tiistai 9. kesäkuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 08062020 - V


        08062020

...
  • 1 - 2

  • Pitkäaikainen pääministeri, keskustan uskollinen soturi: Tällainen on Matti Vanhanen

    Ilkka Luoma 
    2 - [2007] Lauantaiseurassa pidettiin lähtökohtana, että loppusuoralla ovat Keskusta ja SDP. Matti Vanhasta pidetään jo nyt valmiina jatkavana pääministerinä, vaikka Vanhasen sanoin yhtään ääntä ei ole annettu.

    Kansalaiset pitävät suurta valtaa käsissään, ja jo pelkästään perinteellinen "nukkuvien puolue" voi aktivoituessaan kääntää hallituskokoonpanon täysin ennakoitua vastakohtaisemmaksi.

    Liian aikainen "valtiomiesmäinen" ja galluppeihin tuudittautunut asenne voi kohtalokkaasti muodostua käännekohdaksi, sillä kansalaiset ovat oikeutetusti kerran neljässä vuodessa herkimmillään ja välittävät tuntonsa numeroina äänestyslippuihin. Paikkoja hallituksessa on vielä turha jaella, ei Keskustan eikä SDP:n.

    YLE otti asenteeksi olla Vanhasen takana, siksi kiltti oli Lauantaiseuran haastatteluyritelmä [Hannu Lehtilä]. Keskustelusävy oli jo kumarrus vanhan siirtymiseksi uudeksi, minkään muuttumatta.

    YLE valitsi säilyttäjän roolin haastattelun juonnossa. Vasta kansalaiset ratkaisevat asetelmat. Onkin oletettavaa, että kansalaisten havaitessa puoluepolitiikan jyräysmenetelmät, kääntävät he selkänsä koko nykykaltaiselle puolueajattelulle - jo nyt käy suuri joukkopako puoluejäsenyyksistä.

    Kansakunta valmistautuu kansalaisaktivismiin ja ohjaksien aktiivisempaan käsiin ottamiseen. Huomisen systeemeissä ei valittu hevonen juoksekkaan mielivaltaisesti, vaan jatkuvan seurannan ja vaikuttamisen myötä kansalainen ottaa suoravaikuttamisen menetelmät ohjatakseen valittujaan aktiivisemmin koko nelivuotiskauden.

    Matti Vanhanen on säilyttäjä, joka on ulkoiselta habitukseltaan rehellinen julkiasussaan, puhe on selkeää miltei sisällyksetöntä tyypillispoliittista riskitöntä sananvalintaa. Kuinka helposti sanotut sanat muuntuvat jää laajemmalta nähtäväksi. e
  • 1 - 1

  • Pitkäaikainen pääministeri, keskustan uskollinen soturi: Tällainen on Matti Vanhanen

    Ilkka Luoma 
    1 - Mitkä ovat Matti Vanhasen perimmäiset tarpeet ja päämäärät?

    Vanhanen on seuraava valtiovarainministeri - hän oli heti jo Rukan lumilta innostunut eläkeiän nostoon, joka oli liian vaikea pala Katri Kulmunille - joka ei saanut ajatukselleen vastakaikua hallituksesta. Ehkä Matti?

    [2007] Kuinka pitkälle kanslaisten olisi hyvä tietää ja ymmärtää millaisen henkilön he valitsevat eduskuntaan? Dilemma, joka syntyy yksityisyyden hyvin perustellusta suojasta sekä suuressa mielenkiinnossa olevasta sensaatiokirjoittelusta toisen henkilökohtaisena arviona - on merkille pantavaa.

    Kuinka paljon henkilö omasta yksityisyydestään peilaa tapojaan yhteisten asioiden hoitoon, on jo kansalaisia kiinnostava seikka.

    Matti Vanhanen on peruskansalainen, aikaisempi puolijournalisti, joka on valmennettu hyvin meneillään olevaan vaalitaisteluun. Mitään merkittävää uutta ei puheesta silti heijastunut.

    Päämääränä on jatkaa omaa aloitettua linjaa, jossa toimitusjohtajan rooli on korostunut. Eurooppalaisena toimitusjohtajana Vanhanen saisi todellisen osakeyhtiön selvitystilaan, sillä osakeyhtiöiden kuten muidenkin yritysten vahvuudet ja menestykset lähtevät työntekijöistä ja heidän motivaatiosta, kannustuksesta, huolehtimisesta sekä lujasta johtajuudesta.

    Suomi nimisessä "osakeyhtiössä" työntekijä - so. kansalainen voi monin paikoin huonosti, koska meneillään on jatkuva "YT-neuvottelu" kuinka yhteisöön kuulumisen oikeuksia jaetaan ja mahdollisuuksia järjestellään.

    On perusteltua sanoa, että "Suomi osakeyhtiössä" on satoja tuhansia tipahtaneita, luopuneita ja osattomiksi jääneitä - tuo määrä on suurempi, mitä subjektiivisesti - sumean logiikan läpi katselevat - nykyhallituksen vastuunkantajat näkevät.

    Siinä mielessä Vanhanen on toimitusjohtaja tyyppiä, sanoaessaan haastattelussa tulos tai ulos -menetelmän olevan yksi instrumentti hallitustyöskentelyssä - olisiko juuri tuolla instrumentilla vieraantunut ja syrjäytynyt 300-400.000 suomalaista paitsioon ja tukiverkostojen ulkopuolelle?
  • 3

  • Politiikka ei ole rikki, vaan se muuttui nokitteluksi

    Ilkka Luoma 
    Politiikka on tunnetusti yhteisten asioiden hoitoa - yhdessä tai todellisuudessa erikseen. Yhteisiä asioita on heti sen jälkeen, kun on enemmän kuin yksi ihminen ja he jakavat jotain yhteistä - vaikkapa ravinnonsaantomahdollisuutta.

    Tämän päivän politiikka on parlamentaarista, jossa keskinäinen erilaisten yhteenkuuluvuusryhmien erilaisia ajatuksia, tavoitteita ja keinoja koetetaan sovitella - demokratiassa enemmistöperiaatteella.

    Vaalit on osa demokratiaa ja tänään Suomessa parlamentaarinen eduskunta ei muistuta kansakuntaamme kuin noin 70 prosenttisesti. Loppuosa on äänestämättömiä. On oletettavaa, että, jos äänestys olisi vakavasti 100 prosentin aktiivisuudella - olisi eduskunta toisen näköinen - ehkä enemmän perussuomalainen.

    Nyt politiikka on hallituksen suvereniteettia, siksi vakava kriisi on päällä, jota vielä halutaan "liioitella" - uhkaamalla jopa toisesta aallosta. Tosin evoluution oma puolustautumiskoneisto immuniteettina on kiirehtimässä apuun - osa kansasta saa vastustuskyvyn ja Korona siirtyy muille maille tai evoluution omaan tuotekehittämöön.

    Politiikka ei ole koskaan rikki, sen sijaan se on muutoksessa hitain askelin. Kuten nyt Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni nosti nousevan eläkeiän framille. Uusi valtiovarainministeri Matti Vanhanen oli jotain hoksannut jo Rukan lumilla.

    Nyt nähdään kuinka helposti tässä kriisissä muutos tapahtuu - onhan tässä kriisi apuna ja työtä pitää tehdä ja sehän onnistuu, kun ihmisiä ei lasketa eläkkeelle, mutta mitä he tekevät, kun automaatio, tekoäly ja maailmanlaajuinen työn uudelleen jaon taistelu on yhä käynnissä.

    Politiikka ei ole rikki, mutta yhteenkuuluvuusryhmien keskinäiset välit saattavat olla rikki. Oppositio huutaa maahanmuuton vastaisuutta ja toinen huutaa uutta työvoimaa - osaajista - ulkomailta, kun omista ei löydy!

    PM Sanna Marinin kutistunut NNV-hallitus käy omaa analyysia, kuuntelua ja ratkaisupäätöksiä - sopivalla viiveellä. Viive on ollut hyväksi - emme ole 'Talous edellä' -ruotsittuneet!
  • 4

  • Odottaako meitä toinen aalto vai oliko tämä tässä? Korona­epidemia ei ole ryöpsähtänyt, vaikka vapaus on lisääntynyt

    Ilkka Luoma 
    Virus on olio tai eliö. Se on kuitenkin varmaa, että viruksia on ollut koko biosfäärillisen elokauden ajan; alun hämäristä nykyaikaan. Erään teorian mukaan meidän ihmistenkin Elämä on lähtöisin mikrobeista - syanobakteereista*. Viruksilla on lisääntymiselle ohje, kaava ja täyttymys - evoluution ohjastamana, kuten meilläkin.

    Evoluutio muotoilee omin sävelin Elämää, toteuttaen kilpailullista sopeumaa

    Tämä sopeuma tarkoittaa myös Elämän vahvuutta. Onkin sanottu, että heikko tulee syödyksi. Niin viruskin Elää, se etsii itselleen isäntäkasvia, nyt Koronassa näitä uhreja on kasautunut ikääntyneistä ja perussairaista - onko tämä sitä viruksellista heikon syömistä?

    Evoluutio oli ovela omassa tuotekehitysohjeistuksessaan - se loi immuniteetin kaikkien suojaksi - lopulta

    Tuo immuniteetti kasvaa ajassa, ja alussaan sen kehittyessä on aina kunkin, vaikkapa viruksien etsikkoaika, kunnes 'ovi menee kiinni', kun immuniteetti rajaa immunisoidun viruksen kunkin isäntäkasvin Elosta ulos - turhana, koska virus ei saa lisääntymiselleen kasvualustaa.

    Toinen aalto tarkoittaa tuotekehitystä

    Jos katsoo automerkkejä vuosimalleittain - näkee miten tuotekehitys on tehnyt tehtävänsä. Muutos johonkin suuntaan on tuotekehityksen ilmentymä. Samoin virukset tuotekehittyvät evoluution tahdissa.

    Emme tunne evoluution tapaa ohjastaa maanpäällistä Eloa, jossa virus, ihminen, muurahainen ja sinivalas ovat Elon ilmentymiä ja evoluution kehitysjuoksussa olevia olioita ja eliöitä.

    Virukset ovat olleet "aina" ja tulevat olemaan niin kauan kuin biologista lisääntymistä tapahtuu - sekin evoluution ohjastamana

    Tässä kohdin jokainen voi asettaa evoluutiolle oman haluamansa tehtäväkuvan ja nimityksen. Puhutaan universaalista käyttöjärjestelmästä, ja nyt arvaillaan mikä versio on vallalla. Tuolle universalismille voidaan antaa myös mystisempiä nimiä.

    Toinen aalto tulee varmasti. Se on sitten eri asia, onko se tuotekehitysversio Koronasta - vai aivan uusi viruslaji - jääkööt kunkin pohdittavaksi.
  • 5

  • Kaunista ihmistä pidetään yhä usein tyhmänä, ja siksi Pihla Hintikka ei aina kerro tekevänsä mallin töitä – Nyt hän kirjoittaa mallimaailman viehätyksestä sekä sen rumasta puolesta

    Ilkka Luoma 
    Kuluneen osuvasti todetaan, että kauneus on katsojan silmissä. Silmät ovat jo valontaittokyvyn ja - herkkyyden osalta yksilöllisiä ja sokeakin kokee kauneutta - tavallansa - kuulemastaan tai vaistolla jostain sellaisesta, mitä me normaalisti näkevät emme herkisty aistimaan.

    Kauneus on myös ihastusta omakuvaan, jota voidaan kohentaa erilaisin markkinatalousilmiöiden menetelmillä. Muoti on osa mainosmaailmasta, jossa kohennus tapahtuu suosituimmuuden, yllätyksellisyyden ja painosteellisuuden yhdistelminä.

    Kauneutta tavoitellaan huomion saamiseksi

    Huomiota taas haetaan lopulta syvimpien tarpeiden pohjalta - halutaan yhteenkuuluvuutta lopulta yksilöön, jonka kanssa ollaan valmiit jatkamaan rakkaudella sukua, tai jos ei onnistu, niin kokemaan rakkautta - hyvän olon ja onnellisuuden tunteena.

    Kauneus on aikakausi-, kulttuuri- ja perinnetuote

    Mustassa Afrikan bushmannien kylässä kauneus koetaan eri lailla kuin markkinamainosmaailman mekassa - Ranskan Pariisissa tai Italian Milanossa. Esinekin ja ajatuskin voi olla kaunis ja hyvää mieltä tuottava!

    Kauneuden yhdistäminen viisauteen, älykkyyteen tai osaamisen kirkkauteen on kaukaa haettua yhdistelyä. Sekin on turhaa, että kaunista blondia pidetään yksinkertaisena. Kauneus ja kateus kuin viisaus ovat toisiaan kiihdyttäviä funktioita.

    Kauneus on keino herättää huomiota, mutta on edelleen katsojan silmissä


    Australian aboriginaalit kuin Grönlannin eskimot kokevat eri lailla kauneuden ja viisauden kuin New Yorkin Manhattanin Fifth Avenue' lla tai Shanghai' n muotikaduilla - puhumattakaan Kiinan Anhuin maakunnan Luanin kaukaisimmissa kylissä.

    Kauneutta ja viisautta koetaan siis erilailla - riippuen kyvystä ja herkkyydestä nähdä ajatukset kasvoista

    Kauneus voi jatkua kasvoista alaspäin, mutta viisaus asuu aina päässä, oli asenne siihen mikä tahansa. Aivot tuottavat älykkyyttä ja aivot muodostavat myös kuvan nähdystä - oli se sitten kaunista tai rumaa.

    Sen me tiedämme, että ihminen loi sanastoonsa adjektiivit.

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti