keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 25092019 - VII





25092019
...
  • 1

  • ”Pitkä matematiikka on mainio mittari kyvylle pärjätä nyky­aikaisessa työ­elämässä” – Maailma muuttuu, ja se tekee matematiikan taitamisesta menestyksen edellytyksen

    Ilkka Luoma 
    Matematiikassa on eräs hämmästyttävä ominaisuus - se on pallollamme universaalia. Numerot käyttäytyvät kaavoissamme aivan samoin - oli kielemme mitä tahansa tai kulttuurimme. Ja se kuka keksi nollan - oli nero, liki kuten Albert Einstein, joka kuvitteli ratsastavansa valonsäteellä - jo 12-vuotiaana.

    Matematiikka on kuningaslaji, sillä sen avulla voidaan selittää lähes kaikki - eikä siinä vielä kaikki, se on tässä vaiheessa koko tietotekniikan ydin, vieläpä äärimmäisen yksinkertaisena - tässä vaiheessa, koska ymmärryksemme on luontoon nähden alkeellisella tasolla.

    0 ja 1, binääriluvut esiintyvät vain nollina ja ykkösinä. Niitä varten on oma matematiikka, että hyvin tyhmät tietokoneet osaavat peliänsä soittaa - onneksi kellotaajuus, siis toiminnallinen kiihkeys on miljardiluokassa, siis miljardeja bittejä sekunnissa. Kaikki on siis sangen yksinkertaista, vain nopeus tekee siitä "ihmeen"!

    Nopeuden avuksi on tullut bittien rinnakkaisuus - ollaan kotikoneissakin 64 bitin rinnakkaisuudessa ja on selvää, että kapasiteetti kasvaa huimasti, kun otamme rinnan 128 bittiriviä, sillä "miljardinopeudella". Niin, siis sangen yksinkertaista tämä tietotekniikan matematiikka.

    Lopulta kun menemme komponettien sisään - törmäämme kahteen erottelevaan jännitteeseen (volttia) - nimittäin päästää (1) ja sulkee (0) - siis vieläkin yksinkertaisempaa, mutta onneksemme piireihin mahtuu miljardeja "komponentteja" muutamalle neliösenttimetrille.

    Kaikkeen ylläolevaan tarvitaan matematiikkaa, siksi, että me ihmiset ymmärtäisimme! Entä luonto ja/tai evoluutio, joka on meidät kehittänyt tässä vaikkapa viimeisten miljardin vuoden aikana. Nykytietämyksen mukaan olemme lähtöisin yksinkertaisista syanobakteereista, jos näin - herää kysymys mitä matematiikkaa tuo meitä määrittävä evoluutio oikein käyttää. Vastaus lienee helppo: "Ei mitään", sillä elävässä luonnossa - mentäessä "kuolleiden atomien sisään" - ei löydy muuta kuin analogista maailmaa - ei digitin digittiä. Matematiikka päättyi tähän!
  • 2

  • Suomi pääsee kohottamaan YK-profiiliaan ilmastopoliittisen kunnianhimonsa ansiosta

    Ilkka Luoma 
    Mitä meidän täytyy tehdä ympäristöosaamisellemme,

    ... jotta se olisi takaamassa osaltansa suotuisan positiivisen vientitaseen, joka on aina ollut viime kädessä hyvinvointimme lähtökohta jo kohta 60 vuotta. Ratkaisu on yksinkertainen. Me aloitamme sen 'hiilen' etsinnän, johon osaamme yhdessä puhaltaa.

    Perin selvästi juonikas keskinäiskyräily poistetaan ja logistisesti rakennamme verkoston vailla vertaa. Esimerkeiksi ja oppimalleiksi käyvät Turun telakan Genesis alihankkijaverkoston hallintana ja maailman suurin mobiiliteknologian verkosto - Nokia.

    Oli selvää, että Suomi ei voinut vielä saada Kiinan Tianjinin eco-city jv*) -sopimusta -

    ... sen sai Singapore. Seuraava projekti voi olla meidän. Lisäksi voi olla todennäköistä, että singaporelainen Keppel Corporation**) tarvitsee suomalaista osaamista. Näyttö osaamisestamme annettiin jo ensimmäisessä integroidussa ympäristön teknologisen ajattelufilosofian esittelyssä huhtikuussa 2007 kiinan Tianjinissa VTT:n järjestämänä.

    ...
    Logistiset integroidut ympäristölliset systeemitoimitukset kokonaisvastuuajattelulla leviävät niin Kiinassa kuin Venäjällä - se onkin itseasiassa jo hiljainen pakko. Kiinassa loppuu puhdas vesi. Moskovassa ja Pietarissa loppuvat kadut maastureiden alta. Kiinassa loppuu hedelmällinen maaperä ja Venäjällä paljastuu tuhansien hehtaarien öljyllä saastuneet maaperät, puhumattakaan ikiroudan sulamisen ongelmat Siperiassa.

    Työtä riittää suomalaisille - ... me tarvitsemme mukaan Euroopan talous- ja tekniikkaveturin Saksan, jonka ympäristöteknologia on laajaa, syvällistä ja uskottavaa suurien taustaresurssien vuoksi. Päämäärähakuisesti toimien Suomi hankkiutuu Kiinan ja Venäjän markkinoille ja rakentaa teknologia-allianssin saksalaisten kanssa. Niin Suomi kuin Saksa ovat insinöörimaita - ehkä hiukan pragmaattisia, mutta sanansa pitäviä.
  • 3

  • Suomi pääsee kohottamaan YK-profiiliaan ilmastopoliittisen kunnianhimonsa ansiosta

    Ilkka Luoma 
    Ympäristö on huomisen toimiala

    [2007] Ympäristöosaajien kysyntä kasvaa joka vuosi. Tarvitaan ympäristöteknologiaan liittyviä insinöörejä, logistikkoja, analysoijia, tutkijoita, koordinaattoreita ja ympäristön sosiaalisia vaikutuksia hallitsevia ammattilaisia. Suomi voi olla huomisen ympäristökoordinaattori ja erityisesti metsäammattilainen, sillä metsien vaikutusta koko elokehään ympäristöllisesti ei ole vielä kokonaisvaltaisesti selvitetty.

    Suomalaisten on aika koota voimat ja keskittää kaiken ympäristöosaamisensa yhteiseen jäsenneltyyn osaamispankkiin. Taidoillemme on jo kysyntä olemassa.

    Suomi oli viime keväänä lähempänä kuin koskaan onnistumista ympäristöprojektissa Kiinassa, josta noin kaksi viikkoa sitten julkaistiin yksi maailman suurimmista ympäristösopimuksista. Kaupan nimi oli Eco-City, sen saivat singaporelaiset. Suomalaiset pitivät juuri samasta aiheesta Kiinan ensimmäisen kokonaisvaltaisen seminaarin - mutta nyt Kiinan 4. suurin kauppakumppani Singapore oli toistaiseksi nopeampi itse kaupankäynnissä. Kaupan (jv-sopimus) arvo oli miltei yhtä suuri kuin Suomen valtion vuosibudjetti. [Keppel Corporation]

    Suomi sai Formula 1 kisoissa kaudella 2007 enemmän pisteitä kuin mikään formuloiden suurmaa. Suomalaiselle syntyi rauhallisella harkitsevalla osaamisella myös F-1 maailmanmestaruus. Mestaruutta ja suomalaista ajo-osaamista ihmetellään. Samalla tavalla on suomalainen ympäristöosaaminen maailman maineessa, erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Ympäristöteollisuus on Suomen huomisen uusi "nokia".

    Me osaamme suunnitella, me osaamme koordinoida ja me osaamme olla luotettavia


    Me emme osaa kaikissa tilanteissa markkinoida, me emme ole riittävän "itsekkäitä" - me turhaan kainostelemme osaamistamme, jonka mm. Nokia, jo edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon aikana, herätti henkiin luoden jopa ihailua tahdonvoimasta muun muassa Kiinassa. Mainittakoon, että Nokia tekee suurimmat voitot ja kasvukäyränousut juuri Kiinassa.
  • 4

  • Romaani voi herättää ihmiset ajattelemaan ilmastoa, uskoo Maja Lunde, joka kirjoitti todenmukaisen kauhuskenaarion veden loppumisesta

    Ilkka Luoma 
    Vesi vanhin voitehista - voitelee Suomelle myös menestystä

    [2009] ... mahdollisesti puhdas raakavesi loppuu pitkän kuivan kesän jälkeen Pekingistä? Suomessa sinilevä tukkii vesilaitosten suodattimet ja tuo uusia myrkkyjä puhdistamisen päänvaivoiksi. Vesi on kaikkialla aivan liian halpaa. Puhdistusvaikeuksien kautta hinta nousee reippaasti - ja vesi palaa arvoonsa.

    Maslowin tarvehierarkiassa vesi on heti hengitettävän ilman jälkeen seuraavana. Ihminen kuolee vedenpuutteeseen jo muutamassa viikossa. Vesi on seuraavan suursodan aihe ja veteen liittyvät sijoitukset nousevat raketin lailla kaikkialla maailmassa. Viimeisessä pörssissä vesi on maailman toiseksi arvokkain aine.

    Ihmiskunnan perusperiaatteen pitäisi olla käyttämänsä raaka-aineen luonnonmukainen palautus sellaisena luontoon, kuin se sieltä on otettu. Ihmisen elämä on väsyksiin saakka itsensä ja tavaroidensa siirtelyä paikasta toiseen. Tuohon toimintaan käytämme energiaa, jonka lainaamme ympäristöstämme ja lopulta aina auringosta - tai ytimien "loputtomien" energioiden maailmasta. Vesi voi olla myös "loputtoman" energian lähde.

    Vesi juoksee meille elämän - puhtaimmillaan - Ihminen juoksuttaa käyttämänsä veden muunneltuna sellaiseksi, että mm. mutantoituvat bakteerit ja virukset tulevat aiheuttamaan suuremmat pandemiat, kuin mitä olemme koskaan kokeneet. Vesi on erinomainen mikrobien kuljetusalusta. Sairaalabakteerit ovat hälyttävä esimerkki hallitsemattomasta mutantoitumisesta - ihmisille. Mikrobeilla on samanlainen lisääntymisvietti ja kilpailutahto kuin ihmiskunnallakin.

    Vesi on hyvää puhtaana

    Loppuun käyttämämme vesi tuntuu neniimme hyvin epämiellyttävältä, kun olemme vesikierron tarpeisiimme hyödyntäneet. Jätevesi, joka kertoo hyvin elintasomme ja kulutuskykymme - on viesti harkitsemattomasta toiminnasta. Meitä odottaa vesien saastuminen, joka voi nostaa likaisen veden mikrobien aiheuttamien lapsikuolemien määrän huimaan nousuun - joka- ja tämänpäiväisestä yli 3400:sta kuolleesta - ympäri maailman.
  • 5

  • Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaali­painoinen

    Ilkka Luoma 
    WHO - Diabetesta sairastavien aikuisten määrä nelinkertaistunut [2010]

    Länsimainen vakava ongelma - Elintasoylipaino sekä ruokajonojen liikarasvainen epäterveellinen ruoka!

    Kestosuosikki niin mainonnassa kuin arkipuheissa on ollut ja on liikapaino eli ylisyönti. Rasvakerrostumat ovat länsimainen kulutusyhteiskuntien vaiva ja tulevaisuuden "kansantauti". Ylensyönnin seurausten eliminointiin käytetään koko maailmassa enemmän rahaa kuin kehitysapuun.

    Jokainen ylimääräisen rasvakerroksen omistaja tietää kaksi peruskeinoa hoitaa asiaa; ei ole vallankumouksellista, että oikea liikunta on luonnollinen tapa ylläpitää lihaksiston kuntoa sekä aikaansaada "rasvavarastojen" sulamista.

    Toinen perin selvä keino on valita syömisensä oikein; ihminen kun tarvitsee vain juuri sen verran kuin kuluttaa. Periaatteessa näillä kahdella elementillä reilu enemmistö ylensyöneistä ja liian vähän liikkuneista toipuisi normaaleihin mittoihin ja saisi kaupan päälle virkeämmän mielen.

    Liikalihavuuteen vaikuttavat myös ympäristömme markkinainformaatio sekä kulutustottumuksemme. Myös itse ruoanlaiton tekotavat vaatisivat kriittistä tarkastelua; käytämme yksinkertaisesti liian vähän kasvipitoisia aineksia niin ruoanlaiton yhteydessä kuin myös itse syömisessä. Nämä asiat tiedetään. Itse asiassa liikasyönnin syitä, seurauksia ja keinoja sen estämiseksi on tutkittu enemmän kuin vajaaravittujen elinolojen parantamismahdollisuuksia.

    Liikalihavuus on länsimaiden tauti

    Me yksinkertaisesti ansaitsemme liikaa, koska meille kertyy liian suuret "pahojen päivien" varastot vyötärölle. USA:ssa ylipaino on vakava kansantauti. Monissa ylikulutuksen markkinamaissa trendi vie XXL-osastoille yhä enemmän.

    Markkinapaine ajaa kulutusta vatsahemmotteluun unohtamalla aktiivisen ja luonnollisen osallistumisen liikkumiseen. Steppereiden, laihdutuspillereiden ja muiden poppakonstien mainonta on kyllä kiitettävää, vaikka perusosallistuminen itse normaaliin liikkumiseen riittäisi noin yli puolelle ylipainoisista.
  • 6

  • HS:n kysely: Lähes puolet suomalaisista epäilee ilmastopuheita

    Ilkka Luoma 
    Paluu aikaan, jolloin olisi voinut tehdä lujat päätökset - onko nyt jo liian myöhäistä?

    (YLE- aamu-uutisointi 3.1.2007: Lämpimät syksyt vähentävät kevään hiilidioksidinielua meidän onkin pakko vähentää kulutustamme entistäkin enemmän - jopa puolet)

    [ ... enemmän autoja, enemmän kilometrejä - hyväksyntä haettuna pienemmästä kilometrikulutuksesta. Luonto ei jaksa niellä kaikkea sitä saastaa, mitä mm. koneliikkumisella ja lämmityksellämme aiheutetaan ...]

    Suomalaiset tutkijat julkaisivat Nature-lehdessä hätkähdyttävän uutisen yhä lämpimämpien syksyjen seurauksista kokonaishiilidioksiditaseeseen. Luonto ei nielekkään niin paljon kuin olemme luulleet - luulohan ei ole tiedon väärtti.

    Ihmiskunnan siirtyessä lämmittämään olemistaan ja liikkumaan konevoimalla ehtiäkseen tehdä yhä enemmän - poltti se taivaan tuuliin päästöinä 100 vuodessa sen minkä tekemiseen luonnolta meni miljoona vuotta. Tunnetusti automme kulkevat maan alta pumpatulla öljyllä, kaasulla ja lämmityksen hoidamme mm. kivihiilellä - mistä myös sähkönkin laitteisiimme väännämme.

    Fossiiliset energiavarat ovat ammoin kuollutta kasvustoa. Öljyyntymiseen ja kivihiilestymiseen meni miltei loputon aika - vaikkapa miljoona vuotta, sinne sitoutuen kymmenien tuhansien vuosien varannot. Nämä varannot me nyt purimme ja syydimme ilmakehäämme, maaperäämme ja omiin keuhkoihimme ainoastaan 100 vuodessa. Eikä hiilidioksidi ja ilmastonmuutos ole ainut ongelma. Vieläkin me ihmettelemme mikä meni vikaan?
  • 7

  • Merenpinta nousee jo yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin ennen, mikä vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään, varoittaa IPCC

    Ilkka Luoma 
    [2013] Nyt lasti on päällämme – merenpinta nousee hukuttaen maallisesti varakkaimpien merenranta-asunnot merielämän asujaimistoiksi – mikäli meriin jotain monimuotoisuuselämää jäljiltämme jää. Osa mantereista kuivuu aavikoiksi ja osa maa-alueista peittyy rankkasateisiin.

    Maapallon lämpömittari osoittaa lämpötilan nousevan koko ajan, samaan aikaan universumin lämpömittari näyttää mikroskooppisesti, että lämpötila alenee – kohti absoluuttista nollaa. Nolla kelvinissä, -273,15 C astetta *] molekyylien värähtely lakkaa – siis lämpöliike pysähtyy [?]. Lämpöliike on itseasiassa molekyylien ”mekaanista hierontaa toisiaan vasten”. Mitä tapahtuu absoluuttisessa nollassa – sitä ei kukaan tiedä, vielä.

    Ihminen toteuttaa lisääntymisen ohella toista mekaanista liikettä suurella hartaudella – siirtelee itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, vieläpä kiihtyvästi. Nykypäivänä hinaamme jopa automme perässä peräkärryä, kun takakontti ei enää riitä mökkimatkalle. Kaupunkilainen on vuokrannut kaupunkivaraston, kun tavaramäärät eivät enää asunnon kellariin ja vintille mahdu. Tarvitsemme koko ajan lisää, lisää ja lisää.

    [2006] On havaittavissa innokkaita ihmistä puolustavia ahaa-ilmiöitä, ettei pienen ihmisen vaikute muutakkaan ilmastoa. Kädenvääntöä harjoittavat tutkijat, elinkeinoelämä ja kuluttajat. Ihminen on mestari antamaan itselleen positiivisia ja vapauttavia synninpäästöjä.

    Paistaa niin kuumasti (esimerkiksi Australia), että suojakertoimia pitää lisätä kesästä toiseen. Punaniskoja ja paahtuneita "kahvinpapuja" seilaa kaupunkien ja maaseutujen rannoille. Samaan aikaan eläin- ja kasvitieteilijät pongaavat uusia lajeja kotoperäisten joukosta. Säätieteilijä selostaa, että on niitä kuumempiakin kesiä ollut, ainakin viimeisen sadan vuoden aikana. Grönlannin jäätikötkin tuntuvat sulavan nopeammin.

    Ihminen on lyhytnäköinen ja hidasjärkinen, jos hän todistelee itselleen kulutuksen mandraa ja sen vaikutetta kansantalouteen ja jatkuvaan kasvavan hyvinvoinnin autuaallisuuteen.

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti