Lyökö sanahelinällinen sananvapaus itseään korville?

!

(Pariisin Charlie Hebdo satiirilehden pilapiirtäjien islamhuumoririenaus katkaisi lopullisesti kynän muutamilta piirtäjiltä 1] – tekona väärä, mutta mitkä tekijät johtivat sananvapaustaistelijoiden murhaan?)

[ … läntisen maailman demokratiahoennan eräs lempilaji on sananvapaus 2]. Meillä saa irvailla, heitellä huumoria, loukata toista ”vitsi-vitsi” -periaatteella, jopa rienata (kunhan et lyö herkkää kunnianloukkausta!) – on kuulemma myös tarpeellista, että saadaan arvostella toisten vakaata uskoa ja jopa asettaa se kyseenalaiseksi … ]

Lännenmiehen huumori ei ole huumoria suurimmassa osassa maapalloa. Huumori kuin ’vitsi-vitsi’ ovat erilaisia, eri kulttuureissa. Idän huumori ei ole välttämättä huumoria meille, varsinkin kun talouden näkökulmasta olemme jäämässä jopa alakynteen 3].

Meidän mielestä taas sananvapaus siivittää kaltaisemme yhteiskuntakulttuurin levittämisoikeuden kaikkialle – kukin puolustaa, jopa hyökkäävästi kulttuuriaan 4]. Samoin me katsomme, että kehityksen alkutaipaleella oleva ihmisen tasa-arvoinen huomiointi eli paljon puhuttu demokratia 5] kuuluu kaikille. Ajamme demokratian kyljessä sananvapautta kaikkien suuhun – ylivertaisena de facto´na.

Tasa-arvoon pyrkimys kulkee käsikädessä sananvapauden kanssa

Ennen sanavapauden analysointia ja projisointia eri kulttuureihin olisi ratkaistava ikuinen kysymys tasa-arvoisesta 6] kohtelusta, jossa huomioidaan meidän erilaisuus, niin historiasta, tavoista, oikeudesta uskoon kuin kulttuureista johtuen.

Kuinka pitkälle mahdoton puheessa tavoittelemamme täystasa-arvo on vietävissä eliökunnassa, jossa jokaiselle pitäisi olla lajinsa ja yksilönsä mukainen ’kolo’ 7] – niin kokona kuin elämän mahdollistajana. Tuon ’kolon kokoon’ liittyy kiinteästi lännenmiehen tarve puuttua kaikkien asioihin 8] – sisäisiinkin. Miksi?

Sananvapaus on myös hienotunteisuutta toistaan – erilaista kohtaan

Me emme synny tänne kaikki samoihin olosuhteisiin. Toiset saavat puurokauhan käteensä, toiset kultalusikan – eräille jää käteen tyhjä kuppi, joillekin se on valmiiksi verinen ja kolmas joutuu heti luovuttamaan – ihmisen itsensä aiheuttama ympäristötuho kuin ase ja väkivalta vievät hengen.

Sananvapaus ei ole jahtaamista – eikä sanallinen itseisarvo

Sananvapaus liittyy voimakkaasti tasa-arvoon kokea kaltaisensa elämäntavan yleinen hyväksyntä, kokematta ajojahtia, käännytystä tai jopa väkivaltaa erilaisuuttaan kohtaan. Erilaisuus ei voi, eikä saa aiheuttaa tahallista toisen elämän vaikeuttamista – on vain luonnon laki 9], joka säätelee sopeutuvuutta, lähtökohdiltaan.

Ihmisen oma sopeumavaade on monien kriisien ja konfliktien alkulähde, koska vahvempi kokee oikeuden ja heikompi jää odottamaan kostoa tai alistuu kohtaloonsa. Alistaako tänään jokin ryhmä toistaan – alistaa, sen me näemme joka päivä.

Alistus lähti käyntiin kun ”Aatamin vierelle ilmaantui Eeva” – toisinko päin?

Ihmisellä on kilpailuvietti, on voittamisen tahto, sodatkin seuraavat toisiaan, vaikka aina päätteeksi sanomme: ”Ei enää koskaan!” 0]. Epärehtiin kilpailuun liittyy kateuden jälkeen epärehellisyys ja sen myötä paljon puhuttu näyttämisen ja vertailun 11] ylikorostunut tarve osoittaa voimaansa. Sananvapautta käytetään myös lyömäaseena – siksi manipuloivaa usein tämä ”sananvapaus” on.

Löytöretket johtivat alistamiseen

Läntinen maailmanihme osaltaan ammensi omalla oveluudellaan ja ahneudella varannot, joilla kasvatettiin maallinen vauraus, joka sumensi lasit näkemään suurinta osaa maapalloa. Nyt sananvapauden puolestapuhujat Euroopasta ja Yhdysvalloista osoittavat sormella, näkemättä omaan kotipesään.

Sananvapauden hokemaan haluamme kätkeä epämieluisat tietämämme totuudet. Sananvapauden säilässä ei aina puhu alistettu vähemmistö, tai jos puhuukin – niin se laatikoidaan merkityksettömyyteen.

Kohdistetut ympäristöongelmat ovat osa sananvapauden hedelmää,

jossa vapaasti on todettu kehitys- ja kehittyneiden maiden jatkuvasti kasvava ihmispopulaatio ja tämän kulutuksen syövän yhteiseväät maapallostamme. Emme uskalla edes tehdä tilastoa mikä on kulutuskäyttäytyminen maittain per viimeiset 200 vuotta – ja vieläpä henkeä kohden.

Löytöretkeilijän perintöaines sananvapaudessaan unohtaa viimeisen 200 vuoden ympäristökäytön!

Sananvapaus on suhteellista ja ohjatusti suunnattua. Tosin nyt on oireellisesti havaittavissa ympäristötuhon tunnusteellisuutta myös suurimmilta kokonaisaiheuttajilta. USA maailman suurimpana energiankäyttäjänä varsinkin kumulatiivisesti viimeiseltä 100 vuodelta tunnustaa asemansa ympäristötuhovaikuttajana 12]. Kiinalaiset haastavat amerikkalaisia ympäristötalkoisiin.

Millaista sananvapautta me nautimme?

Meillä on kehittyvä kansalaismedia 13], joka tosin vasta harjoittelee ja luo mediallista omaa kehityskaartaan. Meillä on kilpailutilanteessa oleva numerolehtimäinen ’lööpitysmedia’, joka kirkuu omaa suuntaansa – kääntäen selkänsä sellaiseen suuntaan, joka on uhka lännenmiehen hegemonialle 14].

Meillä on myös media, joka taistelee tätä yksipuolisuutta kohtaan –

esimerkkinä Ukraina, joka on täyden informaatiosodan alla 15] - jopa niin, että ’puolueettomat’ ulkopolitiikan tutkimusinstituutit 16] ovat osin sulkeneet itäisen silmänsä. Sananvapaus on niin täydellistä, että se unohti vastakkaiset näkökulmat – leimaten ne propagandaksi. Ja nimenomaan tämä on saanut liikkeelle ”vastamedian” – esimerkiksi kansalaisliikkeinä.

Onko sananvapaus kuollut kirjain ja sana?

Onko se hokema, joka ei toteudu edes sylttytehtaallansa – esimerkiksi suuntautuneesta sananvapaudesta käy amerikkalaisten julkituotu todistelu YK-yleiskokoukselle nuoremman USA:n silloisen presidentti Bushin hakiessa taistelu- ja sotimislupaa Irakiin. Myöhemmin todistelu todettiin vääräksi, jopa valheeksi. Amerikkalainen virallinen hallinto ei koskaan sananvapaudessaan ole asiaa tunnustanut.

…

[ … paras sananvapaus on hienotunteisuus ja ymmärrys toisen erilaisuutta kohtaan – tähän kohdistumatta kummaltakaan tai miltään puolelta mitään uhkaa, uhkausta, väkivaltaa tai toteutettua väkivaltaa … ]

Sananvapauden paras kaveri

Voisimme sanoa, että sananvapauden paras kaveri on vuosimiljoonainen luonnosta itsestään kehittynyt reviiripuolustus 17], joka antaa tilaa kunnioittaa kunkin ominaisuuksia ja tapoja perusajatuksella – ”vieraalla maalla isännän kohteliaiden tapojen mukaisesti” monet arkikansalaiset pukevat tämän muotoon – ”maassa maan tavalla tai maasta ulos” –sanailtuna vapaasti.

Onko niin, että äänekkäin, peittoavin ja voimakkain sanan vapaustaistelija saa puheensa eniten kuuluville – tässäkö sananvapauden lopullinen kaava?

PS.

Kuinka paljon kateus johdattelee sananvapauden hokemaa? 18] – yllättävää, mutta kannustaa radikaaliinkin tutkintaan ja pohdintaan sananvapauden matosta, jonka alle on helppo lakaista elämääkin suurempia asioita.

…

VIITTEET

1] Ranskalainen giljotiini – leikkaako terrorismin? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/ranskalainen-giljotiini-leikkaako.html -

2] Sananvapaus etsii itseään ~ http://www.tieteessatapahtuu.fi/896/norden.html -

3] Kiinalaisten mobilisaatio yltää yli maapallon ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html -

4] Kuinka aggressiivisesti lännenmies puolustaa kulttuuriaan? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/kuinka-agressiivisesti-lannenmies.html -

5] Demokratian huuto ei edes tavoita kaikkia ”demokratioissa” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/demokratia-on-hokema-joka-ei-ole.html -

6] Tasa-arvo huipussaan – tasaeläke kaikille! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/kaikille-yhtalaiset-tasaelakkeet.html -

7] ’Sopeumakolo’ lajillensa – tasa-arvoa kilpailussa! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html -

8] Miksi sotkeudutaan toisten sisäisiin asioihin? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/miksi-eu-haluaa-sotkeutua-syyriaan.html -

9] Evoluutio tasapainottaa – lopulta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22271-evoluutio-tasapainottaa-ennemmin-tai-myohemmin -

0] ”Ei enää koskaan” – väkivalta on osa ihmistä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/vakivalta-on-osa-ihmisyytta.html -

11] Näyttö- ja vertailutalous ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen -

12] Gaia kuumenee – jäähdytellään kulutustamme ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 – [39206]

13] Kansalaismedia astuu esille ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/median-vallankumous-kansalaiset-astuvat.html -

14] Kiina nousee USA:n rinnalle ja ohi ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=954920 - [24687]

15] Ukrainassa kohtaavat itä ja länsi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/ukrainassa-ita-ja-lansi-kohtaavat.html -

16] Lännettynyt Ulkopoliittinen Instituutti ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html -

17] Reviiripuolustuksen geeniperimä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/11/reviiripuolustuksen-geeniperima.html -

18] Kateus moottoroi kehitystä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kateus-ja-nyttmisenhalu-moottoroi-mys.html -

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL ..  IL  ..  Vf    ..  Pz  ..   BL   - BLOG 47290

---18012015---

doc.: sananvapauden_ikuisuus_18012015 – Microsoft Starter

945

Lakko ei saa koskaan vahingoittaa ulkopuolista!

Lakko on menneen maailman ase. Lakko ei saa vahingoittaa ulkopuolisten toimia ja mahdollisuuksia. Turkista, EU:hun pyrkivän ylpeä valtion ammattiyhdistysliikkeen lakko ”kusi kintuille” - nöyryyttävä tappio perinteelliselle työväenliikkeelle.

Uutinen Turkista voi tuntua pieneltä, itse lakkojen vahingot ovat taas suuria, kuten Suomessa. Turkissa ammattiyhdistysliikkeen suunnittelema lakko uuvahti alkuunsa ja työntekijät saapuivat töihin ja kaikki lentovuorot saatiin suoritetuiksi. Mikä meni vikaan, vai eikö mikään, sillä ulkopuoliset säästyivät monelta tappiolta ja vahingolta.

Miten kirjoitimme jo vuosia sitten, kun suomalaiset istahtivat takapuolet penkkiin ja ammattiyhdistysbanderollit liehuivat. Lakot olivat tuottaneet paljon harmia, vahinkoa ja taloudellisia tappioita – usein lakkoilijoiden omaksi haitaksi –

kts. esimerkiksi Finnairin lentoemo yms. lakot ^1] – nyt heitä kaikkinensa on ulkoistettu ja ulostettu sankoin joukoin, koska palkkakustannukset kaikkinensa olivat paisuneet sellaisiin mittoihin, jottei kilpailukyky enää kestänyt ---

…

^1] Finnairin lakot

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/finnairin-koneet-ovat-toimineet.html

ARTIKKELI 09.03.2006

Lakko ei saa koskaan vahingoittaa ulkopuolista!

--- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/lakko-ei-saa-koskaan-vahin_114193901872674668.html -

Kiistatta maailmaa tasa-arvoisemmaksi muuttanut ammattiyhdistystoiminta on muutoksen vedenjakajalla. Lakkoase on vanhan maailman keino. Lakko oli erään aikakauden tuotos, jonka tehtävä ja käyttö on kohdannut eläkeikänsä.

Niin eläinkunnassa kuin ihmisten evoluutiotaistelussa ei ole ikuista saavutetun edun nautintaoikeutta. Talous eikä elämä ole staattinen ilmiö, pikemminkin dynaaminen, jossa joustot ovat arkipäivää.

Lakko ei saa koskaan vahingoittaa tai haitata ulkopuolisten elämää ja toimia,

se ei myöskään saa tuottaa taloudellista tappiota muulle yhteiskunnalle. Lakko oli keino tuoda mielenosoitus täsmäiskuna suoraan vastinkumppaniinsa, yleensä palkan maksajaan, siis työnantajaan.

Lakko on nykypäivänä vain keino haitata verkostoitunutta ja riippuvuussuhteista yhteiskuntaa, siis kuluttajia, äänestäjiä ja veronmaksajia.

Jokainen ihminen viime kädessä huolehtii itsestänsä ja tänä päivänä joukkovoima kohtaa mieluumminkin internetissä, vapaa-ajassa, kulutuskäyttäytymisessä ja mielipidevaikuttamisessa.

Noustaan barrikaadeille, jos on tarvetta!

Julkinen, laillinen ja yleinen mielenosoitus hyvin masinoituna joukkoliikkeenä on uudelleen tulevaisuutta. Riittävä yhdistyminen, yhteenkuuluvuuden henki ja johdettu voima toimii paremmin. Ranska saa liikkeelle satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään 2]. Julkisessa mielenosoituksessa on joukkovoimaa, joka huomataan.

…

^2] Ranskalaisten mielenosoitukset yltyvät herkästi väkivaltaisiksi

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/mellakka-on-oire-muutoshalusta-ja.html [03112005/BLOG_IL]

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/ranskan-mellakat-ovat-siirtyneet.html [07112005/BLOG_IL]

Yleinen mielenosoitus tarkalla teemalla

Lakon sijasta yleinen mielenosoitus suunnitellusti, teemoitettuna ja selkein päämäärin antaa suurimman näkyvyyden. Julkinen mielenosoitus hyvin ja tehokkaasti johdettuna menee suoraan asiaan, se kohdistetaan lainsäädäntökoneistoon, sillä laki on länsimaalaisuuden mitta. Laki määrää elämisen, kaupan, kuluttamisen ja kaiken liikkumisesta vapaa-aikaan. Lakimuutoksilla muutetaan yhteiskuntaamme.

Vaaleissa tapahtuva mielenosoitus

Kansalaiset valitsevat eduskunnan ja valitsijoilla on oikeus muistuttaa edustajiansa epäkohdista, jotka kohtaavat kuluttajaa ja äänestäjää. Kerran neljässä vuodessa on yhteiskunnallinen velvollisuus suorittaa äänestyksellinen mielenosoitus.

Vaalien välillä mahdollisesti tarvittava mielenilmaus tehdään näyttävästi, ohjatusti, kurinalaisesti ja tehokkaasti johdettuna. Kansalaisvoima kohtaa kaduilla paremmin kuin muuta yhteiskuntaa vahingoittavassa täsmälakossa.

Suomalainen ei syty herkästi

(Ehkäpä nyt ”kreikkavalheiden ja -sotkujen” jälkeen on aika ryhtyä toimiin? -huomautus tältä päivältä)

Nyt yksinäisyyden, nuorisotyöttömyyden, yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumisen ja yhteenkuulumattomuuden aikakautena joukkovoima voisi tuottaa osallistumista, iloa kuulua ryhmään, saada kannustetta toisistansa ja ennenkaikkea kokea hyödyllisyyyttä yhteisessä päämäärähaennassa.

Osoita mieltäsi laillisesti ja aiheesta!

--- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/suomessa-harvinainen-mellakointi.html [04052006/BLOG_IL] ---

Perustuslaki takaa laillisen ja ennakkoon ilmoitetun mielenosoituksen oikeuden kaikille Suomen kansalaisille. Joukkovoima kohtaa kaduilla vastavoimaksi niin talousrikoksille, sisäpiirikähminnöille, ansaitsemattomille palkkioille kuin myös yleiselle vastuuttomuudelle, piittaamattomuudelle ja taloudelliselle ahneudelle.

On kansalaisliikehdinnän ja -liikkeiden aika.

...

^KUVATEKSTI

”Mellakointi ja vallankumous vaatii johtajansa, jotta se saisi pysyviä muotoja ja saavutuksia. Vallankumouksella haetaan nopeaa muutosta suurien kansanjoukkojen elinolojen ja yhteenkuuluvuuden tavoittelemiseksi. Kaikilla vallankumouksilla on epämääräiset tavoitteensa, joille ei ole juuri koskaan huolellisesti suunniteltua toimintasuunnitelmaa.
Kuubalainen Che Guevara oli idealisti, joka oli rauhaton oikeudenmukaisuuden etsijä vähempiosaisille. Hän taisteli yhtenä osana Fidel Castrolle vallan Kuubassa, kokien itse revolutionistina tyypillisen kohtalon, teloituksen. Che jäi elämään ihmisten mieliin, hänestä tuli marttyyri, jonka nimi hiljaisesti "näkyy" miljoonien huulilta.
Kuvassa venäläinen autonrähjä, jonka takaikkunassa näkyy Chen kuva. Televisio esitti dokumentin Che:stä ja hänen teloituksestaan Boliviassa, jossa muuten tätä kirjoitettaessa on presidenttinä vasemmistolainen alkuperäiskansaa edustava Uve Morales, joka on vannonut palauttavansa inkojen jälkeläisille heiltä ryövätyt maat ja omaisuudet. Aika näyttää onnistuuko talonpojan ja työläisen ystävän rauhanomainen revoluutio.
Kuvan auto oli kuvaushetkellä Helsingin keskustassa Eduskunta talon vieressä purettavien VR-makasiinien välissä odottamssa kierrätystä, mutta onnistuneesti juuri tämän kirjoituksen erinomaiseksi sopivuuskuvaksi kertomaan, missä hankaluuksissa niin laittomat kuin "laillisetkin"/ inhimilliset muutokset joutuvat, vallassa olevan puolustaessa maallista ja taloudellista asemaansa. DSC_11648.JPG. 1/500s, f3.5, 27mm. 2,71MB. Kuvattu 20. huhtikuuta 2006, klo 13:52. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.”

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

Kansalaisaktivisti Helsingistä

…

AL – US

^BLOG 18404 IL

---16052013---

Presidentillinen esimerkki - meille kaikille

Media kohahti, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö [kok.] ilmoitti haluavansa pienemmän palkkion kansalaistyöstään - esimerkin voimalla kansakunnalle todellista hyvinvointia.

[ ... peruspäivärahatyötön odottaa Kela-korvausta oleiluajasta - pohtien kuinka paljon tuosta 32 euron arkipäiväpalkkiosta voisi antaa yhteiseen hyvää - siitähän verotetaan se 20 prosenttia ja käteen jää noin 26 euroa arkipäivälle. Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen [kok.] pohtii presidentillisen hyvää ja vastuullista aloituskampanjaa - "paljonkohan minä antaisin tuosta noin 13.000 euron bruttokuukausipalkastani?" ...]

Kansan suuren suosion saanut Niinistö voi tempauksellaan aikaansaada niin paljon hyvää, että kahden viimeisen hallituksen koukeroinnit jäävät varjoon *] - nyt ollaan aloittamassa konkreettista tapahtumasarjaa, jolla on kansakunnan yhtenäistämisen leima. Vuosia sitten kansa oli varovaisen valmis palkkojen alennustalkoisiin, kunnes tuli nk. liliussyndrooma 1] 

*] Nykyhallitus tulee jälkijunan viimeisessä vaunussa?

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128593-hallitus-tulee-jalkijunassa-eduskuntavaalit-ennen-aikojaan   ---

1] Fortum-Lilius nosti kansakunnan karvat pystyyn

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/kansakuntaa-erottaa-kasvava-kuilu.html   ---

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/suomalaiset-voisivat-joustaa.html   ---

Uskon ja luottamuksen palautus

Ollaan palauttamassa uskoa, luottamusta ja yhteiseen hiileen puhaltamisen henkeä. Paljonkohan EK-toimitusjohtaja Jyri Häkämies [kok.] alentaisi omaa palkkaansa, entä pääministeri Jyrki Katainen [kok.]? Kaikki edellä mainitut ovat kokoomuslaisesta aatteettomuusmaailmasta - nyt heillä on avaimet kädessä - Niinistö avasi aatemaailman uusiopelin.

Populismia - kyllä!

Kyllä, tämä on aitoa populismia, sen parhaassa muodossa. Populismi on sanoja ja ennenkaikkea tekoja, jotka kansakunta ymmärtää - Niinistön aloitteella heikolahjaisempikin tajuaa, että on kansalaistekojen aika - on vain kysymys kuinka paljon ja keneltä 2]. Populistiksi itseään tituleeraava Perussuomalaisten Timo Soini 3] voisi nyt osoittaa sitä aitoa populismia ja kertoa oman panoksensa kansakuntapeliin, jolla lopulta parennetaan kilpailuasetelmaamme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 4].

2] Herätetään vastuu- ja kohtuullisuusajattelu

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/hertetn-vastuullisuus-ja-kohtuus.html   ---

3] Peruspopulisti kansan syvistä riveistä - Timo Soini

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/34925-timo-soini-vakaasti-poutiaisen-ja-vennamon-linjoilla   ---

4] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu   ---

Presidentti saa paljon kansalaispalautetta

[ ... tämäkin sähköposti välittyy presidentin postilaatikkoon - lukeeko, onkin siten eri kysymys ... ]

Kansalaiset ovat aktivoituneet. Uskon, että presidentin sähköpostiin saapuu paljon kansalaiskirjeitä. Osa niistä on varmasti lukemisen arvoisia ja osa ehkä ei - mutta sanavapauden pitää toimia valtakunnan huipulla, onhan Sauli Niinistö valiintunut pitkiin aikoihin suurimmalla äänimäärällä presidentiksi - uudeksi vallattomaksi, mutta arvostetuksi kekkoseksi. Kansa antaisi kyllä Niinistölle enemmän valtaa, jos eduskunta ymmärtäisi kansalaisviestin.

Mitä merkitsee presidentillinen esimerkki?

Se merkitsi heti - eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma [sdp] haluaa leikata kansanedustajien palkkioita - ehkä itse kansanedustajat ymmärtävät seuraavaksi leikata yhteiseen säästöpossuun omia palkojaankin. Tätä ennenhän valtioneuvosto pääministerin johdolla on kantanut jo kortensa kekoon ja alentanut omia palkkojaan. Sitten jäämmekin odottamaan virkamiesten tekoja.

Kansakunnan tuotantokoneisto

[ ... Suomi elää viennistä, tuontienergia ja autot on maksettava jollakin ... ]

Työ muodostuu kysynnästä ja kysyntä tarpeista. Meillä täällä lännessä on liikaa tarpeita - emme tarvitse keskimäärin näin suurta ostovoimaa, mikä yli puolella kansakunnasta on. Toveri odottaa nyt esimerkkiä EK-linnoituksesta, jossa Etelärannan puheenjohtaja ilmoittaa omasta panoksestaan ja Häkämieshän taitavana poliitikkona ymmärtää oman roolinsa, sanomattakin.

Hyöty

Palkkojen brutto-osuuden pientyessä, myös maksattava veromäärä pienenee. Ostovoima ei pienene niin paljon nettopäässä kuin brutosta näyttäisi. Suuri osa veroista tulee arvonlisäverosta (siis kuluttamisesta) - onkin pohdittava palautetaanko valtion tasauksen myötä arvonlisävero sen syntypaikkoihin 5].

5] Arvonlisäveron jakopolitiikka - takaisin syntysijoilleen?

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127190-arvonlisavero-jaetaan-syntypaikkaansa   ---

Joka tapauksessa alussa ostovoiman pienentyessä, kulutus vähenee, mutta pian markkinatalouden laki 'kysynnästä ja tarjonnasta' tulee hätiin - hinnat ja taksat alenevat. Erityinen hyöty pitäisi tulla työllistymisestä - saamme joukoittain uusia ihimisiä oleilupuolelta työ kylkeen kiinni. Ihminen elää työstä ja kansakunta työn hedelmistä. Emme ole luotuja oleilemaan.

Kansatalouden dynamiikka

Vanhanajan provisiomyyjät 6] tietävät mitä on palkkadynamiikka - se on palkkatuottoa todellisista saavutuksista ja katteista. Kaikkea työtä ei voi provision kaavoin mitata, mutta mittaamattomuus korvataan idealla, että on mukavampi olla työssä pienemmällä palkalla kuin olla kokonaan työtä vailla.

6] Myyntimies Miikkulainen on aina tiennyt mikä on oikeaa palkkaa!

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html   ---

Nousevat maat, Kiina etunenässä ottavat dynamiikallansa osansa maapallovarannoista - ja se tietää meille pienempää materia- ja raaka-aineosuutta. Meidän on vähennettävä kulutustamme ja lisättävä kierrätystä - toki ympäristö kiittää ja toverien palkat Kiinassa nousevat ja näin tasa-arvoisuus maailmalla kasvaa. Tämän jälkeen rehti kilpailu ratkaisee, kuten se on ratkaissut elinvoimaiset eläinpopulaatiot vuosimiljoonien ajan.

Niinistö aloitti dominopelin!

Talousviisaat sanovat, että palkka-ale johtaa kysyntälamaan, no niin pitääkin, mutta lama on väärä sana - se pitää korvata liikakulutuksen vähentämisideologialla. Emme tarvitse kasvaa jatkuvasti, olemme jo 10. lihavin kansakunta maailmassa. Emme tarvitse suurenevia citymaastureita, emme astianpesukoneita kesämökille, emmekä leikkimökin kokoisia pihagrillejä. Kasvuhuuma ja -hokema ovat miltei ympäristörikoksia! [vakavasti, mutta kevytironialla]

Näyttö- ja vertailutalouden sijasta tarvitsemme huomioimistaloutta

Tarvitsemme voimakkaasti luottamusta poliitikoihin, virkamiehistöön ja ennenkaikkea toisiimme. Lopulta me tarvitsemme töitä, vaikka pienemmällä palkallakin - tämän dominon toivottavasti presidentillinen tahdonilmaus aloitti. Työn jälkeen päivittäin onkin sitten mukava oleilla, kuten täyden päivätyön jälkeisellä virike-eläkkeelläkin.

PS.

Muualla maailmassa dynamiikka joustavista ansioista ja ostovoimasta on jokapäiväinen työkalu säätää kilpailukykyä, työllisyyttä ja kansantaloutta

Ilkka Luoma

Sent

Cc: pasi.holm@ptt.fi ; pekka.haavisto@fin.la ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; maria.guzenina-richardson@stm.fi ; liisa.hyssala@kela.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; mari.kiviniemi@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; alexander.stubb@formin.fi ; matti.putkonen@perussuomalaiset.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; juha.sipila@eduskunta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi

Sent: Thursday, January 03, 2013 12:52 PM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Esimerkki osallistumisesta - presidentti haluaa palkkionsa pienemmäksi

...

Presidentillinen esimerkki

Koululuokkien ihannekoot - perheiden ihannevastuut?

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) puolustaa tasapäistävää peruskoulujärjestelmää - haluten pienentää entisestään luokkakokoja, unohtaen jotain ratkaisevaa?1]

 

[ ... pieni koululainen suuntaa henkisesti tyhjästä kodista aamupalattoman keittiöpöydän ohi koulutielle, väistellen audimiehiä suojateillä. Pikku 'jussista ja maijusta' pitäisi tulla sitten joskus yhteiskunnan tukipylväitä maksamaan sukupolvisopimuksen mukaisesti omien vanhempiensa ja isovanhempiensa ylläpitoa; samalla 'jussin kuin maijunkin' pitäisi pärjätä maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa ... ]

 

 

Nykyhallitus vannoo tekevänsä kaikkensa, jotta opetus kaikissa kouluissa olisi laadukasta ja parasta mahdollista. Tämä tavoite nykysysteemeillä ei ole mahdollista, ilman koulu- ja opetusjärjestelmiemme suurremonttia. Lahjakkuudet pitkälti hukkaava peruskoulujärjestelmä on erään aikakauden jäänne, jossa kaikkien piti olla "yhtä hyviä". Me ihmiset emme ole yksinkertaisesti lainkaan samoilla "lähtölegoilla" varustetut, olemme yksilöitä - emme kibbutzkarjaa *].

 

 

Yhteiskunnassa vallitsee aina epätasa-arvo

 

Emme ole yhtä hyvillä lähtökohdilla kotiemme osalta. Koti on lapsen kehto, joka alkoi äidin kohdusta. Kohdun suojaavan "lapsiveden" pitäisi seurata lasta aina nuoreksi aikuiseksi saakka 2], jolloin hänen pitäisi olla kaikinpuolin valmis evoluution määrittämiin tehtäviin, sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskuntarakenteen kanssa.

 

 

Länsidemokratia on liian materiaalispainotteinen

[näyttö- ja vertailutalouden henkistä kypsyyttä polkeva materialismi]

 

Niin kutsutun ostovoimaa ja osaamista tasaavan länsidemokratian tavoitteiden alle jäi luontainen kilvoittelu paikasta auringossa. Evoluutio loi kilpailun, jossa vain parhaat pärjäävät ja menestyvät. Suvunjatkannalle on eduksi vahvojen maailma. Väestön hallitsematon lisäys johtuu osin tavoitteista olla "hyvä, lempeä ja demokraattinen" -kaikille [!]. Kaltaisemme demokratian ihannointi, vinoutunein tavoittein olla kaikki samantasoisia, on täysin vastoin luonnon vuosimiljoonaista kehitystä, jossa lajinvalinta ohjaa harmoniaa ja kisailua siihen pääsemisessä.

 

 

Koti ompi linnani,

 

näin lapsi haluaa kokea turvasatamansa, jossa "luokkakoko" on ihanteellinen. Keskimäärin jokaisella lapsella on yksi opettaja - oma isä ja äiti. Kodin roolia lapsen kehityksessä on painettu villaisella unohduksiin, ja seuraukset näkyvät nyt. Tässä ei enää luetella kaikkien tietämiä ongelmia 3], mitkä jäytävät perheitä, vanhempia ja lapsia, jotka kärsivät eniten rikkoutuneista "opetusvälineistä".

 

 

Koulu ei ole yksinomaan lapsen kasvattaja -

 

kodin roolia kasvatuksessa ja vastuusta tulevasta lapsen kyvystä olla taysipäinen ja -valtaisesti kyvykäs yhteiskunnan osanen - on ensiarvoisen tärkeää korostaa. Tänään kotikasvatusta ei monissa perheissä ole, koska ei ole edes eheää kotia eikä perhettä. Perhekeskeisyys ei ole tänään muotia - muoti on asetettu markkinahuudahduksiin, luokkakokoihin ja kouluopettajan vastuulle.

 

 

Luokkakoko on helppo johdanto

 

Vielä 1970 -luvulla keskikoulujen luokkakoko oli helposti 40-45 oppilasta, tuolloinkin kasvoi nuoria, jotka pärjäsivät, ja kaikkiin työtehtäviin riitti sopivia tekijöitä - ei ollut tehtäväkuvia, jotka eivät kelvanneet - ei pitänyt hakea Saksan mallin mukaisesti halpatyövoimaa vieraista maista - omiakin riitti ja työhaluja oli.

 

On myönnettävä, että kaikki nuoret eivät halunneet 1970 -luvulla käydä kouluja, kuin vain sen pakollisen - oli kiire ansioihin, ropaamaan autoja, niittämään viljaa ja rakentamaan taloja. Haluttiin tehdä työtä.

 

 

Masennus iski, jos ei ollut työtä -

 

eilen, iskee tänään ja varmasti vielä huomennakin. Valtiovallan tärkein tehtävä on luoda työlle edellytykset, kullekkin osaamisensa ja taitojensa puitteissa. Luokkakoko on toisarvoinen asia - perheyhteys, tasapaino kodin ja koulun välillä on ensiarvoinen päämäärä; kodin kasvatus- ja opetustehtävää jatkaa koulu.

 

 

 

Kodissa luodaan motivaatio, kannuste ja yrittämisen halu -

[rakkaudella tehty lapsi on syntyessään aihio, joka vuollaan perimänsä puitteissa kotikasvatuksella yhteiskuntaosaseksi] 

 

koulu lisää oppia, sopeutuvuutta ja etsii kullekkin tien (yhdessä vanhempien kanssa), josta yksilö 4] voi parhaiten menestyä omilla taidoilla ja osaamisella. Kaikki me emme ole lääkäreitä, tuomareita tai kunnanjohtajia, olemme myös arvostukseltaan tasa-arvoisesti kaikkia niitä tehtäviä, mitä yhteiskunta menestyäkseen tarjoaa ja tarvitsee. Työ on aina arvokasta ja kunnioitettavaa.

 

 

Ihmisen menestys on yhteiskunnan menestys

 

Ihimnen pärjää joukossa, jos hän on sinne yhteenkuuluvuustavoitteella haluttu ja toivottu. Kannuste lähtee kotoa, yhteisöryhmistä, koulusta ja kanssaihmisistä. Kilpailu on vuosimiljoonainen asia - kilpailu johtaa ennätyksiin, joilla ylläpidetään yhteiskuntayhteenkuuluvuutta. Ympäristönsä huolehtiva yhteiskuntavastuu ei ole loputonta kasvua, mutta se on henkistä kasvua ymmärtää, ettemme ole yksin, emmekä ole ainoita luomakunnan kruunuja.

 

 

Kilvoittelu on tervettä; sota on kilvoittelun äärimmäinen ja ristiriitainen muoto!

 

Päättyneet Olympialaiset olivat terveestä kilpailusta 5] erinomainen esimerkki. Voimme kilvoitella rauhanomaisestikin - vaikka sota on valitettava, mutta näemmä "tarpeellinen" kiihko puhdistamaan 'likaantuneita' mieliämme - pääsemmehän aina sanomaan: "Ei enää koskaan" 6].

 

 

...

Jukka Gustafsson voisi ajaa voimakkaammin kodin ja koulun välistä yhteyttä

 

Gustafsson, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sdp) ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) voisivat yhdessä pohtia keinoja ja peräänkuuluttaa parlamentaarista ryhmätyötä nuorisomme eduksi, jotta he pärjäävät meneillään olevassa koulutusmurroksessa, kilpailutaloudessa ja henkisessä kypsyydessä kohdata aina eteentulevia vaikeuksia.

 

 

Vaikeuksien kautta voittoon

 

Vaikeudet ovat luodut voitettaviksi ja voittajat meidän on seulottava esille, koko yhteiskuntamme parhaaksi. Tosiasia on se, että me olemme erilaisia - on eri asia luoda edellytyksiä, kuin luoda reittejä, joiden siivilät poimivat lahjakkuudet. Lahjakkuutta ei saa hukata.

 

Lahjakkuudet poimitaan, kannustetaan ja ohjataan vilpittömään haluun olla kunniakas ja innokas yhteiskuntaosallinen. Me tarvitsemme kaikkia, aivan kaikkia - tehtäväkuvasta riippumatta. 

On vain oltava vastuu, se todellinen vastuunkanto osallistumisesta, tekemisestä ja saavuttamisesta - ei vain pääministerimme puheina esiintyvistä "vilpittömista vastuista", jotka jäävät lillumaan poliittisena sanahelinänä.

 

---

VIITTEET

1] Ketkä kantavat todellista vastuuta lapsista ja nuorista? 

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113736-ketk%C3%A4-kantavat-vastuuta-nuorista   ---

*] Kibbutz

---   http://en.wikipedia.org/wiki/Kibbutz   ---  

2] Halu kadoksissa, mitä nuori tekee huomenna?

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102667-halu-kadoksissa-mit%C3%A4-nuori-tekee-huomenna   ---

3] Kun mieli sairastaa - työ vapauttaa

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/promille-suomalaisista-mahtuu.html   ---

4] Yhteiskunta muodostuu yksilöistä ja yksilöiden arvomaailma usein yhteenkuuluvuusryhmistä

---   http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1582501/yhteiskunta-muodostuu-yksiloista-yksiloiden-arvomaailmat-muodostuvat-usein-ryhmista/   ---

5] Voittamisen filosofia

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106291-voittamisen-filosofia   ---

6] Ihmiskunta on aina vaatinut sotansa - "Ei enää koskaan"

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62604-ihmiskunta-on-aina-vaatinut-sotansa   ---

Sent

Cc: alexander.stubb@formin.fi ; mari.kiviniemi@eduskunta.fi ; arkkipiispa@evl.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; Brax  Tuija ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; paivi.rasanen@intermin.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; maria.guzenina-richardson@stm.fi ; paula.risikko@stm.fi ; jukka.gustafsson@minedu.fi

Sent: Monday, August 13, 2012 10:09 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Koululuokkien ihannekoot - perheiden ihannevastuut?

...

 

Koululuokkien ihannekoot - perheiden ihannevastuut?