torstai 5. maaliskuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 04032020 - V


      04032020

...
  • 1

  • Kiinalaistutkimus: Koronavirus ei näytä vaikuttavan juurikaan vauvoihin – THL pitää tutkimusta luotettavana

    Ilkka Luoma 
    Tämän tyyppinen tutkimustulos heittää peliin monia kysymyksiä - eikä vähimpänä viruksien "tehtävästä"! Se tiedetään varmasti, kuten läpi koko biosfäärillisen elokirjon, että lisääntyminen on se suurin, oikeastaan ainoa tehtävä - viruksista ihmisiin (syntyipä monimielinen ilmaisusanapari) ---

    Korona-virus "välttelee" vauvoja ja lapsia - jonkin syyn vuoksi. Sekin on varmaa, että syy tuohon on tietona jossain olemassa. Me vain emme sitä tiedä, vielä. Ihminen on utelias ja haluaa juosta kilpaa - kuten juoksevat viruksetkin - evoluution kellotaajuudella.

    Eroaako viruksien ohjauskellotaajuus miten meidän keinotekoisturboistetusta, tarkoittaen suhteetonta ympäristökulutustamme/ -jälkeämme, joka ei ole tasapainossa meidän kokonaisbiosfääristä edustamamme biomassan suhteen - muihin eliö- ja oliolajeihin.

    Ehkä virukset ovat eräänlaisia tasapainottajia - ainakin se tehosi hyvin Euroopassa keski-ajalla, kun tiettävästi se tappoi puolet eurooppalaisista. Entä nyt, kun viimeisestä pandemiasta - Espanjan taudista on jo satakunta vuotta. Sehän tappoi Suomestakin noin 30 000 ihmistä.

    Vauvat ja lapset ovat huomisen tulevaisuus, ja evoluution lemmikkejä, sillä he ovat varmin tae, että evoluutio elää - elää ja elää "loputtomasti", aina sukupolvesta toiseen - tehden sopeumallista tasapainotehtäväänsä, jossa on nyt jokin ohjelmallinen häiriö, sillä ihmisen rooli biodiversiteetissä on suhteeton - syömme liian paljon liian monien "riisikupeilta" - niin ihmiskunnassa kuin koko biologisessä biosfäärissä.

    Virus on "isäntäkasviinsa" kiinnittyvä evoluution pienoisihme, sillä sen muuntautumiskyky on ilmiömäinen, mutta jonkun meille tuntemattoman syyn vuoksi lajista riippuen kestävä, heikko - väkevä tappaja tai yllättäen tasapainottaja - mikä sananä tässä kohdin lienee ilmaus sciense-fiction' in puolelle ulottuvana?

    Virus juoksee kilpaa miedän laboratorioiden kanssa. Uskaltaisi sanoa, että tässä kilpajuoksussa me häviämme - kerta toisensa jäkeen, vaikka kehitämme yhä uusia rokotteita.
  • 2

  • Pankkiiri lahjoitti Pori-seuralle mysteeri­kuoren vuonna 1958 yhdellä ehdolla: Sen saa avata vasta vuonna 2020 – keski­viikkona kuoren sisältö viimein paljastui

    Ilkka Luoma 
    Superlyhyesti: Tilaisuus osoittti meidän ihmisten luontaisen uteliaisuuden. Se on pääsääntöisesti hyve, sillä uteliaisuus johtaa kehitykseen -toivokaamme myönteiseen kehitykseen. 1958 tehdyllä liki olemattomalla toimella saatiin tänään liikkeelle tuhannet ihmiset - olemme siis niin kovin uteliaita ja se on hyvä! ;-)
  • 3

  • Rauhoittuuko Afganistan, kun Yhdysvallat teki sovun Talebanin kanssa ja vetäytyy?

    Ilkka Luoma 
    USA' ssa presidentinvaalit lähestyvät. Presidentti Donald Trump haluaa toiselle kaudelle. Trump asetti jo ensimmäisessä vaalitaistelussaan neljä vuotta sitten joitain lupauksia - yksi oli omien sotilaiden poistuonti näistä paljolti amerikkalaislähtöisistä sotien ulkoistamisista - esimerkkinä Afganistan, jonne presidentti George "nuorempi" Bush hyökkäsi - alun raskain ilmapomituksin.

    Trump ajoittaa omia kuvioitaan ennalta määritetyin aikakaavioin. Oli Pohjois-Korea (vaiheessa), oli poistuminen Syyriasta (vaiheessa), Iran (vaiheessa) ja tämä Afganistan nyt. Ajoitus historiallisen "rauhansopimuksen" informoinnille oli osuva, mutta tulos näyttää jäävän vaiheeseen? Tämä tuotti Trumpin suoran puhelinsoiton talebanistien apulaisjohtajalle - alkaa olla kiire saada vaalilupaustuloksia - ja näin Trump paineistuu. Demokraattien Joe Baiden' kin näyttää aloittameen menestyksen esivaaleissa.

    Historiallisesti katsottuna Afganistan on ollut aina suuri ongelma vieraille, jotka ovat tunkeutuneet sinne - alkaen kolonialismin ajan englantilaisista - seuraavana oli Neuvostoliitto ja nyt Vietnamiakin pidempi US-sota - alkaneena 2001. Jos Trump saa sotilaansa pois Afganistanista, on se jo osaltansa vaalilupauksen lunastus ja sillä on varma merkitys itse US-presidentinvaaleihin 2020.

    Afganistan olisi US-poistumana meille Suomellekin merkittävä. Olemme olleet tuon sodan/ konfliktin osapuoli - omin sotilain, näin ainakin UPI-FIIA erikoisasiantuntija Charly Salonius-Pasternak totesi - yhdessä aiemman puolustusvoimain komentajamme Gustav Hägglundin ohella. Me haluamme omat sotilaat pois Afganistanista - se ei kuulu meidän sotilaspoliittiseen puolueettomuuteemme, varsinkaan Naton kanssa.

    Trump on diilimies. Hän haluaa tehdä myös lupaustäyttymyksiä. Voimme arvata valistuneesti, että Trumpin työkalupakissa on vielä monia yllättäviäkin tempauksia - jopa Venäjän presidentti Vladimir Putinin suuntaan - liittyen Krimiin! Trump tosiaan haluaa tätä "ameriikan herkkuva" - toiseltakin kaudelta.
  • 4

  • Mesipistiäiset kärsivät pahasti hyönteismyrkyistä: Kimalaisten aivot kärsivät ja mehiläisille tulee epämuodostumia

    Ilkka Luoma 
    Jo nuorella iällä moni aloittaa aivojensa kemikalisoinnin - huumeiden kiro leviää tappavan hitaasti. Huumeet ovat juuri se kemiallinen purske aivoihin, jotta kiksaus tuottaisi hyvää oloa, ja myöhemmin koukuttunutta alasajon kiihtyvää pahaa oloa.

    Niin myös ympäristömme kemikalisointimme. Oli hetkellinen onni, kun myrkyillä saatiin suuremmat sadot; elettiin erityistä aikaa, jolloin piti saada kautta linjan: "Lisää, enemmän ja suuremmissa erissä" - niin maataloudessakin - jopa puutarhaviljelyyn saakka.

    Sitten joku hoksasi tehdä tutkimuksia, mitä nuo oletetusti suunnatut ympäristömyrkyt todella saavat aikaiseksi. Nyt pölyttäjät ovat vähentyneet - kerrotaan niiden vastuulla olevan ravintotuotantomme jatkuvuudesta jopa yli 30 prosenttia, jokainen ymmärtää, jos tuo määrä jää pois koko ajan kasvavalta maailmapopulaatioltamme.

    Keinokemikaali on aina luontaiselle ympäristöllemme poikkeavuutta - sellaista erikoisuutta, johon evoluutio ei ehdi kovin nopeasti ottaa osaa - vastavoimana. Evoluutio kehittelee omia "reviirillisiä reaktioita", jotta lisääntyminen jatkuu sopeumallisten ja kilpailullisten kaavojen yhteisymmärryksessä.

    Ihminen on kasvuhokemallinen, jopa ylittäen massiivisesti oman luontaisen biomassaosuuden omiin itsekkäisiin tarkoituksiin, muilta ottoina - suhteettoman suurena - syöden muiden riisikupeilta - jopa itse ihmisten keskenkin.

    Kemikaali oli keksintö, jolla apulannoitteiden ohella saatiin ravintotuotanto huimaan kasvuun ja maatalouden tuotantokäsien supistumiseen ja maaseutuväestön siirtymiseen kaupunkeihin - tuottamaan keskittymistä, kun sitä ruokaa saa niin helposti sieltä Valintatalon kylmäaltaasta. Maatalous eli kemikaaleilla ja apulannalla ja teollistunut tuotantoketjun loppuosa hoiti loput - ainakin ravinnon kokonaishinnasta.

    Nyt on koittanut heräämisen aika luomuun, kun pelloilla ja puutarhoissa ei enää surise - ainakaan siinä määrin kuin oli ennen. Näinköhän kemikaalikielto enää riittää - sillä ehtiikö evoluutio korjata aihettamamme virheet?
  • 5

  • Ovatko suomalaiset niin EU-mielisiä kuin kyselyt kertovat? Euro­barometrin vastaus­luvut kertovat hälyttävästä asiasta

    Ilkka Luoma 
    Herää aiheellisesti kysymys tutkimuksen luotettavuudesta - vetää johtopäätöksiä ... HS-ote: " ... Tuoreimpaan tutkimukseen suostui vain 17,6 prosenttia sadasta suomalaisesta. Tulos oli huonoin koko EU:ssa ... ".

    Kun HS teettää selvityksiä kansakuntamme Nato-kannoista on tutkimusten vastausprosentti aina yli 50 prosenttia, näin voidaan niihin asettaa jo luottamusta, jotka muuten kertovat suomalaisten suuren enemmistön sanovan Natolle: "Kiitos ei". Tämän luotettavuutta tukee myös tuon tuloksen toistuvuus - vuodesta toiseen. Entä EU-tuntemukset?

    Entä nämä EU-selvitykset? Vieläpä sen vuoksi, että muistamme valtakunnan laatumedian hienostuneesti jopa yksipuolistaneen ja tarkoishakuistaneen uutisointinsa aikanaan, kun kansalaisiamme valmisteltiin EY-kansanäänestykseen.

    Entä nyt, kun on sinällään ymmärrettävää, että pitää saada ulos EU-myönteisiä mielipidemittauksia - ja näinhän niitä saadaan - 17,6 prosentin vastausintensiteetillä!

    Voisiko joku puolueeton asiantuntijatilastotieteilijä kertoa mihin voi perustua luotettavuus noin pienellä vastausprosentilla - valitusta otannasta. Joskus on heitelty hirtehistä komparointia: "Vale, emävale, tilasto" - no, se siitä, mutta olisiko nyt viimeistään aika saada sellainen selvitys kansalaistemme EU-tunnoista, joihin voitaisiin myös tilastollisin tosiasioin luottaa paremmin.
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti