lauantai 25. tammikuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 24012020 - VII


        24012020

                 Suomi24

...
  • 1

  • HS-analyysi: Kone saisi koko Thyssenkruppin puolella siitä summasta, mitä sen pelkistä hissitoiminnoista pyydetään

    Ilkka Luoma 
    Pörssikurssi ennakoi yhtiön arvoa, sillä ei ole useinkaan paljon tekemistä sitten todellisuudessa syntyvää arvoa, jos esimerkiksi tässä koko Thyssengroup myytäisiin. Hinta nousisi varmasti korkeammaksi - tosin viite koko konsernin velkoihin asemoi lopullista hintalappua. Hissit saatetaan myydä velattomana ...

    Myös toisin päin, täällä HS' ssä aiemmin maailman rikkaimmaksi tituleerattu Amazonin pääomistaja määritetään maailman rikkaimmaksi mieheksi, paljolti Amazonin pörssiarvolla - hänen omistuksiensa myötä. Voisimme sanoa, että, jos Jeff Bezos laittaisi kaikki osakkeensa myyntiin - hän ei olisi "
    maailman rikkain mies".

    Emme tiedä kuka on maailman rikkain mies; emme myöskään tiedä mikä olisi Thyssengroupin todellinen hinta, jos se olisi kokonaisuutena myynnissä. Pörssi on arvailulaitos, joka koettaa noteerauksissaan - päivittäin - arvioida miten ko. yhtiö pärjää huomenna ja ylihuomenna ... jos huonosti/ hyvin, kurssit ennakoivat. Pörssi on ennakointilaitos, joka hytkyy sopuloinnin seurauksena kuin aladoopi.

    Ei ole mikään ihme, että joskus on 30 prosentin kurssinousuja, kun jotain iskevää saadaan eetteriin - patentti, suurkauppa tai arvailu, että joku ostaa jonkun. Samoin toisin päin - vaikkapa Nokia, joka ennakoi joku aika sitten, että 5G ei olekaan niin hyvässä juoksussa kuin pörssipiireissä oli arvioitu. Ehkä syynä olikin Huawein kasvava ylivoima - teknologioissa.

    Entä Thyssenin hissit? Löytyyykö sieltä jokin mörkö tilikartoista tai teknogisista oletuksista?
  • 2

  • Onko Kiina ”ketterä diktatuuri”, joka hoitaa kriisit länsi­demokratioita tehokkaammin? Asiantuntija kommentoi Kiinan näyttäviä toimia viruksen torjunnassa

    Ilkka Luoma 
    Kiinassa on 1398 miljoonaa asukasta - joka vuosi tulee lisää yli Suomen väkiluvun. Kiinalaisia riittää jokaiselle suomalaiselle noin 250 toveria, kaveria tai muutoin vain ystävää! Se on paljon, ja antaa hyvän kuvan Kiinan koosta, joka on pinta-alaltaankin liki koko EU' n kokoinen.

    Me emme tiedä miten yhtä maailman vanhinta yhtäjaksoista korkeakulttuuria - Kiinaa parhaiten ohjastetaan, mutta neuvoja annamme täältä hanakasti, sen kummemmin miettimättä. Oletamme tapojemme demokratiassamme olevan niitä oikeita. Kiinalaiset eivät tunnetusti sekaannu muiden itsenäisten sisäisiin asioihin.

    Nyt lähti käyntiin maailman suurin matkailuliikenne - Kiina kääntyi omalle Uudelle Vuodelle - Rotan vuodelle. Maan sisäinen liikenne liikuttaa satoja miljoonia ihmisiä - jopa koko EU-väen suuruisesti!

    Kiina koki vuonna 2003 SARS-epidemian, alussaan hidas byrokratia käynnistyi lopulta tehokkaasti ja SARS-torpattiin; kuolleita noin 300-500 riippuen uutisoijasta. Tuo vastaisi tänne meille Suomeen suhteessa noin vajaata kahta menehtynyttä!

    Kiinassa on yli sata miljoonakaupunkia ja nykyaikaiset luotijunat, sisäiset lentoyhteydet ja moottoritiet yhdistelevät niitä jo länsimodernisti. Onkin erityisen tärkeää ryhtyä vahvoihin toimiin, jotta epidemialta vältytään.

    Kiina on ylhäältä käskytysvaltio, ja tässä kohdin se on tehokasta. Saadun tiedon mukaan Kiinan Keskushallinto tilasi erikoispikatoimituksina kaikilta "kuumemittaritehtailta" 14 miljoonaa mittaria, jotta saadaan mittaukset käyntiin kaikilla tutkimuspisteillä - mittari per 100 kiinalaista!

    Itse viruksien kehitys saattaa olla pelottavaa, koska emme tunne miten noiden elämän ja kuoleman rajoilla elävässä organismissa evoluutio vaikutttaa - virus kilpajuoksee kehityksessään kuten me ihmisetkin.

    Virukset olivat ensimmäisiä Maamme päällä - me tulimme evoluution peliin vasta paljon myöhemmin. Viruksilla lienee myös tehtävä, mutta emme tunne sitä, muuta kuin sen, että sekin haluaa lisääntyä!
  • 3

  • Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori

    Ilkka Luoma 
    Evoluutio loi meille ihmisille kaksi merkittävää tehtävää - lisääntyä ja kasvattaa jälkikasvu lisääntymään. Kaikki muu on oheispöhinää, poislukien ravinnon saanto, jotta kaksi päätehtävää toteutuvat. Evoluutio haluaa pysyä "kuolemattomana" - ja se onnistuu vain huolehtimalla eliölajien sopeumallisesta lisääntymisestä - lajeittain.

    Miksi kantasuomalaiset eivät lisäänny yhteiskunnan tarvitsemalla tavalla?

    Hälysmerkki syntyy jo pelkästään siitä, että ikäpyramidi uhkaa keikahtaa kumolleen, kun kokeneiden ikäkaudet paisuvat ja nuorimmat ikäkauden kapenevat. Tuo on uhka yhteiskunnan nykytoimivuudelle, se perustuu talousihmisten, poliitikkojen ja talousviisaidenkin osalta ikuiseen kasvuhokemaan.

    Me tarvitsemme lisää. Maallinen elintaso on noussut niin korkealle ja elinajanodote kasvanut sellaisiin atmosfääreihin, että ylläpitävää voimaa tarvitaan enemmän - siis syntyvyyttä tasaisesti, jotta talousmiehet rauhoittuvat - ennakkoinnin toteutuessa kauniin hienostuneesti.

    Mutta kun nuoret eivät lisäänny. Syitä on monia, eikä vähimpänä ole halu katsoa maailmaa ja täyttää omia itsekkäitä haluja, ideoita ja toiveita - jopa addiktoituen niihin!

    Syitä on muitakin: pelko ympäristöstä, joka elättää meidät kaikki, ja tämän nuoret tietävät paremmin kuin vanhempansa. Nuoret kantavat sen vastuun, mitä nyt aktiivina olevat ja jo eläkkeellä oleilevat ovat aikaansaaneet. Vastuu kopsahtaa synnytysikäisiin.

    Sosiaalisten ja inhimillisten yhteisökustannusten vuori uhkaa vähentyvää nuorta sukupolvea - tämän he juuri tiedostavat. Onkin helpottavampaa keskittyä omaan itseensä ja odotella vanhempien keskimäärin koko ajan kasvavia perintöjä. Tosin perinnöt saattavat huveta vanhempien ja isovanhempien omiin terveys- ja hyvinvointimenoihin - sairauksista puhumattakaan.

    Samalla nuorissa on paljon velkaantuneita ja he tietävät, että lapset lisäävät kuluja, vaikka yhteiskunta tarjoaa yhä enemmän yhteisestä pussista.

    Emme voi unohtaa ajelehtivia nuoria, emmekä hedelmällisyyden laskuakaan!
  • 4

  • Tammikuun kihlauksesta on tultu nykyiseen sanasotaan

    Ilkka Luoma 
    SAK perustettiin taisteluun patruunoita, tehtaanomistajia, ... siis työnantajia vastaan - huolehtimaan hiukan enemmän rahaa myös duunarin massiin. Siinä tehtävässä työmarkkinajärjestöt, SAK etunenässä päällimmäisenä, onnistui hyvin.

    [2007] Meillä Suomessa oli pienimmät tulotasoerot vielä 1970 ja -80 luvuilla, kunnes viime vuosikymmenenä tulotasoerot ovat olleet jälleen kasvussa. Lauantaiseurassa YLE-TV1:llä SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen osoitti valtiomiesmäistä taitoa selostaa epäsuorasti miksi SAK:lla oli oikeus raflaten valistaa katsojia hyllytetyllä tv-mässäilyllä ylipaisuneita osinkoja, optiojakoja ja työpaikkojen sekä pääomien karkailua.

    Ihminen on aina ollut ahne keksittyään minäkeskeisyytensä ja varastoi ylijäämäänsä varastoiksi rahana, omaisuutena ja ihonalaisena rasvana pahojen päivien varalle.

    Demarit, vasemmisto ja SAK ovat kamppailleet myös työväestölle "varastoja", omaisuutena, kulutusvoimana ja sijoituksina. Ihminen on ns. kerääjä, joka mittaa arvoansa mm. "varastojensa" määrällä ja koolla. Jokainen varasto tavarana, omaisuutena ja ostovoimana on aina pois aktiivisesta luonnon kiertokulusta.

    Demarit ovat vastavoima yliähkyoptioille, suhteettomille osingoille ja ostovoiman jemmaamiselle liian harvojen taskuun

    SAK halua jakaa sitä, mikä kuitenkin yhdessä tehdään. On kansantaloudellisesti sama kuka mahdollistaa, kuka suunnittelee ja kuka tekee - oleellista on se, kuka kuluttaa yhteiset tuotokset ja kuinka/ miten paljon niitä kulutetaan.

    Kysymys on jakaantumisesta. Eero Heinäluoma oppi Helsingin Hakaniemessä jakamisen periaatteen, hän oppi myös mikä voima SAK:ssa piilee - kukahan vielä osaisi kanavoida tämän voiman kansankunnan eduksi?

    SAK:n ongelma on jäsenistön ikääntyminen. Suomen ongelma on väestön ikääntyminen. Puolueiden ongelma on nuorten puute aktiivisista toimijoista. Nuoret eivät ole kiinnostuneita puolueista, ei ammattiyhdistysliikkeistä, eikä oikeastaan puoluepolitiikastakaan.

    Heinäluoma oli myös valtiovarainministeri.

  • 5

  • Yhdysvaltojen juomavedessä on enemmän kemikaaleja kuin on luultu, varoittaa ympäristöjärjestö

    Ilkka Luoma 
    Tunnetusti kulutus lisää ympäristöjälkeä. Mitä enemmän kulutat, sen suuremman jäljen jätät. Jälki voi olla vahingollinen tai luonnollinen. Eläinkunta "sontii minne sattuu" - se on lähes ainoa jätös, jonka muu eläinkunta suoltaa - tosin kiertoon - luontaiseen kiertoon - ja sellaisilla määrillä, mikä on suhteellista kunkin eläinlajin määrään (biomassaan) nähden!

    Ihminen jättää suhteettoman jäljen kulutuksellaan - varsinkin viimeisten noin 200 vuoden aikana, jolloin kulutus per capita on kasvanut merkittävästi. Erityisesti USA on ollut vapaan kulutuksen mekka ja siellä on yksi suurimmista ympäristöhaittajäljistä - per capita, ollen sitä jo kohta 100 vuotta. Emme tunne kaikkia ympäristöhaittajälkien kumuloituvuuden seurauksia - vaikkapa lisäaineiden osalta.

    US on ollut eturivivaltio keksinnöissä ja niiden myötä erilaisten lisäaineiden käytössä. Tämä on osaltansa merkinnyt päästöjen hallitsematonta haittakasvua - kulutusmäärien myötä ja nyt se näkyy muun muassa juomavedessä. Onkin selvää, että vaillinaiset puhidstusjärjestelmät tuottavat samaa tulosta muuallakin, nyt vain Yhdysvalloissa tehtiin laaja tutkimus.

    Kulutamme liikaa ja väärin materiaaliyhdistein. Muu eläinkunta ei harrasta helpotuskekseliäisyyttä yli omaa itseään elättävän sopeumaluonnon, tästä on pitänyt huolen evoluutio, jonka toimintamekanismeja ja "ohjelmalausekkeita" emme tunne - juuri lainkaan. Me ihmiset koemme olevamme itse omia "evoluutioitamme"!

    Olemmeko olleet liian nokkelia uteliaisuudessamme tuottaa enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä. Onko näin, että nyt luonto vastaa kuin sinne on päästelty? Tulos näkyy nyt mittareissa, ja jos vain ymmärtäisimme vetää oikeat johtopäätökset ja niiden myötä tehokkaat toimenpidepäätökset - voisi syntyä myös luontoa arvostavia ratkaisuja.

    Juomavesi on strateginen varanto. Puhtaana veden määrä vähentyy, silti vettä on riittävästi, mutta sen esiintymät ovat paljolti vaikeasti saatavilla. Vesi kiertää ja sitä ei tule käytännössä lisää. Vesi on elämän lähde.
  • 6

  • Metsää kaadetaan ennätystahtiin, ja tulot virtaavat etelään: ”Kun fyysinen etäisyys metsään kasvaa, niin henkinen etäisyys kasvaa myös, ja metsää on helpompi hakata”

    Ilkka Luoma 
    "Niin metsä tulee vastaamaan, kuin sinne huudetaan" -vanha liperiläinen sananlasku

    Nyt hakataan hakkaamisen innolla, kun vielä uudet hienostuneet biotuotetehtaat imuroivat jopa kasvavaa puustoa loputtomiin sellukeittämöihin, joista puoliraaka-aineen matka jatkuu esimerkiksi Kiinaan, joka pakkaa kaiken pahviin. Kiinan tarve lisääntyy myös takapuolipehmossa - aikansa, kunnes huomataan, että kasvavan metsän hakkuu selluksi on liki ympäristörikos.

    Metsä on luonnonvara, jolla on tehtävä - ollut jo vuosisatamiljoonat. Metsä on kokonaisvaltainen eliöstö - ikäänkuin yksi olio, joka hengittää sisään - 'samaan hiileen' - hiilinielupalkeena, joka voisi olla Suomessa ylihuomenna tulonlähde. On monia maita ,joilla on toivottoman vähän metsäpinta-alaa - meillä on, ja vähän ihmisiä. Olemme puolityhjä, mutta metsämme eivät vielä!

    Valtion on järjestettävä kokonaisvaltainen metsiemme hoito- ja ylläpito-ohjelma

    Kiinassa ei voi omistaa maata - yksityisesti. Metsä on "kaikkien" - se on merkittävä osa biosfääriä, joka lopulta elättää meidät kaikki. Kiinassa luonnonmetsiä ei hakata selluksi. Metsäliiton Äänekoski hoi! - Entä, jos Kiina kieltää nykyisten kertakäyttöpahvilaatikoiden käytön?

    Metsä ei saa olla pelkkä tulonlähde - omistajilleen


    Metsä on hengittämö, joka tuottaa valtavat määrät myös happea, josta me ihmiset olemme täydellisesti riippuvaisia. Metsä on myös hiilinielu, joka voi padota ylisuurta ympäristöjälkeämme, joka lienee hiilidioksidin osalta per capita eräs suurimpia?

    Metsänomistajilla on ehdottomasti myös yhteiskuntavastuu

    Ei voi olla niin, että perimys- tai muin tavoin yhdelle - perheelle, suvulle on jyvittynyt satoja hehtaareja sellaista biokasvustoa, jolla on kokonaisvaltainen biosfäärillinen merkitys - koko eliöstölle. Tällaisesta omistusominaisuudesta ei voida tehdä rahaa - vain harvoille.

    Pitkässä juoksussa valtion on otettava haltuun merkittäviä määriä lisämetsää - yhteiskuntahyöty edellä - se on tosin yksilöedun vastaista, mutta kokonaisvastuullista.
  • 7 [!]

  • Työllisyystavoite lähenisi kahdella uudistuksella

    Ilkka Luoma 
    I - Työllisyystavoite ei täyty puheilla, eikä hienoilla aikomuksilla. Työllisyys kohentuu tarjoamalla työtä. Valtio voisi nyt poikkeustilanteessa tehdä poliittisista puheista toisin eli järjestää työmobilisaation.

    Nyt monia närästää sähköyhtiöiden monopoliasemasta tekemät kiinteiden kuukausi- ja siirtomaksujen korotukset, vedoten suuriin investointeihin - johdotukset maan alle - suojaan lisääntyviltä myrskyiltä. Perustelu on sinällään oikea, mutta toteutus pitää ottaa yhteiskunnalle - omistuksineen!

    Nyt järjestetään valtio-ohjatusti työmobilisaatio, jossa työllistetään projektina - 2-3 vuodeksi 40.000 ihmistä. Valinnat osiltansa syrjätyneisiin nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja yli 50-vuotiaisiin. Valinnat tehdään soveltuvuus edellä - tehtäviä on a' sta ö' hön.

    Kyseessä suuroperaatio, jossa Suomi kaivaa maahan kaikki järkevästi ajatellut sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä edelleen soveltuvin osin samoihin kaivantoihin muutkin johdot, muun muassa vesi- ja jätevesiputket - järkevästi suunnitellen.

    Suomi jaetaan piireihin tai siten miten se on suunnittelun, valvonnan ja työvoimasaannon osalta fiksua. Vastuu jaetaan piireittäin ja päävastuu asetetaan keskelle Suomea, jotta näinkin annetaan malli Suomen olosta muuallakin kuin Kehä III' n sisällä.

    Koko "maan alle suojaan" projekti kestänee yli viisi vuotta, ja maksaa parin ydinvoimalan verran, mutta saavutettu hyöty on varmasti suurempi. Projekti on järkevä ja motivoi tekijöitään. Projekti aloitetaan esisuunnittelulla, jolle PM Sanna Marinin hallitus antaa viiden miljoonaan esisuunnittelurahan.

    Samalla hallitus kasaa nopeasti lain, jolla otetaan kaikki ne sähköyhtiöt valtion osuuskuntaomistukseen, joilla on kaapelointia monopolina Suomessa. Haltuunotto tarkoitaa yli 50 prosentin omistusta. Sekin maksaa, mutta varmasti tuottaa takaisin noin 20-30 vuoden kuluessa, ja kansalaiset saavat hallittua maksupolitiikkaa ja myrskykestävyyttä + muut hyödyt, kun syntyneet "yhden kerran kaivannot" hyödynnetään laajemmin. ... II ehdotus kommenteissa!


...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti