tiistai 8. tammikuuta 2013

Automatisoimmeko itsemme työttömiksi?


Helsingin Sanomat intoili koko sivulta futurologi Risto Linturin ideoita automatisoida ja robotoida – taksit, kuorma-autonkuljettavat, jätekuskit, ja kaikki kuljettamiseen liittyvä pitää robotisoida. Niin, mehän voisimme myös robotoida innovaattoritkin – koska ”tietokoneiden keskusäly” yhteensä on jo ylittänyt ihmisen käsityskykvyn.

Risto Linturi *] ei ajatuskuplansa aivopierussa saattanut oivaltaa, että automaatio tappaa kädellisiä työtehtäviä – jouduttaen ihmiskunnan työttömyyttä – osaisiko Linturi automatisoida ravinnon kulkeutumisen omaan suuhunsa idealla, että syöjän ei tarvitse tehdä muuta kuin pureksia ja niellä, vai ”nappuloidaanko” tämä ateriakin voimapillereiksi, jotta pureksiminenkin jää historiaan?




...
[2007] – näin me kirjoitimme jo vuosia sitten --- menikö kohdalleen, päätä Sinä!



[ ...  markkinatalouden kehote on tuottaa riittävä voitto jaettavaksi omistajille ja tuotto tehdä investointeja sinne, missä on edullisin tuotantoympäristö sekä suurin kysyntä ... ]

Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla
1]. Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö.

1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.

1] Juhana Vartiaisen aputyömiehet


Nyt tuotanto karkaa mm. korkeiden palkkakustannuksiemme 2] vuoksi kehittyviin maihin tehden hiljalleen sitä, mihin kehitysapu ei koskaan kyennyt. Länsimaalainen investointi ja työtilanteiden luonti mm. Kiinassa hiljakseen nostaa heidän palkkatasoa ja ostovoimaa.

2] Kansakunnallinen palkka-ale ja siitä seuraava kustannusaleneman hintavaikutus


Suomesta siirtyy entistä enemmän lähivuosina sarjatuotantotyöpaikkoja Kiinaan, Intiaan ja muihin edullisten palkkatasojen maihin. Seuraavassa aallossa lähtee myös suunnittelutyötä, mm. Kiina puskee markkinoille joka vuosi noin 340.000 insinööriä, eikä ole luultavaa, että me olisimme heitä paljoakaan "parempia".


Meidän on sopeuduttava,

sillä valitsimme itse linjamme palkka- ja kustannuskehityksessä - me olemme automatisoimassa itseämme ulos käden työstä, tai oikeastaan automatisoimme itseämme palvelemaan toinen toistamme. Kaikki eivät voi olla myöskään matkailuelinkeinossa, joka on meille Suomessa huomisen työ- ja tehtäväalue. Suomi on huomisen matkailumaa, systemaattista suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu.


Tähdenlento joka avasi ja uusiutuu

Nokia teki ensimmäisen kauppansa Kiinaan nykymuodossaan 22 vuotta sitten - kaupan arvo oli "vaatimattomat" n. 500.000 USD. Välissä oli Nokian oma kriisi, palkkarahoja mauruttiin mm. Lontoosta, koska suomalaiset pankit eivät antaneet. Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, siis niitä vähiä. Nokia on yksi Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden helmiä, tuottaen todennäköisesti Nokialle sen suurimmat voitot. Nokia kasvoi mittoihinsa paljolti myös Kiinan ansiosta.


Suomi on kallis maa ja meillä on "kallista asua ja toimia"

Me olemme itse asiamme tähän tilaan järjestäneet. Loimme yhden maailman parhaista sosiaaliturvista, niin hyvän, että meillä ei tarvitse tehdä työtä. Olemme individualismissamme niin kollektiivisia, että keräämme rahat toistemme hoivaamiseen. Loimme hyvinvoinnin kansalaisyhteiskunnan, jota nyt ei ole siellä, mihin liukuhihnamme katoavat.


Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää,

että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.


...
Jos haluaa torpedoida omat kaupalliset pyrkimykset Kiinassa,

niin silloin markkinoi automaatiota, systeemejä ja prosesseja, joissa ei työntekijöitä tarvita, tai jos tarvitaan niin ainakin 70% voidaan poistaa nykyisestä toimintamallista. Tällä toimenpiteellä saa kiinalaiset viranomaiset tylyiksi, sillä heillä on yksi yhteinen päämäärä ja se on työllisyyden turvaaminen. Kiina ei halua enää yhtään työtöntä entisten piilotyöttömien joukkoon.

Kiinassa ei ole (toistaiseksi) mekanismeja, joissa toimeentulo ilman työtä onnistuisi, vain sukulaiset ja perhe on se voima, mikä meillä taas sälyttyi yhteiskunnalle.


Rapautimme itse kilpailukykymme!


Suomessa me maksoimme itsellemme huomisen kilpailukyvyn heikkenemisen ostaessamme kustannuksillamme tulevaisuuden turvaa. Kiinassa tulevaisuuden turva on työ, työ ja sitten työ - suosituimmillaan itsenäinen yrittäjyys, perhekeskeisyys ja sukulaisten suosiminen yhteenkuuluvuuden nimissä.

Turva on siellä perheessä, suvussa ja keskushallinnossa, jonne voi kiukutella aluehallinnon mielivaltaisuuksista. Kiinassa työ on valtion suojeluksessa ja nyt uuden aikakauden saatossa kisa menestykseen on avattu kaikille, lopusta huolehtii talouden ja yrittämisen evoluutio.


Olemmeko automatisoineet itsemme paitsioon?

Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla. Saksa jää taakse, seuraavaksi taipuu Japani ja lopulta 15 vuoden kuluttua USA - tuonne saakka ja edemmäksikin Kiina on suunnitelmansa ulottanut.

Kiina on täydessä vauhdissa oleva talouskone, jonka loputon työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä.


EU:n etu kriisiensä keskellä?

EU on Kiinalle huomenna yhä tärkeämpi kauppakumppani siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme väkilukuna suurempi markkina kuin USA. Viime kädessä kehitysjuoksussa väkimäärä ratkaisee. Suuresta määrästä saa aina hitaasti, mutta varmasti enemmän menestyjiä, osaamista, keksintöjä kuin innovaatioita. Seuraavat olympialaiset saattaa tuoda yllättävän mitalisateen isäntämaahansa.


...
Suomi on tänään automatisoinut itsensä palvelemaan muita ja itseään

Meidän elintaso on onneksi siksi korkea, että meille on helpompi ajaa elintason laskua normaalein mittarein. Voimme pudottaa sisälämpötilaa, voimme vähentää turhia ajokilometrejä, voimme jättää helposti joka toisen ulkomaan matkan pois ja ruokaa voimme syödä huomattavasti vähemmän, josta kiitoksena saamme terveemmän elämän.


Automaatio oli hyvä renki aikansa,

kunnes se toi meille hetkellisesti markkinavoimaa kotimaisena toimintana ja vientinä. Meille ei riitä nykyelintason säilyttämiseksi pelkkä kotimainen kysyntä, vaan öljy, kaasu, monet raaka-aineet ja kestokulutustavarat täytyy tuoda ulkoa ja ne voidaan maksaa vain viennillä.

Toinen vaihtoehto on tyytyä kotimaiseen. Voimme ostaa kalliimmasta hinnastakin huolimatta kotimaista. Ostetaan vaikka vähemmän, mutta mitä enemmän ostamme sen enemmän jää työtehtäviä kotiin –

HUOM! Marraskuussa 2012 tuontimme suorastaan romahti! – jälkikirjoitus 2013.


...
Yhtälö työpaikkojen ratkaisuksi on helppo:

teemme pienemmillä kustannuksilla vähemmän, mutta kestävämpää ja pidempi-ikäistä, kulutamme vastaavasti myös vähemmän ja ostamme omia tuotteita tehden kaiken työmme mahdollisimman paljon itse.

Teemme itsestämme vähemmän riippuvaisia muista, ja mitä teemme, teemme sen niin hyvin, että tuotteemme halutaan niiden laadun vuoksi. Miksiköhän sveitsiläiset pärjäävät edelleen huipputuotteillaan?


Loppulauseet


Paras keino saada työtä on työn kunnioitus sen työnkuvauksesta riippumatta ja siihen sisältyy vastuun otto tehtävistä ja panoksensa anto hiukan enemmän kuin sitä odotetaan; tuolla ylimäärällä me pärjäämme, koska se on se suurin erote muihin nähden. Tuon lääkkeen oppiminen ei ole helppoa, sillä meidän tulee purkaa hiukan näitä pinttyneitä tapojamme, jossa työnantajaa pidetään riistäjänä ja työntekijää tilikirjan kulueränä.

Missä on suomalainen taisteluhenki, jolla maamme itsenäisyys pelastettiin lähes ylitsepääsemättömissä oloissa 1939, 1940 ja 1944.



Ilkka Luoma



Kuva:
CANON IXUS 850 002.jpg
. 31.tammikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007.Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/375540496/

Kuvateksti:
Suomalainen rakennustyömaa on hiljainen miehitykseltään ja siellä on vähän valopilkkuja huomiselle - paitsi, että rakentajista on pula. Systeemit ovat automatisoidut ja alihankkijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa työvoima on "kallista" - henkilösivukulut siirtyvät henkilöstön vuokrausyhtiöille ja työsuhteista ei pääyhtiö enää niiltä osin huolta kanna. Suomessa matalaenergiarakentaminen voisi olla alku uudelle menestystarinalle, josta voisi syntyä myös uusi vientituote. Automaatio vie perinteellisesti työpaikkoja ja tilalle saadaan palveluita toinen toisillemme. Missä menevät automaation rajat?


...
Sent

Sent: Tuesday, January 08, 2013 9:03 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Automatisoimme itsemme työttömiksi?
...


Automatisoimmeko itsemme työttömiksi?

(Kasvuhokema vaatii lisää tehoa ja tuotantoa, mutta erityisesti voittoa - automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä työllisyydelle - ihmisen kädentyölle)

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Yhteisökiusaaminen


Usein koulu- ja työpaikkakiusaaminen sekoitetaan rasismiin 0]. Erilaisuutta on vieroksuttu – aina jostain löydetään yhteys rasismiin, vaikka pilkunkin takaa. Rasistikortti on ikäänkuin natzikortti, jota väläytellään, kun veri kiehahtaa epäoikeudenmukaisuudesta, jota esiintyy yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Kiusaamisen vuoropuhelua on käyty niin kauan kuin ihmisiä on puhetaitoisesti ollut olemassa.

...

[FM Päivi Hamaruksen kasvatustieteen väitöskirjan "Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta" 1], tarkastettiin lauantaina 11. marraskuuta 2006 Jyväskylän yliopistossa]

LINKYhteisöllinen kiusaaminen ---   http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteis%C3%B6llinen_kiusaaminen   ---
 

Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan. 

Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa.


Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja? 

Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat? Koulu- ja työpaikkakiusaaja, jos kuka, on reviiripuolustaja sekä –hyökkääjä.


Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta

Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa opastaa joukkojaan? Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan polkeminen. 

...
Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina, niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu. 


Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä,

jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten äänitorvensa takana. 


Vallanhimoiset ihmiset päätyvät usein kyynärpäillä johtajapaikkoihin

Johtajuus ei ole vallantavoittelua - johtajuus on ominaisuuksia, joille on katetta karismana, erilaisuuden hyväksyjänä, erotuomarina jakaen tiukkaa oikeudenmukaisuutta pannen peliin itsensä. Koulukiusaaja ei koskaan pannut peliin itseänsä muutoin kuin kohteen valinnassa, joka oli valmiiksi alakynnessä ollen vähemmistössä jonkin ominaisuutensa takia. 

Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia, joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuntematonta. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan.


Johtajuus on ominaisuus,

jota ei voida koulussa oppia, se on olemassa tai sitten ei - erityisesti vaikeissa valinnan tilanteissa, joissa mitataan todellisia kykyjä. Kateus, pelko huonommuudesta, tieto omasta keskinkertaisuudesta ja tunne heikosta itsetunnosta ajaa entistä sinnikkäämmin tekoihin, joille ei ole todellista hyväksyttävää menestystä johtamisen tavoille. Yhteisöllinen kiusaaminen on universaali-ilmiö, eikä perustu rasismiin, vaan tarpeeseen olla ilkeä.

0]

Rasismi ja reviiripuolustus ovat kaksi täysin eri asiaa




ORIG

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kuinka-moni-koulukiusaaja.html   ---

perjantai 4. tammikuuta 2013

Palkkamaltti ei riitä - vain palkka-ale luo työpaikkoja?



Palkkamaltti ei riitä. Riittävä palkkojen alennus tuo lisää työpaikkoja, joka taas lisää toimeliaisuutta. Suomessa kulutetaan yhteiskuntana liikaa – syömme kehitysmaatoverien riisikupeilta. Meille riittää vähäisempikin. Kaikki ottavat osaa palkka-aleen, paitsi alle 1.850 euroa kuukaudessa tienaavat, heille myönnetään veroale, jotta tulisi paremmin toimeen.

Lopulta työ ja tekeminen ratkaisevat. Ihminen on luotu tekemään työtä, saadakseen ravintoa, jotta voisi lisääntyä ja kasvattaa jälkikasvun lisääntymään. Mikä muu tehtävä meillä on – evoluution näkökulmasta? Evoluutio loi meidät, ja sillä saattaa olla ”velvoitteita meitä kohtaan”.

...
[2005]

Markkinatalouden kilpailukykytaistelu ja yhteiskunnan alentuvat verokertymät vievät työpaikkoja. Automatisointi1] on vain sen vuoksi, koska ihminen on kallis ja erehtyväinen. Ideaalinen samapalkkaisuus työtehtävittäin koko maailmassa poistaisi osan automatisoinnin ja ulkoistuksen välttämättömyyksistä. Kuinka paljon saamme työllistettyä, jos alennamme kautta linjan palkkoja ja mikä olisi sen vaikutus kulutukseen ja verokertymiin?

1] Automatisoimme itsemme palvelemaan toinen toisiamme


Suomi on, ainakin julkistustensa puitteissa, täynnä "tilastopettereitä" laskemaan mitä ihmeellisimpiä teorioita ja kaavioita. Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin? Valtiovarainministeriössä on runsaasti sivistynyttä väkeä suorittamaan nämä taulukkolaskentaharjoitukset.


”Ennen oli joka koulussa oma keittiö ja henkilökunta”
Virtaviivaistus, tehoajattelu ja verovarojen "säästö" pakottivat keskittämiseen ja keskuskeittiöihin, joista tulee kalorintarkkoja, tieteellisesti mitattuja annoksia, mutta oppilaiden mielestä mautonta liukuhihnaruokaa. Samalla menetettiin suuri määrä työtehtäviä ja koulun ruokalan yksilöllisyys katosi.

Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää "säätää", jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki.


Työ ja sen tekeminen ratkaisevat 
Yhteiskunta ja liike-elämä on täynnä vastaavia "takaisin juurille yksilöllisyyteen" projekteja. Kuinka paljon saamme uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea; kuinka paljon työllistämme jouten olevaa potentiaalista oleilu työvoimaa?

Ajatus on yksinkertainen;
pienempi palkkataso lisää työtehtäviä, huolellinen perehdytys parantaa laatua. Suomessa itse työtehtäviä on riittävästi. Pienempi palkkataso antaa mahdollisuuden hintojen alentamiseen suhteessa lisätyöllistävyyteen. Alhaisempi hintataso lisää kysyntää eli kulutusta.

Vähenevä työttömyys lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä alentaa menoja. Saako yhteiskunta pidemmällä aikajänteellä enemmän takaisin alemmalla palkkatasolla? Antaako parempi työllistyvyys jopa mahdollisuuden veroalennuksiin, koska tulontasaus "tuottamattomille" oleilu yksilöille pienenee.
Työ, identiteetti ja itsetunto 
Yhteiskunnan ja lainsäätäjän ehdottomasti kaksi tärkeintä velvollisuutta on työllistäminen ja kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito. Nyt esim. valtionvarainministeriön "numeropetterit" voisivat sijoittaa muuttujat taulukkolaskentoihinsa ja ynnäillä, mitä palkkatasoremontti voisi merkitä.

Joka tapauksessa alhaisempi palkkamaltti antaa kansainvälistä kilpailukykyä, sillä palkkatasapaino on hälyttävästi viemässä kaikki motoriseen kädentyöhön ja kohta perussuunnitteluun kuin innovointiinkin liittyvät tehtävät alemman palkkatason maihin.

Ihmisille ei ole tärkeintä itse rahanmäärä,
vaan palkalla saatava ostovoima. Kulutustottumukset ovat vapaaehtoisia ja niitä voidaan yhteiskunnan taholta verotuksella säätää. Ehkä lähitulevaisuuden tavaksi muotoutuu kulutuksen verotus tuote- ja palveluryhmittäin suoranaisen tuloverotuksen pienentyessä huomattavasti. Näin jokainen itse päättää, mihin osallistuu ja mitä kuluttaa. Kulutuksella ja ympäristöongelmilla on suora syy-yhteys.


Viime kädessä kansainvälistä kulutusvoimatasausta voidaan tehdä palkkamaltilla ja verosuuntauksella vapaaehtoisesti vielä nyt, toisena vaihtoehtona on pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista ja menettää työpaikat muualle. Kumpi on parempi, vai onko välimuotoa?


Ilkka Luoma

torstai 3. tammikuuta 2013

Presidentillinen esimerkki - meille kaikille


Media kohahti, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö [kok.] ilmoitti haluavansa pienemmän palkkion kansalaistyöstään - esimerkin voimalla kansakunnalle todellista hyvinvointia.

[ ... peruspäivärahatyötön odottaa Kela-korvausta oleiluajasta - pohtien kuinka paljon tuosta 32 euron arkipäiväpalkkiosta voisi antaa yhteiseen hyvää - siitähän verotetaan se 20 prosenttia ja käteen jää noin 26 euroa arkipäivälle. Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen [kok.] pohtii presidentillisen hyvää ja vastuullista aloituskampanjaa - "paljonkohan minä antaisin tuosta noin 13.000 euron bruttokuukausipalkastani?" ...]


Kansan suuren suosion saanut Niinistö voi tempauksellaan aikaansaada niin paljon hyvää, että kahden viimeisen hallituksen koukeroinnit jäävät varjoon *] - nyt ollaan aloittamassa konkreettista tapahtumasarjaa, jolla on kansakunnan yhtenäistämisen leima. Vuosia sitten kansa oli varovaisen valmis palkkojen alennustalkoisiin, kunnes tuli nk. liliussyndrooma 1] 

*] Nykyhallitus tulee jälkijunan viimeisessä vaunussa?
1] Fortum-Lilius nosti kansakunnan karvat pystyyn


Uskon ja luottamuksen palautus

Ollaan palauttamassa uskoa, luottamusta ja yhteiseen hiileen puhaltamisen henkeä. Paljonkohan EK-toimitusjohtaja Jyri Häkämies [kok.] alentaisi omaa palkkaansa, entä pääministeri Jyrki Katainen [kok.]? Kaikki edellä mainitut ovat kokoomuslaisesta aatteettomuusmaailmasta - nyt heillä on avaimet kädessä - Niinistö avasi aatemaailman uusiopelin.


Populismia - kyllä!

Kyllä, tämä on aitoa populismia, sen parhaassa muodossa. Populismi on sanoja ja ennenkaikkea tekoja, jotka kansakunta ymmärtää - Niinistön aloitteella heikolahjaisempikin tajuaa, että on kansalaistekojen aika - on vain kysymys kuinka paljon ja keneltä 2]. Populistiksi itseään tituleeraava Perussuomalaisten Timo Soini 3] voisi nyt osoittaa sitä aitoa populismia ja kertoa oman panoksensa kansakuntapeliin, jolla lopulta parennetaan kilpailuasetelmaamme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 4].

2] Herätetään vastuu- ja kohtuullisuusajattelu
3] Peruspopulisti kansan syvistä riveistä - Timo Soini
4] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu


Presidentti saa paljon kansalaispalautetta
[ ... tämäkin sähköposti välittyy presidentin postilaatikkoon - lukeeko, onkin siten eri kysymys ... ]

Kansalaiset ovat aktivoituneet. Uskon, että presidentin sähköpostiin saapuu paljon kansalaiskirjeitä. Osa niistä on varmasti lukemisen arvoisia ja osa ehkä ei - mutta sanavapauden pitää toimia valtakunnan huipulla, onhan Sauli Niinistö valiintunut pitkiin aikoihin suurimmalla äänimäärällä presidentiksi - uudeksi vallattomaksi, mutta arvostetuksi kekkoseksi. Kansa antaisi kyllä Niinistölle enemmän valtaa, jos eduskunta ymmärtäisi kansalaisviestin.


Mitä merkitsee presidentillinen esimerkki?

Se merkitsi heti - eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma [sdp] haluaa leikata kansanedustajien palkkioita - ehkä itse kansanedustajat ymmärtävät seuraavaksi leikata yhteiseen säästöpossuun omia palkojaankin. Tätä ennenhän valtioneuvosto pääministerin johdolla on kantanut jo kortensa kekoon ja alentanut omia palkkojaan. Sitten jäämmekin odottamaan virkamiesten tekoja.


Kansakunnan tuotantokoneisto
[ ... Suomi elää viennistä, tuontienergia ja autot on maksettava jollakin ... ]

Työ muodostuu kysynnästä ja kysyntä tarpeista. Meillä täällä lännessä on liikaa tarpeita - emme tarvitse keskimäärin näin suurta ostovoimaa, mikä yli puolella kansakunnasta on. Toveri odottaa nyt esimerkkiä EK-linnoituksesta, jossa Etelärannan puheenjohtaja ilmoittaa omasta panoksestaan ja Häkämieshän taitavana poliitikkona ymmärtää oman roolinsa, sanomattakin.


Hyöty

Palkkojen brutto-osuuden pientyessä, myös maksattava veromäärä pienenee. Ostovoima ei pienene niin paljon nettopäässä kuin brutosta näyttäisi. Suuri osa veroista tulee arvonlisäverosta (siis kuluttamisesta) - onkin pohdittava palautetaanko valtion tasauksen myötä arvonlisävero sen syntypaikkoihin 5].

5] Arvonlisäveron jakopolitiikka - takaisin syntysijoilleen?


Joka tapauksessa alussa ostovoiman pienentyessä, kulutus vähenee, mutta pian markkinatalouden laki 'kysynnästä ja tarjonnasta' tulee hätiin - hinnat ja taksat alenevat. Erityinen hyöty pitäisi tulla työllistymisestä - saamme joukoittain uusia ihimisiä oleilupuolelta työ kylkeen kiinni. Ihminen elää työstä ja kansakunta työn hedelmistä. Emme ole luotuja oleilemaan.


Kansatalouden dynamiikka

Vanhanajan provisiomyyjät 6] tietävät mitä on palkkadynamiikka - se on palkkatuottoa todellisista saavutuksista ja katteista. Kaikkea työtä ei voi provision kaavoin mitata, mutta mittaamattomuus korvataan idealla, että on mukavampi olla työssä pienemmällä palkalla kuin olla kokonaan työtä vailla.

6] Myyntimies Miikkulainen on aina tiennyt mikä on oikeaa palkkaa!


Nousevat maat, Kiina etunenässä ottavat dynamiikallansa osansa maapallovarannoista - ja se tietää meille pienempää materia- ja raaka-aineosuutta. Meidän on vähennettävä kulutustamme ja lisättävä kierrätystä - toki ympäristö kiittää ja toverien palkat Kiinassa nousevat ja näin tasa-arvoisuus maailmalla kasvaa. Tämän jälkeen rehti kilpailu ratkaisee, kuten se on ratkaissut elinvoimaiset eläinpopulaatiot vuosimiljoonien ajan.


Niinistö aloitti dominopelin!

Talousviisaat sanovat, että palkka-ale johtaa kysyntälamaan, no niin pitääkin, mutta lama on väärä sana - se pitää korvata liikakulutuksen vähentämisideologialla. Emme tarvitse kasvaa jatkuvasti, olemme jo 10. lihavin kansakunta maailmassa. Emme tarvitse suurenevia citymaastureita, emme astianpesukoneita kesämökille, emmekä leikkimökin kokoisia pihagrillejä. Kasvuhuuma ja -hokema ovat miltei ympäristörikoksia! [vakavasti, mutta kevytironialla]


Näyttö- ja vertailutalouden sijasta tarvitsemme huomioimistaloutta

Tarvitsemme voimakkaasti luottamusta poliitikoihin, virkamiehistöön ja ennenkaikkea toisiimme. Lopulta me tarvitsemme töitä, vaikka pienemmällä palkallakin - tämän dominon toivottavasti presidentillinen tahdonilmaus aloitti. Työn jälkeen päivittäin onkin sitten mukava oleilla, kuten täyden päivätyön jälkeisellä virike-eläkkeelläkin.



PS.
Muualla maailmassa dynamiikka joustavista ansioista ja ostovoimasta on jokapäiväinen työkalu säätää kilpailukykyä, työllisyyttä ja kansantaloutta


Ilkka Luoma



Sent
Sent: Thursday, January 03, 2013 12:52 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Esimerkki osallistumisesta - presidentti haluaa palkkionsa pienemmäksi
...


Presidentillinen esimerkki

tiistai 1. tammikuuta 2013

Maksammeko velkaa - tuloerot repeävät


Tuloerojen kasvu riistäytyy hallitsemattomaksi väkivallaksi. Oikeudenmukaisuus on henkisistä arvoista se tärkein – se yhdistää ihmisiä ja luo luottamusta. Oikeudenmukaisuuden tunne ei hyväksy jättiläismäisiksi revähtäneitä tuloeroja – eikä se hyväksy sellaista ahneutta, joka käy toisen kukkarolle.

Tuloerot ovat suuria maakunnittain, maittain, maanosittain ja koko maapallon laajuudelta. Kehittyneet maat ovat syöneet kehitysmaiden riisikupeista 1] – tämä on tosiasia, joka on hyvin vaikea niellä; olemme tältä osin kovin sokeita. Omistaminen on jumittanut ajatuksemme materialismiin 2]

1] Maksammeko velkamme kehitysmaille?

2] Omistamisen autuus ja kirous



Ketkä elättävät ja ketä?

Suomessa etelä ”elättää” itää ja pohjoista, koska kuluttajamassat ovat keskittyneet etelään. EU:ssa pohjoinen ”elättää” etelää ja itää. On kysymys tulonsiirroista – paksummasta lompakosta ohuempaan.

Kuntien sisällä sosiaaliturva on tulontasaistamista ”rikkaalta köyhälle” – yhteisten verovarojen käyttöä, joihin suurimmin vaikuttaa arvonlisäveron kanto yhteiseen nk. valtioneuvoston valtiovarainministeriölaariin, vaikka alv pitäisi suhteuttaa syntysijoilleen! 3]

3] Arvonlisäveron jako sinne, missä se muodostuu


...
Miten me huomioisimme toverit, joiden työpanos on paljon halvempi kuin meidän?
[Koko maapallo on totaalisessa työn uudelleenjaon taistelussa]


Ongelmia kohdatessaan ihminen haluaa puhua toisille huolistaan. Suurien katastrofien yhteydessä kansakunnat voivat kohdata toisiaan aivan uudella tavalla. Riittävä ulkoinen uhka voi yhdistää kokonaisia mantereita.


[*] [2005] Auttavaisuus on herännyt uusiin mittakaavoihin mm. Suomessa. Ihmisistä riippumaton luonnonvoima on aiheuttanut suuren hädän, jossa lähimmäisten syvä epätoivo on avannut silmämme tilanteille, joita voi tulla vastaisuudessa kohdallemme milloin tahansa.

Voimme rakentaa varoitusjärjestelmiä ja voimme kehittää avustussysteemejämme yhteisesti ponnistaen. Tämä dramaattinen tapahtuma voisi olla alku uudelle jatkuvalle kädenojennukselle heille, joilla on vain kymmenes - tai vain sadasosa siitä, mitä meillä kehittyneissä maissa on.



Aivan kuten Aasian katastrofi avasi silmämme on samaan aikaan etenevä globalisaatio ja työnkäytön uusjako ajanut meitä miettimään aivan uudelleen tehtäväjakoa koko maailman osalta. Tuloerot ovat häkellyttävän suuria eri maiden ja maanosien kesken. Nuo tuloerot eli itse asissa ostovoiman käytön eroavaisuus hankaloittaa inhimillisesti ottaen kohta kaikkia maita.

On väärin pelkästään kuunnella rajattomasti toimivia yhtiöitä, joille on suurena etuna omaisuuden kerryttämisessä valtavat tuotantokustannusten erot, millä on dramaattinen yhteys tuloeroihin ja sitä myötä estävä vaikutus kestävän tasaiseen elämisentason tavoitteluun.


Ruotsi on kehitysavun suurvalta ja naiset reilun kaupan pioneereja


Pohjoismaissa mm. Ruotsi ja Norja ovat ymmärtäneet kehitysavun tarkoituksen; meidän ratkaisevasti pienempi kehitysavun osuus bruttokansantuotteestamme ei kuvasta suomalaista kansantahtoa. Kansalaisemme ovat osoittaneet hädänhetkellä kollektiivista auttamisen halua.

On selvää, että elinolojen ollessa edes hiukan paremmat mm. Indonesiassa, olisivat inhimilliset tuhot Tsunamissa olleet pienemmät. Nykyinen tiedonvälitys ja usein parjattu internet "kuulutti" todellisuuden ripeämmin kaikkien tietoisuuteen verrattuna valtiovallan huolelliseen tarkkuuteen ja varovaisuuteen pyrkivät tiedotusmenetelmät.



Kehitysavun suuntaus

Nyt on avattu uusi mahdollisuus koordinoida, systematisoida ja kestävästi hyödyllistää koko kehitysavun tavoitteet ja toimenpiteet.

Tavoitteena ollut 0,7-1% kehitysapua bruttokansantuotteesta ei riitä ratkaiseviin muutoksiin. On laskettu, että kehittyneiden maiden luovuttaessa ostovoimastaan n. 5-10% köyhimmille maille antaa se mahdollisuuden tasaisempaan kulutukseen koko maailmassa, jolloin meille työnjaon uusjaossa kärsiville rikkaille maille avautuu uusia ennen kokemattomia työtilanteita suunnittelun ja projektoinnin osalta.


Kilpailukyky ratkaiskoon lopulta – kunhan lähtökohdat ovat tasaisemmat kuin nyt

On jälleen selvää, että kaikilla maailman mailla tulee olla kilpailumahdollisuus globaalissa kaupankäynnissä. Osaaminen ja neuvokkuus ratkaiskoon onnistumiset. On kuitenkin selvää, että tasaisempi kulutusvoima takaa myös tasaisemman työllistymisen.

Yli rajojen tapahtuva liiketoiminta on mm. Suomessa alentamassa elintarvikkeiden hintoja (Huom! Näin ei kuitenkaan käynyt –merkintä 31122012). Muualta tullut liiketoimi on jo antanut alkusysäyksen esim. matkapuhelinkustannusten alentumiseen.


Täsmäkehitysapu, kuten kiinalaiset operoivat Afrikkaan

Nyt olisi syytä aloittaa systemaattisesti ja tutkitusti uuden ajan täsmäkehitysapu, joka nostetaan 5-10% tasolle ostovoimastamme; näin me takaamme itsellemme markkinoita ja käyttöä osaamisellemme eli viime kädessä onnistumme tavoittelemaan meille kaikille niin tärkeätä työntekoa. Tämä on ratkaisu tuloerojen massiivisen kuilun kaventamiselle – ja tämä palvelee viime kädessä meitä kaikkia ja luonto kiittää!


Välittämisen ja Huolehtimisen Uutta Vuotta 2013 –todellisella vastuunkannolla



Ilkka Luoma