tiistai 12. helmikuuta 2013

"Olen lähes samaa mieltä" -Katainen


Piti olla titaanien taistelu – ei ollut. Pääministeri Jyrki Katainen (Kok.) oli kaikkien kanssa miltei samaa mieltä; mieleen tuli, että oliko Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen käsikirjoittanut ja teemoittanut pääministerin vastausrepliikit?

Keskustelusta juontui monelle arkikansalaiselle kylmä rinki istumalihaksien ympärille – rinki siitä, ketkä meitä johtavat, kun todellista uudistusta ja virheiden tunnustusta ei oman erinomaisuuden takaa löydy, ei  kirveelläkään.

Osattiin kylläkin puolustaa omia tekoja, siis enimmäkseen ’vääriä’ päätöksiä – koska tiedämme työttömyyden kasvavan, nuorison ”katoavan” huumautuneisiin ongelmiinsa, vanhuksien erakoituvan ja osaavien työntekijöiden sairastuvan työkyvyttömiksi.

Työtkin karkaavat muihin – edullisempien toverien maihin – olemmehan maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Valtion velkakin kasvaa ...



...
Suomessa on liikaa puolueita – siksi samaa mieltä nämä tuntuvat olevan suuressa salissa. Perään huudettua uudistusta ei synny mistään – vain sanahelinää, nokkelia pikkusoinaannuksia – erilaisina hedelminä nenissä ja rehottavina finneinä  ... paljon puhetta, ei villoja – eikä edes toisen aitoa kuuntelua. Katainen jätti vastaamatta, häiritsevästi – moniin järkeviin kysymyksiin (esimerkiksi vas-r. edustaja Mustajärvi).


Voimme yhdistellä reippaasti puolueita

Vasemmisto ja demarit liittykööt yhteen, Keskusta ja Perussuomalaiset yhdistäkööt voimansa, muut voivatkin harjoittaa omaa demokratialiikettään – vähemmistöhuutajina. Näin Kokoomus saa riittävän vastavoiman, nykymallilla ei tälle pärjätä – siksi uskollisia oikeistomaterialistit ovat äänestyspäätöksissään. ...


Mutta sitten maamme johtamiseen ja konkreettisiin tapahtumiin, joiden väärät päätökset jäytävät yhä ---

[2007/2010] Me uskoimme, että Suomi on huippuvireessä. Pääministeri ja valtiovarainministerikin uskoivat niin. Me emme ole huippuvireessä - me häviämme työtehtäviä edullisemmille ja "ahkerammille" kaukoidän tovereille. Nokiakin teki ja tekee voittonsa Kiinasta - ei Suomesta. Insinöörityötkin siirtyvät osaksi kaukoitään; nk. Pöyry-ilmiö.


Kohtalokkaasti kertautuvat virheet

Jouluna 2007 nuori ja tuore valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) hoksasi tuloveron kevennykset lääkkeeksi ravita kotimaista kulutusta, kun amerikkalaisten sub-primekriisiä lähdettiin torjumaan - tosin Katainen oli todennut medialle ja kansalle, että kriisi purjehtii ohitsemme. Näin ei tapahtunut, vaan kansa koki ravistukset jo keväällä 2008, josta alkoi Suomen velkaantuminen ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.

Katainen arveli 2007 tuloveron kevennyksien lisäävän kulutusta ja tuovan työtä. Näin ei käynyt. Töissä olevat jemmasivat lisääntyvän palkkanetto-osuuden pankkiin, sijoituksiin ja sukanvarteen - ei kulutukseen. Kataisen olisi pitänyt nostaa väliaikaisesti tuloveroja, jotta olisimme vuodesta 2008 lähtien voineet lisätä työllisyysohjelmia pelastamaan työtehtäviä kansalaisillemme. Tehty verotusvirhe oli kohtalokas.


Jälleen nyt, kun Katainen on pääministeri,

annetaan työmarkkinajärjestöille porkkanaa tuloveron kevennyksistä, jottei syntyisi järjettömiä palkkaratkaisuja tuhoksi kilpailukyvyllemme. Miksi Katainen ei oppinut vuoden 2007 virheestään ja on nytkin suuntaamassa työtä tekeville lisää nettoa jemmattavaksi pankkeihin tai vaikkapa sijoituksiin, kun halpoja osakkeita pörssit ovat juuri nyt pullollaan. 


Se oleellinen kysymys

Miksi Katainen ei noteerannut Suomen Pankin vakavaa varoitusta jo jouluna 2007? Oliko SP:n demaripääjohtajan Erkki Liikasen varoittava sormi liikaa Siilinjärven miehelle - joka tiettävästi ei juuri koskaan ole tehnyt tavan kansalaisten työtä, kokien arkielämän niukkuutta, onnea ja ahdinkoa? Minkä hinnan kansakunta maksaakaan näistä kohtalokkaista virheistä alkaen joululta 2007 ja jatkuen nyt vuoden 2012 lopulla ja vuoden 2013 aikana?


Loppulauseet

Jokainen ihminen elää onnessaan, surussaan ja tyytyväisyydessään omien aivokemioiden vallassa - synapsien maailmassa. Olemme oppineet huumaamaan itseämme sallitusti ja laittomasti. Mikä ajaa meidät illusoitumaan maailmoihin, joissa kymmenen näkyy satana ja velkakin muuttuu saatavaksi? 

Kohtuus on elämän suola, jonka Bolivian presidentti Evo Morales puheessaan esitti, kun läntinen kulutusjuhlamaailma moitti inkaintiaanien kokapensaiden viljelyn olevan turmio läntisen maailman nuorille - kokaiinina. Evo vastasi: 


"Me pureskelemme, jaksaamme tehdä työtä, kahvinpapuihin verrattavia kokapensaan piristäviä lehtiä. Me emme vahvistaneet lehtipiristettä tuhatkertaiseksi, sen teitte Te valkoiset, kun mikään ei Teille riittänyt".  --- Näin syntyi laboratorioissamme kokaiini, joka tappaa - kokapensaan lehdet eivät tapa sen enempää kuin kahvikaan. Näin Evo Morales, kun piti puheen Helsingin yliopiston juhlasalissa keväällä 2010. 


Löytyykö inkojen ja muinaiskreikkalaisten filosofioista jotain meille, jotka "pimeydessä vaellamme"?


Ilkka Luoma


AL    US

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti