Näytetään tekstit, joissa on tunniste mielenterveys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mielenterveys. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Känni on kemiaa ja alkoholismi kemiallinen sairaus

Kemiallinen mielentila on ainoa malli mikä päässämme vaikuttaa tekoihimme tai tekojemme suunnitteluun. Alkoholi on kemiaa, sillä on jopa tarkka ja yksiselitteinen kaava. Aivotapahtumat ovat myös kaikkinensa kemiaa, ja niillekin saatetaan esittää kaavat ja kaavastot. Olemme siis kaavojemme vankeja  - kaavoihin vaikuttavat luonnonvalinta 1], perimä ja elettävä ympäristö.

Suomalainen identiteetti on vallitsevan käsityksen mukaan heikko;
ehkä näin heidän taholta, jotka keksimällä keksivät meille tiimejä ja kadonnutta identiteettiä 2]. Kansa, joka maksaa vallassaolijoiden tekemien päätöksien laskut, niin hyvässä kuin pahassa – on taas hyvin tietoinen voimakkaasta ja kansallisesta identiteetistämme, joka vahvistuu kaavan mukaisesti ahkeroituamme lasien ja pullojen ääressä.

Suomalaisten alkoholinkulutus on noussut reippaasti
[ TIEDEmyös naiset, jopa kokeneet naiset ottavat osaa kulutuskäyrän kasvattamiseen http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/onko-alkoholista-tullut-naisille-laajempi-ongelma-t2859.html -  ]

Meillä nousuprosentti on noin 30, parissa vuosikymmenessä, kun taas perinteellisillä olut- ja viinimailla Saksalla ja Ranskalla prosentti saa toisen etumerkin – miinuksen. Me suomalaiset kippaamme reippaasti  - me myös annamme kuulua, kun olemme kännissä. Jälkikännistäkään emme ole hiljaa, emmekä kätke sitä kannen alle, vaan olemme ”ylpeitä vuosisadan kanuunasta”.

Meidän suomalaiskansallinen identiteetti kumpuaa osin melonkolisesta slaavilaisuudesta, itäisenä piirteenä – kun taas läntinen ominaisuutemme esiintyy mahtipontisuutena, usein ’ryssävihana’ (laantuvasti) ja monina muina näyttö- ja vertailutalouteen 3] liittyvinä ilmiöinä.


Miksi me juomme, kuten juomme?

Sehän on selvää; meitä kuritettiin historiassa jo kieltolailla. Meillä huikka on maksanut paljon – valtio on kuitannut verotulot, joilla ei ole edes peitetty alkoholista aiheutuvia kokonaiskuluja.  Känni on ollut ja on kansallishuvi, jota on peitelty – mutta sen kemioista nautittu.

Jotkut sanovat meidän olevan jurnuttavia hautojia; emme puhu emmekä pukahda – noinhan se osin onkin. Me teemme enemmän kuin puhumme. Haudomme asioita päässämme – emmekä aukene kuin pullon hengellä. Usein avautumiseen tarvitaan kirkasta, jonka tuloksena nauretaan,  rintarottingoidutaan, itketään ja taas ollaan nenät verellä ystäviä tai naapuri tuli tapettua – lähinnä puukolla. Näin äärilaidallaan.


Pakotie arjesta

Perjantaita odotetaan – kuten aikoinaan Irwin Goodman lauloi – ”ettei mittään” … pakenemme; itseämme, toisiamme, epäluulojamme, vihaamme, pelkoamme jopa odotuksiamme. Alkoholi kemiassaan on pakotie, joka johtaa liian usein umpikujaan. Umpikujasta piirtyy lukittu ovi, jonka avaamiseen tarvitaan kärsivällisyyden avaimet. Avaimet ovat hukassa; kunnes koputtavalle avataan. Uskosta voi löytyä lohtu, sekin on kemiaa – ja näin saattaa pako saada päättönsä – ollaan perillä, mutta missä?


Moni kätkeytyy yksinäisyydessään piirongin ääreen kaappijuopoksi –

… ei uskalleta, eikä edes haluta. Näin harjoitamme salajuopottelua, ja työmme teemme silti säntillisesti ja vastuuta kantaen. Alkoholin rinnalle on liimautunut mielenterveys- ja rauhoittelulääkkeet sekä miedot huumeet – kärytellään pilveä. Osa siirtyy voimistettuihin suonensisäisiin – kun miedommat kemiakaavat eivät riittäneetkään. Kaikki jututhan aivoissamme on pelkkää kemiaa – niin ilot kuin surut; niin – nämäkin ovat ”vain” kemiaa!.


Känni maksaa,

ei vain perhesuhteita, lapsikasvatuksen vinoutumisina ja eroina, joista usein alkaa miehisen sukupuolen syöksy siltojen ja veneiden alle 4] – vaimon ja lasten jättäessä. Syyllisyys painaa, ja päättö koittaa itsemurhana 5], kun mikään kaava ei enää tehonnut. Elämä oli näin menetetty.


Viina viisaille suotavaa ja tyhmille ei tuotavaa –

näin sanoo vanha kansa, joka lääkekonjakin hyväksyi sydänvaivoihin – kaava se oli tämäkin. Uskomus on voimakas kemia vesipitoisessa fysiikassamme. Meillä on uskomus omasta erilaisuudesta – olemmehan idän ja lännen vedenjakajalla. Meissä vaikuttaa itäiset ja läntiset tavat ja perinteet.


Viina ei juomalla lopu

Me voimme loppua ennen, koska aivokaavamme menevät lopulta sekaisin liiasta alkoholin käytöstä. Osa on raivoraittiita, olemmehan usein on-off  ihmisiä, niin hyvässä kuin pahassa. Noista lähtökohdista seuraa suomalaisen ihmisen kaava, joka toimii voimakkaan identiteetin vallassa ja on kaavoittanut elämänsä ymmärrykseen ’turhapuroista’, ’pekka puupäistä’, ’eemeleistä’, ’matti nykäsistä’ ja muista kummallisista ilon lähteistä, joita oppineet ja itseään kunnioittavat kultturellit eivät piittaamisellaan ole osoittaneet.


Olemme suomalaisia, emme venäläisiä, eikä meistä ruotsalaisia saa juomallakaan –

… mutta sympatiaa koemme saksalaisuuteen – siihen voiman kaipuuseen, jota Euroopassa vain saksalaiset ja venäläiset kykenevät osoittamaan. Voimme olla ylpeitä identiteetistämme, meidän ei tarvitse hävetä – meissä on virheitä kuten muissakin – meissä on myös erinomaisia puolia, jotka tunnustetaan. Meitä on vain niin vähän, että suojelijamme meidän on aina valittava.


Kippis ja kohtuullinen kulaus – kemiaahan se lopulta on.



VIITTEET

2] Suomalaiskansallinen identiteetti, hukassako? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130454-kansallinen-itsetunto-hukassa -
3] Näyttö- ja vertailutalous – ”häiriköile omat kerrostalot!” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144726-hairikoille-omat-kerrostalot -
4] ”Keski-ikäisten miesten kiirastuli” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/keski-ikisten-miesten-kiirastuli.html -


EKSTRA

Terve, itsensä kemialla sairastutti itsemurhaan – alkoholi ja huumeet olivat tehneet tehtävänsä – toisaalla monia ylläpidetään ”toivottomassa tilassa”; hengissä – vaikka halu olisi ollut poistua täysissä järjissä … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/armollisesti-kuolema-sinut-ottakoon.html -  



Ilkka Luoma




ALFb US
BLOG 21 255 | 1 712  - IL
---23072013---



doc.: huikkakansa_23072013.doc  [MS-Word]



709 | 6180

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Narkomaanin äänetön hätähuuto!


Huumaava epätodellisuus – vai mikä on sitten todellisuutta, kun kosmologitkin sanovat kaiken oleva aistien kautta vain aivoissa. Aivoissa tapahtuvat sähkö-kemialliset prosessit ovat meille suurelta osaltaan tuntemattomia ilmiöitä – pienet lapset ihmettelevät teräviä neuloja puistoissa ...

Evoluutiolla on ollut aikaa rakentaa sopeumajärjestelmää jo miljoonia vuosia. Arvaisi sen olevan valmiimpi kuin nyt muodissa oleva synaptiikan voimistus eli tehostekemikalisointi aivokiksien kokemiseksi 0] – tietämättä mitä evolutiivisia seurauksia hitaiden muuttujien kautta se aikaansaa ajatus- ja ohjauskoneistossamme, aivoissa.
...


Miksi ihmiset huumaavat ja kemikalisoivat aivojaan –

eikö ”normaalin elämän” ravintotekijät, ulkoiset omin aistein vastaanotettavat aistivärähtelyt ja omat sisäiset kemiallissähköiset synapsit ja impulssit riitä - vai eikö ole enää omaehtoista kykyä vahvistaa evoluution itsensä luomia kemiallissähköisiä prosesseja, joista muodostuu esimerkiksi rakkauden sinfonia. Vaatiiko nykymarkkinatalousihminen 1] tehostettuja kiksejä kasvuhuumassa mitä talousmiehet kilvan huutavat?
...


...
[2009]
Bolivian presidentti piti merkittävän puheen Helsingin yliopiston juhlasalissa vieraillessaan maassamme muutama vuosi sitten. Presidentti ja itsekkin aymaraintiaani 2] Evo Morales 3] kertoi alkuperäintiaanien pureskelleen Etelä-Amerikassa kokan lehtiä vuosituhannet - niistä on saanut voimaa - erityisesti silloin, kun valloittaja-espanjalaiset 3] orjuuttivat muun muassa aymarat kaivoksissaan.
...


Valkoinen materialisoitunut näyttötalousihminen boosteroi kokan lehdet kokaiiniksi

Ei ollut intiaanien vika ja syy siihen, että valkoinen rotu kiihkoissaan ja kiksihurmoksessaan buusteroi (=vahvisti) kokan lehdet 100- ja 1000 -kertaiseksi kokaiiniksi. Intiaaneille olisi kelvannut pelkät luonnontuotteet, mutta valkoinen ei tyytynyt tähän - vaan kemikalisoi kasviksit valkoiseksi jauheeksi - kun mikään ei enää riittänyt - piti saada entistä kovempia hallusinaatioita - no, seuraukset tiedämme!


Oopium sodat I ja II


Kiinan keisari yritti estää englantilaisten tuottoisan huumekaupan Kiinaan – kiinalaiset olivat kovaa vauhtia narkomanisoitumassa – siksi taajaan huumeluolia perustettiin. Englantilaiset viljelivät oopiumin raaka-aineita valloittamassaan Intiassa ja laivasivat sitä väkirikkaaseen Kiinaan 4] – hyvät voitot tuottavana busineksena.

Kiinan keisari suojeli kansaansa, mutta euroopplaiset yhteisvoimin torppasivat tämän suojelun – ja huumeralli jatkui ... entä tänään, kun kiinalainen innokkaasti pakioi tapojamme – kaikilla ”rintamilla” – mihin Kiina on menossa?

...
4]Kiina teloittaa huumeiden salakuljettajat, kuten thaimaalaisetkin” –
EXTRA LINK – ”Nuorten pahoinvointi vanhempien tavoitellessa materiaalista hyvinvointia” –
EXTRA LINK – ”Miltei maailman onnellisin kansa!” –

...
LINK THL Huumetilanne Suomessa 2012 - http://www.julkari.fi/handle/10024/103121 -



Ilkka Luoma



Viite 1]
Jokainen ihminen elää onnessaan, surussaan ja tyytyväisyydessään omien aivokemioiden vallassa - synapsien 5] maailmassa. Olemme oppineet huumaamaan itseämme sallitusti ja laittomasti. Mikä ajaa meidät illusoitumaan maailmoihin, joissa kymmenen näkyy satana ja velkakin muuttuu saatavaksi?
5] Synapsi [WIKI] http://fi.wikipedia.org/wiki/Synapsi  --

Kohtuus on elämän suola, jonka Bolivian presidentti Evo Morales puheessaan esitti, kun läntinen kulutusjuhlamaailma moitti inkaintiaanien kokapensaiden viljelyn olevan turmio läntisen maailman nuorille - kokaiinina. Evo vastasi:

"Me pureskelemme, jaksaamme tehdä työtä, kahvinpapuihin verrattavia kokapensaan piristäviä lehtiä. Me emme vahvistaneet lehtipiristettä tuhatkertaiseksi, sen teitte Te valkoiset, kun mikään ei Teille riittänyt". Näin syntyi laboratorioissamme kokaiini, joka tappaa - kokapensaan lehdet eivät tapa sen enempää kuin kahvikaan. Näin Evo Morales, kun piti puheen Helsingin yliopiston juhlasalissa 6] keväällä 2010.
...
6] Bolivian presidentti Evo Morales Suomessa - kuvakansiot


AL     US
Löytyykö inkojen ja muinaiskreikkalaisten filosofioista jotain meille, jotka "huumattujen aivoaaltojen pimeydessä vaellamme"?

...
Artikkeliaiheen pohjalta kansalaisadressi, jossa kannustetaan kahta erinomaista naislaulajaa – yhdessä -  hyväntekeväisyysgaalaan teemalla ”Kadonneen sukupolven uudelleen elämään palautus” ---


...
Esityskappaleet/

Katri-Helena   -   http://www.youtube.com/watch?v=SFBD4e5nbWc   - 
Chisu  -   http://www.youtube.com/watch?v=oYHB7xDX02w  -  


*

maanantai 28. tammikuuta 2013

Työ tekijäänsä kiittää - tekemätöntä kurittaa


Otsasi hiessä tulee Sinun leipäsi ansaitseman. Työ vapauttaa turhasta vapaa-ajasta ja levottomista ajatuksista 0]. Ihminen on rakennettu pitkässä evoluutiossaan tekemään työtä ja tuon työn nimi on ravinnon haenta, kiimaantuminen, lisääntyminen ja jälkipolven kasvatus uudelle kierrokselle. Muuta meillä ei ole.

Kaikki se muu, on materiaalisen elintason kohotuspaniikkia, kun halutaan lisää ja vielä kerran lisää. Mikään ei riitä – kasvaa pitäisi joka kulmasta 1]. Otamme kasvumme rajallisuudesta ja työtäkin jo jaetaan maailmanlaajuisesti voitto- ja markkinapyyteiden valossa.

Olemme automaation mestareita 2] – saadaksemme lisää halvemmalla, automatisoimme itseämme työttömiksi ja palvelemaan toinen toisiamme. Me suomalaiset olemme maailmanlaajuisessa työn uudeenjaon taistelussa 3] – emmekä halua luopua saavutetuista eduista, vaikka työt menisivät kauko-idän edullisemmille tovereille ...

...



Työn merkitys ja nuorisotyöttömyden ongelmat on havaittu jo vuosia sitten – myöskään nykyisen pääministerimme Jyrki Kataisen (kok.) verotuspäätökset Matti Vanhasen II hallituksen valtiovarainministerinä joululta 2007 4] eivät tukeneet kotimaista työtä, vaan aloittivat pahenevan nuorisotyöttömyyden katkeamattoman kasvuaallon!




...
[2005] Nokian pääjohtaja Jorma Ollila nosti työttömyyden yhdeksi avainongelmaksi TV1:n Lauantaiseurassa 9.4. Nokia työllistää Suomessa poikkeuksellisen hyvin. Nokian työntekijöiden maksamat verot ja itse Nokian maksamat sivukulut ovat merkittävä lähde valtion ja kuntien pohjattomiin laareihin –kirjoitettiin vuonna 2005!.


Työttömyys ei ole vain vakava ongelma, vaan se on myös lisäongelmien aiheuttaja. Ihmisen tärkein tehtävä on osallistuminen oman suoritteensa kautta tapahtumaketjuun, joka luo uusia työtehtäviä. Vastikkeellinen työ aikaansaa yhteiskuntarauhaa. Työtön ja aktiivinen henkilö energioi tekemätöntä aikaansa muihin operaatioihin 5] ja pelkästään työtön on herkästi mukaan otettavissa eri tyyppisiin aktiviteetteihin.




Ihminen on aina tehnyt työtä

Länsimaissa automaatio on vienyt kädentehtäviä ja työttömyys on nyt koko EU-aluella hälyttävä. Meneillään on myös maapallon kattava työtehtävien uusjako. Historiasta on runsaasti esimerkkejä mihin suurtyöttömyys johtaa.

Joutilaan aika harhailee herkästi ja on suopea ääriliikkeille, joita ei tosin välittömästi etukäteen voi tuomita. Täytyy muistaa, että nyt hyväksymämme hyödylliset tasa-arvoisempaan elämään tähdänneet aatteet ovat lähteneet liikkeelle isommista tai pienemmistä vallankumouksista, joiden takana oli aina jokin inhimillinen hätä.

Nyt elämme tiedonkulun massa-aikaa, jolloin informaatio leviää räjähdysmäisesti ja koostaa helposti joukkoja yhteen. Yhteisessä Euroopassamme muhii uuden aikakauden siemen miljoonien sitä vielä tiedostamatta.


Työttömän aika on pitkä;

hän odottaa malttamattomana joko työtä tai muuta mielekästä tekemistä vaikka ilman varsinaista palkkaakin, jos hän saa kohdallensa hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta ja arvostusta vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta.


Joukkovoima kasvaa hädästä ja tekemisen puutteesta

Ihminen ei ole luotu pelaamaan tv-kanavasurffailua päivästä toiseen; se ei anna päämäärän saavuttamisen riemua. Ihminen on luotu suorittajaksi, joka kokee onnistumisen riemua. Päämäärän saavutus on aina kohokohta ja samantien voidaan aloittaa uusi projekti tai tehtävä. Ihmisillä pitää olla tekemistä.


Aktiivikansalaiset keksivät jotain uutta?

Kansalaisten keskuudessa on heitä, jotka keksivät mielekästä tekemistä, sellaista tekemistä, josta saa kannustetta ja arvostusta. Aina on ollut johtajia, jotka ovat haistaneet tilanteen, jossa joukkojen rauhattomuus odottaa vain yhteenkuuluvuuden sanansaattajaa julistamalla mission ja konkreettisen päämäärän.


Selkeiden päämäärien taakse on helppoa saada ihmisiä,

joilla on hätä omasta tulevaisuudestaan. Ihmiset kerääntyvät yhteen saadakseen joukkoturvaa. Joukkojen hallinta on psykologiaa, se vaatii karismaattisen johtajan, joka luo tunnustusta onnistumisista. Onnistumiset kumpuavat päämäärän saavuttamisesta ja päämääränä voi olla uusi yhteiskuntamalli, joka huolehtii yhteenkuuluvaisuudesta ja ihmisten aktiivisuudesta mielekkäisiin työtehtäviin.


Uusi yhteiskuntamalli voi olla hyvin erilainen;

ihmiset ovat valmiita myös luopumaan saavutetuista vanhan ajan etuuksista turvatakseen elämänsä mielekkyyden ja saadakseen arvostusta tekemisistään. Ihminen tarvitsee myös arvostusta ja tunnetta kuulua ryhmään, jossa keskinäinen henki on tulevaisuutta rakentavaa.

Haluatko Sinä olla tekemässä ja luomassa jotain sellaista uutta, joka luo toivoa?


Ilkka Luoma




US       AL

perjantai 25. tammikuuta 2013

Polttomerkitty mieli kapinoi!


Kätköksissä oleva kiltteys ja vilpitön sinisilmäisyys kasvatti surumielisyyteenkin joskus vaipuvan urospuolustajan nousemaan kapinaan – mutta usein vain perhettään ja sukuaan kohtaan. Henkinen voima ei aina saattanut riittää muuhun – ja seuraukset olivat nähtävissä pakoon juoksevina vaimoina, äiteinä ja lapsina. Mies oli purkanut itseään.

Reviiripuolustus oli kiihkeimmillään monille isillemme ja isoisillemme Talvi- ja Jatkosodassa – tuolloin oli tosi kyseessä ja rintamilla koettiin vastuuta, velvollisuutta sekä pelkoa että epätietoisuutta – oliko naapurikomppania jo jättänyt asemansa ja mitä me nyt teemme – näin syntyi tarinoita myös karkureista – tosina ja huhuina. Sotiemme mies oli rintamalla keskimäärin uhrautuvainen ja puolusti reviiriään, kotiaan ja perhettään.

YLE 1 esitti tunteikkaan kertomuksen Case Ovaska 1] – rintamasotilaasta, joka jätti asemansa Viipurissa 1944 ... tuntien loppuelämänsä häpeää, tuskaa ja toverien ”jättämisen” tunnetta. Historia on julma, se näkee vain merkinnät sotapäiväkirjoissa; sen sijaan se ei näe merkintöjä pahasta olosta, mitä taistelija sisuksissaan tunsi – mutta vaimo, lapset ja perhe näkivät ja kokivat, kun isä ja aviomies purki pahaa oloansa.

1] Isien sota – case Ovaskahttp://areena.yle.fi/tv/1320587    ----!


Kunnia ja häpeä

Menneinä aikoina tunnettiin kunniaa, häpeää ja vastuuta kuin velvollisuuttakin. Väärin perustein heitetty epäilys turmeli monen kunnon miehen sielun – oltiin merkittyjä – eikä voimat jaksaneet oikaista virhettä. Virhe oikaistiin perheelle, jonka lapset kantoivat usein isän taakkaa omaan elämäänsä ja vieläpä mahdollisesti kolmanteenkin polveen, jopa monikertaistuen.

Tänään moni on toimeton, oleilija-oleskelija ja luukulta luukulle seilaava – ei ole tarmoa, ei kohdetta eikä tavoitetta – isäin tuntemukset jäytävät – ukin hätä, pelko, väkivalta ja pahaolo synkistävät mielikuvaa hyvästä maailmasta. Verenperintö voi olla ”paha tai se voi olla hyvä” – kestokyky sen kantamiseen on yksilöllistä – perintö kulkee suvussa ja pahaolokin voi kasvaa.


Talvi- ja Jatkosodan miehet puolustivat isänmaatansa,

kukin tavallansa ja voimillansa. Kaikki eivät olleet kestäviä karhuja, osa oli heikkoja – olemmehan inhimillisiä. Yhteinen piirre heillä kaikilla oli – he puolustivat evolutiivisesti vuosimiljoonien perintäpainoista reviirimielikuvaa.

Varsinkin maaseudun pojat olivat tottuneet omaan maahan, peltoon – omaan pihaan ja oman pihan turvallisuuteen. Oma piha oli reviiri, se oli pyhä ja perheelle jyvitetty –sinne ei ollut vieraalla asiaa – ilman lupaa.


Tänään velloo käsittämättömällä pöhinällä julkihuutelu rasismista,
vaikka Suomessa sitä asiallisesti ottaen kokoomme nähden ei edes ole 2]. Meillä on vain reviirit ja niiden puolustus – niin meillekin tulleet puolustavat reviiriään, niin kotona kuin omalla uudella maallaan, minne tultiin paremman elämän toivossa.



Voisimme unohtaa turhan kiusaamisen asiasta, jota ei merkittävästi edes ole olemassa – voisimme sen sijaan nostaa keskustelua hallitusta reviiriajattelusta, jossa sopu sijaa tekee ja kunnioitus toistaan kohtaan hyväksyntää saa.


Yksikään ihminen ei ole alkujaan paha –

jokaisen kaksivuotiskuva on täynnänsä lämpöä, herkkyyttä, vilpittömyyttä ja kirkasta katsetta huomiseen – jossain vain reviirien rajat ovat myöhemmin rikkoutuneet 3] hallitsemattomalla tavalla. Ymmärtäkäämme luontoa ja evoluutiota, joka rakensi miljoonia vuosia vanhan reviiripuolustuksen – turvaksemme; jokaisen yksilön, perheen ja suvun kuin yhtenäisen kansakunnan turvaksi.



Meissä on vaikeita, helppoja sekä vähemmän vaikeita yksilöitä –

jokainen on laulunsa arvoinen, kuten tunnetussa esityksessä 4] vankasti ilmaistaan. Jukurit ja herkät ihmiset, joita on paljon – tarvitsevat ja ansaitsevat sellaiset johtajat, jotka osaavat nähdä ”metsän puilta” ja osaavat olla se arvostuksen kohde, johon luottamus kohdistuu. Näitä johtajia on vähän ja moni odottaa maallemme juuri sellaista – Talvi- ja Jatkosodassa sellainen oli – häneen luotettiin ja kunniaa haluttiin kantaa vastuulla ja velvollisuudella, koska oli esikuva ja huoli perheestä.

4] Jokainen ihminen on laulun arvoinen” ---   http://youtu.be/bHTnzFq-PPA   ---


Jokaiselle yksilölle, perheelle ja suvulle on oma isänmaansa, jossa kukin tulee toimeen parhaiten juuri omalla äidinkielellään – siinä on se reviiri, joka on puolustuksen arvoinen ja tämä on kunkin elämän peruslähtökohta.

Jokaisella meistä on oma reviiri ja se on pyhä piiri ja kehä, joka muodostaa ykseyden ja identiteetin syntysanat.



Ilkka Luoma


...
AL       US



Sent



Sent: Friday, January 25, 2013 10:47 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Polttomerkitty mieli kapinoi!

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Yhteisökiusaaminen


Usein koulu- ja työpaikkakiusaaminen sekoitetaan rasismiin 0]. Erilaisuutta on vieroksuttu – aina jostain löydetään yhteys rasismiin, vaikka pilkunkin takaa. Rasistikortti on ikäänkuin natzikortti, jota väläytellään, kun veri kiehahtaa epäoikeudenmukaisuudesta, jota esiintyy yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Kiusaamisen vuoropuhelua on käyty niin kauan kuin ihmisiä on puhetaitoisesti ollut olemassa.

...

[FM Päivi Hamaruksen kasvatustieteen väitöskirjan "Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta" 1], tarkastettiin lauantaina 11. marraskuuta 2006 Jyväskylän yliopistossa]

LINKYhteisöllinen kiusaaminen ---   http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteis%C3%B6llinen_kiusaaminen   ---
 

Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan. 

Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa.


Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja? 

Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat? Koulu- ja työpaikkakiusaaja, jos kuka, on reviiripuolustaja sekä –hyökkääjä.


Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta

Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa opastaa joukkojaan? Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan polkeminen. 

...
Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina, niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu. 


Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä,

jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten äänitorvensa takana. 


Vallanhimoiset ihmiset päätyvät usein kyynärpäillä johtajapaikkoihin

Johtajuus ei ole vallantavoittelua - johtajuus on ominaisuuksia, joille on katetta karismana, erilaisuuden hyväksyjänä, erotuomarina jakaen tiukkaa oikeudenmukaisuutta pannen peliin itsensä. Koulukiusaaja ei koskaan pannut peliin itseänsä muutoin kuin kohteen valinnassa, joka oli valmiiksi alakynnessä ollen vähemmistössä jonkin ominaisuutensa takia. 

Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia, joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuntematonta. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan.


Johtajuus on ominaisuus,

jota ei voida koulussa oppia, se on olemassa tai sitten ei - erityisesti vaikeissa valinnan tilanteissa, joissa mitataan todellisia kykyjä. Kateus, pelko huonommuudesta, tieto omasta keskinkertaisuudesta ja tunne heikosta itsetunnosta ajaa entistä sinnikkäämmin tekoihin, joille ei ole todellista hyväksyttävää menestystä johtamisen tavoille. Yhteisöllinen kiusaaminen on universaali-ilmiö, eikä perustu rasismiin, vaan tarpeeseen olla ilkeä.

0]

Rasismi ja reviiripuolustus ovat kaksi täysin eri asiaa




ORIG

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kuinka-moni-koulukiusaaja.html   ---