratkaisuja.

Teksti on niin sattuvaa, että se vihjaa jo valmiiksi rivien välistä elettävän aikakauden - reviirien uuspuolustamisen ja - muodostumisen aikakauden. Evoluutio |5 loi reviirit jo satoja miljoonia vuosia sitten. Nyt ne ovat ulosmurtautumassa pinnan läpi julkipuhumisen todellisuuteen.

Maailma ei ole tullut hulluksi, vaan se laskee ja imee informaatiovirtoihin yhä useammat ihmiset, ja näin langoilla langattomasti roikkuu yhä enemmän ja enemmän mielipiteen muodostajia. On syntynyt sekametelikeitos |6, jota voisi kutsua hulluksi ja vain siksi, että siinä on yhä vähemmän moniajokykyisiä ajattelijoita.

Olemme karsinoitumassa omiin kuoppiimme, joita voidaan kutsua reviirikompastuksiksi. Hetkinen, tuliko tässä torpattua tämä uusin ajanjakso, reviirikaipuu? Olemmeko elämänpelin lähtöruudussa jälleen? Ehkä, sillä periodien aallonpituus tuntuu lyhentyvän tai sitten elomme kellotaajuus käy jo ylikierroksilla, kun koko ajan pitäisi saada lisää ja nopeammin |7. Hulluus sekin, eikö, vai olemmeko hulluja jo valmiiksi? Kuinka kauan tätä näyttö- ja vertailutaloutta |8 täytyy vielä elää? [IL].

Rakkauden maailma – hulluuden keskellä, aika hullua, eikö?

[ … rakauden maailma, apua – ihastuin väärään ihmiseen! ~ http://www.hs.fi/elama/a1469238205242 - ]

Rakkaus |9, kuten muukin aivotoiminta (miehillä on havaittu myös muuta toimintaa – tämän kukin voi sitten ajatella kuten tahtoo) on biosähköistä synaptiikkaa, joka rakentaa ja purkaa. Kemiat etsivät aina lopulta lisääntymiskumppania, muut on evoluution luomaa enemmän tai vähemmän tärkeää oheisvärinää.

Biosfääri on rakennettu ylläpitämään jatkuvan lisääntymisen jatkumoa, jota voidaan kutsua kuolemattomuudeksi |10. Elämä tunnetusti jatkuu sukupolvesta toiseen. Menetykset ja poistumiset ovat ihmisten osalta henkilötunnustasolla.

Rakkaus on todennäköisesti vahvin biosähköinen synaptisuus, vain itsesuojeluvaisto eli itsekkyys voi sen ylittää, turvatakseen eloa ja alitajuntaista lisääntymistä (suurimman osan ihmiseloa poistumat ovat tapahtunet jo lisääntymiskykyisenä aikana!).

”Yllättäen” itsesuojeluvastoon kuuluu lapsensa/lapsiensa turvaaminen, sillä turvataan lopulta omaa jatkumoa eli geenien siirtoa, jota ohjausrakenteena, hitaan huolellisesti, evoluutio on sopeuttaen valiinnuttanut jo vuosisatamiljoonien ajan! [IL]

Miten nämä kaksi niin erilaista aihekokonaisuutta liittyvät toisiinsa?

Sen ratkaiset sinä – lukija. Kukaan ei voi kertoa toiselle oikeaa tietä, voi toki kertoa omia kokemuksia ja koettaa peilata niitä toisen ongelmiin – lähinnähän me keskustelemme ongelmista, reviirillämme.

Mitään yleistä oikeaa tietä ei ole olemassa, on vain kyky koettaa huolehtia itsensä, annettujen perintötekijöiden, oppimisen ja kokemusten myötä sellaiseen symbioosiin, jossa tyytyväisyys ja halu kohtaa yhdessä olon myötä lisääntymistä – kunkin perhe- ja sukureviiriltä.

Evoluutio on järjestänyt tilanteen niin, etteivät kaikki lisäänny – tahdostaan tai tahtomattaan – se on se jarru, ettei syntyisi liikaa tilanteessa, josta puuttuu luontaiset viholliset, jotka harventavat ylipaisunutta populaatiota. Reviirikamppailuissa on aina kyse valinnoista, voittamisesta ja palkinnoista.

...

Ekstra

Maailman ja nimenomaan läntisen maailman hulluudesta kimpoaa pintaan USA' n aloittama hyökkäyssota Irakiin, kun Afganistanin jättipommitukset eivät riittäneet – oli aika esittää muunneltua totuutta YK' n kateederilta tämän yleiskokoukselle, haettaessa taistelusotalupaa Yhdysvalloille – sillloisen USA' n ulkoministeri Colin Powellin suulla.

Nyt likapyykin pesussa ollaan päästy maaliin. Ensin Englannin entinen pääministeri Tony Blair pyytää nöyränä ja katuvaisena anteeksi, seuraavaksi puolueeton Chilcot-tutkimus räväyttää todellisuuden ilmi ja lopulta läntinen media aukaisee silmänsä ja koko tapahtumasarja on kaikkien näkyvillä.

…

Tekstiin liittyvät lisäkirjoitukset – linkkeinä

|1 Eric Hobsbawm ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_Hobsbawm -

|2 Reviirien puolustus ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103988-reviiripuolustus-ikiaikainen-geeniperim%C3%A4 -

|3 Gaia kuumenee ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html -

|4 Without plastics group ~ https://www.facebook.com/groups/8873949009/ -

|5 Evoluutiolla onkin tiukka kuri? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/evoluutiolla-on-sittenkin-tiukka-kuri.html -

|6 Hybridillistä informaatiosotaa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/hybridillista-informaatiosotaa-mista.html -

|7 Nopeammin ja enemmän! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/ihana-kuluttamisen-draama-ja-tragedia.html -

|8 Näyttö- ja vertailutalous ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171642-elamaan-sovittautumisen-kulutussuhde -

|9 Rakkaus miehen näkökulmasta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/03/mies.html -

|10 Kuolemattomuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

Ekstra linkki ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220309-maailmanpoliisi-%E2%80%93-yhdysvallat-roolitehtava-lahenee-loppuaan -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

AL | US | PZ | BL | BL | VU | BLOG 83515

DOC hullu_maailma_HS_24072016.doc – OpenOffice Writer

PVM 24072016

796 | 7160

Tonnikalat huutavat tuskaansa!

Kuluttaa voi vain lajinsa verran – tonnikalatkin loppuvat viimeisen tullessa syödyksi. Japanilaiset ovat tonnikalojen massiivisia pyytäjiä – lähinnä susheisinsa, siis ihmisen ravinnoksi ja makunautinnoksi. Muodikkaasti kaiken pitäisi kasvaa, myös tonnikalasaaliideenkin ja niihin liittyvän liiketoimen. Lopultahan se viimeinenkin tonnikala jää verkkoihin – ja siihen loppuu erään eliölajin tarina.




Japani sairastaa, kun ostaakaan ei voi lajiaan enempää. Japanilaisen ihmispopulaation biomassallinen jalanjälki muuhun eliökuntaan on suhteettoman suuri – kuten se on myös kaikilla kehittyneillä markkinatalousmailla, jotka tukeutuvat kasvun hokemaan. Kasvaa ei voi loputtomiin – elantoamme ylläpitävä biosfääri rasittuu ja hajoaa rakenteiltaan sellaisiin osioihin, ettei se voi tarjota elinvoimaa hiilielämälle, siis meille.


Japanissa velkaantuminen on maailmanluokkaan, ainoana ”onnena” se, että ovat velkaa itselleen, mutta myös muulle biosfäärille, josta muun muassa tonnikalansa ovat saalistaneet. Japani ei ole ainoa merien rosvoaja, vaan apajilla ovat kaikki suuret rantavaltiot – Kiina suurimpana kasvajana.




Olisiko viisasta levätä välillä horroksessa –


näinhän luontokin tekee pohjolassa talven tullen, jolloin kulutus minimoituu. Miten ihminen voisi tasalämpöisenä levätä, siis talvehtia yli sellaisen ajan, jolloin syödään varantoja, jotka eivät enää uusiudu 1]. Pitäisikö lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä valvonnalla määrittää minimikulutuksen kuukaudet.
…
1] Huolehdi ympäristösi, jotta se jaksaa ruokkia sinut! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/11/29/huolehdi-ymparistosi-jotta-se-jaksaa-ruokkia-sinut - [US_P/il]




Näyttää siltä, että näyttö- ja vertailutalouskiihkossaan ihmiset usein hermostuvat olotilaansa ja ”vaativat” puhdistuksen, joka usein merkitsee sotaa 2]; elimoitumista osalle. Sota on paineenpurkua, kun pää ei enää kestä kasvuhokemaa ja kateuskin on saavuttanut rajat, joiden yli pääsee vain mittelemällä kansalliskiihkoissaan paikasta elintilasta.
…
2] Vaadimme aina lopulta sotamme! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-ihmiskunta-vaatii-aina-sotansa-olemmeko-valmiina - [US_P/il]




...
Tonnikalat ovat uineet valtamerissa vuosimiljoonat


Parvien määrä on ollut runsas ja niiden elopaino biomassana ilmeisen tarkkaan määrittynyt jostain evoluution kaavastosta – antaen ravintoketjuun juuri sen osuuden, mikä oli tonnikaloille määrittynyt.




Kulutuksellisesti valtalajiksi noussut ihminen on energian ja materian nälässään ahminut suhteettoman osuuden biomassasta – vain omiin tarkoituksiin, jakaen senkin lajinsa sisällä epätasaisesti – kansallisuuksittain ja jopa niiden sisälläkin. Reviirit ne ovat ihmisilläkin.




Tonnikalojen loppuessa käydään innokkaammin muiden kalalajien kimppuun –


ravintoa on saatava, nälkäkin kasvaa syödessä. Milloin löydämme oivalluksen nähdä biosfäärille luodut lajien biomassatasapainojen evolutiiviset kaavastot – joiden pohjalta nykyinen harveneva biodiversiteetti on alun ”yksinkertaisista” partikkeleista syntynyt ja kehittynyt – keskinäissopeumien kautta.


Parempi myöhään kuin ei milloinkaan – vai jääkö Elämän mustapekka käteemme.




...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


…
doc.: japanilainen_tonnikala_14122013.doc – OpenOffice Writer


BLOG 27883
---14122013---


AL – US – Vf – IL



366 | 3305

Palkka-ale tulee vääjäämättä - jossain muodossa

Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.

Palkkajousto on kirosana,

vaikka myyntimiehet 3] ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.

Työttömyys riipoo kansakuntaamme –

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille.

Palkat alenevat joka tapauksessa

Valtio takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä – hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille ”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin yrittäjä.

Eestipoika tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –

siis pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy. Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.

Maailmanlaajuisesti palkat tasaantuvat, lopulta –

jolloin todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa) nousevat.

Nyt maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun ”lilius-syndrooma” 4] ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi sallinut.

…

[2006] Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme – meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html - [BLOG/il]

Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.

Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.

Utelias ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

^VIITTEET

^1] ” … ja koko kansa oli kulutusverolle pantava … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

^2] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

^3] Myyntimies on eri mies ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html - [BLOG/il]

^4] Sixten Korkman totesi Fortum-Liliuksen optioiden vahingoittaneen kansakunnan luottamusta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/12/22/sixten-korkman-totesi-liliuksen-optioiden-vahingoittaneen-kansakuntaa - [US_P/il]

^5] Sittemmin tuo internetissä toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut näköpiiristä

^6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.

^EXTRA

Kilpailukyky ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146635-murentunut-kilpailukyky-soimme-naapurin-kupilta – [US_P/IL]

Vastikkeellisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/tyo-velvoittaa-inhimillisyys-edellyttaa.html - [BLOG/il]

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 21 719 | 1 889 - IL

---12082013---

doc.: palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer

949 | 8974