Lontoossa on käynnissä lopputaistelu suoran - ja välikädellisen demokratian välillä. Parlamentarismi on sellaisten puuhaa, jossa yksilö äänestäjänä haluaa antaa oman päätösoikeutensa välikädelle - kansanedustajalle - luottaen tämän uskollisuuteen omia vaalilupauksiaan kohtaan ja kunnioituksena hänet valinnutta äänestäjää kohtaan.
Nyt Brexit syntyi kansakunnan enemmistön suoratahtona - jossa enemmän kuin 1,3 miljoonaa brittiä valitse eron EU' sta kuin EU' ssa oloa haluavat! 1,3 miljoonaa on paljon - se oli suoraa puhetta ilman vaalilupauksia suorademokratiana, jossa äänestäjä otti itselleen päätösoikeuden. Äänestäjät odottavat heidän valitsemien välikäsiedustajien antavan arvoa kansan suoratahdolle.
Nyt välikädet taistelevat riitaisina parlamentin alahuoneessa - unohtaen heidät sinne valinneet kansalaiset ja heidän enemmistötahdon. Tätä tahdon unohtamista komppaa väkevästi perinteellinen itseään laatumediaksi kutsuva informaatioväylä.
Tuo laatumedia ei ole keksinyt uutisoitavaksi liki yhtään Brexit-hyötyä lukijoilleen - ajatellen ehkä, että kyllä se manipulaatio puree, kun koetetaan saada kansa uudelleen äänestämään Brexitistä.
Sveitsi on näyttänyt mallia miten kansa puhuu suoraan - ohi välikädellisen demokratian. Sveitsiläiset ovat ottaneet käyttöön kansan suoravaikutteen- tätä voitaisiin kutsua aidoksi demokratiaksi.
Eivätkö Iso-Britannissa alahuoneen kansanedustajat oikein luota äänestäjiensä valintoihin - luottavathan he valiintuineina kansan antamiin ääniin, ollen tyytyväisiä kuin alahuoneseen pääsivät huutelemaan (taulu, jossa alahuone oli täynnä apinoita - myytiin huimalla hinnalla, tässä lähiaikoina).
Miten ajetaan parhaiten kansakunnan etua, jos välikädet eivät kunnioita kansansa suoratahtoa? Voisiko kansan mielipide olla väärässä? Ehkä, mutta lopultahan kansa aina pesee ne ruumiit, jotka he itse tai heidän valitsemat tekevät! Miten on - suoraa vai välikädellistä demokratiaa? Tämä kysymys nousee esiin, kun kansalaisten tietoisuus itsestä kasvaa.
Näinköhän tuon konfliktialueen kokonaiskarttaa piirretään rajoiltaan uusiksi. Aiempi karttaharjoitus on 100 vuoden takaa entisten kolonialistien Ranskan ja Englannin omavaltaisesti piirtämänä. Puhutaan aiemmasta Sykes ja Picot sopimuksesta, nyt puhutaan Kremlin tiekartasta.
Saksa teki oman reippaan ehdotuksensa turvavyöhykkeen kansainvälistämisestä, jopa saksalaisin joukoin. Muistamme Turkin edeltäjän Osmanien valtakunnan olleen samalla puolella I Maailmansodassa, tosin häviäjien puolella - Keskusvaltoina.
Yllätys voisi olla kurdeille järjestyvä oma valtioaihio - Kurdistanin synty Syyrian nykyisille kurdialueille - osavaltioksi näin aluksi.
[2006] Paperiliitto, puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla tekaisi pienet lakot ja laskun maksaa suomalainen paperiteollisuus sekä uskottavuutemme maailmanmarkkinoilla. Työvoimaviranomaiset ovat kehittäneet oivan tavan työttömille työnhakijoille löytää paikkansa uudelleen yhteiskunnassa. Mikä näitä kahta asiaa yhdistää?
Yhdiste on sama hinta: noin 30 euroa. Metsäteollisuus ry’ tä edustava työmarkkinajohtaja Arto Tähtinen mainosti paperiväen tienaavan keskimäärin yli 30 euroa per tehty työtunti. Työtön startti-rahalainen, joka saa tehdä työtä, ansaitsee työvoimahallinnon varoista noin 30 euroa per kokonainen työpäivä.
[2014]Työ teettäjäänsä kiittää - kohti kansalaispalkkaa!
Työ teettäjäänsä kiittää. Ennen tuo otsikko muotoiltiin ”työ tekijäänsä kiittää”. Maailma on muuttunut. Työt ovat vähentyneet, vaikka tekemistä olisi enemmän kuin koskaan. Innokkaimmat futuristit ovat laittamassa ihmisen lasikuutioon – ikuiselle lomalle viettämään ohjattua vapaa-aikaa. Robotisaatiosta odotetaan kaiken pelastajaa ja kaikille riittävästi kaikkea [- rafl.]
Suomessa on nyt yli 330.000 työtöntä, joista yhä useampi on nuori. Nuorena on vitsa väännettävä ja työ opittava, muutoin ei kuulemma kunnian kukko laula. Nuori haluaisi tehdä työtä, mutta kun sitä ei tarjota – tai sitten sellaisella palkalla, että kannattaa olla mieluummin kortistossa. Missä vika? Eikö työ ja halukkaat kohtaa?
... Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudellenjaon taistelussa. Kaukoidän toveri tekee kuudesosapalkalla (huomioiden paikallinen ostovoima ja kustannustaso) samat tehtävät kuin me, ja ehkä vähän enemmänkin – työpaikan menettämisen pelossa. Itäisellä toverilla ei ole niitä työntekijän suojelujärjestelmiä kuin on meillä, ainakaan vielä. Työtä tehdään yhä vähemmän ja tuottoa vaaditaan yhä enemmän
Automaatio on voimaa - näin saadaan lakkoiluherkät toverit pois linjoilta ja tuotanto saa kasvaa. Onhan kasvuhoenta se yleisin haukahtelu, mitä työnantajaleiristä kuuluu.
Lontoossa on käynnissä lopputaistelu suoran - ja välikädellisen demokratian välillä. Parlamentarismi on sellaisten puuhaa, jossa yksilö äänestäjänä haluaa antaa oman päätösoikeutensa välikädelle - kansanedustajalle - luottaen tämän uskollisuuteen omia vaalilupauksiaan kohtaan ja kunnioituksena hänet valinnutta äänestäjää kohtaan.
Nyt Brexit syntyi kansakunnan enemmistön suoratahtona - jossa enemmän kuin 1,3 miljoonaa brittiä valitse eron EU' sta kuin EU' ssa oloa haluavat! 1,3 miljoonaa on paljon - se oli suoraa puhetta ilman vaalilupauksia suorademokratiana, jossa äänestäjä otti itselleen päätösoikeuden. Äänestäjät odottavat heidän valitsemien välikäsiedustajien antavan arvoa kansan suoratahdolle.
Nyt välikädet taistelevat riitaisina parlamentin alahuoneessa - unohtaen heidät sinne valinneet kansalaiset ja heidän enemmistötahdon. Tätä tahdon unohtamista komppaa väkevästi perinteellinen itseään laatumediaksi kutsuva informaatioväylä.
Tuo laatumedia ei ole keksinyt uutisoitavaksi liki yhtään Brexit-hyötyä lukijoilleen - ajatellen ehkä, että kyllä se manipulaatio puree, kun koetetaan saada kansa uudelleen äänestämään Brexitistä.
Sveitsi on näyttänyt mallia miten kansa puhuu suoraan - ohi välikädellisen demokratian. Sveitsiläiset ovat ottaneet käyttöön kansan suoravaikutteen- tätä voitaisiin kutsua aidoksi demokratiaksi.
Eivätkö Iso-Britannissa alahuoneen kansanedustajat oikein luota äänestäjiensä valintoihin - luottavathan he valiintuineina kansan antamiin ääniin, ollen tyytyväisiä kuin alahuoneseen pääsivät huutelemaan (taulu, jossa alahuone oli täynnä apinoita - myytiin huimalla hinnalla - tässä lähiaikoina).
Miten ajetaan parhaiten kansakunnan etua, jos välikädet eivät kunnioita kansansa suoratahtoa? Voisiko kansan mielipide olla väärässä? Ehkä, mutta lopultahan kansa aina pesee ne ruumiit, jotka he itse tai heidän valitsemat tekevät! Miten on - suoraa vai välikädellistä demokratiaa? Tämä kysymys nousee esiin, kun kansalaisten tietoisuus itsestä kasvaa.
Tänään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Tämä tapaaminen on ratkaiseva. Tuntuisi yllättäen siltä, että Saksa on etukäteen tietoinen mitä tapahtuu ja siitä, että Kremlissä saatetaan hahmotella uutta Kurdistaniaa - esiaihiona ... puhutaan Kremlin tiekartasta, jossa vihdoin tehtäisiin jotain kurdienkin hyväksi, mikä olisi Erdoganille melkoinen lottovoitto omassa maassaan, jossa asuu yli 15 miljoonaa kurdia.
Tuo Turkin turvavyöhykkeen eteläpuolinen "Kurdistan" olisi myös lottovoittoaihio kurdeille ja nyt EU' n vahva veturi oivaltaa ennen Kremlin kokousta kertoa askelmerkkien mahdollisuudet - tarjoutuen jopa itse tuonne kansainvälisen valvonnan alueelle - omine sotilaineen. Melkoinen muutos "uudelta Saksalta"!
Ehkä tuleva Saksan liittokansleri piirtelee hallintorajoja ja turvallisuuspolitiikan reviirejä aivan uusiksi ja näin lähentyminen on vihjaistu alkaneen kohden itää - kohden Venäjää? Saksa, jos mikä tietää Venäjän merkityksen, niin hyvässä (Nordstream 1 ja 2) kuin pahassa (Operaatio Barbarossa 1941) - onkin siis aika avata uusi aikakausi Kremliin?
Tunnetusti nykyisten EU-valtioiden - Ranskan ja Englannin tahdosta - noiden esi-isät 100 vuotta sitten kolonialisteina piirtelivät Lähi-idän rajoja mielensä mukaan - kysymättä mitään alueen asukkailta tai heimoilta. Salaisiin Sykes ja Picot piirtelyihin Saksa ei osallistunut, sehän oli I Maailmansodan häviäjiä, kuten Turkin edeltäjä Osmanien valtakunta.
Nyt Venäjä, joka oli mukana myös I Maailmasodan jälkeen hamuamassa Osmanien valtakunnan alueita - on jälleen ykkösviulun soittaja - US' n jäädessä taustakuoroon - toki edesauttaen varapresidenttinsä Mike Pencen myötä tätä tämän päivän ratkaisumallia, joka tullee yleisesti esille iltapäivällä?
Niin Erdogan kuin Putin halunnevat täyden hyödyn suunnitelmastaan, sillä se saattaa ratkaista alueen rajakiistoja. Syyrian laillisen presidentti Bashar al-Assadin rooliksi jää hyväksyä Syyrian kurdialueen kasvava autonomia.
1
Alahuone meni äänin 329–299 Boris Johnsonin brexit-lain taakse, mutta torppasi pikakäsittelyn äänin 322–308 – EU-eroa tuskin lokakuussa
Nyt Brexit syntyi kansakunnan enemmistön suoratahtona - jossa enemmän kuin 1,3 miljoonaa brittiä valitse eron EU' sta kuin EU' ssa oloa haluavat! 1,3 miljoonaa on paljon - se oli suoraa puhetta ilman vaalilupauksia suorademokratiana, jossa äänestäjä otti itselleen päätösoikeuden. Äänestäjät odottavat heidän valitsemien välikäsiedustajien antavan arvoa kansan suoratahdolle.
Nyt välikädet taistelevat riitaisina parlamentin alahuoneessa - unohtaen heidät sinne valinneet kansalaiset ja heidän enemmistötahdon. Tätä tahdon unohtamista komppaa väkevästi perinteellinen itseään laatumediaksi kutsuva informaatioväylä.
Tuo laatumedia ei ole keksinyt uutisoitavaksi liki yhtään Brexit-hyötyä lukijoilleen - ajatellen ehkä, että kyllä se manipulaatio puree, kun koetetaan saada kansa uudelleen äänestämään Brexitistä.
Sveitsi on näyttänyt mallia miten kansa puhuu suoraan - ohi välikädellisen demokratian. Sveitsiläiset ovat ottaneet käyttöön kansan suoravaikutteen- tätä voitaisiin kutsua aidoksi demokratiaksi.
Eivätkö Iso-Britannissa alahuoneen kansanedustajat oikein luota äänestäjiensä valintoihin - luottavathan he valiintuineina kansan antamiin ääniin, ollen tyytyväisiä kuin alahuoneseen pääsivät huutelemaan (taulu, jossa alahuone oli täynnä apinoita - myytiin huimalla hinnalla, tässä lähiaikoina).
Miten ajetaan parhaiten kansakunnan etua, jos välikädet eivät kunnioita kansansa suoratahtoa? Voisiko kansan mielipide olla väärässä? Ehkä, mutta lopultahan kansa aina pesee ne ruumiit, jotka he itse tai heidän valitsemat tekevät! Miten on - suoraa vai välikädellistä demokratiaa? Tämä kysymys nousee esiin, kun kansalaisten tietoisuus itsestä kasvaa.
2
Putin ja Erdoğan sopivat valvovansa yhdessä Turkin ”turvavyöhykettä” Syyriassa
Saksa teki oman reippaan ehdotuksensa turvavyöhykkeen kansainvälistämisestä, jopa saksalaisin joukoin. Muistamme Turkin edeltäjän Osmanien valtakunnan olleen samalla puolella I Maailmansodassa, tosin häviäjien puolella - Keskusvaltoina.
Yllätys voisi olla kurdeille järjestyvä oma valtioaihio - Kurdistanin synty Syyrian nykyisille kurdialueille - osavaltioksi näin aluksi.
3
Stora Enso vähentämässä paperiyksiköstään 135 työpaikkaa ympäri maailman
[2006] Paperiliitto, puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla tekaisi pienet lakot ja laskun maksaa suomalainen paperiteollisuus sekä uskottavuutemme maailmanmarkkinoilla. Työvoimaviranomaiset ovat kehittäneet oivan tavan työttömille työnhakijoille löytää paikkansa uudelleen yhteiskunnassa. Mikä näitä kahta asiaa yhdistää?
Yhdiste on sama hinta: noin 30 euroa. Metsäteollisuus ry’ tä edustava työmarkkinajohtaja Arto Tähtinen mainosti paperiväen tienaavan keskimäärin yli 30 euroa per tehty työtunti. Työtön startti-rahalainen, joka saa tehdä työtä, ansaitsee työvoimahallinnon varoista noin 30 euroa per kokonainen työpäivä.
[2014] Työ teettäjäänsä kiittää - kohti kansalaispalkkaa!
Työ teettäjäänsä kiittää. Ennen tuo otsikko muotoiltiin ”työ tekijäänsä kiittää”. Maailma on muuttunut. Työt ovat vähentyneet, vaikka tekemistä olisi enemmän kuin koskaan. Innokkaimmat futuristit ovat laittamassa ihmisen lasikuutioon – ikuiselle lomalle viettämään ohjattua vapaa-aikaa. Robotisaatiosta odotetaan kaiken pelastajaa ja kaikille riittävästi kaikkea [- rafl.]
Suomessa on nyt yli 330.000 työtöntä, joista yhä useampi on nuori. Nuorena on vitsa väännettävä ja työ opittava, muutoin ei kuulemma kunnian kukko laula. Nuori haluaisi tehdä työtä, mutta kun sitä ei tarjota – tai sitten sellaisella palkalla, että kannattaa olla mieluummin kortistossa. Missä vika? Eikö työ ja halukkaat kohtaa?
...
Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudellenjaon taistelussa. Kaukoidän toveri tekee kuudesosapalkalla (huomioiden paikallinen ostovoima ja kustannustaso) samat tehtävät kuin me, ja ehkä vähän enemmänkin – työpaikan menettämisen pelossa. Itäisellä toverilla ei ole niitä työntekijän suojelujärjestelmiä kuin on meillä, ainakaan vielä.
Työtä tehdään yhä vähemmän ja tuottoa vaaditaan yhä enemmän
Automaatio on voimaa - näin saadaan lakkoiluherkät toverit pois linjoilta ja tuotanto saa kasvaa. Onhan kasvuhoenta se yleisin haukahtelu, mitä työnantajaleiristä kuuluu.
4
Puhemies torjui Boris Johnsonin toivoman uuden äänestyksen brexit-sopimuksesta
Nyt Brexit syntyi kansakunnan enemmistön suoratahtona - jossa enemmän kuin 1,3 miljoonaa brittiä valitse eron EU' sta kuin EU' ssa oloa haluavat! 1,3 miljoonaa on paljon - se oli suoraa puhetta ilman vaalilupauksia suorademokratiana, jossa äänestäjä otti itselleen päätösoikeuden. Äänestäjät odottavat heidän valitsemien välikäsiedustajien antavan arvoa kansan suoratahdolle.
Nyt välikädet taistelevat riitaisina parlamentin alahuoneessa - unohtaen heidät sinne valinneet kansalaiset ja heidän enemmistötahdon. Tätä tahdon unohtamista komppaa väkevästi perinteellinen itseään laatumediaksi kutsuva informaatioväylä.
Tuo laatumedia ei ole keksinyt uutisoitavaksi liki yhtään Brexit-hyötyä lukijoilleen - ajatellen ehkä, että kyllä se manipulaatio puree, kun koetetaan saada kansa uudelleen äänestämään Brexitistä.
Sveitsi on näyttänyt mallia miten kansa puhuu suoraan - ohi välikädellisen demokratian. Sveitsiläiset ovat ottaneet käyttöön kansan suoravaikutteen- tätä voitaisiin kutsua aidoksi demokratiaksi.
Eivätkö Iso-Britannissa alahuoneen kansanedustajat oikein luota äänestäjiensä valintoihin - luottavathan he valiintuineina kansan antamiin ääniin, ollen tyytyväisiä kuin alahuoneseen pääsivät huutelemaan (taulu, jossa alahuone oli täynnä apinoita - myytiin huimalla hinnalla - tässä lähiaikoina).
Miten ajetaan parhaiten kansakunnan etua, jos välikädet eivät kunnioita kansansa suoratahtoa? Voisiko kansan mielipide olla väärässä? Ehkä, mutta lopultahan kansa aina pesee ne ruumiit, jotka he itse tai heidän valitsemat tekevät! Miten on - suoraa vai välikädellistä demokratiaa? Tämä kysymys nousee esiin, kun kansalaisten tietoisuus itsestä kasvaa.
5
Saksa ehdottaa Pohjois-Syyriaan kansainvälisesti valvottua turva-aluetta
Tuo Turkin turvavyöhykkeen eteläpuolinen "Kurdistan" olisi myös lottovoittoaihio kurdeille ja nyt EU' n vahva veturi oivaltaa ennen Kremlin kokousta kertoa askelmerkkien mahdollisuudet - tarjoutuen jopa itse tuonne kansainvälisen valvonnan alueelle - omine sotilaineen. Melkoinen muutos "uudelta Saksalta"!
Ehkä tuleva Saksan liittokansleri piirtelee hallintorajoja ja turvallisuuspolitiikan reviirejä aivan uusiksi ja näin lähentyminen on vihjaistu alkaneen kohden itää - kohden Venäjää? Saksa, jos mikä tietää Venäjän merkityksen, niin hyvässä (Nordstream 1 ja 2) kuin pahassa (Operaatio Barbarossa 1941) - onkin siis aika avata uusi aikakausi Kremliin?
Tunnetusti nykyisten EU-valtioiden - Ranskan ja Englannin tahdosta - noiden esi-isät 100 vuotta sitten kolonialisteina piirtelivät Lähi-idän rajoja mielensä mukaan - kysymättä mitään alueen asukkailta tai heimoilta. Salaisiin Sykes ja Picot piirtelyihin Saksa ei osallistunut, sehän oli I Maailmansodan häviäjiä, kuten Turkin edeltäjä Osmanien valtakunta.
Nyt Venäjä, joka oli mukana myös I Maailmasodan jälkeen hamuamassa Osmanien valtakunnan alueita - on jälleen ykkösviulun soittaja - US' n jäädessä taustakuoroon - toki edesauttaen varapresidenttinsä Mike Pencen myötä tätä tämän päivän ratkaisumallia, joka tullee yleisesti esille iltapäivällä?
Niin Erdogan kuin Putin halunnevat täyden hyödyn suunnitelmastaan, sillä se saattaa ratkaista alueen rajakiistoja. Syyrian laillisen presidentti Bashar al-Assadin rooliksi jää hyväksyä Syyrian kurdialueen kasvava autonomia.