perjantai 3. huhtikuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 01042020 - III


      01042020

...
  • 1

  • Koronakriisi puhkaisee kotitalouksien velkaongelmakuplan

    Ilkka Luoma 
    Suomalaiset ovat kotitalouksina velkaantuneet - yhä enemmän, kuten myös meidän valtio - alkaen siitä kun kokoomuksen Jyrki Katainen aloitti valtiovarainministerinä - tosin tuolloin painoi myös päälle sub-primekriisi, josta Suomen Pankki varoitti laajasti jo ennen "subbarin" puhkeamista ... Kuuntelivatko tuolloiset poliittiset rahakirstujen vartijat?

    Velka on aina huomisen syömistä etukäteen. Velka - siis osaltansa myös rahoittaminen on nykyaikaisen markkinatalouden perustekijä, kun tehdään ne kotitalouden suurimmat investoinnit/ sijoitukset.

    Auto on huono investointi, mutta päästelevä kulkuväline - nyt autoja saa nollakorkoisin lainoin, mutta toistaiseksi asunto Helsingin hyvillä alueilla on jopa sijoitus, ellei kolahda päälle 1990-luvun talouslama. Moni paikoin asuntojen arvot puolittuivat.

    Nyt puhutaan helikopterirahasta. Kun kansalainen ei pääse neljän seinän sisästä kuluttamaan, josta toki luonto, siis meitä elättävä biosfääri kiittää kulutuksemme vähentymisestä, ja kasvuhokeman sammumisesta - ainakin toistaiseksi.

    Niinpä tuo kopteroitava EKP-painokone- ja tai bittiraha voidaan siirtää suoraan velkaisten velkojen lyhennykseksi. Olisi monille pikavippilainojen ikeessä olevalla hieno asia, kun pääsisi kuin koira veräjästä ja velat kuittautuisivat vaikkapa 2 000 eurolla per valittu kopterirahoitettu.

    Velattomille ja sopivan arkisille voidaan tuo massi siirtää tämän pankkitilille - ehkä kulutukseen tai sijoittamiseen - esimerkiksi metsän ostoon ja sen saattamiseksi luontaiseen kiertoon - luonnonsuojelualueeksi! Jälleen luonto kiittäisi ja ehkä tuloa muodostuisi myöhempänä hiilinieluna!
  • 2

  • Kiinan vuosikymmeniä jatkunut talouskasvu voi pysähtyä tänä vuonna kokonaan

    Ilkka Luoma 
    1 - Olen käynyt joulukuisin - kerran vuodessa, Suomen Pankin erinomaisen BOFIT-osaston Kiina-informaatioissa. SP tarjoaa hienon mahdollisuuden päästä lähemmäksi Kiinaa.
    Vajaat kymmenkunta kertaa on BOFIT' in asiantuntijat arvioineet Kiinan talouden, ellei nyt romahtamista, niin ainakin selvää laskusuhdannetta ... Ennustukset eivät ole tähän mennessä toteutuneet, kun yhden %-luvun osalta.

    Tuo luku on kansantuotteen kasvu. Kiinan Keskushallinto on aina viisivuotissuunnitelmissaan määritellyt vuosikasvun, jonka tulee toteutua "suhteellisen tarkasti" - nykyään noin kuusi prosenttia.

    Kiina aloitti 40 vuotta sitten kuuluisan "
    Menkää ja rikastukaa" reformin; sen aikaisen johtajan Deng Xiaoping' in kehotteena. Tuo kehote toimi, ja vuosina 2014-15 Kiina astui taloudeltaan maailman suurimmaksi (bkt/PPP - IMF 2014/-15). PPP tarkoittaa ostovoimakorjattua bkt' ta, joka on puhdistettu valuuttavaihteluista - nythän tyypillisesti bkt ilmoitetaan US-dollareina.

    Tuo "täysin oikein ennustettu" prosenttiluku alkoi yli 10 prosentista, "Menkää ja rikastukaa"-reformin alkuvuosina. Hiljalleen tuo luku pienenee, jo siitäkin pakosta, ettei itse lukuarvo voi missään kasvaa "loputtomiin samalla prosentilla" - vaan se alenee, ollen tälle vuodelle noin 4,8 - johtuen kahden-kolmen kuukauden "talouskuopasta", mutta tuo kuoppa on täytettävissä ja nyt odotamme miten Keskushallinto tuon loppuvuoden määrää.

    Määräykselle ja sen toteutumiselle on kiinalainen realiteettinsa. Kiinassa sen 1398 miljoonan kansakunnan ansioista - on maailman suurin sisämarkkinapotentiaali. On huomattavaa, että kiinalaisittainkin Kiinassa on 850 miljoonaa "vähätuloista" ihmistä. Hekin haluavat noiden keskiluokkaisten 350 miljoonan joukkoon. Hyväosaisia, jos tällaista sanaa saa ja voi käyttää - on Kiinassa noin 80 miljoonaa.

    Kiinassa on hyvin paljon rakennettavaa. Kiina aikoo hypätä parin läntisen yhteiskuntajärjestyksen kehitysvaiheen yli, sillä Kiinassa on kaikessa hiljaisuudessa alkanut "Vihertyvä Kiina" -reformi. >[2]
  • 3

  • Reviiririidat eivät auta torjumaan koronavirusta

    Ilkka Luoma 
    Voisimme toki tässä palauttaa mieliin, ketkä muistavatkaan - presidentti Urho Kaleva Kekkosen ajan, jolloin olivat niin Hongkongilainen viruspandemia - meille epidemia vuonna 1968 ja aikaisempi Aasialainen, vuodelta 1958.

    Molempien virusepidemioiden osalta Kekkonen oli suurilla valtaoikeuksilla varustettu ja 1968 jopa suvereenisti. Tuolloin ei ollut reviiririitoja, sillä Urkki oli isäntä talossa.

    Nykyinen Korona on säyseä noihin edellisiin nähden - Aasialainen tappoi tiettävästi pari miljoonaa - maailmalla (Suomen lukua en tiedä) ja Hongkongilainenkin noin miljoonan verran, siis maailmallisesti.

    Emme matkustelleet 1968 kovinkaan paljon - ulkomaille, puhumattakaan vuodesta 1958. Pääsääntönä oli tietenkin käsien pesu (käsidesejä ei saattanut edes suurelle yleisölle olla?), ehkä vähemmällä paatoksella - välttelemimme toisiamme - ilman naamamaskia, kuten näyttäisi nytkin tapahtuvan?

    1958 ja -68 hankittiin immuniteettia! Nyt ihmiset karsinoidaan, rajoitetaan, reviröidään (uusmaalaiset) ja ravintolat menevät kiinni - ehkä ensimmäistä kertaa sitten kieltolain! (?)

    Suurin ero nykyisyyteen erityisesti Aasialaisen aikakautena 1958 oli maassamme huomattavasti tasaisempi asutusjakauma. Oli paljon maatiloja, pieniä eli ihmiset olivat hajautuneet laajalle, ja tästähän mitkään virukset eivät pidä - "isänkasvin" löytyminen on näin vaikeampaa. Nyt olemme pakkautuneet "hunajakennoihimme - Kehä III' n sisälle ja Korona kiittää ja HUS vaikeroi.

    Olisi kiintoisaa tietää millaisen immuniteetin väestömme sai niin vuonna 1958 kuin 1968. PS. Sain nuo molemmat virukset - kovien kuumeiden myötä. Sainko immuniteetin - ja kantaako se näihin päiviin saakka?
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti