sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Alueellisen identiteetin ja - itsenäisyyden koetinkivi


Kansakunta käy kohti kunnallisvaaleja - odotetaan megajytkyä ja odotetaan alueellista henkeä sekä osaamista hoitaa peruspalvelut, jatkossakin --- tämähän on kaikkien ehdokkaita asettaneiden puolueiden yhteinen teema
 
 
[ ... äänestäjä katselee satoja suurimmaksi osaksi mitäänsanomattomia ehdokaskasvoja. Kaikki lupaavat viisi hyvää ja viisi kaunista. Moni arkijärkinen äänioikeutettu ei halunnut ehdokkaaksi, oli pula nimenomaan pätevistä kansanihmisistä, joilla olisi ollut tervettä maalaisjärkeä esimerkiksi ymmärtää kunta alueellisena toimijana, jolla on aina oma identiteetti, ja josta kuntalainen voisi olla ylpeä ... ]
 
Kolme tasan varmaa vaaliteemaa ovat peruspalvelut, ja sieltä lapset ja vanhukset - sekä niihin kuuluvat terveyspalvelut. Toiseksi suurta kansaa viehättää käyttäjilleen miltei ilmainen joukkoliikenne 1]. Kolmanneksi olisikin murinaa aiheuttavat kuntaorganisaatioiden kevennyssohjelmat (poistetaan ainakin yksi organisaatiotaso, ja se ei ole lattiataso), ja kuntapalkkamenojen leikkaus 0,6-10% prosenttia bruttopalkasta, suurentuen korkeampiin palkkoihin mennessä.
 
 
Verotusmuutos
 
Tänään valtio ei enää kerää kovin merkittävää osaa valtion tuloista palkkatuloveroina. Veropainotus on siirtynyt arvonlisäveroon, toisin sanoen kohti huomisen täyttä kulutusverotusta. Valtion tulovero voidaan siirtää kokonaisuudessaan kuntien käyttöön, jakaantuen työssäkäynti- ja asumiskuntien kesken, jossain oikeudenmukaisessa jakosuhteessa.
 
Toinen verotuksen muutosteema olisi arvolisäveron osittaistuloutus kunnittain, niiden syntymiskertymisien mukaisesti. Arvonlisävero lisääntyy ja on suhteessa ostovoimaan. Myöhemmin arvonlisävero, joka on jo nimeltäänkin taaksejäänyttä elämää, muuttuu progressiiviseksi ja reaaliaikaiseksi kulutusveroksi, jossa huomioidaan myös ympäristöön kohdistuva haitallisuusjälki 2].
 
 
Kunta on yhtä kuin ydinperhe
 
Jokainen ihminen asuu jossain kunnassa. Kunta on identiteetti, perusturvallisuuden luoja ja -opetuksen lähde, jossa vanhempien kasvatusvastuuta lisätään reippaasti. Omaehtoisuutta tarvitaan, sillä kasvava polvi on paljolti nyt "hukassa" - syystä tai toisesta. Emme enää osoittele sormella, vaan kunta järjestää olosuhteet, joissa kotikasvatusjohteisesti kunnallinen hoito- ja ylläpitomentaliteetti kohtaavat, niin lastentarhoissa kuin peruskouluissa, joissa jälleen aletaan suosimaan myös erityisosaamisen huomioimista.
 
 
Ihminen syntyy kuntaan ja kuolee siellä
(Huomisen valtiovalta on voimakkaammin back-up toiminne ihmisten peruspalveluissa)
 
Kuntaitsenäisyyttä ja -elinkelpoisuutta lisätään antamalla lisää paikallista päätösvaltaa, valtiolle jää erityisesti suurina kysymyksinä ulko-, maanpuolustus-, lainsäädäntö- ja ulkomaankauppapolitiikan määritys ja ohjaus. Kunnille löytyy nyt lisää ohje- ja toimintasääntöjen säätöoikeutta, jolloin kunnallinen itsehallinto lisääntyy. Itsehallinto lisää identiteettiä ja se taas lisää ylpeyttä olla kunkin kunnan asukas, näin kukin kuntaihminen tekee motivoituneena oman osuutensa kunnan hyvinvoinnin ja inhimillisen tehokkuuden yhteiseen arvopohjaan.
 
 
Kunta on lopulta niin vahva kuin on sen asukkaat
 
Kunnat ovat leimallisia ja alueen erityispiirteet voimistuvat käyttäytymisessä. Kunnat itse päättävät liitoksensa ja yhteistyönsä. Peruspalvelut pidetään kunnallisina ja opetustoimi on erityisessä suojeluksessa, kuten nuorten työllistyminenkin - vaikka jopa kunnallisilla työleireillä. Kunta hoitaa myös ikiaikaisen sukupolvisopimuksen 3], johon valtio siirtää omia resursseja vastaavan määrän - vähentäen näin omaa työtänsä, jolloin valtion virkamiesten määrää saadaan vähennetyksi.
 
 
Väkevää kuntalaisuutta!
 
Kunta on väkevästi suomalaisuutta ja jokainen kunta saa itse päättää kuinka paljon se voi ottaa laillisia pakolaisia - valtion ei tarvitse porkkanoida pakolaiskiintiöitä - eikä valtiona enää sitoudu kuin siihen lukumäärään, minkä kunnat yhteisesti ilmoittavat.
 
Kunta tukee elinkelpoisten yritysten perustamista, toimintaa ja jopa markkinointia, -kuten nytkin. Jokaisen kunnan suurin tehtävä on järjestää työllisyysolosuhteet sellaisiksi, että täystyöllisyys toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnat voivat muodostaa alueellisesti houkutepaketteja saadakseen toimeliaisuutta ja tervettä verokertymää.
 
 
Alueellinen puolustustoiminta
 
Kunnille annetaan oikeus perustaa kuntaryhmittäin alueellista maanpuolustusta kodinturvajoukkoina ja suojeluskuntina, sekä löytää näihin erikoisiakin rahoitusmuotoja. Työttömille, joille maksetaan yhteiskunnan työttömyystukea säädetään velvollisuus osallistua yhteisiin kodinturvajoukkoihin, kullekkin soveliaalla tavalla. Vahva kunta huolehtii itse itsensä, yhteistyössä naapuriensa kanssa - korostaen alueellista identiteettiänsä.
 
Nyt kaikki äänestämään - anna mielipiteesi kuulua meille tärkeässä oman asuinalueen tulevaisuudelle!
 
 
 
VIITTEET
 
1] Esimerkiksi Helsingissä käyttäjilleen ilmainen joukkoliikenne lisäisi noin 200 euroa vuodessa kuntaverojen keräämistä per veronmaksaja - hyötyjä on analysoitu paljon, ja näyttää siltä, että kokonaisetu ja -säästö ovat niin merkittäviä, että ~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/julkinen-joukkoliikenne-ilmaiseksi.html    ----![BLOG/IL]
 
2] Lopullisena päämääränä on progressiivinen kulutusvero, eikä muuta verotusta ~ 
 
3] Sukupolvisopimuksella tarkoitetaan nuorempien velvollisuutta hoitaa aina vanhempansa - kaikissa olosuhteissa, ainoana muutoksena de facto allekirjoittamattomaan "nykysopimukseen", että nyt huomioidaan väestöjakaumaennuste ja siihen liittyvä etukäteisjyvitys.




Sent
Sent: Sunday, September 16, 2012 10:46 AM
Subject: KANSALAISVAALIMIELIPIDE - Kuntavaalit - Alueellisen identiteetin ja - itsenäisyyden koetinkivi
...
 

Alueellisen identiteetin ja - itsenäisyyden koetinkivi
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,

tiistai 11. syyskuuta 2012

Velvoittavuutta inhimillisten oikeuksien käyttöön


Uutisointi osasi kertoa kuinka paljon päihteet ovat osallisena terveyskeskuskäynneissä *] - tilastot yllättivät ja vahvistivat vakavaa pohdintaa oikeuksista. Tilastot yllättivät, kuinka ikäjakaumaennuste kehittyy vuoteen 2050 - Helsingissä.
 
 
[ ... perkele, ja minuunhan et käy käsiksi ja kävin itse käsiksi - syntyi tappelu, olin kännissä ja kovassa sellaisessa. Tuli lyötyä ja tultiin lyödyksi - nenä murtui ja kaatuessani löin pääni, menettäen tajun - tahto ja mieli sammuivat ja oli ambulanssikin sitten saapunut ... ]

 
Kaveri oli polttanut tupakkaa 12 -vuotiaasta lähtien. Huumeet koukuttivat hänet jo 17 vuotiaana, alkoi kierre joka päättyi ajelehtimisen ja kymmenien terveyskeskus- ja sairaalakäyntien jälkeen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Keuhkosyöpä napsahti 45 vuotiaana, pitkän veronmaksun ja ansiokkaan työuran jälkeen - kuolema tuli nopeasti, mutta viimeiset kuusi kuukautta olivat yhtä helvettiä.
 
Narkomaani ei maksanut koskaan veroja, ei juuri edes arvonlisäveroakaan, koska kaikki tarpeellinen tuli varastettua. Linnassa sai vähän päivärahaa - siis kuluja yhteiskunnalle. Selviytymisen tietä ei enää ollut - kierre ja koukutus oli jatkunut 25 vuotta - päätyen mieliala- ja rauhoittavien lääkkeiden sekakäyttäjäksi - lasku yhteiskunnalle oli 20 henkilön kaikki maksamat verot 10 vuodelta. Tilinpäätös lähestyy - kuinka sovellamme inhimillisyyttä?.
 
 
Mihin me olemme oikeutettuja ja mihin meillä on velvollisuus?
 
Sosiaalinen inhimillisyysyhteiskunta hoivaa, turvaa ja tasoittaa. Tälle tasoitukselle on aina maksaja, se on veronmaksaja. Ensi vuonna on jälleen hitusen verran vähemmän maksajia, mutta enemmän jakajia. Vastuut ja oikeudet lyövät toisiaan korville. Taakka lisääntyy toisaalla ja kulut muualla. Kysytään kantokykyä ja vastuuta. Kansakunnan tilinpäätös lähestyy - kuinka sovellamme solidaarisuutta. 
 
 
Oikeus on saada hoitoa, mutta mitä hoitoa -
 
kaikkea hoitoa, kyllä. Kuka maksaa, jos yhteiskunnan tasaava veromekanismi yskii? Onko se vakuutus, vanhemmat, sukulaiset vai ennakkoon syötävät perinnöt? Ottaako valtio lisää velkaa? Vahvinkin on joskus heikko - pitääkö siitä rangaista, tämän inhimillisistä heikkouksista (ja kuinka kauan), olemmehan inhimillinen näyttö- ja vertailutalousvaltio. Meillä pitää mennä lajin verran paremmin kuin muilla - tai ainakin melkein. Kaikki eivät jaksa. Tilinpäätös lähestyy - kuinka loisimme jaksamista lähimmäisiimme, nousta ... .
 
 
Pitääkö itseaiheuttajan maksaa yksityistaksa?
 
Jos haluan tupakoineena keuhkosyöpäpotilaana hoitoa, maksan itse. Jos rasvamaksa poksahtaa, maksan itse. Jos aivot reistaavat huumekierteen jälkeen - maksan itse. Jos kännissä joudun terkkariin - maksan itse; 50% todellisista kuluista - jos promillet alle yksi. Yli yhden ylittäjät maksavat jo täydet 100 prosenttia todellisista kuluista - vähentäisikö tämä käyntejä terkkariin?
 
 
...
II
Väestö ikääntyy, vaurastuu ja yksinäistyy
 
Helsingin väestöennuste on häkellyttävä 1] - meitä ikääntyviä tulee kuin liukuhihnalta, mutta keskimäärin onneksi varakkaampina - lapsetkin odottavat perintöjä, jotta ylisuuri asuntovelka saadaan maksetuksi. Käykö kuitenkin niin, että vanhukset joutuvat kustantamaan itse hoitojaan - onneksi vanhukset ovat keskimäärin yhä terveempiä - paitsi syöpääntyneet, muistisairaat, yksinäiset ja masentuneet - alkoholikin on hiipinyt ikääntyneen lääkekaappiin.
 
 
Eutanasiaa yksityisesti ja yhteiskunnallisesti
(On odotettavissa, että eduskunta joutuu käsittelemään jo seuraavien vuosien aikana eutanasiaa mahdollisena lainvalmisteluna)
 
[ENNUSTAVA KYSYMYS] Kumpiko on tehokkaampi tässä rahalla mittaamisen yhteiskunnassa - palkkio kunniallisesta ja helpottavasta kuolemasta taksoittuu varmaankin kappalemääräisesti - a´ euroa per ikuisuuteen nukutettu. Onko yksityinen klinikka liukuhihnamaisempi kuin yhteiskunnan laitos, jolla ei ole voittopyydettä. Pitääkö armollisen kuoleman kustannukset lopulta maksaa yksittäinen ihminen, varallisuutensa puitteissa? Onko solidaarinen veronkeräys illassansa?
 
 
Sote **] -kustannukset sen kuin nousevat, tai...?
 
Lopulta - kuka maksaa lisääntyvät sote-kustannukset, lisäämmekö vakuutuksien määrää, lisäämmekö veroja, vai sälytämmekö aiheutumisperiaatteella todellisia kustannuksia asianosaisille. Pitääkö kuolemakin kustantaa etukäteen - arkku vähittäismaksulla tai Visa-kortilla, joka johtaa takuutalletustilille.
 
Mitataanko perinteellisesti perintöön menevät varat vanhuusiän elinkustannuksiin, saattohoitoon ja säälliseen poistumiseen. Maksaako jossain vaiheessa ihminen luokitellusti itseaiheuttamislisukkeella hoitokustannukset - mikä on inhimillisyyttä ja mikä yhteiskunnallisuutta. Mikä on yksityisyyttä ja mikä yhteissosiaalisuutta. Velvoittaako meitä "terveelliset elämäntavat"?
 
 
Kansa huutaa vastuuhallitusta
 
Ylläolevat kysymykset tulevat ratkaistaviksi, kun nykyisen tilalle tulee todellinen vastuuhallitus, jolle ei jää kuin ikäviä päätöksiä ja vain yksi ainut positiivinen päätös - olla rehellinen, kuunteleva ja välittävä omasta kansasta, eikä niinkään solidaarinen jonnekkin kauas, missä me vain lomailemme ja siten vapaaehtoisesti edesautamme näiden hiekkarantavaltioiden kansantalouksia.
 
 
...
Lopuksi
Jokainen ihminen on tasan yhtä viaton, vilpittömästi utelias, sinisilmäinen ja elämää ihmettelevä, oppivainen kaksivuotias - kun hän ensimmäiseen perinteelliseen potrettikuvaan valokuvaajalle pyntätään ...Mistä se muutos tapahtuu, mistä alkaa laskelmoivuus, itsekkyys, mielipaha, masennus, vetäytyminen, kosto, ilkeys, hyväksikäyttö ja lopulta välinpitämättömyys ... tämän kysymyksen ratkaisija saanee aikanaan uutena jaettavan  Elämän Nobelin  ...
 
 
 
 
VIITTEET
*]  Uutinen - Metro -lehti/Hki 10. syyskuuta 2012: "Espoon tapaturmapotilaat puhallutettiin - nyt kaikkialla pääkaupunkiseudulla... tapaturmaisista kolmasosa humalassa, puolet kaatuneista potilaista, miltei kaikki pahoinpidellyt potilaat ..."
 
1] LINK Helsingin väestöikäjakaumaennuste vuoteen 2050, yli 55 -vuotiaat ja eläkeikäiset
 
**] Sote = Sosiaali- ja terveydenhoidon kustannuksien pääluokka, joka esimerkiksi Helsingissä on noin puolet kaikesta.




Sent
Sent: Tuesday, September 11, 2012 10:04 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Vakavaa pohdintaa oikeuksista ja velvollisuuksista - inhimillisyyttä unohtamatta
...
 

Velvoittavuutta inhimillisten oikeuksien käyttöön
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , , ,

lauantai 8. syyskuuta 2012

Miksi länsi haluaa "sotkeutua" muiden asioihin?


Syyria puhuttaa mediaa ja poliitikkoja - halutaan hakea negatiivisia asioita uutisoinniksi ja halutaan peittää omia ongelmia - löytämällä niitä muilta, suvereeneilta valtiolta - näkemättä todellisuutta ketkä Syyriassa toimivat ja millä valtuuksilla *]
 
[ ... kiinalainen vastaa ystävällisesti ja parhain päin kysymykseen - "Kuinka koet suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen ihmisen?" Samaan aikaan valkoinen markkinamies kertoo kuinka Afganistanissa on epäinhimillistä, kun siellä ei toimita meidän tavoilla ja ihanteidemme mukaisesti. Kiinalainen ei ottanut kantaa Suomen nuorisosyrjäytymiseen, erakoituviin vanhuksiin ja revenneisiin tuloeroihin ... ]
 
 
Aktiiviset eurooppalaiset oivalsivat satoja vuosia sitten uteliaisuuden ja uusien kauppamahdollisuuksien etsinnässä kaukomaiden hyödyllisyyden. Englanti, Ranska, Espanja, Hollanti, Belgia ja Portugal löysivät itselleen erinomaiset tulonlähteet ilmaiseksi, oikeuttamiensa ristin ja miekan avulla toisen suvereenin omaisuuden ryöstämiseksi omakseen. Näin alkoi kolonnialismi, joka mahdollisti valkoisen Euroopan nousun vuosisadan taloudelliseksi menestyjäksi. Ryöstimme nykyiset kehitysmaat ja söimme eri väristen riisikulhoista eväät ja kehittyvän elämän vitamiinit.
 
 
Miksi valkoinen, nykymallinen markkinatalousihminen vapauden kiihkossaan puuttuu niin hanakasti muiden suvereenien ja itsenäisten valtioiden ja ihmisryhmien asioihin? Tämä kysymys saattaa vastauksineen olla mahdollisuus nykyisen eurooppalaisen ylikulutus-, velaksi syömisen ja 'talousongelmien' ratkaisujen siemeneksi. Eurooppa ei ole euroahdingossa, ei se ole rahakriisissä - eikä se ole osaamattomuusongelmissa. Eurooppa on maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa.
 
 
USA näyttää mallia kuinka sotkeudutaan kaikkialla kaikkien asioihin
 
Me puutumme hanakasti USA vetoisesti vieraiden maiden asioihin. Me puutumme muiden kulttuureihin, me puutumme muiden uskontoihin ja me puutumme myös meille epämiellyttäviin ongelmiin - unohtamalla omamme, joihin esimerkiksi kiinalaiset eivät millään tavoin halua osallistua.
 
 
Miksi vain valkoisella markkinamiehellä on kuritusoikeus?
 
Me valkoiset markkinatalouslähettiläät otamme oikeudeksemme viedä asejärjestelmämme ja sotilaamme kurittamaan pahoja poikia, teloitutamme diktaattorit ja pommitamme jopa lailliset valtakoneistojärjestelmät - vain siksi, että ne eivät joko sovi talouspyrkimyksiimme tai sitten ovat vastoin läntisen maailman arvoasetelmia. Miksi meidän arvoasetelmat ovat yksinomaan ensisijaiset ja kaikille tyrkytetyt?
 
 
Materialistinen hallusinaatio rikkoo ihanteiden illuusiot
 
Me kuljemme maailmalla materialististen ihanteiden hallusinaatiossa ja tavaravirtojen autuaalliseksi tekemisen illuusioiden vankina ja orjuuttamina. Meille kasvu, talouden kasvu ja lisäkuluttaminen, joka julkistetaan nimikkeellä läntinen hyvinvointi ja elintaso, ovat talousyhtälöidemme ponnistava voima. Vieraiden varannot kuin itsestään kuuluvat meille - jälkikolonnialismin jäänteenä, oikeutuksena, joka antaa meille "velvollisuuden" puuttua vieraiden suvereenien valtioiden sisäisiin asioihin.
 
 
Kiinalainen filosofia ei puutu vieraiden suvereenien asioihin
 
Kiina, joka on noussut maailmantalouden veturiksi toimii toisin, se ei valtiona puutu mitenkään minkään itsenäisen valtion sisäisiin asioihin, vaan tekee yhteistyötä kaikkien sellaisten kanssa, jotka eivät vahingoita Kiinan omia intressejä ja jotka eivät vastaavasti puutu Kiinan omiin sisäisiin asioihin.
 
 
Sveitsiläisetkään eivät länsimaana puutu muiden sisäisiin asioihin
 
Olemmeko muuten kuulleet sveitsiläisten puuttuvan muiden suvereenien sisäisiin asioihin, aivan oikein - ette ole kuulleet, Sveitsi on aidosti puolueeton länsivaltio, jolla menee vakaasti ja joka ei kuulu juuri mihinkään yhteenliittymään. Sveitsillä on oma raha, ja naisillekin annettiin äänioikeus Euroopassa vimeisenä!
 
Sveitsiläiset ovat keskittyneet omiin asioihinsa ja tekemään parhaansa kaikessa siinä, missä on taloudellisten intressien mahdollisuus oman valtion näkökulmasta - puuttumatta yhteistyökumppaninsa sisäisiin asioihin. Voidaan sanoa, että Sveitsillä menee aina hyvin - mitä tämä hyvinmeneminen sitten tarkoittaakaan.
...
 
 
Kiinalaiset vaikenevat hienotunteisesti meidän sisäisten ongelmien osalta
 
Kiinalaiset eivät puutu esimerkiksi meidän suomalaisten inhimilliseen hätään nuorisotyöttömyytenä ja -syrjäytymisenä, kiinalaiset eivät puutu, eivätkö kommentoi meidän yksinäisten vanhuksien erakoitumista - eivätkä he pidä ääntä meidän revenneistä tuloeroista. Kiinalaiset yksinkertaisesti kohteliaisuuttaan tahdikkaasti välttävät kaiken sellaisen, joka voisi loukata meidän kykyä ylläpitää omalla tavallamme yhteiskuntajärjestystä ja -hyvinvointia, mitä se sitten lopulta onkaan.
 
 
Kiinalaiset eivät huuda vieraisiin pöytiin
 
Kiinalaiset eivät huuda huumeongelmiemme perään, ainoastaan kantavat vihaisuutta Englannille, joka julisti aikoinaan muiden eurooppalaisten tukemana Ooppiumsodat 1], koska Kiinan keisari olisi halunnut kieltää huumeiden käytön omassa valtakunnassaan - se ei käynyt Englannille, koska heidän business olisi kärsinyt liiaksi - ja näin syttyi sota.
 
 
Valkoisen miehen ongelma ei ole keltaisen tai mustan miehen ongelma
 
Kiinalaiset eivät puutu mielenterveysongelmiimme, eikä mielialalääkkeiden revenneeseen käyttöön. Kiinalaiset eivät edes kommentoineet mitään meidän koulusurmista, eivät puuttuneet norjalaisten aiheelliseen hätään massamurhassa, joka iski maahanmuuttopolitiikan näkökulmiin - tämähän on norjalaisten oma asia.
 
 
Mikä oikeuttaa USA:n maailmanpoliisiksi?
 
Valkoinen mies haluaa olla maailman herra ja USA maailmanpoliisi. USA puuttuu herkästi kaikkien asioihin, selostaen sen liittyvän vapauteen, avoimuuteen ja demokratiaan. Miksi tämä demokratian kaipuu on maksanut miljoonien syyttömien siviilien hengen? Sellaisten elämä on väkivalloin päätetty, joille itse asia olisi kuulunut kaikkein eniten, mutta itsenäisinä, usein alistettuina he saivat demokratialta palkakseen oman kuoleman, ennen aikojaan.
 
 
Mikä loi toistaiseksi niin ylivertaisen "ristin ja miekan" tien?
 
Miksi me valkoisina eurooppalaisina harjoitamme yhä "ristin ja miekan" tietä, jolla 1500 -luvulla muun muassa Espanja vararikossaan maksoi varastetulla inkojen kullalla kuningashuoneensa velat ja esti itse hallitushuoneen kaatumisen.
 
Miksi me menemme suomalaisina USA:n vasalleina Afganistaniin? Miksi me emme odottaneet, että itse riidan osapuolet olisivat meidät kutsuneet YK:n välityksellä Afganistaniin? Miksi ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) huusi silmät lasittuneina uutisissa Libyan eskalaation alkaessa - "Me pommitamme, me tuhoamme" 2] - näihin kysymyksiin on vaikeaa antaa kestävää vastausta.
 
 
Kiinalainen filosofia keskittyy omien asioidensa hoitoon ja yleiseen kaupankäyntiin
 
Kiina haluaa puuttua vain omiin sisäisiin asioihin, siihen heillä on täysi oikeus. Miksi me emme keskity pelkästään omiin asioihin, omiin ongelmiin - eikö niitä ole, vai eikö hallituksemme niitä näe, kun katse ja sihti on suunnattu Kreikkaan, Espanjaan, Portugaliin ja vielä Italiaankin.
 
Eikö meidän suomalaisten vähäiset voimavarat pitäisi suunnata omaan maahamme, vai onko pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) maalaama talousahdinko-dominoteoria niin tosiasiallinen väittämä, että meidän on lohkaistava merkittävä osuus aktiviteeteista vieraiden maiden ongelmien "hoitoon".
 
 
Olemme tulleet toimeen omillamme, silloin joskus ja melkein
 
Eikö Suomi tule toimeen omillaan, jos olisimme kuin sveitsiläiset tai norjalaiset? Eikö meille olisi viisainta oma itsenäisyys ja kyky säätää omin voimin omaa talouttamme ja mahdollisuuksiamme maailmanlaajuisessa kilpailussa työn uudelleen jaosta. Eikö meidän pitäisi keskittyä hoitamaan omat asiat, esimerkiksi alkavan ravintopulan myötä huolehtia riittävästä omavaraisuudestamme.
 
 
Olemmeko vahvempia ominemme vai EU:n kanssa?
 
Eikö meidän pitäisi saada hoitaa omat ulkovaltasuhteet omalla tavallamme, muun muassa Venäjälle, joka on merkittävin taloudellinen tukijamme jo tänään, esimerkiksi koko Itä-Suomea ajatellen. Miksi me hännystelemme muita ja miksi me katselemme muualle? Eikö omat ongelmamme ole kiinnostavia ja riittävän merkityksellisiä, kun vain opposition osalta koetamme ajatella ja toimia yhteiskuntamme elämisentason nostamiseksi.
 
 
Antaa muiden puhua, pidetään me kiinni oman hevosen ohjaksista
 
Miksi me huudamme muille, ja samaan aikaan lakaisemme omat ongelmat pois piiloon maton alle. Mitä sanoo itse kansakunta, joka vielä voi keskimäärin hyvin? Kansalaiset näkevät tyynen takaa jo alkavan myrskyn, jota todellisuudessa hallituksemme ei näe (tai ei halua nähdä), siksi sokeutuneita he ovat Brysselin käskyjen edessä.
 
Hallituksemme hokee kasvua, vilpitöntä haluaan ja dominoitaan, joiden kaatumisen estämiseksi on pakko tukea salaisten ja todellisuudessa epävarmojen vakuusjärjestelyjen "turvaamina" muita maita. Eikö noilla varauksilla ja rahavirroilla pitäisi keskittyä hoitamaan oman maan omia kansalaisia.
 
 
Me valitsemme sellaisia edustajia, joiden odotame keskittyvän ensisijaisesti omiin sisäisiin asioihimme
 
Aitosuomalainen on valinnut Suomen kansalaisia asioidemme hoitajiksi edesauttamaan meidän omien suomalaisten ongelmien ratkaisemista, meille arkisuomalaisille hyödyllisellä tavalla. Miksi me integroidumme sellaiseen epävarmuuteen, jonka vaihtoehtona olisi kuitenkin varma suomalaisuuden näkökulma omina päätöksinä, eduksemme.
 
 
Meillä pitää olla työtä, yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista yhteishenkeä puolustamaan omaamme ja kehittää sitä tavoillamme ja kansallisella mentaliteetilla, joka huomioi meidän omat yksilölliset ja historialliset piirteet. 
 
 
 
...
VIITTEET

*]
Puuttumattomuus ja sotkeutumattomuus eivät tarkoita sitä, ettei saisi olla omia mielipiteitä - onkin kysymys tahdikkuudesta, "oman pesän puhteena ja esimerkillisenä pitämisestä", velvollisuudesta omiaan kohtaan sekä ymmärryksestä, että maailma on lopulta ja todellakin moniarvoinen; toisen olematta toistaan "parempi" - voimme antaa oman mielipiteen, jos kysytään ja neuvoa haetaan. Itsekäs oman kilven kalisuttelu ei aja yhteistä maapallollista asiaa, jossa yhteiseksi uhaksi, mahdollisuudeksi ja sodaksi syntyy alkava ravintopula - jossa onkin meille kaikille haastetta kyllikseen.
 
Syyrian ja Libyan ohjatuista kansannousuista voidaan synnyttää analogia mihin tahansa valtioon, koska oppositio löytyy aina. Onkin kysymys siitä mikä oikeus tuomitsee ja mikä oikeus hyväksyy, kenenkin tavoitteet - tästä myöhemmin projisoituna hypoteettinen esimerkki omasta maastamme, Suomesta - omana artikkelinaan.
 
1]
Ooppiumsodat 1800 -luvulla Kiinassa
 
 
"Taloushistorian yksi synkimpiä lukuja - ja samalla yksi länsimaisen kulttuurin häpeäpilkkuja - ovat olleet Oopiumsodat. Kaikessa irvokkuudessaan niissä olivat vastakkain toisaalta libertaristinen näkemys kaupan vapaudesta ja toisaalta valtion oikeus suojella alamaisiaan ja vastustaa huumerikollisuutta" - [lainattu] -Takkirauta/BLOG
 
 
2]
Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin lausumat ovat saatavilla YLE-Uutisten arkistoista, jopa kahteen eri otteeseen Libyan pommitusten alkaessa.



Sent
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , ,

maanantai 13. elokuuta 2012

Koululuokkien ihannekoot - perheiden ihannevastuut?


Opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) puolustaa tasapäistävää peruskoulujärjestelmää - haluten pienentää entisestään luokkakokoja, unohtaen jotain ratkaisevaa?1]
 
[ ... pieni koululainen suuntaa henkisesti tyhjästä kodista aamupalattoman keittiöpöydän ohi koulutielle, väistellen audimiehiä suojateillä. Pikku 'jussista ja maijusta' pitäisi tulla sitten joskus yhteiskunnan tukipylväitä maksamaan sukupolvisopimuksen mukaisesti omien vanhempiensa ja isovanhempiensa ylläpitoa; samalla 'jussin kuin maijunkin' pitäisi pärjätä maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa ... ]
 
 
Nykyhallitus vannoo tekevänsä kaikkensa, jotta opetus kaikissa kouluissa olisi laadukasta ja parasta mahdollista. Tämä tavoite nykysysteemeillä ei ole mahdollista, ilman koulu- ja opetusjärjestelmiemme suurremonttia. Lahjakkuudet pitkälti hukkaava peruskoulujärjestelmä on erään aikakauden jäänne, jossa kaikkien piti olla "yhtä hyviä". Me ihmiset emme ole yksinkertaisesti lainkaan samoilla "lähtölegoilla" varustetut, olemme yksilöitä - emme kibbutzkarjaa *].
 
 
Yhteiskunnassa vallitsee aina epätasa-arvo
 
Emme ole yhtä hyvillä lähtökohdilla kotiemme osalta. Koti on lapsen kehto, joka alkoi äidin kohdusta. Kohdun suojaavan "lapsiveden" pitäisi seurata lasta aina nuoreksi aikuiseksi saakka 2], jolloin hänen pitäisi olla kaikinpuolin valmis evoluution määrittämiin tehtäviin, sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskuntarakenteen kanssa.
 
 
Länsidemokratia on liian materiaalispainotteinen
[näyttö- ja vertailutalouden henkistä kypsyyttä polkeva materialismi]
 
Niin kutsutun ostovoimaa ja osaamista tasaavan länsidemokratian tavoitteiden alle jäi luontainen kilvoittelu paikasta auringossa. Evoluutio loi kilpailun, jossa vain parhaat pärjäävät ja menestyvät. Suvunjatkannalle on eduksi vahvojen maailma. Väestön hallitsematon lisäys johtuu osin tavoitteista olla "hyvä, lempeä ja demokraattinen" -kaikille [!]. Kaltaisemme demokratian ihannointi, vinoutunein tavoittein olla kaikki samantasoisia, on täysin vastoin luonnon vuosimiljoonaista kehitystä, jossa lajinvalinta ohjaa harmoniaa ja kisailua siihen pääsemisessä.
 
 
Koti ompi linnani,
 
näin lapsi haluaa kokea turvasatamansa, jossa "luokkakoko" on ihanteellinen. Keskimäärin jokaisella lapsella on yksi opettaja - oma isä ja äiti. Kodin roolia lapsen kehityksessä on painettu villaisella unohduksiin, ja seuraukset näkyvät nyt. Tässä ei enää luetella kaikkien tietämiä ongelmia 3], mitkä jäytävät perheitä, vanhempia ja lapsia, jotka kärsivät eniten rikkoutuneista "opetusvälineistä".
 
 
Koulu ei ole yksinomaan lapsen kasvattaja -
 
kodin roolia kasvatuksessa ja vastuusta tulevasta lapsen kyvystä olla taysipäinen ja -valtaisesti kyvykäs yhteiskunnan osanen - on ensiarvoisen tärkeää korostaa. Tänään kotikasvatusta ei monissa perheissä ole, koska ei ole edes eheää kotia eikä perhettä. Perhekeskeisyys ei ole tänään muotia - muoti on asetettu markkinahuudahduksiin, luokkakokoihin ja kouluopettajan vastuulle.
 
 
Luokkakoko on helppo johdanto
 
Vielä 1970 -luvulla keskikoulujen luokkakoko oli helposti 40-45 oppilasta, tuolloinkin kasvoi nuoria, jotka pärjäsivät, ja kaikkiin työtehtäviin riitti sopivia tekijöitä - ei ollut tehtäväkuvia, jotka eivät kelvanneet - ei pitänyt hakea Saksan mallin mukaisesti halpatyövoimaa vieraista maista - omiakin riitti ja työhaluja oli.
 
On myönnettävä, että kaikki nuoret eivät halunneet 1970 -luvulla käydä kouluja, kuin vain sen pakollisen - oli kiire ansioihin, ropaamaan autoja, niittämään viljaa ja rakentamaan taloja. Haluttiin tehdä työtä.
 
 
Masennus iski, jos ei ollut työtä -
 
eilen, iskee tänään ja varmasti vielä huomennakin. Valtiovallan tärkein tehtävä on luoda työlle edellytykset, kullekkin osaamisensa ja taitojensa puitteissa. Luokkakoko on toisarvoinen asia - perheyhteys, tasapaino kodin ja koulun välillä on ensiarvoinen päämäärä; kodin kasvatus- ja opetustehtävää jatkaa koulu.
 
 
 
Kodissa luodaan motivaatio, kannuste ja yrittämisen halu -
[rakkaudella tehty lapsi on syntyessään aihio, joka vuollaan perimänsä puitteissa kotikasvatuksella yhteiskuntaosaseksi] 
 
koulu lisää oppia, sopeutuvuutta ja etsii kullekkin tien (yhdessä vanhempien kanssa), josta yksilö 4] voi parhaiten menestyä omilla taidoilla ja osaamisella. Kaikki me emme ole lääkäreitä, tuomareita tai kunnanjohtajia, olemme myös arvostukseltaan tasa-arvoisesti kaikkia niitä tehtäviä, mitä yhteiskunta menestyäkseen tarjoaa ja tarvitsee. Työ on aina arvokasta ja kunnioitettavaa.
 
 
Ihmisen menestys on yhteiskunnan menestys
 
Ihimnen pärjää joukossa, jos hän on sinne yhteenkuuluvuustavoitteella haluttu ja toivottu. Kannuste lähtee kotoa, yhteisöryhmistä, koulusta ja kanssaihmisistä. Kilpailu on vuosimiljoonainen asia - kilpailu johtaa ennätyksiin, joilla ylläpidetään yhteiskuntayhteenkuuluvuutta. Ympäristönsä huolehtiva yhteiskuntavastuu ei ole loputonta kasvua, mutta se on henkistä kasvua ymmärtää, ettemme ole yksin, emmekä ole ainoita luomakunnan kruunuja.
 
 
Kilvoittelu on tervettä; sota on kilvoittelun äärimmäinen ja ristiriitainen muoto!
 
Päättyneet Olympialaiset olivat terveestä kilpailusta 5] erinomainen esimerkki. Voimme kilvoitella rauhanomaisestikin - vaikka sota on valitettava, mutta näemmä "tarpeellinen" kiihko puhdistamaan 'likaantuneita' mieliämme - pääsemmehän aina sanomaan: "Ei enää koskaan" 6].
 
 
...
Jukka Gustafsson voisi ajaa voimakkaammin kodin ja koulun välistä yhteyttä
 
Gustafsson, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sdp) ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) voisivat yhdessä pohtia keinoja ja peräänkuuluttaa parlamentaarista ryhmätyötä nuorisomme eduksi, jotta he pärjäävät meneillään olevassa koulutusmurroksessa, kilpailutaloudessa ja henkisessä kypsyydessä kohdata aina eteentulevia vaikeuksia.
 
 
Vaikeuksien kautta voittoon
 
Vaikeudet ovat luodut voitettaviksi ja voittajat meidän on seulottava esille, koko yhteiskuntamme parhaaksi. Tosiasia on se, että me olemme erilaisia - on eri asia luoda edellytyksiä, kuin luoda reittejä, joiden siivilät poimivat lahjakkuudet. Lahjakkuutta ei saa hukata.
 
Lahjakkuudet poimitaan, kannustetaan ja ohjataan vilpittömään haluun olla kunniakas ja innokas yhteiskuntaosallinen. Me tarvitsemme kaikkia, aivan kaikkia - tehtäväkuvasta riippumatta. 

On vain oltava vastuu, se todellinen vastuunkanto osallistumisesta, tekemisestä ja saavuttamisesta - ei vain pääministerimme puheina esiintyvistä "vilpittömista vastuista", jotka jäävät lillumaan poliittisena sanahelinänä.


 
VIITTEET
1] Ketkä kantavat todellista vastuuta lapsista ja nuorista? 
*] Kibbutz
2] Halu kadoksissa, mitä nuori tekee huomenna?
3] Kun mieli sairastaa - työ vapauttaa
4] Yhteiskunta muodostuu yksilöistä ja yksilöiden arvomaailma usein yhteenkuuluvuusryhmistä
5] Voittamisen filosofia
6] Ihmiskunta on aina vaatinut sotansa - "Ei enää koskaan"





Sent
Sent: Monday, August 13, 2012 10:09 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Koululuokkien ihannekoot - perheiden ihannevastuut?
...
 

Koululuokkien ihannekoot - perheiden ihannevastuut?
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Onko arkikansalaisten mitta täyttymässä?


(Viimeinen kallupointi näyttää arkikansalaisten näköisille perussuomalaisille selvää nousua [+1,5 %-yksikköä] - kunnallisvaalit lähestyvät ja Kokoomuksen kuntaministeri Henna Virkkunen tekee "likaista työtä", joka tehdään joka tapauksessa)
 

[ ... kansalainen pohtii ovela hymy huulillaan tai kieli poskessa mitä kallupoijalle vastaisi - annanpa myrskyvaroituksen, kuten tein eduskuntavaaleissakin, ja kannatan persuja - jotka muistuttavat minua enemmän kuin muiden puolueiden poliitikot. Annan vielä Timo Soinin joukoille mahdollisuuden, vaikka 'herneet omenan kokoisina ovat jo tukkineet kaislikkohaukien sieraimet banaanien kaipuussa' ... ]
 
 
Perussuomalaiset ovat tavallisten kansalaisten näköisiä, heillä ei ole eduskunnassa vielä "sisäsiisteyttä", eikä kielikuvakaan ole vielä kokoomuslaisten tyhjien sanojen korulauseiden "vilpittömyyden veroisia". Perussuomalainen on ihminen, joka muistuttaa sitä arkikansalaista, joka usein joutuu maksamaan kaikki ne 'viulut', jotka poliitikot osaamattomuuttaan, kokemattomuuttaan ja ymmärtämättömyyttään aikaansaavat. 
 
 
Miksi minä äänestäisin perussuomalaisia?
 
Persut ovat inhimillisiä ihmisiä, joille merkitsevät sellaiset arvot, jotka ovat jo muilta unohtuneet. Persut haluavat ajaa suomalaisten asioita aitosuomalaisten johdolla. Reviiripuolustus, aito suvunjatkanta, tehty työ suomalaisten ehdoilla ja suomalaisten oma puolustus isänmaamme eduksi, ovat heille arkipäivää - muut tuntuvat enempikin kantavan huolta ja "solidaarisuutta" muiden, vieraiden ihmisten puolesta - maalaillen dominona leviävää ahdistusta ja hätää.
 
 
Mikä se jytky onkaan?
(jytky on todellisuudessa kansan ennakkovaroitus kallupeissa)
 
Jytky oli kyllästys sisällöttömään sanahelinäpolitiikkaan, jossa juuri ennen vaaleja hersyvät hunajalauseet muotoillaan siten, että niiden toteutus on kaikissa tilanteissa mahdollista - kuten valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vakuudet ja takuudet.
 
Näissä kuuluisissa vakuuksissa on vain yksi varma asia - ja se on niiden suurelta osin epävarmuus. Mutta, Urpilainen on kuitenkin uuttera ja työteliäs, sekä johdattelee tahdotonta Kokoomuksen puheenjohtajaa, pääministeri Jyrki Kataista, jolle jaettiin käteen vain vilpittömän huonoja aikoja.
 
 
Voittajat
 
Suomen arkikansa on kyllästynyt perinteelliseen politiikanhoitoon - äänestäjät antavat "tuppurais-tappuraishakkaraisille ja halla-ahoille" toisen mahdollisuuden, sillä puheenjohtaja Timo Soini "ennusti" EU- ja euroaluekriisin oikein, tai hänelle onnistuneesti vihjaistiin, miten tulee käymään. Lisäksi Soinin kielikuva inflaatiostaan huolimatta on kansan mieleinen - vaikkakin kielikukkasten on aika vaihtua vastuutekoihin - ja se alkaa yhdessä kunnallisvaalien voittajan, demareiden kanssa,  ... hyvin monissa kunnissa ja kaupungeissa.
 
 
Keskusta
 
Maakuntasuomen aito Keskustapuolue sai hyvää tarkoittavan, mutta liian kokemattoman puheenjohtajan, joka ei vahvista luotettavuutta, arvostusta, karismaa eikä uskoakaan "parempaan". Keskusta teki toisen onnettoman virheen - ensimmäisen jo Lahden puoluekokouksessa ja toisen Rovaniemen junttauksessa - keskustalaiset eivät ymmärtäneet kunniapuheenjohtajansa Paavo Väyrysen kriisiaika-arvoa. Väyrysen valinta jäi tekemättä ja näin Keskustan vaalitappio kuntavaaleista on liki varmaa.
 
 
Hätätila
 
Suomen ulkomaankauppa on painunut vakaasti miinukselle, yli 15 vuoden ylijäämäputken jälkeen. Suomi elää viennistä, jolla on maksettava energia- ja tavaratuonti. Alkavaa hätätilaa lievittää voimakas rahavirta Venäjältä, vaikka me näemmekin Venäjän kolminkertaisena haasteena, miltei uhkana - jos kokoomuspoliitikoita kuuntelee.
 
Eikö Kokoomus ymmärrä, että innokas turistivirta- ja kauppakansa ei ehdi sotia? Eikö Kokoomus ymmärrä, että kansan enemmistön vastaisesti Nato-kortilla leikittely nostaa ärtymystä myös Pietarin puolustajien silmissä? Eikö Kokoomus ymmärrä koko Suomen etua ja hyötyä? Ymmärtääkö Kokoomus, että Suomi on osaltansa maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa?
 
 
Olisivatko nämä persujen ja/tai kuntavaalivoittajan tavoitteita?
 
Kunnallisen ja alueellisen itsehallinnon lisääminen, saamalla alueen arvonlisäverovaroja käyttöönsä, alueellisen työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen ottamalla kunnille/ kuntayhtymille oikeuksia säätää työn verotusta määräajaksi ja alueellisen kielipolitiikan, nuoriso- ja koulutusohjelmien laatimisoikeudet; alueen omien tarpeiden ja ponnistelujen eduksi ja hyödyksi.
 
 
Yhdennäköisyys
 
On sanottu, että eduskunta on pienoiskansa - näin se on voinut olla silloin, kun kansa äänesti aktiivisemmin. Nyt Kokoomus sai todellisella reilu 13 prosentin 1] vaalimenestyksellä maamme hallituksen kokoamisvastuun - syntyi sellainen sateenkaari, joka vielä maksaa kansakunnallemme paljon, hyvin paljon - voisimmekin kysyä, onko valtiollamme varaa ylläpitää Kataisen hallitusta. Kataisen hallitus ei ole kansakuntansa näköinen.
 
 
Kansa janoaa luottamusta
 
Kansalaiset tykkäävät, jos voivat luottaa. Voiko nykyhallitukseen luottaa - ehkä, sillä meillä menee vieläkin erinomaisen hyvin. Tosin jo näkyviä mustia pilviä taivaanrannassa eivät lyhytnäköiset ja puolisokeat kasvuhuumapojat näe materialistisvoittoisen kulutushuurun takaa. Eikö Kokoomus ymmärrä, että rajallisesta ei loputonta kasvua nyhdetä? Miksi Kokoomus on niin materialisoitunut, ja miksi hallituksen pienpuolueet kilvan huutavat näitä menneen talven hokemia?
 
 
Harjoitellaan yhdessä politiikan hoitoa
 
Persut ovat aktiivisia aivan tavallisissa kansalaismedioissa. Perussuomalaiset ovat "valloittaneet" monta nettipalstaa ja harjoittelevat yhteisten asioiden hoitoa menetelmillä, jotka hiljainen kansa hyväksyy. Persut ovat lähempänä aitosuomalaisia kuin kansastaan kaikonneet perinteelliset puolueapparaatit, jotka kehittyivät kauas kansan todellisesta tahdosta.
 
Tekeekö tämä hiljainen kansanenemmistö nyt sen toisen protestin ja lykkäävät persut kunnanvaltuustoihin ottamaan oikeasti vastuuta, mitä Timo Soinin joukot eduskunnassa eivät voineet/ osanneet tehdä - rikkomatta vaalilupauksiaan, ja ollen muutoinkin keskentekoisia hallitustyöskentelyyn - kukaan eikä mikään ole seppä syntyessään.
 
 
Saako Henna Virkkunen nyt lähtöpassit?
 
Virkkunen valittiin epäkiitolliseen tehtävään väärin menetelmäsuunnitelmin. Kaikki tietävät, että kuntaremontti on ovella, kaikki myöskin tietävät, että suurin osa kunnista elää "muiden rahoilla" - mutta bogomoloffit, vapaastivuoret jne ... helsinkihuuruiset eivät edusta kuin 1/5 osaa koko Suomen kansasta. Suomi jatkuu tunnetusti Kehä III:n jälkeen ja pääkaupunkiseutukin täytyy ruokkia.
 
 
Todellinen vaaliohjelma
 
Suurin, vaativin ja ansiokkain vaaliohjelma on kuroa lopullisesti umpeen kaupunki- ja maaseutuväestön juopa ja henkinen epäluuloisuusrailo - sillä Suomi on juuri niin vahva ja kyvykäs kuin sen muodostama kokonaisuus ulospäin näyttää ja toimii. Tämän kansakunnan on löydettävä oma harmoniansa ja osaisivatko perussuomalaiset sen löytää, koska eniten muistuttavat aivan tavallisia suomalaisia, suomalaisine arvoineen.
 
 
 
VIITE
1]
Kokoomus sai edellisissa eduskuntavaleissa reilu 13 prosentin kannatuksen, kaikista äänioikeutetuista - demarit saivat vajaa 13 prosenttia ja himpun verran vielä vähemmän persut, jotka toivat jytkyn ... ja varoituksen nyt myös kuntavaalien edelle.
 
 
JK.
Voidaanko ajatella, että perussuomalaiset aitosuomalaisina ovat oivaltaneet luonnollisen elämänjatkamisen väkeväksi tavaksi huolehtia omasta reviiristä ja sen myötä arkisuomalaisten ehdokkaiden valitsemista meidän tavallisten suomalaisten omien asioiden hoitajiksi - ja jotta muiden vieraiden "solidaarishännystelemäiset" paapomiset jäisivät vähemmälle - sillä Suomi on oma kansakunta, joka puhuu omaa äidinkieltään, suomea.





Sent
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)