sunnuntai 5. elokuuta 2012

Onko arkikansalaisten mitta täyttymässä?


(Viimeinen kallupointi näyttää arkikansalaisten näköisille perussuomalaisille selvää nousua [+1,5 %-yksikköä] - kunnallisvaalit lähestyvät ja Kokoomuksen kuntaministeri Henna Virkkunen tekee "likaista työtä", joka tehdään joka tapauksessa)
 

[ ... kansalainen pohtii ovela hymy huulillaan tai kieli poskessa mitä kallupoijalle vastaisi - annanpa myrskyvaroituksen, kuten tein eduskuntavaaleissakin, ja kannatan persuja - jotka muistuttavat minua enemmän kuin muiden puolueiden poliitikot. Annan vielä Timo Soinin joukoille mahdollisuuden, vaikka 'herneet omenan kokoisina ovat jo tukkineet kaislikkohaukien sieraimet banaanien kaipuussa' ... ]
 
 
Perussuomalaiset ovat tavallisten kansalaisten näköisiä, heillä ei ole eduskunnassa vielä "sisäsiisteyttä", eikä kielikuvakaan ole vielä kokoomuslaisten tyhjien sanojen korulauseiden "vilpittömyyden veroisia". Perussuomalainen on ihminen, joka muistuttaa sitä arkikansalaista, joka usein joutuu maksamaan kaikki ne 'viulut', jotka poliitikot osaamattomuuttaan, kokemattomuuttaan ja ymmärtämättömyyttään aikaansaavat. 
 
 
Miksi minä äänestäisin perussuomalaisia?
 
Persut ovat inhimillisiä ihmisiä, joille merkitsevät sellaiset arvot, jotka ovat jo muilta unohtuneet. Persut haluavat ajaa suomalaisten asioita aitosuomalaisten johdolla. Reviiripuolustus, aito suvunjatkanta, tehty työ suomalaisten ehdoilla ja suomalaisten oma puolustus isänmaamme eduksi, ovat heille arkipäivää - muut tuntuvat enempikin kantavan huolta ja "solidaarisuutta" muiden, vieraiden ihmisten puolesta - maalaillen dominona leviävää ahdistusta ja hätää.
 
 
Mikä se jytky onkaan?
(jytky on todellisuudessa kansan ennakkovaroitus kallupeissa)
 
Jytky oli kyllästys sisällöttömään sanahelinäpolitiikkaan, jossa juuri ennen vaaleja hersyvät hunajalauseet muotoillaan siten, että niiden toteutus on kaikissa tilanteissa mahdollista - kuten valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vakuudet ja takuudet.
 
Näissä kuuluisissa vakuuksissa on vain yksi varma asia - ja se on niiden suurelta osin epävarmuus. Mutta, Urpilainen on kuitenkin uuttera ja työteliäs, sekä johdattelee tahdotonta Kokoomuksen puheenjohtajaa, pääministeri Jyrki Kataista, jolle jaettiin käteen vain vilpittömän huonoja aikoja.
 
 
Voittajat
 
Suomen arkikansa on kyllästynyt perinteelliseen politiikanhoitoon - äänestäjät antavat "tuppurais-tappuraishakkaraisille ja halla-ahoille" toisen mahdollisuuden, sillä puheenjohtaja Timo Soini "ennusti" EU- ja euroaluekriisin oikein, tai hänelle onnistuneesti vihjaistiin, miten tulee käymään. Lisäksi Soinin kielikuva inflaatiostaan huolimatta on kansan mieleinen - vaikkakin kielikukkasten on aika vaihtua vastuutekoihin - ja se alkaa yhdessä kunnallisvaalien voittajan, demareiden kanssa,  ... hyvin monissa kunnissa ja kaupungeissa.
 
 
Keskusta
 
Maakuntasuomen aito Keskustapuolue sai hyvää tarkoittavan, mutta liian kokemattoman puheenjohtajan, joka ei vahvista luotettavuutta, arvostusta, karismaa eikä uskoakaan "parempaan". Keskusta teki toisen onnettoman virheen - ensimmäisen jo Lahden puoluekokouksessa ja toisen Rovaniemen junttauksessa - keskustalaiset eivät ymmärtäneet kunniapuheenjohtajansa Paavo Väyrysen kriisiaika-arvoa. Väyrysen valinta jäi tekemättä ja näin Keskustan vaalitappio kuntavaaleista on liki varmaa.
 
 
Hätätila
 
Suomen ulkomaankauppa on painunut vakaasti miinukselle, yli 15 vuoden ylijäämäputken jälkeen. Suomi elää viennistä, jolla on maksettava energia- ja tavaratuonti. Alkavaa hätätilaa lievittää voimakas rahavirta Venäjältä, vaikka me näemmekin Venäjän kolminkertaisena haasteena, miltei uhkana - jos kokoomuspoliitikoita kuuntelee.
 
Eikö Kokoomus ymmärrä, että innokas turistivirta- ja kauppakansa ei ehdi sotia? Eikö Kokoomus ymmärrä, että kansan enemmistön vastaisesti Nato-kortilla leikittely nostaa ärtymystä myös Pietarin puolustajien silmissä? Eikö Kokoomus ymmärrä koko Suomen etua ja hyötyä? Ymmärtääkö Kokoomus, että Suomi on osaltansa maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa?
 
 
Olisivatko nämä persujen ja/tai kuntavaalivoittajan tavoitteita?
 
Kunnallisen ja alueellisen itsehallinnon lisääminen, saamalla alueen arvonlisäverovaroja käyttöönsä, alueellisen työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen ottamalla kunnille/ kuntayhtymille oikeuksia säätää työn verotusta määräajaksi ja alueellisen kielipolitiikan, nuoriso- ja koulutusohjelmien laatimisoikeudet; alueen omien tarpeiden ja ponnistelujen eduksi ja hyödyksi.
 
 
Yhdennäköisyys
 
On sanottu, että eduskunta on pienoiskansa - näin se on voinut olla silloin, kun kansa äänesti aktiivisemmin. Nyt Kokoomus sai todellisella reilu 13 prosentin 1] vaalimenestyksellä maamme hallituksen kokoamisvastuun - syntyi sellainen sateenkaari, joka vielä maksaa kansakunnallemme paljon, hyvin paljon - voisimmekin kysyä, onko valtiollamme varaa ylläpitää Kataisen hallitusta. Kataisen hallitus ei ole kansakuntansa näköinen.
 
 
Kansa janoaa luottamusta
 
Kansalaiset tykkäävät, jos voivat luottaa. Voiko nykyhallitukseen luottaa - ehkä, sillä meillä menee vieläkin erinomaisen hyvin. Tosin jo näkyviä mustia pilviä taivaanrannassa eivät lyhytnäköiset ja puolisokeat kasvuhuumapojat näe materialistisvoittoisen kulutushuurun takaa. Eikö Kokoomus ymmärrä, että rajallisesta ei loputonta kasvua nyhdetä? Miksi Kokoomus on niin materialisoitunut, ja miksi hallituksen pienpuolueet kilvan huutavat näitä menneen talven hokemia?
 
 
Harjoitellaan yhdessä politiikan hoitoa
 
Persut ovat aktiivisia aivan tavallisissa kansalaismedioissa. Perussuomalaiset ovat "valloittaneet" monta nettipalstaa ja harjoittelevat yhteisten asioiden hoitoa menetelmillä, jotka hiljainen kansa hyväksyy. Persut ovat lähempänä aitosuomalaisia kuin kansastaan kaikonneet perinteelliset puolueapparaatit, jotka kehittyivät kauas kansan todellisesta tahdosta.
 
Tekeekö tämä hiljainen kansanenemmistö nyt sen toisen protestin ja lykkäävät persut kunnanvaltuustoihin ottamaan oikeasti vastuuta, mitä Timo Soinin joukot eduskunnassa eivät voineet/ osanneet tehdä - rikkomatta vaalilupauksiaan, ja ollen muutoinkin keskentekoisia hallitustyöskentelyyn - kukaan eikä mikään ole seppä syntyessään.
 
 
Saako Henna Virkkunen nyt lähtöpassit?
 
Virkkunen valittiin epäkiitolliseen tehtävään väärin menetelmäsuunnitelmin. Kaikki tietävät, että kuntaremontti on ovella, kaikki myöskin tietävät, että suurin osa kunnista elää "muiden rahoilla" - mutta bogomoloffit, vapaastivuoret jne ... helsinkihuuruiset eivät edusta kuin 1/5 osaa koko Suomen kansasta. Suomi jatkuu tunnetusti Kehä III:n jälkeen ja pääkaupunkiseutukin täytyy ruokkia.
 
 
Todellinen vaaliohjelma
 
Suurin, vaativin ja ansiokkain vaaliohjelma on kuroa lopullisesti umpeen kaupunki- ja maaseutuväestön juopa ja henkinen epäluuloisuusrailo - sillä Suomi on juuri niin vahva ja kyvykäs kuin sen muodostama kokonaisuus ulospäin näyttää ja toimii. Tämän kansakunnan on löydettävä oma harmoniansa ja osaisivatko perussuomalaiset sen löytää, koska eniten muistuttavat aivan tavallisia suomalaisia, suomalaisine arvoineen.
 
 
 
VIITE
1]
Kokoomus sai edellisissa eduskuntavaleissa reilu 13 prosentin kannatuksen, kaikista äänioikeutetuista - demarit saivat vajaa 13 prosenttia ja himpun verran vielä vähemmän persut, jotka toivat jytkyn ... ja varoituksen nyt myös kuntavaalien edelle.
 
 
JK.
Voidaanko ajatella, että perussuomalaiset aitosuomalaisina ovat oivaltaneet luonnollisen elämänjatkamisen väkeväksi tavaksi huolehtia omasta reviiristä ja sen myötä arkisuomalaisten ehdokkaiden valitsemista meidän tavallisten suomalaisten omien asioiden hoitajiksi - ja jotta muiden vieraiden "solidaarishännystelemäiset" paapomiset jäisivät vähemmälle - sillä Suomi on oma kansakunta, joka puhuu omaa äidinkieltään, suomea.





Sent

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Saksan väkevyys eurooppaveturina


(Yhdysvaltalainen luottoluokittaja Moody´s siirsi muun muassa Saksan talousnäkymiä negatiiviseen suuntaan - toki AAA -luokitus säilyi, ... vielä)
 
[ ...  läntisen puolen saksalainen tuumasi jo 1990 -luvun alussa, että ehkä emme jossain vaiheessa jaksa maksaa kaikkea, kun yhdistyminen voi iskea suonta liikaa, pitihän maksaa myös Neuvostoliiton joukkojen siirtokustannukset Itä-Saksasta. Nyt sama saksalainen saattaa miettiä euron kiistattomia hyötyjä, mutta myös talousveturina olon kustannuksia ... ]
 
 
Saksa kipristeli hyperinflaatiossa 1930 -luvulla; aamulla leipä maksoi kottikärryllisen setelirahaa, ja jo iltapäivällä kaksi kottikärryllistä - postimerkkikin oli jo miljoonissa markoissa. Kuinka väkevä Saksa on todellisuudessa, ja mihin Saksan kansa kykenee halutessaan ja mobilisoituessaan? Tästä on olemassa historia, vieläpä lähihistoria - joka kertoo kaiken.
 
 
Saksan kolmas valtakunta rakentui yhtenkuuluvuudelle, yhteisen uhan ja vihollisen esittämisen jälkeiselle löytymiselle, kansalaisidentiteetin, voimantunteen ja vahvan johtajan ympärille. Oli syntynyt Adolf Hitlerin aikakausi, joka oli yhtä nousua aina 1933 lähtien ja kesti vajaat kahdeksan vuotta. Saksa kulki voitosta voittoon ja kansalaiset kokivat itsensä Euroopan pelastajiksi bolshevismin ikeestä ja uhasta.
 
 
Hitler rahoitti kaikki operaatiot täystyöllisyydellä ja setelipainokoneilla
 
Saksa rahoitti modernisti itsensä jo 1930 -luvulla Saksan Pankin setelipainokoneilla. Hitler esikuntineen teki massiivisia yhteiskuntaoperaatioita - syntyivät moottoritiet, asetehtaat - elettiin toimeliaisuuden aikaa, kaikilla oli jälleen työtä, koska valtio halusi niin. Saksaa mobilisoitiin, ja sieltä löytyi (osin pakotettuna) kurinalainen voimien keskitys.
 
 
Saksalainen insinööritaito ylläpitää tänään(-kin) voimakasta vientitoimintaa
 
Vielä muutama vuosi sitten nykyinen Saksa oli maailman suurin vientimaa - kunnes idän jättiläinen Kiina meni siinäkin tilastossa maailman ykköseksi. Saksan kolmas valtakunta oli myös toimelias viennissään, mutta erityisesti kotimarkkinoilla - tehtaat (esimerkkeinä I.G Farben ja Krupp *]) pyörivät Hitlerin käskystä täysillä - piti saada aseita; muun muassa panssarivaunuja ja lentokoneita - salamasodan välineitä.
 
 
Saksan kolmas valtakunta otti surutta velkaa, tyhjästä -
 
painettiin lisää rahaa, bittirahaa ei tuolloin ollut. Saksan uskottavuus oli niin hyvä, jatkuvan kasvun ja voiman vuoksi, että unhoittui inflaatiolta siivet. Saksan Reichmark oli vahva ja se kelpasi kaikkialle. Kolmas valtakunta imi raaka-aineita, jalosti ja täystyöllisti itsensä, täysin - työttömiä ei ollut, koska valtio järjesti tekemistä. Wehrmacht´ia ja Lufwaffe´a mobilisoitiin - unohtamatta eliittijoukko SS:ää, josta tehtiin Heinrich Himlerin johdolla valtio valtioon - esimerkiksi tehosta ja uskollisuudesta, keinoja kaihtamatta.
 
 
Saksassa ei tuolloin ollut nuorisotyöttömyyttä, päihteitä, syrjäytymistä kuin masennustakaan
[ .. ja jos olikin, niin mielisairaala odotti...]
 
Kolmas valtakunta asetti vaimot kotiin, lapset erilaisiin 'jugend´eihin' **] oppimaan liikuntaa, yhteenkuuluvuutta, propagandaa ja isänmaallista paatosta ja isien paikkahan oli rintamilla. Lapsista ja nuorista piti saada mobilisoitumalla tehokkaita ja uskollisia sotilaita sekä tytöistä hyviä lisääntymiskykyisiä äitejä. Yhteiskunta oli tuolloin niin päättänyt.
 
 
Kolmannen valtakunnan ohjenuorina olivat raaka-aineiden riittävyys ja elintila
 
Saksa osoitti väkevyyden ja ulotti raaka-aineiden hankintarajansa koko silloiseen manner Eurooppaan - Espanjaa, Sveitsiä, Ruotsia ja Portugalia lukuunottamatta. Saksa imi kiihtyvästi vieraiden maiden raaka-aine- ja työvoimavarantoja - talous ja sotalaitos kasvoivat kohisten. Työtä ja uskottavia velkakirjoja riitti, myös setelipainokoneet olivat hyvin rasvatut. Ruotsalaiset kävivät innolla kauppaa Hitlerin Saksan kanssa - Wallenberg´it ***] olivat tiennäyttäjinä.
 
 
Maailman tuottoisin ja kekseliäin kansa?
 
Saksa oli populaansa ja omaan maapinta-alaansa nähden maailman tuottoisin valtio - pitkälti myös vierastyövoiman ilmaisuuden vuoksi. Oleellinen kyky oli mobilisaatiossa - valtakunnan varusteluministeri Albert Speer 4] toteutti ihmeen ja vältti taitavalla puolustuspuheenvuorolla kuolemantuomion, selostaen vain toteuttaneensa johtajansa käskyt.
 
Saksan voimaeliksiiri lähtee aina liikkeelle vahvasta johtajasta, joka on näyttänyt kykynsä - tässä tapauksessa aikajaksona 1931-1939 syksyyn saakka, sotilaalliset saavutukset jätämme historioitsijoiden arvioitaviksi. Jokainen voi kuunnella netistä esimerkiksi vuoden 1934 Nurnbergin NSDAP:n 5] puoluekokouksen nauhoituksia ja kuvauksia.
 
 
Saksan kansa jaksaa olla uskollinen, viimeiseen saakka?
 
Saksa on niin kauan väkevä, kuin kansa seisoo järjestelmänsä takana ja Saksa on järjestelmävaltio. Saksassa ymmärretään laatu, tarkkuus ja täsmällisyys - ei ole välimuotoja, on vain jämptiys, joka on vientivahvuuden salaisuus. Saksalainen konstruktio toimii ja sen maine on luja sekä luotettava.
 
Saksa kykeni hallitsemaan miltei koko Eurooppaa, osasi imeä raaka-aineet, jalostaa ne aseiksi ja insinöörit keksivät kilpaa maailman tehokkaimpia tuhoamisjärjestelmiä - atomipommikin oli oven takana ja olisi räjähtänytkin ensin, jos Hitler olisi osannut priorisoida ja Albert Einstein olisi jättänyt kirjeensa USA:n presidentti Franklin Roosevelt´lle kirjoittamatta.
 
 
Saksa hävisi lopulta osansa II Maailmansodasta - laajuus oli liikaa, jopa Saksalle 
 
Kaksi rintamaa oli Saksalle ja Hitlerille liikaa, tai ainakin sodanjulistus USA:lle. Italialaiset pettivät ja slaavilaisista aseveljistä ei ollut Neuvostoliiton jääkylmille aroille taistelijoiksi. Suomi oli ainoa aseveli (1941-1944 kesä), joka kykeni herättämään saksalaisten huomion ja jopa ihailun - historia muistaa Hitlerin poikkeuksellisen vierailun marsalkkamme syntymäpäiville Imatran Immolaan.
 
Lisäksi Suomi saa kiittää yhtenä osana itsenäisyystaistelua Hitlerin ja presidentti Risto Rytin keskinäisestä sopimuksesta, jonka C.G.E. Mannerheim myöhemmin rikkoi - aikaansaaden tilanteen pakon edessä valtiopetokseen Saksaa kohtaan.
...
 
 
Kuinka jykevä Saksa on tänään,
 
kun ei ole sotatilaa eikä sitä olla luomassa. Missä on se yhteinen vihollinen tai haaste, jotta Saksan kansa mobilisoituisi? Onko se eurovaluuttakriisi, onko se Etelä-Euroopan heikot euromaat, vai onko se Ranskan vastaanhangoittelu tai Englannin jatkuva lipominen USA:n suuntaan, vai olisiko se voimistuva Venäjä? Ei, yhteinen uhka tai haaste ei ole lopulta mikään noista edellä mainituista - suurin haaste on maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu, jossa Kiina on se mahti, jota Saksa erityisesti seuraa - kysyen usein neuvoja Suomen Pankilta! 6].
 
 
Saksa ymmärtää Venäjää ja päinvastoin
 
Saksa on ymmärtänyt ajat sitten, että Venäjän kanssa voidaan elää vain sovussa. Saksa, kuten Venäjä tietävät, mitä on maailmanhistorian suurin, kovin, verisin ja murhaavin sota - se oli operaatio Barbarossa ja sen jälkeen venäläisittäin Suuri Isänmaallinen sota 1941-1945. Niin kauan kuin Itämeren kaasuputkessa virtaa kaasu, on meillä 'vauraammassa' Euroopassa rauha - Saksa ja Venäjä takaavat sen, yhdessä.
 
 
Entä nyt, kun aseita ei käytetä?
 
Kun Saksa ei saanut Eurooppaa omakseen Hitlerin asein ja Speerin mobilisaatiokyvyin - niin nytkö Saksa ottaa osansa ja johtajuutensa talouden väkevyydellä ja vielä tuntemattoman johtajan mobilisaatiokyvyillä. Voi olla, sillä Saksa on aina tunnustautunut vahvan johtajan olemassaoloon ja nyt Saksassa ei ole vielä riittävän tahtovoimaista kansakunnan vetäjää, mutta hän on jo olemassa ja nousussa politiikan hierarkioissa - nimi ei vain ole tänään tiedossa.
 
 
Riittääkö Saksan voima ja väkevyys?
 
Riittääkö Saksan voima "pelastamaan" EU- ja erityisesti euroeuroopan, kyllä riittää, jos Saksa kykenee nyt karistamaan historian haamut olkapäiltään ja olemaan oma itsensä. Enää ei tarvitse nöyristellä Israelille, ei USA:lle eikä kenellekään - syntiset ovat kuolleet ja nyt on jäljellä sukupolvet, joilla on esi-isiensä voima, tahto ja kyky - kunhan historian unestaan heräävät.
 
Talouden Suur-Saksa ja preussilainen henki eivät ole kuolleet - nyt on vain kysymys kuinka se herätetään ja suunnataan sen positiivinen voima koko Euroopan hyväksi. Saksa on historian läksynsä lukenut ja ymmärtänyt, ettei pakolla ja väkivallalla saada lopullista voittoa.
 
 
 
VIITTEET
*]
I.G Farben ja Krupp Familie
 
**]
Jugend
 
***]
Wallenberg dynastia
 
4]
Albert Speer
 
5]
NSDAP
 
6]
Suomen Pankki - BOFIT - Kiina tilastot ja ennuste
 
 
JK.
Niin Jyrki Katainen [kok./pj.] kuin Jutta Urpilainen [sdp/pj.] ovat hoksanneet eduksemme myötäillä Saksan linjauksia, sillä molemmat ovat historian läksyt lukeneet ja tietävät Saksan tavalla tai toisella pelastaneen Suomen jo neljästi - 1918, 1940, 1944 ja 1992. Tässä kohdassa demariliike lyö osuvasti kättä yhteen materialistisen markkinatalouden ja kasvuhokeman kanssa.
 
Saksan kansasta puolet haluaa D-markan takaisin, senkin uhalla, että vienti sakkaa - ei sakkaa, koska saksalaisten tuotteiden ja palveluiden laatu tunnetaan ympäri maailman. Voisiko Suomella olla käytössä myöhemmin myös tämä Saksan D-markka - näin saisimme "markkamme" takaisin.
 
Btw. Kiina arvostaa kaukaa idästä niin saksalaisia kuin suomalaisia - meissä on jotain yhteistä, vaikka olemmekin vain Saksan "kilven kantaja" ...
...



Sent
Sent: Tuesday, July 24, 2012 10:02 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kuinka väkevä Saksa onkaan?
...
 

Kuinka väkevä Saksa onkaan?

torstai 12. heinäkuuta 2012

EU-eurooppakriisi - mikä se on?


(Heinäkuun uutisointi väsymättä jauhaa euro-, pankkijärjestelmä- ja velkakriisistä - Suomenkin valtiojohto puhuu asian vierestä, kuten EU ja kaikki eurooppalaiset päättäjät - tietäen todellisen syyn aivan tarkasti ...)
 
 
[ ... arkikansalainen syö kaikkialla EU-euroopassa keskimäärin hyvin, asuu hyvin ja saa hankittua kaikkea sellaista, mistä yli neljä miljardia ihmistä vain uneksii, muualla maailmassa. Euroalueen peruskansalainen huomaa työn menneen vieraille maille, tietäen myös sen, että keskimäärin eurooppalainen jättää suuremman ympäristöjäljen kuin viisi miljardia muuta kuluttajaa toisaalla maapallolla ... ]
 
 
Eurooppakriisi on työtä tekemättömyyden kriisi - työttömyys kasvaa. EU-kriisi on kulurakenne- ja ostopäätöksien kriisi. Me kulutamme yksinkertaisesti enemmän, mitä meille eurooppapopulaatiokoon nimissä kuuluisi - per capita. Me Euroopassa ostimme ja ostamme liikaa nk. halpatuottajamaiden jalostustuotteita - aikaansaaden tietämättämme taloushistorian suurimman "kehitysmaa-avustuksen" ostovoimasiirtoina halpatuottajamaiden ahkerille tovereille.
 
 
Eurooppalainen rikastui paljolti muiden ansioista
 
Euroopan uudemman ajan historian pisin jatkumo oli imperialismin ja kolonnialismin aikakausi. Miltei jokaisella maalla piti olla alusmaat, joista sai halpaa työvoimaa, "ilmaisia" raaka-aineita ja paljon korkeamman asteen työtehtäviä piristämään emämaan taloutta ja vaurautta. Eurooppa söi alusmaidensa riisikupeista puoliryöstäen jalostukseensa tarvittavat raaka-aineet, ja näin osaltansa luoden mittavat työtehtävät omillensa, täällä Euroopassa.
 
 
Rikastumisen tie ei jatku loputtomiin
 
Söimme yli vyötärömme ja kulutimme yli keskimääräisen ympäristökestävyyden, kun keskiarvo lasketaan koko yhteisestä maapallosta. Me yksinkertaisesti kasvatimme kasvuhuuman mittoihin, joiden yhteismitallisuus karkasi kestämättömän korkealle, verrattuna muun, lähinnä kehitysmaa maailman mittoihin. Kaltaisemme kulutusjuhlinta on nyt tiensä päässä.
 
 
Kilpailukyky
 
Eurooppa oli kilpailun tyyssija ja nykykaltaisen markkinatalouden airut, välittämättä populaatiosuhteiden määrällisestä tasapainosta, kun katselemme muualle maailmaan - esimerkiksi Afrikkaan ja Aasiaan (poislukien Japani). Eurooppa nousi valtiaaksi, joka sumeilematta söi kehitysmaatoverin eväitä - mm. raaka-ainetuontina pilkkahinnoin Eurooppaan. Palkkamme nousivat ja erityisesti ostovoima kasvoi. Kehitysmaatoverit ostivat jalosteitamme ja toivat meille raaka-aineita. Meidän kilpailukyky oli huipussaan, kun muualta ei kilpailua syntynyt  - me estimme sen erilaisin, osin arveluttavin konstein.
 
 
Kilpailu kiristyy
 
Hinta-ahneuksissamme ostimme halpatuontimaiden tavaroita 'nurkat ja komerot väärälleen' - kaatopaikat museoituivat elintasokohokkaiden näyteikkunoiksi. Ei kannattanut korjata, vaan ostaa uusia itämaiden tuotteita. Samalla emme enää kelpuuttaneet "alempiarvoisia" työtehtäviä - siivoojat haimme halvempien tovereiden maista - syntyi suuret vähemmistöt, joita ollaan nyt laivaamassa takaisin kotiin, kun huomasimme, että ahkerat ja tummemmat kädet veivät työmme.
 
 
Velka
 
Kerskassamme huomasimme velan olevan oiva keino tyydyttää loputonta tavaramaniaamme - puhutaankin 'leikkimökin kokoisista pihagrilleistä ja heinäladon mittaisista citymaastureista'. Velkaa sai, kun oli näennäisvarallisuutta - asuntojen hinnatkin kipusivat korkeuksiin ja niiden vakuusarvot myös - pankit iloitsivat, kun kauppa kävi. Me Euroopassa söimme yli tuotoskykymme. Elimme ja elämme edelleen näyttö- ja vertailutaloudessa.
 
 
Eurooppalainen kriisi
 
Kiina on noussut maailman jättiläiseksi, koska amerikkalaiset ostivat itsensä turpeiksi kiinalaisten 'kaikenmaailman' tavaroista - kiinalaiset osasivat kutitella läntisen kulutusihmisen ostohermoja vimpaimilla, jotka olivat huomattavasti halvempia kuin omamme, jos niitä nyt sattui olemaan.
...
 
 
Kiinalainen markkinointi loi tarpeita yli sen mikä oli tarpeen
(Kiina on päättänyt jo kiinalaisen vauraustalouden käynnistäjän Deng Xiaoping´in käskystä ottaa osansa tästä maapallosta - "menkää ja rikastukaa" -Deng kehotti *]
 
 
Ja me ostimme - samalla siirsimme ostovoimaamme, työtehtäviämme ja lopulta työpaikkojamme maihin, joissa toveri teki halvemmalla hyödykkeitä, jotka me ostimme itsellemme. Näin aikaansaimme historiallisen kehitysmaa-avustuksen, vapaaehtoisesti - ymmärtämättämme.
 
 
Nyt niitämme sitä, mitä viljelimme
 
Kiina on noussut maailman talousveturiksi. Kiinan 3600 miljardin US-dollarin valuuttavaranto syntyi lähinnä Japanista, EU-euroopasta ja erityisesti USA:sta. Me nostimme Kiinan nykyiseen asemaan. Kiina on tekemällä tehty "uhka" ja suuri mahdollisuus. Kiina voi rahoittaa tänään mitä tahansa, mutta se rahoittaa kuitenkin omaa kansaa, koska palkkaerot ovat maaseudun ja kaupunkien välillä liian suuret. Kiinassa työ on arvossaan ja yrittäjiksi haluaa yli puolet miesvaltaisesta nuorisista. Kiinan valtio tukee työtä, täysillä - me Euroopassa emme.
 
 
Laiskan pulleat?
 
Emme Euroopassa ole laiskoja, olemme maittain aina maan tapojen mukaisesti sopivan työteliäitä, mutta se ei enää riitä. "Meidän pitää tuottaa enemmän ja kuluttaa enemmän" - näin huudetaan, ymmärtämättä, ettemme voi enää "kasvaa". Maapallo on yhteinen varanto, ja sen resurssit tulevat jakaantumaan populaatioiden ja biosfäärin lajimassojen suhteessa - siispä meille eurooppalaisille ei jää enää niin paljon - vaan alkaa entiseen nähden "niukkuus" ja vähennysohjelma.
 
 
Eurooppakriisi
 
Meidän kriisi on idän ja amerikkalaisjohteisen Naton uhka. Idästä kumpuaa uusi aikakausi, he ottavat rajallisista maapallovarannoista nyt osansa, jonka vuosisatojen ajan me söimme suurelta osin nykyiseen niukkuuteen. Ravintoniukkuus kohtaa meidät jo ylihuomenna, kun intialaisetkin oppivat syömään lihaa. Kiinalaiset kahdeksankertaistivat lihansyöntinsä kymmenessä vuodessa.
 
Meidän kriisi on aikaansaannoksiimme nähden liian korkeat palkat - meidän on alennettava palkkojamme noin 33 prosenttia - tämän verran syömme yli tarpeemme ja osuutemme.
 
Eurooppakriisi voidaan korjata asemoitumalla kokomme mukaisesti maapalloresursseihin - tarkoittaen esimerkiksi kiinalaisten osuudeksi noin 1,34/7 ja meille jääden EU väkiluku/7 tai esimerkiksi Saksalle 0,083/7. Amerikkalaisille jää 0,3/7 ja meille suomalaisille noin 0,0054/7 - näin karkeasti ottaen.
 
Ilman varantojen rehellisempää ja oikeudenmukaisempaa jakoa syntyy se paljon puhuttu III Maailmansota - sillä ilman puhdasta vettä ja riittävän ravinnollista ateriaa emme tule toimeen, missään. Valitettavasti ihmiskuntakin vaatii aika-ajoin sotansa.
 
 
Mitä teemme?
 
Perinteellisesti ajatellen yhdistämme Euroopassa voimamme - se tarkoittaisi liittovaltioita; Saksan johdolla. Tätä äänekäs vähemmistö ei halua. Herää kysymys, miksi Suomenkin johto puhuu aidan seipäistä, eikä näe metsää puilta. Me emme ole valuutta- emmekä velkakriisissä - me olemme maailmanlaajuisessa työ uudelleen jaon taistelussa.
 
Meidän osuus on ollut ylisuuri - ja se tulee vääjäämättä laskemaan, kun kiinalaiset haluavat ainakin yhtä paljon autoja, veneitä, kesämökkejä, ravintoa, herkkuja, kerskaa ja näyttötaloutta kuin mekin. Tähän menoon ei meidän yhteinen maapallo riitä -
 
 
En ole vielä kuullut, että kiinalaiset olisivat rakentamassa toista ja kolmatta maapalloa nykyisen viereen, jotta kaikille, nykytavoillamme riittäisi saman verran.
...
 
 
JK
Kansalaiset arvostaisivat valitsemiaan poliitikkoja enemmän, jos he puhuisivat oikeilla sanoilla suoraan ja avoimesti. Euroopassa puhumme työnteon kriisistä, työttömyyskriisistä, luottamuskriisistä ja anteeksiantamattomuuden kriisistä -
 
...muistamme oman suomi-kriisimme 1990 -luvun alusta, kun olimme hyvin likellä selvitystilaa - valuuttamme olivat lopussa ja eräpäivät olivat jo 'huomenna'. Emme olisi selvinneet ilman Saksaa - "eräänä perjantaiaamuna Helsingin pörssisaleissa kuului helpottunut huuto: Saksan suuri Otto on tullut apuun" - tuolloin Saksan Pankki pelasti Suomen - ei huudeltu mediassa, ei vaadittu vakuuksia, ei räkytetty saksalaisten taholta ...  - suomalaiset maksoivat Saksalle myöhemmin velkansa - ajallaan ja sovittujen korkojen kera. Piste.
 
 
....
*]
Mitä lopultakin Deng Xiaoping tarkoitti lauseella "menkää ja rikastukaa" - ei meille, eikä kiinalaisillekaan ole avautunt täysin. Rikastumista on monen laatuista - on myös henkistä rikastumista ymmärtää, että kaikkea ei riitä kaikille ja että vähääkin voi jakaa tasaisemmin. --- Ehkä Deng näki läntisen lisääntyvään kulutukseen perustuvan talouden olevan lopulta mahdoton yhtälö, ja osaltaan halusi, että Kiinan kansa maistaa tätä "läntisen maailman lääkettä", ja lopulta huomaa kungfutselaisuuden perusperiaatteet itselleen paremmiksi - sittemmin Kiina on valinnut tiekseen meille toistaiseksi avautumattoman uuskungfutselaisuuden.




Sent

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Kesken jäänyt itsenäisyystyömme menetetään


(Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoi, että eurokriisi vie vääjäämättä itsenäisyyttämme enenevästi Brysseliin - takimmainen syy siirtoon on koko EU-Euroopan kilpailukyky Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan - pitää olla "vastuullinen ja solidaarinen" -on Kataisen mielihokema)


[ ... suuriruhtinaskunnan kansalaiset pitivät Venäjän keisaria pelastajana ja kansallisen heräämisemme aloittajana, jo 1810 -luvulla - kansa eli uuden toivossa ja vaati ainoaksi kieleksemme suomea. Itsenäisyystiemme alkutahdit soitti G. M. Sprengtporten1], joka taitavalla politiikallaan ja sukkuloinnillaan loi venäläisille tarpeen tehdä suomennimestä puskuri itsensä ja Ruotsin väliin2] ... ]


Voimakkaat kansallisuusmiehet osaksi G.M. Sprengtportenin johdolla olivat jo 1800 -luvun alussa vaatimassa kieleksemme suomea, jonka piti hiljakseen syrjäyttää ruotsinkieli. Venäläiset "vapauttajat" tukivat ajatusta, tietäen, että suomalaisuuden juuret ovat kulkeutuneet niin idästä kuin lännestä. Nykyisen Suomen alueen ja tämän vaikutuspiirin sekä venäläisyyden rajat ovat olleet veteen piirrettyjä viivoja - niiden "liikkuessa" laajasti pitkin Karjalan laulumaita - ulottuen jopa Savoon saakka.


Itsenäistymishenki kasvoi pitkin 1800 -luvun alkua venäläisten hyväntahtoisuuden säestyksellä - saimme oman valtion pankin (Suomen Pankki on vanhempi kuin Venäjän oma vastaava pankki), saimme oman markan, saimme markka-arvoiset postimerkit jne ...

- venäläiset rahoittivat suuria yhteiskuntahankkeita - rautatiet, kanavistot jne ... tosin maksoimme myös eräänlaista veroa näistä suurprojekteista. Innokkuutemme kasvoi niin suureksi, että venäläisten oli toppuuteltava muutoshalujamme. Syntyi yrityksenä pieni venäläistämisen aikakausi - joka päättyi Leninin allekirjoittamaan Suomen tasavallan itsenäisyyden tunnustukseen.


Suomi kukoisti suuriruhtinaskuntakautena

- siirryimme Euroopan pohjoisen takapajulan ahdingosta reippaasti keskikastiin ja ylikin. Kauppa kukoisti erityisesti Pietariin. Viipuri oli merkittävin kauppakaupunki ja vaikutuksemme saksalaisten kanssa oli myös Pietarissa suuri. Vaikutus ulottui kielikysymyksinä Helsinkiin saakka - stadin slangi syntyi, ja se sai paljon vaikutteita muun muassa venäjän kielestä. Ruotsinkielestä suuri kansa olisi halunnut päästä eroon.


Tänään käymme itsenäisyytemme eloonjäämiskamppailua

- pääministeri Katainen haluaa myydä itsenäisyyttämme yhteisen eurooppahengen nimissä. Todellisuudessa takana on huoli mahoutuvan eurooppalaisen kilpailukyvyn hiipumisesta. Meillä on nyt rahaunionikriisi, meillä on juuri ryöstäytyvä Euroopan laajuinen pankkikriisi -

...mutta ennen kaikkea meillä on laaja työttömyyskriisi "maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa" ja kriisi identiteetistä. Mitä tämä entisaikojen "ristin ja miekan" kolonnialismi on seuraavina vuosikymmeninä, kun idästä nouseva kiinalaisten aurinko levittää punakeltaista paistettaan ja taloudellista valtaansa kaikkialle. Kiinalaiset suunnittelevat kaikkiin merkittäviin länsimaihin omia kulttuurikeskuksiaan, hankkivat omia mediakanavia - myös Suomesta - levittääkseen omaa sanomaansa läntisen ajattelumaailman rinnalle ja vaihtoehdoksi.


Miten meidän suomalaisten käy?
(Vladimir Putin vihjaisi jotain sellaista, mitä hän tietää ja minkä me olemme unohtaneet! *]


Venäjän presidentti Putin sanoi hyvin loogisesti meidän menettävän lisää itsemääräämisoikeuksia, jos liitymme Natoon - Putin sanoi myös, että Naton laajeneminen tältäkin osin heidän rajoilleen lisää varmasti Venäjän puolustusaktiviteetteja. Jos Suomi olisi Natossa, saisimme Naton ohjusasemien etuvartiot Etelä-Karjalaan, ehkä Savitaipaleelle. Voitte arvata miten Putin tähän reagoisi. Haluaako suomalaiset lisätä entisestää itsemääräämisoikeuksiemme kaventumista? Vielä nyt me päätämme itse, miten maatamme puolustamme.

[HUOM] Putin antoi uudelle presidentillemme harvinaisen huomenlahjan - lupasi tutkia lainsäädäntöä, jos vaikka maakaupat onnistuisivat Venäjältä helpommin myös suomalaisille yksityishenkilöille - muistamme, että Venäjän maakauppasäännöt koskevat kaikkia, meidän raja on vain noin 4 prosenttia Venäjän rajoista)


Itsenäisyyshanke jo 1800 -luvun alusta jäi lopullisesti kesken

(E.G. Ehrnström ” … lopullinen päämäärä on saada suomen kieli virkakieleksi ja ainoaksi kotimaiseksi kieleksi ... ” ja A.I. Arwidsson ” ... kieli on jokaisen kansakunnan ilmenemismuoto ja koko kansan henkisen elämän ilmaus ...” –nämä sanat ja ponnet lausuttiin jo 1800 –luvun alussa!) 


Jo tuolloin todettiin, että oma kieli - yhteinen ja enemmistön laajasti ymmärtämä äidinkieli on kansallisuuden kehto ja itsetunnon lähtökohta. Suomi on meidän äidinkieli, ja jos ajattelemme syvällisesti, niin itsenäisyystaistelumme mahdollistaja Venäjä, kielenä voisi olla mieluumminkin se toinen "kotimainen", vapaaehtoisena. Venäjän kielestä on meille tänään suurempi hyöty kuin ruotsista. Ruotsi on kuoleva kieli, kuten valitettavasti meidän omammekin.


Venäläiset tuovat reippaasti rahaa kituvaan kansantalouteemme

Tänään venäläiset matkailijat täyttävät lisääntyvästi maamme ja tuovat muassaan kahmaloittain euroja - niitä euroja, joilla maksamme lisääntyvän energialaskumme Venäjälle ja muualle. Me tarvitsemme työtä. Työ on kansakunnan hyvinvoinnin mittari, ei bruttokansantuote per henkilö. Venäläiset matkailijat työllistävät jo Itä-Suomessa paljon työn puutteessa kärvisteleviä suomalaisia. Talous elpyy siellä, missä venäläiset matkailevat - muusta EU-Euroopasta riippumatta.


Miksi hylkäsimme sen itsenäisyystaistelun ja sen lähtökohdan innokkuuden,

joka sai syntysävelensä jo 1700 -luvun lopulla? Ruotsi lypsi suomalaisilta kaikkea mikä oli mahdollista - Ruotsin valtakunnan alueella ei olla sodittu "käytännössä juuri koskaan" - sodat siirrettiin suomenniemelle ja muualle. Me olimme ruotsalaisten takuulukko ja me kannoimme kokoomme nähden vähintäänkin suhteellisen osuuden Ruotsin suurvalta-aikauden sotilas- ja sotimisvastuista.


Kansa voi vielä nyt keskeyttää itsenäisyytemme myynnin Brysseliin

Vielä on mahdollisuus keskeyttää pääministerimme ajaman itsenäisyytemme alasajon. Vielä on mahdollisuus sanoa kansan suurena enemmistönä stoppi hankkeille, joilla hiljalleen viedään loputkin identiteetistämme, pois Brysseliin. Voimme silti olla EU:ssa, kun sinne on nyt menty, mutta autonomiaamme emme voi enää enempi luovuttaa - myöhemmin itsenäisyys, oma reviiri ja oma kansakuntaylpeys on vaikeaa saavuttaa takaisin.


Aitosuomalaisia ei voi viedä kuin pässiä narussa -

on heräämisen aika, kuten oli älymystöllä jo 1700 -luvulla, jolloin luotiin Suomen itsenäisyyden tie ja linjaus. Tänään hallituksemme ei edusta älymystöä, joka vastuullisesti ajattelisi kansakunnan kokonaisetua - nyt on vallalla hännystelevät marionetit. Saksaa ei tarvitse narrimaisesti miellyttää, näillä Jyrki Kataisen keinoilla - Saksaa voidaan arvostaa kunniakkaasti oma päätäntä säilyttäen.

Saksa arvosti jo 1940 -luvulla itsenäistä Mannerheimin ajatuskulkua, Mannerheim ei hännystellyt. Silti Mannerheimiä kunnioitettiin (myös idässä Stalinin päätöksissä), jopa 1944 kesän loppupuolella Saksaa kohtaan tehdystä "valtiopetoksesta" huolimatta.



Keskikesän auringolle ja valtiomme lipulle - siniristilipulle kunnia ja itsenäisyys!

Olkaamme suomalaisia ja pitäkäämme omasta identiteetistä kiinni ylpeinä, mutta diplomaatteina niin itään kuin länteen - se on tiemme. Jos maamme hallitus ei sitä ymmärrä, niin vaaditaan ennenaikaiset eduskuntavaalit, ja vaihdetaan eduskunta aidosti mieleiseksemme.


Juhannuksena Suomen liput hulmusivat hienosti saloissaan kertoen sitä tarinaa, mitä kansakunta rakastaa.



...
VIITE

2] Päiviö Tommila – “Suomen autonomian synty 1808-1819  (Valtioneuvoston kanslia – Valtion painatuskeskus – ISBN 951 – 859 – 603 – 4, vuosi 1984)

*]
Vladimir Putin on lukenut maamme itsenäistymishistorian huolellisesti - jos kuuntelitte hänen lausuntonsa presidentti Sauli Niinistön Karjalan vierailun yhteydessä tarkasti, huomasitte hänen kysymyksen  - "Pitäisikö näin olla?"  -tämähän liittyi lausunnon osaan, jossa Putin totesi päätäntävaltamme kapenevan entisestää, jos liitymme Natoon. – Tämä Putinin  ilmaus oli historiallinen ja paljasti paljon sellaista, mitä ääneen ei ole sanottu - ensinnäkin vierailu tapahtui Karjalan alueella, ja toisekseen Putin on tietoinen Suomessa intellektuellien keskuudessa virinneistä Karjalan vapaakauppa-alueajatuksista, joka voisi päättyä maalissaan jopa koko historiallisen Karjalan maakunnan täyteen itsenäisyyteen.

Kun Putin ilmaisi nyt selkokielellä kantansa Suomen Nato-jäsenyydestä, antoipa myös ydinasevaltion presidenttinä melkoisen porkkanan, verhotusti - maali on todellakin tuo kokonaisvaltainen Karjala, sen vapaakauppaominaisuus Venäjän ja EU:n välissä ja lopulta sen täysitsenäisyys - tuohon tasavaltaan saattaa joskus myöhemmin liittyä joukko nykysuomen Karjalan kuntia, jolloin ikiaikainen karjalaisheimo saa täyttymyksensä.



Sent
Sent: Sunday, June 24, 2012 11:22 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kesken jäänyt itsenäisyystyömme menetetään
...
 

Kesken jäänyt itsenäisyystyömme menetetään

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Valuvikainen arvomaailmamme


(Perhe- ja koulusurmat lisääntyvät, huumeiden käyttö lisääntyy, yksinäisyys lisääntyy ja nuorisotyöttömyys lisääntyy ... -elämä on muutakin kuin kulutuksen kasvua ja materiaalisen elintason kasvutavoittelua)
 
 
Yhteiskunnallisessa arvomaailmassamme on valuvika. Muotti tehtiin näyttö- ja vertailutalouden elementeistä – piti olla kyvykäs, piti olla parempi ja piti olla tehokkaampi. Meidät innostettiin kuluttamaan.

Kulutus mittaroitiin menestyksen tasoiksi – suurempi, kalliimpi, nopeampi ja voimakkaampi. Näillä adjektiiveilla rakennettiin muotti, johon kansalaiset valettiin – tämä valutuotos musertaa nyt ihmisiä kuin kärpäsiä; perhe- ja koulusurmia, huumeita, ajelehtimista, hätää, osallistumattomuutta, nuorisotyöttömyyttä ja yksinäisyyttä.


Evoluution ihme ja tylyys jäytää nyt kokoomuslaista arvomaailmaa, jossa teho, materian määrä ja kykyily kerskana ja lisääntyvänä kasvuna nitistää heikompia – evoluution tilannepakko –ko? Tämä elintasomenestyksen sävel riuduttaa heikommat ja nostaa vahvemmat, eläinkunnan vuosimiljoonaisten lakien mukaisesti – onko markkinatalousmekanismi tarkoitettu lajinvalitsijaksi voiman ja näyttökyvyn funktioina?


...
Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun jäävuoresta oli huippu jo näkyvillä, ja pinnan alle emme uskaltaneet katsoa [2007] [2007] ---



Aikuiset moralistavat itseään lapsista ja vanhuksista



Otsikot kirkuvat alle 20-vuotiaista tytöistä tulleen uusin huumeneulojen vaihtajaryhmä. Yhä useampi iäkäs eläkeläinen on entistäkin yksinäisempi. Poliitikot ja ehdokkaat vannovat vanhuksien nimeen ja heidän arvokkaaseen elämänkokemukseen. Lastenklinikka saa runsaimmat lahjoitusvarat. Uusia innovaatiota keksittäessä niitä usein sovelletaan juhlapuheissa vanhushuoltoon ja eläkeläisten elon helpottamiseen.

Aikuisväestö, joka tekee käytännön päätökset yhteiskunnassamme, on rakentanut kulutusjuhlansa ja tulotasonsa lähtökohdista, joissa lapset ovat tarhoissa, iltapäiväkerhoissa ja harrasteissa. Lisäksi aktiivinen aikuisväestö on rakentanut eläkeläisillemme laitoskulttuurin, vanhain- ja päättöhoidon terhokodit.


Arkipäiväinen etäisyys lapsiimme ja vanhuksiimme on kasvanut vuosi vuodelta pidemmäksi.



Lapsuuden loppu, jo liian aikaisin

Lapsen 18 ensimmäisen elinvuoden aikana hän viettää valveilla olon kehittymisajastaan reilusti yli puolet muualla kuin vanhempiensa seurassa ja sekin useasti yksinhuoltajuusteemalla. Lapsemme saavat entistä suuremman osuuden vaikutteista, normimalleista ja esikuvista ulkoa tarhoista, kouluista, iltapäiväkerhoista ja harrasteryhmistä, eikä vähäisimpänä omasta ikäryhmästään kadulta, jossa toimii useasti viidakon lait.



Päättäjät ihmettelevät,


mikä on mennyt vikaan, kun nuorten alkoholinkäyttö, huumeet ja väkivalta lisääntyvät. Vanhemmat ihmettelevät, mikä on mennyt vikaan, kun viikkorahatkin ovat moninkertaiset omiin aikoinaan saatuihin. Vanhemmat ihmettelevät, miksi lapsi kapinoi, saihan hän juuri Joulunakin uuden tietokoneen, nintendon, kitaran, mopon ja kännykän.



Aktiiviväestö herää omantunnon hellävaraiseen kolkutukseen,


kun juhlapuheissa muistellaan menneiden aktiivisukupolvien hyviä töitä antaen keräyksiin rahaa helpottamaan heidän yksinäisyyden tuskaa. Onpa nyt kehitetty operaattorien toimesta etähallintajärjestelmä, jossa omaiset ja läheiset voivat korvata kylässä käynnin telkkarin välityksellä; on ikäänkuin jatkuva läsnäolo.



Isä ja äiti juoksevat juoksemistaan, ja lyyhistyvät


"Parantaaksemme" lapsiemme tulevaisuutta, juoksemme entistä lujempaa palkkamme, optioidemme ja bonuksiemme perään jättäen entistä suuremmat perinnöt tapeltaviksi uusjakoon. Uurastaessamme unohdimme ajankäytön ja läsnäolon, kunnes lapsemme, vanhempamme ja isovanhempamme ajautuivat entistäkin kauemmaksi arkisesta elämästä.


Yhteinen aika on minimaallistunut ja henkinen kontakti on kadonnut tuoden tilalle vain ihmetyksen, mikä meni vikaan.



Juhlapuheet eivät ole osallistumista


Osallistumista on vilpitön mielenkiinto ja huolehdinta sekä yhteisöllisyys. Mieleen on aina jäänyt erään viime vuosikymmenen Joulun jälkeinen aika, jossa tuttavaperheen viisivuotias poika kysyi pyörein silmin isältään:

"Miksei me enää leikitä sillä lailla aivan vain kahdestaan tai kolmistaan äidin kanssa, se olisi mukavampaa kuin yksinleikki kaikkien kummallisten joululahjojen kanssa."

Raha ja tavarat eivät korvaa läheisyyttä, osallistumista ja yhteiseloa niin lapsien kuin vanhuksienkaan suhteen. Omat henkilökohtaiset "optiomme" ovat ylittäneet jo inhimillisyyden ja yhteiselon rajat. Mikä ja missä meni vikaan?





http://ilkkaluoma.kuvat.fi


Sent
Sent: Wednesday, June 20, 2012 7:09 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Valuvikainen arvomaailmamme?
...
 

Kauniiden sanojen takana on armoton valuvika arvomaailmassamme