tiistai 7. tammikuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 04012020 - IV



      04012020

...
  • 1 - 2

  • Trump pohti kenraali Qassim Suleimanin murhaamista useita päiviä, lopullinen päätös tehtiin presidentin kartanossa Floridassa ennen lihamureketta ja jäätelöä

    Ilkka Luoma 
    2 - Onko maailmassamme siis etuoikeutettu ja yksinvaltainen maailmanpoliisi, jolla on "Lupa tappaa" - omien edunvalvontojen myötä - perustelulla, että oli olemassa mahdollisuus, että tapettu olisi tehnyt terrori-iskun amerikkalaisia vastaan, kuten tässä uusimmassa "Lupa tappaa" -projektissa.

    Kun US-presidentti Donald Trump kestitsi samaisella golf-kerhollaan Floridassa Kiinan presidentti Xi Jinping' iä - oli hän jälkiruuan yhteydessä kuiskannut Xi' n korvaan: "Aloitin juuri risteilyohjusiskun Syyriaan" ... Xi hymyili sisään - hän tiesi tuossa kohdin nyt voittaneensa Trumpin ... ja loppu tulee olemaan historiaa. Oliko Trump syyllistynyt ennenaikaiseen kehuskeluun, vai halusiko vain pullistella?

    Nyt Trump on törmännyt Korean niemimaalla Pekingin tiekarttaan! Entä nyt - onko törmäys tapahtumassa nyt myös Lähi-idässä, jossa Trump kävi tunnustamassa Jerusalemin ja Syyrian Golanin kukkulat Israelille "kuuluviksi" - vastoin YK-säädöksiä ja julkilausumia?

    Kiina ilmaisi jo vuosia sitten, ettei maailmaamme enää voida määräillä yhdestä valtiosta

    Kiina on astunut estraadille ja vaikuttaa yhä voimakkaammin myös maailman asioihin - unohtamatta vuosituhantista tapaansa olla puuttumatta muiden ulkopuolisten sisäisiin asioihin.
    e [X1]
  • 2

  • Nyt jo tiedetään, mistä lähivuosien tärkeimmät turistit tulevat – ja suomalaisten kannattaisi ottaa heidät avosylin vastaan

    Ilkka Luoma 
    Suomi on maana ja maantieteenä - sen koskemattomuutena - ainutlaatuinen osa Maapalloa. Meillä on paljon pinta-alaa asukasta kohden - oikeastaan hyvin paljon; olemme ikäänkuin tyhjä maa, jossa koskematonta luontoa on runsaasti - hakatuista metsistämme huolimatta - piikki sellukeittämöille.

    Tätä tyhjyyden ominaisuutta himoitaan kohta juuri Kiinasta, jossa 1400 miljoonaa ihmistä muodostaa maailman suurimman valtion, jossa kovin harvoilla, vain noin 160 miljoonalla on passi ulkomaille.

    Kiina on rikastunut - siellä on enemmän miljardöörejä kuin Yhdysvalloissa ja enemmän miljonäärejä kuin koko EU' ssa. Siis rahaa on, ja kohta noin 200 miljoonaa uutta kiinalaista, joilla on passi ulkomaille.

    Suomessa on syytä säästää luontoamme sellaisille, joilla on varaa kunnolla maksaa siitä harvinaisesta tyhjyydestä, puhtaudesta, äänettömyydestä kuin turvallisuudesta mitä maamme kykenee tarjoamaan todellisille vieraille, joille haluamme antaa parastamme.

    On tylyä todeta tässä, mutta se on välttämätöntä säästääksemme oman elinympäristömme edelleen puhtaana, lähes tyhjänä kuin elinvoimaisena, siis tarjotkaamme parasta palvelua parhaaseen - siis riittävän suureen hintaan, jotta meille tuleva vieras kokee olevansa kuningas ja kuningatar, jotka saavat parasta vastinetta rahalleen.

    'Money talks' -sanotaan, ja tässä se säätelee vieraiden määrää. Parempi saada 100 asiakasta jotka maksavat 20.000 euroa kahden viikon matkastaan kuin 1.000, jotka pulittavat "vain" 2.000 euroa. Kaava on yksinkertainen. 100 jalkaparia talloo pienemmän polun kuin 1000!

    Meidän sisävesien ainutlaatuisuus on uinuva sampo - Savonlinna Saimaan Keskipisteenä

    Meidän ei tule houkutella Saimaalle "10.000, vain 1.000", jotka maksavat riittävästi, jotta palvelu on parempaa kuin hyvää - sen pitää olla sitä parasta. Vieläpä siten, että maksava vieras kokee palvelun aitona - sellaisena oikeasti aitona, jonka tuntemus tekee lähtemättömän mielenmaiseman upeasta Suomesta, jossa vieras toivotettiin sydämestä tervetulleeksi.
  • 3

  • Rakennusyhtiö Skanska elvytti vanhan perinteen, jossa mestarit opettavat kisällejä: nyt kohteena ovat nuoret, jotka oppivat paremmin tekemällä kuin koulun­penkillä

    Ilkka Luoma 
    Tämän päivän toinen merkittävä HS-teksti, 'Yrjö Pessi' -tekstin jälkeen, jossa ekstraa jaettiin tovereille hyvästä työstä - vapaaehtoisesti johtajalta, jolla on pelisilmää yhteishengen luojana.

    Tämä toinen asia - mestari-kisälli -suhteesta on arkipäivää Saksassa, EU-Euroopan talousveturissa. Saksassa on ymmärretty miten laatua ja sen tekemistä siirretään arkityönä - siellä "lattioilla", joissa paljolti se todellinen tuotanto tapahtuu.

    "
    Annas kun näytän näin kädestä pitäen" - on tapa, jolla oppilas kokee aidosti juuri hänelle tuotetun hyödyn ymmärtää, oppia ja lopulta hallita jotain sellaista, mitä ei teorioina koulunpenkeiltä saada.

    Tänään robotiikan ja automaation aikakautena on edelleen kunniakasta tehdä vaikkapa kädentaitoja*, ja niinpä kaikki työ mitä ihminen tekee - on arvokasta, kunhan se tehdään aidolla tekemisen tahdolla tuottaa niin hyvää lopputulosta, että se kantaa hyvänä mielenä sinne kuluttajaan ja ostajaan saakka!

    Laatu maksaa -sanotaan, kyllä, mutta se kuittaa hintansa kestävyytenä ja pidempänä käytettävyytenä ja samalla säästyy ympäristöä. Nykyinen teollisuusrobotisaatio, liukuhihnat ja automaatio tuottavat sellaista laatua, jonka täytyy loppua nopeammin, koska automatisoitujen tuotantolinjojen kapasiteetti on niin suuri, että pesukone pitää vaihtaa - korjaamatta - "kerran neljässä vuodessa". Tavara ei saa kestää liian kauan. Tämä käy ympäristömme hengelle. > [X2]
  • 4

  • Henkilöstö pelasti pääjohtajan

    Ilkka Luoma 
    Tapaus on ollut harvinainen. Yrjö Pessi hyväksyi pioneerina työntekijän - siis toverin alipäälliköineen tuotannontekijöiksi, joille jaetaan voittovarallisuutta, kuten tuohon aikaan itsestään selvästi yksityisellä puolella omistajille - kuponginleikkaajille.

    Omistaja oli tässä valtio, joka ei niinkään välittänyt tuolloin osingoista (yrittämisen riskikin oli minimaallista) - valtion yhtiö oli lopputulemaksi tulontasaaja - luoden työtä helpommin useammalle. Valtion yhtiöt olivat osin työmaapuskureita luomaan työtä - huonoina aikoina. Presidentti Urho Kekkonen piti arvossa ajatusta työstä valtion suojeluksessa.

    Yrjö Pessi oivalsi pioneerina, että toverikin on tuotannontekijä, joka on ansainnut hyvästä työstä bonuksen!

    Tuohon aikaan tuotannontekijöiden tulos jaettiin yksityisellä puolella omistajille. Voimme olla varmoja, että tuon ajan toverit yllättyivät tarjotusta vapaaehtoisesta lisäpalkkiosta. Näin Pessi sai duunarit puolelleen ja maineen itselleen yhteisöllisyyden luojana ja tunnustajana, että toverit lattioilla merkitsivät yhtiölle enemmän kuin siihen saakka väkinäisesti tunnustettiin.

    Tänään tuon vapaaaehtoisen bonuksen jako olisi myöskin yhteishengen luomista, kun menee hyvin - jaetaan ekstraa ja sitten se vaikeampi osa - "omistajan osa", kun menee huonosti ei jaeta osinkoja, eikä tovereille bonuksia, mutta tässä ei vielä kaikki:

    Se kaikkien palkkiokysymysten antikysymys; jos menee huonosti, luopuuko toveri osasta palkastaan tai jostain osasta lisistään? Mikäli näin, olisi se toverin nosto kuponginleikkaajien joukkoon - vastuunkantajina - tosin toverilla on kyseessä työ, se yleensä ainoa tulonlahde, kun taas osingonnostaja nostaa tai ei nosta osinkoja useammasta yhtiöstä.

    Pessi oli uuden ajan airut. Toverit nostettiin arvoon ja kiitokseen julkisesti, eikä vain kädenpuristuksena ja kiitospuheina - vaan rahana, jolla nykyaikana kuitenkin mitataan kaikki - myös yhteisöllisyyden henki. Tarvitsemme rahaa ja harmiksemme kaikki huutavan kasvuhokemaa.
...

1 kommentti:

  1. [X2]
    .
    Tämän päivän toinen merkittävä HS-teksti, 'Yrjö Pessi' -tekstin jälkeen, jossa ekstraa jaettiin tovereille hyvästä työstä - vapaaehtoisesti johtajalta, jolla on pelisilmää yhteishengen luojana.

    Tämä toinen asia - mestari-kisälli -suhteesta on arkipäivää Saksassa, EU-Euroopan talousveturissa. Saksassa on ymmärretty miten laatua ja sen tekemistä siirretään arkityönä - siellä "lattioilla", joissa paljolti se todellinen tuotanto tapahtuu.

    "Annas kun näytän näin kädestä pitäen" - on tapa, jolla oppilas kokee aidosti juuri hänelle tuotetun hyödyn ymmärtää, oppia ja lopulta hallita jotain sellaista, mitä ei teorioina koulunpenkeiltä saada.

    Tänään robotiikan ja automaation aikakautena on edelleen kunniakasta tehdä vaikkapa kädentaitoja*, ja niinpä kaikki työ mitä ihminen tekee - on arvokasta, kunhan se tehdään aidolla tekemisen tahdolla tuottaa niin hyvää lopputulosta, että se kantaa hyvänä mielenä sinne kuluttajaan ja ostajaan saakka!

    Laatu maksaa -sanotaan, kyllä, mutta se kuittaa hintansa kestävyytenä ja pidempänä käytettävyytenä ja samalla säästyy ympäristöä. Nykyinen teollisuusrobotisaatio, liukuhihnat ja automaatio tuottavat sellaista laatua, jonka täytyy loppua nopeammin, koska automatisoitujen tuotantolinjojen kapasiteetti on niin suuri, että pesukone pitää vaihtaa - korjaamatta - "kerran neljässä vuodessa". Tavara ei saa kestää liian kauan. Tämä käy ympäristömme hengelle.
    ...

    Kisällistä tulee uusi mestari, kun hän osaa opettajansa lailla tehtävänsä. On näytetty toteen, että kisälli-oppimestari periaate tuottaa kestävää laatua, parempaa palkkaa, mutta kalliimpaa hintaa lopputuotteelle, mutta vastineeksi sen pidemmän kestävyyden. Näin tuotantomäärien ei tarvitse kasvaa ympäristömme kustannuksella.

    Kaikki työ on arvokasta, kun sen tekee aidolla tahdolla tuottaa laatua, toimivuutta ja kestävyyttä. Nämä ominaisuudet tuottavat helpotusta ympäristöllemme, joka meidät lopulta kaikki elättää. On vain hyvä asia, että Skanska on tämän mallin tuonut myös omilleen -ainakin kokeiluna.

    Osaaja on ylpeä työstään - hyvä autokorjaaja on yhtä arvokas tuotoksen laatuna kuin lääkäri, joka korjaa ihmiset uudelleen käyttökuntoon. Asentajalla ja lääkärillä ei ole periaatteessa mitään eroa - kummaltakin vaaditaan työn laatua, vastuuta tekemästään ja omaa ylpeyttä osaamisestaan, joka tuottaa mitattavaa tulosta. Virheet missä tahansa työssä ovat ongelma, joka maksaa aina ylimääräistä.

    Kierrätysjärjestelmän osasena olo vaikkapa jäteauton kuljettajana on yhtä arvokasta kuin näyttöpäätteen edessä työskentelevän, sillä kummassakin tarvitaan loogista osaamista, oman työn laadun valvontaa ja ammattiylpeyttä osaamisestaan, jolla tuotetaan vastuullista laatua, jotta yhteiskuntarakenteemme verkostomaisuus toteutuu - sen yhtenä tekijäosasena.

    On selvää, että henkilökohtainen opetus/ opastus juuri tehtävän työosasen kohdissa tuottaa parhaan osaamisen -tosin kapea-alaisen, mutta tähän tämä meidän tuotantoketjumenetelmä on asian ajanut.Voimmehan aina välillä osallistua johonkin toiseen työtehtäväosaan. Olemme riippuvuussuhteessa edelliseen ja vastuuasemassa seuraavaan!
    ...

    VastaaPoista