perjantai 24. huhtikuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 23042020 - VI


      23042020

...
  • 1

  • YK varoittaa ”raamatullisesta” nälänhädästä – 300 000 ihmistä voi kuolla nälkään joka ikinen päivä

    Ilkka Luoma 
    1 - Maslowin tarvehierarkiassa ravinto, ruoka ja nälkä ovat korkealla - heti hengitettävän ilmaseoksen ja makean juomiskelpoisen veden jälkeen. Ilman ravintoa voi elää ehkä kolme-neljä viikkoa.

    Maapallo on biosfäärillinen ilmiö sattumoisin täällä Elämän avaruusvyöhykkeellä - se, että vielä siunaantui juoksevaa vettä ja jokin kummallinen "ohjelmanpätkä" jostain sytyttämään kaltaisemme Elämän - onkin jo pienoinen meille tuntematon ihme.

    Nälkä ei ole meille tuntematonta

    Suomessa kuoltiin niinkin vähän aikaa sitten kuin 1860-luvulla nälkään. Tänään nälkään kuollaan lähinnä kehitysmaissa. Emme ihmiskuntana osaa jakaa todellista niukkuutta siten, että siitä riittäisi kaikille. Nyt vähille menee aivan liikaa. Biosfääri on lisäksi 90 prosenttisesti aivan muuta kuin ihmiselo ja koko tuo biologinen elämänrytmi lisääntyy juuri ravinnon mahdollistamana.

    Ravinto kasvaa - sekin
    . Ja ravinto on tänään kehittyneille valtioille, kuten meidän lintokodolle - laajojen logistiikkaketjujen kierteissä juuri ravintotuotannon ja sen liikkuvuuden osalta - sinne, missä on kulutusta rahalla.

    Ruoka on meillä halpaa - siihen menee noin 12-15 prosenttia keskiarvoisesti suomalaisen perheen tuloista. Vielä 1930-luvulla prosenttiluku oli lähempänä 40' tä. Eikä tässä kaikki - Suomessa elää satojatuhansia ihmisiä, joilla edelleen ruokaan menee tuo 40 prosenttia! Missä vika?

    Ruoka kasvaa vedellä, hivenaineilla ja hiilidioksidiakin tarvitaan - ja lähinnä mullasta, mikä taas on aiempaa elämää - olemme siis kierrossa, ihmiset itsekin. Tänään kiertoa häiritsee ihmiskunnan valtava ympäristömuutoksen prosessi, jossa ihminen käyttää elävää biosfääriä ylikuluttaen, siten, että meillä kehittyneissä kulutusmaissa tuo vuotuinen ylikulutuspäivä on nyt keväällä ja maailmallinen keskiarvo tuolla syksyn nurkilla > [2]
  • 2

  • Yli 500 hengen yleisötapahtumat kielletään kesä- ja heinäkuulta – Savonlinnan oopperajuhlien johtaja: ”Kova paikka festivaalille ja Savonlinnalle”

    Ilkka Luoma 
    Savonlinna, joka on Saimaan Keskipiste, on saanut kokea yhdeksi kaupungiksi liikaa suoneniskua - paljolti ilman omaa syytään tai taitamattomuuttaan. Tai oikeastaan "taitamattomuutta", kun ei ole käytetty (yritetty ehkä on, mutta tuloksetta?) omia kansanedustajia ajamaan yhden Suomen kauneimmista kesäkaupungeista - Savonlinnan tärkeitä asioita eteenpäin - menestyksekkäästi.

    Nyt on aika perustaa kansanliike - Savonlinnalle sen historiallinen asema idän ja lännen lukkona - takaisin siten, että jälleen voidaan olla ylpeitä Saimaan keskipisteestä , jonne "kaikki (laivat) kokoontuivat aina sunnuntaisin" - niin Kuopiosta - Savon helmestä kuin Lappeenrannasta Karjalan kajastuksesta.

    Ensin vietiin opettajainkoulutuslaitos, meni kieli-instituutti ja nyt rokotetaan Oopperajuhlat, joista on saatu nauttia aina Aino Ackten ajoista lähtien. Aina ja joka vuosi ulkomaiset vieraat ovat ihastelleet Olavinlinnan jyhkeyttä ja oopperoiden kiinteänä kulissina - vakaana kuin peruskallio. Olavinlinnan on Savonlinnan sydän.

    Kolme konkreettista hanketta, joihin jokaiseen nyt 100.000 euroa valtiolta:

    a) Savonlinna - Saimaan Keskipiste, jossa Savonlinnasta tehdään järvimatkailun keskus b) Perustetaan Savonlinnaan mekaanisen puunjalostuksen kansainvälinen tutkimuskeskus ja c) Haetaan Savonlinnaan Kiinan valtion kulttuurin - ja kielen instituutti - paikasksi sopii hyvin vanha Kirjastotalo.

    Seuraavista vaaleista savolinnalaiset valitkoon sellaisen valtuuston, joka haluaa tehdä uutterasti kokonaisprojektin, jossa Savonlinna nostettan sen ansaitsemaan arvoon - sijainti on erinomainen, varsinkin, kun saadaan Venäjälle Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka.

    Savonlinna ansaitsee todellisen johtajan vetämään Savonlinnaa - sen uudelle aikakaudelle. Erik Akselinpoika Tott odottaa tekoja, ei puheita Olavinlinnan kunniapaikalta. Puheet vähemmälle ja teot pinnalle. Savonlinna tarvitsee verensiirron! [24] 131
  • 3

  • Hävittäjähankinta uuteen harkintaan

    Ilkka Luoma 
    Miljardeja palvelukseen tullessaan jo valmiiksi vanhanaikaisiin lentäjällisiin hävittäjäpommittajiin!

    [2016] Suomen valtioneuvosto käynnisti laajat toimenpiteet, joilla korvataan nykyinen Boeing F/A-18 Hornet - taisteluhävittäjäkalusto. Investointi on niin valtava rahamäärä, että ei enää sitä oteta valtion budjetista, vaan kustannetaan otettavalla velalla, jolle haettaisiin EU – tason siunausta, koska valtiomme velkaisuus nousee ennätyslukemiin.

    Uudet suurvallat tulevat korvaamaan huippukalliit pilottia tarvitsevat hävittäjä – pommittajat robottilennokeille, joita saa yhden ensilinjan hävittäjä – pommittajan hinnalla ehkä noin 5-8 kappaletta.

    Olisi mukava tietää miten ja millä suunnitelmalla sveitsiläiset maatansa puolustaisivat - ei ole kokemusta eikä tietoa, koska eivät ole joutuneet hyökkäyksien kohteiksi pitkiin aikoihin - kuitenkin reservillä on aina aseet jo kotona valmiina.

    Afgaanisissi pudotti 8.000 dollarin olkaraketilla 15.000.000 dollaria maksavan hyökkäyshelikopterin

    - tuossa piilee asian ydin. Se kuka pienimmillä kustannuksilla ja monikerralla toimiessaan tuhoaa mitä enemmän vihollisen huippukalliita aseyksiköitä ja -järjestelmiä - on lopulta sodan voittaja - usein oman maansa puolustajana.

    Näyttävyys- ja näytettävyysaseita tarvitaan paraateihin siviilien mieltä ylpistämään
    ,

    ...ja joihinkin harvoihin tarkkaiskuihin vihollisen suuriin keskittymiin tai painopistekohteisiin, joita todennäköisesti myös parhaalla taidolla puolustetaan - jolloin teknologiavälineistä huolimatta vihollisen tappiot kasvavat suuriksi.
    [TIEDE] 130
  • 4

  • Helsingin unelma Östersundomin puutarhakaupungista on kuollut

    Ilkka Luoma 
    Sipoolaisten puolesta taistellut kansalaisliike näki asiat näin - jo vuonna 2006/2007 ---

    Tulevaisuudessa ei ole lainkaan varmaa, että kaupungit vain kasvavat

    On sen sijaan todennäköistä, että elämän- ja luonnonarvot lisäävät kannatustaan ja perheet valitsevat jälkeläisilleen maanläheisemmät elinympäristöt. Sipoo voisi täysin uudella omaehtoisella kaavoituksella rakentaa huomisen ekokaupungin, jossa testataan ja kokeillaan aivan uusia asumisen - työnteon ja vapaa-ajan mahdollisuuksia ja keskinäissynergioita.

    Maailmalla leviää kulovalkean tavoin kysyntä tutkimukselle, mitä tarkoittavat huomisen ekokaupungit

    Suomalaisia pyydetään nyt yhteiseen rintamaan Sipoon taakse puolustamaan pientä, pippurista kuntaa -- nyt meidän ei kannata takertua kaksikielisyyden intohimoihin, vaan keskittyä torjumaan huomisen uhka loputtoman kasvun haennasta, joka silmin nähden lähenee loppuaan.

    Kasvun jargoniat ja hegemoniat näkyvät luonnossamme

    Nyt voimme suoralla kansalaisvaikutteella pysäyttää tämä kulkusuunta mahdottomana -- uskoisin, että haluamme lapsillemme elämiskelpoisen ja ihmisläheisen luontoympäristön, jossa ihmiset tuntevat olevansa lähellä luontoa, mistä elämämme kokonaisuudessaan ammennamme.

    Tuo ylläoleva siis kirjoitettuna vuonna 2006. Osuiko kuinka oikeaan, vai menikö sanan mukaisesti metsään - ja kumman osapuolen näkökulmasta ... Jääkööt tässä lukijoiden arvioitavaksi - erityisesti sipoolaisten ja entisten sipoolaisten, joista tuli helsinkiläisiä.
  • 5 - 2

  • Nordean korteilla maksaminen on vähentynyt neljänneksen: ”Koronan aiheuttama sukellus tapahtui maaliskuun puolivälissä”

    Ilkka Luoma 
    [2] - Miksi pitää kasvaa, miksi pitää hokea kulutuksen lisäämistä?

    Kiina on saatu ainakin osasyylliseksi [~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006476795.html -], kun tutkijatkin huomasivat kotinsa olevan "täynnä" kiinalaisvalmisteita. Toihin tuo voimakas loppuhintojen alenema - uusienkin kulutuskohteiden osalta - autuuden täyttää ylijäämällä kotien komeroita, kellareita ja ullakoita sekä uutena ilmiönä second-hand - kirpputoreja - tuotteilla, joita ei sitten tarvittukaan.

    Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu osaa ydinasiansa ja on huolissaan hyvin analyyttisesti mitä tapahtuu kun rahatalous jarruuntuu

    Hyvä näinkin, mutta pohdiskelu ei saisi jäädä tähän - vaan framille voisi nousta liiketomintayhteydet ympäristöön, biosfääriin ja Elämän monimuotoisuuteen. sillä ihmisen taloutta rahavirtoineen ei ole ilman tuota Elämän monimuotoisuutta.

    Yle hoksasi yhden tekijän "ihmistalouteemme" - ravintotalouteemme. Hoksaus oli 'pörriäiset" - rakennetaan niille pesä!

    Ilman hyönteispölytystä katoaa ihmisen ravintoketjuista jopa kolmannes -sanotaan. Jos ja kun se on näin - ymmärtää ajattelevat talousasiantuntijat, että ruoka loppuu kolmannekselta koko ihmiskunnasta!

    Ei loppuisi, josa osaismme ideaalisimmillaan tasaistamisen kaikkien ihmisten osalta

    Tänään nyt rahallisesti - ostovoimallisesti - rikkain kolmannes syö enemmän kuin loput kaksikolmannesta! Osaammeko jakaa yhteiskuntabiologiakakkua. Ehkä - veikkaan kuitenkin, että emme (?) e
  • 5 - 1

  • Nordean korteilla maksaminen on vähentynyt neljänneksen: ”Koronan aiheuttama sukellus tapahtui maaliskuun puolivälissä”

    Ilkka Luoma 
    1 - Kirjoittajalta selvästi teksti, jossa hän on omimmillaan - on kyse kuluttamisesta, rahan liikkeestä ja tuon liikkeen haittatekijöistä ihmiskunnalle ja kansakunnille.

    Ihmisen taloushegemoniaa haittaavat tekijät kahlitsevat näiden "arveluttavien" kulutushektisyyden ja kasvuhoennan välimaastossa muhivia ympäristöongelmien korjaantumismahdollisuuksia. Ympäristökorjaamisen tosilasku lienee noin kahden vuoden korona-aikakausi? Meitä elättävä biosfääri ei elä rahalla.

    Olisiko aika ryhtyä opastamaan ekonomisteille ja kansantaloustieteilijöille ympäristövaikutuksien moninaisia ilmiöitä - suorina ja epäsuorina tapahtumasarjoina. Tällöin voisi talousajatteluun syntyä yhteys luontoharmoniaan, joka lopulta elättää nämä talousasiantuntijatkin.

    Ihmisen yhteys luontoon - biosfääriin on haittajälkenä ylivertainen

    Kirjoittaja tietää tämän varmasti. Uskoisin, että ympäriltään havaintokykyinen sukupolvi antaisi arvoa enemmän tälle talousviisaudelle, jos se sisältäisi kytkökset ympäristöllisiin parametreihin ja muuttujiin - se antaisi ikään kuin monipuolisemman lähtökohdan ymmärtää, ettei kasvua voi olla loputtomiin rajallisuudesta, missä kuitenkin tosiasiassa elämme.

    On selvää, että Korona ansaitsee ympäristöpalkinnon - on tosin kornia näin sanoa, onhan se välillisesti vienyt niin monien hengen, mutta toisaalta pysäyttänyt osaksi ihmisen aikaansaamat talousvirtaukset - haittajälkineen [~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006481282.html -].

    Tällä talousliikkeen osastoppauksella Korona mahdollisti uteliaalle ja oppivalle ihmiselle laajan tutkimusmaaston, mitä merkitsee nopea vähentäminen - kaikkine seurannaisilmiöineen, joista taivaanrannassa näkyvä Himalaja intialaisille on jopa uskonnollinen kohtaloa siunaava autuus.

    Olisi myös hienoa tutkia miten Suomessa eri kulutusryhmät toimivat, kun ostamisen autuudelle on rakennettu esteitä ja liikettä paikasta a paikkaan b - ja takaisin on vähennetty käskytyksellä >[2]
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti