perjantai 28. helmikuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 21022020 - II


      21022020

...
  • 1 - 2

  • Suomi kohtelee metsiään kammottavalla tavalla

    Ilkka Luoma 
    2 - "Metsä on Suomen tuki" -näin lukee Savonlinnan Punkaharjulla - lukenut jo vuosikymmenet. Annammeko tuolle havustetulle tekstille sen ansaitseman todellisen arvon?

    Puhutaan Maailman keuhkoista - Amazoniasta, niinkin, mutta meidän oma metsämme on eräs Euroopan laajimmista (asukasta kohden) - mutta sellaisena talousmetsänä, jossa biodiversiteettiä on riisuttu ihmisen talousnäkökulman edestä - kohtalokkain seurauksin - lajikirjo on paljolti monissa metsissämme suorastaan romahtanut.

    Muuten, lännen ja Yhdysvaltain pelkäämässä Kiinassa metsää ei voida ihmisen yksittäisen toimesta omistaa. Kiina vihertyy maailmassa nopeimmin - Intian kanssa (Nasa/US*).

    Metsän ryöstö paperiksi, selluksia ja sitä kautta kertakäyttäpahvilaatikoiksi ja takapuolipehmoksi - on lyhytnäköistä ympäristöpolitiikkaa, jota painostaa talous ja sen mukanaan tuoma kasvuhokeman autuaallinen "papukaijanointi" - jopa poliitikoihin ja talousviisaisiin saakka. Kuinka kauan voimme muodikkaan talouskasvuilmauksen myötä kasvaa - miten kauan voidaan nyhtää rajallisesta. Olemmeko edes koeponnistaneet mahdollista biosfäärillistä romahduspistettä, kun metsä vastaa, kuten sinne ihmisahneesti huudetaan?

    Metsä on nähtävä biosfäärillisenä sopeumakeskittymänä, joka antaa arvoituksellisesti eräille ihmisille vetovoimaa kokea mitä "metsissä kuiskitaan". Me emme ymmärrä miten metsä - hengityskone oikein kommunikoi keskenään - sen me kuitenkin tiedämme, ettei komminikointi ole vain maanalaista toimintaa - vaan myös avoimessa ilman-alassa tapahtuvaa viestintää.

    On meillä vielä paljon oppimista! Millaista sananvapautta (tiedollista keskinäisvirtaa) metsä harrastaakaan - emme tiedä! e
  • 1 - 1

  • Suomi kohtelee metsiään kammottavalla tavalla

    Ilkka Luoma 
    1 - Kasvuhokemallinen suomalainen metsäteollisuus näkee huonosti "metsää puilta", mutta puut se näkee ahnaasti itseään ruokkivana talousvirtana --- Suomessa on metsäistä monikirjobiomassaa yllin kyllin asukastamme kohden; se on tuottanut erheellisen käsityksen, että metsää voidaan hakata mielin määrin - tuottamaan taloudellista hyvin vointia kansakunnallemme.

    Se tiedetään, ettei Kiina hakkaa metsiään kertakäyttöpahvilaatikoksi eikä takapuolipehmoksi. Metsäliitto perusti joitain vuosia sitten miljardi-investoinnin Äänekoskelle, sillä tuolloin nähtiin, että Kiina tarvitsee puolijalostesellua mielettömät määrät - aikaansa kutakin sanoi pässi, kun päätä leikattiin. Toivomme Äänekosken lunastavan lupauksensa luvatusta biotuotetehdasajattelusta!

    Hiilinielujen ymmärtäminen metsiemme osalta on ensiarvoista matkalla enemmän ihmisenkin lopulta (pakosta) hyväksymään biosfäärilliseen sopeutumiseen. Meillä on yksinkertaisesti liian suuri ympäristöllinen jalanjälki, josta ilmastonmuutokseen liittyvä hiilidioksidin päästö ilmakehään on vain yksi osatekijä.

    Hiilenkierron ymmärtäminen on yhtä merkitsevä kun vedenkierron oivaltaminen. Vettä ei tule käytännössä lisää, hiiltä syntyy taas biosfäärissä, mutta hyvin - hyvin hitaasti. Suot ovat esimerkki - tiestä matkalla hiileksi.

    Vedellä ja hiilellä on luja jälki metsissä!

    Tuo suoranainen elämän ihme on metsäinen monimuotoisuus, jossa elämä asuu syvältä maaperästä ja jatkuen metsien latvustoihin. Se, että metsä on silmiimme yhtenäinen ja suoranainen hengityskone - on totta. Metsä kuten muuten huonekasvitkin tuottavat happea, jota ilman me taas emme tulee toimeen. Poltamme happea kiihtyvästi miljardeissa polttomoottoreissa, piti päästä nopeammin pidemmälle ja useammin.>
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti