Tunnetusti viruksia on kaikkialla - tiedettynä ja meille ihmisille myös tietämättöminä
Sekin tiedetään, että ihminen on viimeisen reilu 100 vuoden aikana kehittänyt enemmän kuin koskaan kemiallisia menetelmiä, yhdisteitä, tuotteita ja aineosasia - tuottaakseen etuja ja hyötyjä ihmisen omalla elämälle. Samalla on syntynyt lähes eksponentiaalinen reitistö - viruksenkin levitä.
Tosiasia lienee kuitenkin se, että moni kemiallinen toimenpide keksintönä ja käyttöönottona on luonut yllättäviä, haitallisia, jarruttavia ja kiihdyttäviä tapahtumasarjoja meitä kaikkia elättävälle biosfäärilliselle Elämän monimuotoisuudelle (=biodiversiteetti).
Virukset lisääntyvät kuten koko biologinen Elämä
Lisääntyminen on ainoa ehto jaktuuvuudelle, ainakin evoluution "kuolemattomuudelle", ylläpitämään sopumallista kilpailutilannetta - kaikkien Elämän lajien osalta. Tämän elonsarjaan kuuluvat myös virukset.
Tunnetusti virukset etsivät otollisia isänkasveja - lisääntyäkseen, ja tuo isännän löytyminen onkin elinehto. Reittejä löytymiselle luodaan koko ajan lisää - kun ihminen näpelöi omin tarkoitusperin Elämää ja sen jalostyumista - mitä erilaisimmin kemioin.
Samalla ihminen keksii kemikalioita viihdyttääkseen itseään - nämäkin jäämät saadaan jo kaupunginosottain selville, misä mitä kemikaliota käytetään tuomaan lopulta kohtalokasta riippuvuutta.
Nyt Koronan jäämiä selvitellään jätevesilaitoksien saostusaltaista!
Ihminen on luonut omia uusia alustaketjuja noiden viruksien leviämiselle. On antibiootit, on geenimuuntelu eikä pidä unohtaa kemiallista saastumista näköalattomana keksimisen ja Elämän ihmishelpotuksen symbioosina, joka sitten tuottaakin aivan uusia reittejä viruksienkin edetä tehtävässään.
On hyvä hoksata, että pandemia voi käynnistyä muualtakin kuin vain Kiinasta. Nykytiedon mukaan huomattavasti aikaansaavampi Espanjan tauti käynnistyi yli sata vuotta sitten Yhdysvalloista?
Viruksilla on sitä paremmat edellytykset lisääntyä, missä on eniten kasvussa olevaa biomassaa.
Luova ihminen tarvitsee kekseliäisyytensä tueksi ja jatkumoksi kannustajan esimiehestä ja johtajasta,
... jolla on näkemystä persoonasta yksilöllisenä ihmisenä. Kekseliäisyys on lahja, joka vaatii myös kiitoksen suorituksista, joilla ei aina ole välitöntä hintalappua. Keksintö ja tuotteistus ovat uteliaisuuden palkintoja loputtomasta innosta katsoa uudesta kulmasta ongelmaa, johon keskinkertaisuus on törmännyt.
Luova henkilö on useasti herkkä, joka umpioituu ilman ymmärtäjäänsä
Luovuus tarvitsee ohjaajakseen vahvan johtajan, joka ymmärtää tuloksen joskus viipyvän. Viipyminen korvautuu kannusteellisessa jatkumossa oivalluksena, joka voi viedä odottajansa menestykseen. Luova ihminen tarvitsee myös palkintonsa ja paras palkinto on työrauha, keskusteleva ohjaus ja osallistumisen riemu tiimissä, jossa yksilön saavutuksia juhlitaan yhdessä.
Osallistuminen ja motivointi sekä tarpeelliseksi tunnustaminen antaa useasti enemmän voimia kuin pelkkä raha jatkuvuuden uhan leijuessa alati läsnä. Tulevan presidentin erityisessä suojeluksessa tulisi olla luovuuden ja kekseliäisyyden vaaliminen.
Yhteiskunta kannustakoot enemmän luovuutta ja kekseliäisyyttä,
... eikä niinkään nyt jalustalle nostettuja rahan kaikkivoipaisuutta ja kulutusvoimaa vertailuindeksinä siitä, mihin me ihmisinä pystymme. Nuori oppilaitoksista valmistuva ikäpolvi katsoo uteliaan ihmeissään jatkuvan kasvuntavoittelun luonnon riistoa, energian tuhlausta ja elon ympäristömme vahingoittamista isiensä loputtomassa kasvunhokemassa ja -rykimässä.
Olisiko aika hidastaa ja oivallustaa oravanpyöräämme taiteen, luovuuden ja innovoinnin osalta kekseliäisyyteen? Voisimme valmistautua tekemään ratkaisevia päätöksiä, kuinka sovitamme kulutuksemme vastaamaan maapallon luonnollista tuotantokykyä ja sen riittävyyttä kaikille tasaisemmin.
Väliaikatulos Koronan Covid-taudista on Ruotsin näkökulmasta lohduton - noin kuusinkertainen määrä menehtyneitä, suhteellisestikin, Suomeen nähden, siis tässä vaiheessa. Seuraavaksi voisi tarkastella keitä Ruotsissa on menehtynyt Koronan seurauksena. Uskallan arvata, että ikääntyneet, paljon elämää nähneet - yli 75 vuotiaat, joilla jokin perussairaus päällä. Seuraavaksi voimme miettiä millaisesta taloudellisesta asemasta nuo menehtyneet ovat?
Ruotsi on vauras valtio, myös kansalaistensa osalta - ainakin keskimäärin. Kornisti ajatellen nyt on syntynyt merkittäviä perintöjä sellaisilta ikäluokilta, joiden aikaansaama verokertymä ei ole enää aktiiviväestöön rinnastettavissa - on myös muistettava, että nuo lähinnä eläkkeellä olevat ovat oman päivätyönsä päätteeksi eläkkeensä ansainneet.
Ruotsissakin eletään yhä pidempään ja sairauksien hoidon - yhä terveemmässä kansakunnassa, kustannukset nousevat eli voimme laskea millaista menoerää nämä menehtyneet ovat yhteiskunnalle vähentäneet poismenollaan. Miksi tällainen pohdinta-asettelu?
On rohkeaa miettiä miten Ruotsissa valtiovalta on omia laskelmiaan tehnyt, saattavat olla inhorealisteja, pragmaatikkoja ja tosiasioiden tunnustajia ja miettivät elinkaarien yhteiskuntahintaa eri ikäluokissa - suhteuttaen ne Koronan suorittamaan harvennukseen. Tämä on inhimillisesti julmaa pohdintaa, sillä kunkin Elämä on aina yhtä arvokas - evoluutionkin näkökulmasta. Jokainen tuli tänne samoista peruslähtökohdista - eriarvoistuminen alkoi tosin monien osalta jo synnytyssairaalasta.
Miten Ruotsi askelmerkitsi Koronan etenemisen, ottiko huomioon kuolevat, mistä ikäluokista ja projisoivat näitä ikäluokkia verotuloihin ja yhteiskuntamenoihin.
Suomessa monet nuoremmat ikäluokat hyötyvät perinnöistä, jotka arvattavasti lisääntyvät vuosi vuodelta - niin Ruotsissakin. Oliko näin, ainakin aihetta se antoi arvioinneille, kun Ruotsi valitsi linjansa - Talous edellä.
Suomessa mennään toistaiseksi Elämä ensin -linjalla; taloutta hitaasti avaten.
Luontoympäristön ja laajemman universaalin kokonaisuuden näkökulmasta mitään katastrofeja ei ole. Ei ole edes meitä kaikki biologisia ohjaavan evoluutionkaan näkemyksestä.
Maailmassamme on ainoastaan kemiallisesti harventumia ja tihentymiä (sen suurimman ollessa Mustassa aukossa), joita voidaan mitata fysiikan lakien mukaisesti - tosin tuon Mustan aukon lakeja emme tunne!
Katastrofi on ihmisperäinen näkökulma ja määritelmä
Katastrofin kohdalla puhutaan usein uuden alusta; viritetään ihmiskohtaisia toimintamalleja uusiin kaavoihin ja herätellään oppia nähdä muun muassa 'metsä puilta', joka onkin nykyajan kasvuhokemallisen näyttö- ja vertailutalouden intohimossa unohtunut.
Olemme muulle enemmistöluonnolle kuluttava hävittäjä, joka näkyy esimerkiksi Elämän monimuotoisuuden kaventumisena ja ympäristön saastumisena jopa elinkelvottomaksi.
Nuo ihmisperäiset tekijät ovat aikaansaamassa katastrofin
Ilmaston- ja ympäristönmuutoksen myötä kuivuuden aikaansaama aavikoituminen - toisaalla lisääntyvät rankkasateet ja jopa hirmumyrskyt. Kaikki nuo ovat ihmisen silmin katastrofeja.
Evoluutio paikkaa ihmistekoiset jäljet - aina ja lopulta; vähintäänkin ihmisen Maan päällä olon jälkeen. Kunnes se "viimeinen" maapallokohtainen katastrofi iskee - Aurinko räjähtää ja höyrystää Maamme avaruuden tuuliin - syntyäkseen joskus sitten uudelleen uutena Maana ja uusina ajatuksina, jos nyt sinne sattuu syntymään ajattelua. Syntyikö meille - luontobiologian näkökulmasta? .. Pandemia ei ole katastrofi, se on ilmentymä evoluution harjoitusmaastosta, jossa miljardivuotiset virukset kokeilevat toimintamallejaan hakiessaan tehokkainta tapaa lisääntyä - evoluution ohjastuksessa.
Virus on olio, jonka geenikartta on yksinkertainen, niin monimutkainen kuitenkin, ettemme me luomakunnan kruunu - ihmisenä ole päässyt perille viruksen tehtäväkartasta.
Evoluutio, joka loi myös virukset, loi samalla sille vastalääkkeen - sopeuman ja jopa harmonian nimissä - immuniteetin, jolla on aina hintansa!
1
Suomalaistaiteilijat kysyivät asiantuntijoilta, kuinka meidän tulisi elää ihmisinä: Yhden vastauksen antoi räppäri Mercedes Bentso, joka lauloi löytökissoille tuutulaulua
Sekin tiedetään, että ihminen on viimeisen reilu 100 vuoden aikana kehittänyt enemmän kuin koskaan kemiallisia menetelmiä, yhdisteitä, tuotteita ja aineosasia - tuottaakseen etuja ja hyötyjä ihmisen omalla elämälle. Samalla on syntynyt lähes eksponentiaalinen reitistö - viruksenkin levitä.
Tosiasia lienee kuitenkin se, että moni kemiallinen toimenpide keksintönä ja käyttöönottona on luonut yllättäviä, haitallisia, jarruttavia ja kiihdyttäviä tapahtumasarjoja meitä kaikkia elättävälle biosfäärilliselle Elämän monimuotoisuudelle (=biodiversiteetti).
Virukset lisääntyvät kuten koko biologinen Elämä
Lisääntyminen on ainoa ehto jaktuuvuudelle, ainakin evoluution "kuolemattomuudelle", ylläpitämään sopumallista kilpailutilannetta - kaikkien Elämän lajien osalta. Tämän elonsarjaan kuuluvat myös virukset.
Tunnetusti virukset etsivät otollisia isänkasveja - lisääntyäkseen, ja tuo isännän löytyminen onkin elinehto. Reittejä löytymiselle luodaan koko ajan lisää - kun ihminen näpelöi omin tarkoitusperin Elämää ja sen jalostyumista - mitä erilaisimmin kemioin.
Samalla ihminen keksii kemikalioita viihdyttääkseen itseään - nämäkin jäämät saadaan jo kaupunginosottain selville, misä mitä kemikaliota käytetään tuomaan lopulta kohtalokasta riippuvuutta.
Nyt Koronan jäämiä selvitellään jätevesilaitoksien saostusaltaista!
Ihminen on luonut omia uusia alustaketjuja noiden viruksien leviämiselle. On antibiootit, on geenimuuntelu eikä pidä unohtaa kemiallista saastumista näköalattomana keksimisen ja Elämän ihmishelpotuksen symbioosina, joka sitten tuottaakin aivan uusia reittejä viruksienkin edetä tehtävässään.
On hyvä hoksata, että pandemia voi käynnistyä muualtakin kuin vain Kiinasta. Nykytiedon mukaan huomattavasti aikaansaavampi Espanjan tauti käynnistyi yli sata vuotta sitten Yhdysvalloista?
Viruksilla on sitä paremmat edellytykset lisääntyä, missä on eniten kasvussa olevaa biomassaa.
2
Mitä on luovuus, kun kaikki on jo keksitty? Katso Henri Hyppösen ja kahden muusikon esitys luovuudesta
... jolla on näkemystä persoonasta yksilöllisenä ihmisenä. Kekseliäisyys on lahja, joka vaatii myös kiitoksen suorituksista, joilla ei aina ole välitöntä hintalappua. Keksintö ja tuotteistus ovat uteliaisuuden palkintoja loputtomasta innosta katsoa uudesta kulmasta ongelmaa, johon keskinkertaisuus on törmännyt.
Luova henkilö on useasti herkkä, joka umpioituu ilman ymmärtäjäänsä
Luovuus tarvitsee ohjaajakseen vahvan johtajan, joka ymmärtää tuloksen joskus viipyvän. Viipyminen korvautuu kannusteellisessa jatkumossa oivalluksena, joka voi viedä odottajansa menestykseen. Luova ihminen tarvitsee myös palkintonsa ja paras palkinto on työrauha, keskusteleva ohjaus ja osallistumisen riemu tiimissä, jossa yksilön saavutuksia juhlitaan yhdessä.
Osallistuminen ja motivointi sekä tarpeelliseksi tunnustaminen antaa useasti enemmän voimia kuin pelkkä raha jatkuvuuden uhan leijuessa alati läsnä. Tulevan presidentin erityisessä suojeluksessa tulisi olla luovuuden ja kekseliäisyyden vaaliminen.
Yhteiskunta kannustakoot enemmän luovuutta ja kekseliäisyyttä,
... eikä niinkään nyt jalustalle nostettuja rahan kaikkivoipaisuutta ja kulutusvoimaa vertailuindeksinä siitä, mihin me ihmisinä pystymme. Nuori oppilaitoksista valmistuva ikäpolvi katsoo uteliaan ihmeissään jatkuvan kasvuntavoittelun luonnon riistoa, energian tuhlausta ja elon ympäristömme vahingoittamista isiensä loputtomassa kasvunhokemassa ja -rykimässä.
Olisiko aika hidastaa ja oivallustaa oravanpyöräämme taiteen, luovuuden ja innovoinnin osalta kekseliäisyyteen? Voisimme valmistautua tekemään ratkaisevia päätöksiä, kuinka sovitamme kulutuksemme vastaamaan maapallon luonnollista tuotantokykyä ja sen riittävyyttä kaikille tasaisemmin.
3
Ruotsin koronakonsensus särkyi
Seuraavaksi voimme miettiä millaisesta taloudellisesta asemasta nuo menehtyneet ovat?
Ruotsi on vauras valtio, myös kansalaistensa osalta - ainakin keskimäärin. Kornisti ajatellen nyt on syntynyt merkittäviä perintöjä sellaisilta ikäluokilta, joiden aikaansaama verokertymä ei ole enää aktiiviväestöön rinnastettavissa - on myös muistettava, että nuo lähinnä eläkkeellä olevat ovat oman päivätyönsä päätteeksi eläkkeensä ansainneet.
Ruotsissakin eletään yhä pidempään ja sairauksien hoidon - yhä terveemmässä kansakunnassa, kustannukset nousevat eli voimme laskea millaista menoerää nämä menehtyneet ovat yhteiskunnalle vähentäneet poismenollaan. Miksi tällainen pohdinta-asettelu?
On rohkeaa miettiä miten Ruotsissa valtiovalta on omia laskelmiaan tehnyt, saattavat olla inhorealisteja, pragmaatikkoja ja tosiasioiden tunnustajia ja miettivät elinkaarien yhteiskuntahintaa eri ikäluokissa - suhteuttaen ne Koronan suorittamaan harvennukseen.
Tämä on inhimillisesti julmaa pohdintaa, sillä kunkin Elämä on aina yhtä arvokas - evoluutionkin näkökulmasta. Jokainen tuli tänne samoista peruslähtökohdista - eriarvoistuminen alkoi tosin monien osalta jo synnytyssairaalasta.
Miten Ruotsi askelmerkitsi Koronan etenemisen, ottiko huomioon kuolevat, mistä ikäluokista ja projisoivat näitä ikäluokkia verotuloihin ja yhteiskuntamenoihin.
Suomessa monet nuoremmat ikäluokat hyötyvät perinnöistä, jotka arvattavasti lisääntyvät vuosi vuodelta - niin Ruotsissakin. Oliko näin, ainakin aihetta se antoi arvioinneille, kun Ruotsi valitsi linjansa - Talous edellä.
Suomessa mennään toistaiseksi Elämä ensin -linjalla; taloutta hitaasti avaten.
4
Isot katastrofit vaanivat: Sähköt katkeavat vuosiksi, antibiootit lakkaavat toimimasta ja pölyttäjät kuolevat
Maailmassamme on ainoastaan kemiallisesti harventumia ja tihentymiä (sen suurimman ollessa Mustassa aukossa), joita voidaan mitata fysiikan lakien mukaisesti - tosin tuon Mustan aukon lakeja emme tunne!
Katastrofi on ihmisperäinen näkökulma ja määritelmä
Katastrofin kohdalla puhutaan usein uuden alusta; viritetään ihmiskohtaisia toimintamalleja uusiin kaavoihin ja herätellään oppia nähdä muun muassa 'metsä puilta', joka onkin nykyajan kasvuhokemallisen näyttö- ja vertailutalouden intohimossa unohtunut.
Olemme muulle enemmistöluonnolle kuluttava hävittäjä, joka näkyy esimerkiksi Elämän monimuotoisuuden kaventumisena ja ympäristön saastumisena jopa elinkelvottomaksi.
Nuo ihmisperäiset tekijät ovat aikaansaamassa katastrofin
Ilmaston- ja ympäristönmuutoksen myötä kuivuuden aikaansaama aavikoituminen - toisaalla lisääntyvät rankkasateet ja jopa hirmumyrskyt. Kaikki nuo ovat ihmisen silmin katastrofeja.
Evoluutio paikkaa ihmistekoiset jäljet - aina ja lopulta; vähintäänkin ihmisen Maan päällä olon jälkeen. Kunnes se "viimeinen" maapallokohtainen katastrofi iskee - Aurinko räjähtää ja höyrystää Maamme avaruuden tuuliin - syntyäkseen joskus sitten uudelleen uutena Maana ja uusina ajatuksina, jos nyt sinne sattuu syntymään ajattelua. Syntyikö meille - luontobiologian näkökulmasta?
..
Pandemia ei ole katastrofi, se on ilmentymä evoluution harjoitusmaastosta, jossa miljardivuotiset virukset kokeilevat toimintamallejaan hakiessaan tehokkainta tapaa lisääntyä - evoluution ohjastuksessa.
Virus on olio, jonka geenikartta on yksinkertainen, niin monimutkainen kuitenkin, ettemme me luomakunnan kruunu - ihmisenä ole päässyt perille viruksen tehtäväkartasta.
Evoluutio, joka loi myös virukset, loi samalla sille vastalääkkeen - sopeuman ja jopa harmonian nimissä - immuniteetin, jolla on aina hintansa!