perjantai 29. marraskuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 28112019 - V


28112019

...
  • 1

  • Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan ensimmäisenä maanosana maailmassa

    Ilkka Luoma 
    Ilmastohätätila - se on vain yksi osa ympäristöllistä muutosprosessia, joka on paljolti ihmisperäistä ja pitkälti myös hallitsematonta. Ympäristössämme, ja erityisesti biosfäärissä vallitsevat hitaiden muuttujien pelisäännöt, joita meille monin osin tuntematon evoluutio sopeuman ja hallitun kilpailun kaavoilla nyt-tilassaan operoi.

    Biosfäärilliset muutokset ovat evoluution kellotaajuuden vuoksi hyvin hitaita - hitaampia kuin meidän ihmisten vaikutukset omassa kasvuhokemassamme, joka on vallannut niin talousasiantuntijat, poliitikot kuin osin kuluttajatkin, jotka elävät osaksi näyttö- ja vertailutaloudessa. Mutta ei niin paljon pahaa, ettei hyvää!

    EU oivalsi hätätilajulistuksen käynnistävän tutkimusprosessit ja tuotantoprojektit, jotka keskittyvät ennennäkemättömällä voimalla näiden ympäristöongelmien kimppuun ja heureka, noista prosesseista ja projekteista saattaa syntyä "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" tilanne, jossa saadaan toimeliaisuutta näivettyvää tuotantotalouteen, mutta myös tuloksia meitä kaikkia elättävälle biosfäärille ... siis win-win tilanne, aidosti?

    Ehkä tarvitaan tuolle ympäristökorjausmobilisaatiolle kaveriksi myös voimakas kulutusvähenemä, varsinkin täällä meillä lännessä, jossa ympäristöjalanjälki per capita on tuskaisen suuri.

    Me osaamme osoittaa sormella Kiinaa, jossa 1,4 miljardia ihmistä tuottavat eniten absoluuttista hiilidioksidia ilmakehään, tosin me haluamme unohtaa, että Kiina tuottaa suurimman osan siitä tavarasta, mitä me kulutamme.

    Kiina ei pakota ostamaan, vaan me ostamme vapaaehtoisesti - eli kulutamme, ja Kiina ottaa harteilleen tuon meidän kulutuksen tuotantohaittajäljen. Kuinka moni länsiyhtiö riensi Kiinaan, halvan toverin vuoksi, josta syntyi osaltansa maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu!

    Kuitenkin tuo julistettu ilmastohätätila on hyvä keksintö, sillä se parhaimmillaan käynnistää uutta uskoa huomiseen, sillä mobilisaatio kykenee hämmästyttäviin suorituksiin, kun on tosi kyseessä.
    Voimme haastaa näin US' nkin!
  • 2

  • Homo voi olla persu ja musta tykätä Trumpista

    Ilkka Luoma 
    Koko vasemmiston aatemaailma on ollut jo pidempään lahottajien kourissa. Aatteen palo on rapautunut maallistuneen ostosjuhlinnan kohdatessa myös toverien kulutusjäljen. Kun porvari on saanut rehvastella tuplapakoputkilla, on toverikin palkkojen noustessa saanut maistaa näyttö- ja vertailutalouden ihmeellistä maailmaa. Näinkö maallistuminen on tehnyt tehtävänsä ja aatteen jalous jäi jonnekin Forssan historiaan, kun oli ideaa tehdä jotain todellista.

    [2013] Vasemmisto on myös kadottanut aatteensa, he ovat rämettäneet keinonsa yhtenäistää kahtia revittyä kansakuntaa. Vasemmisto ja demarit (+ osa vasurivihreistä) yhdessä olisivat myös suurempi kuin Kokoomus, se olisi siis Suomen kakkospuolue, jolloin Kokoomus tipahtaisi kolmoseksi – sen todelliseen asemaansa kokonaiskansakunta ajatellen, ellei se sitten saisi kiinnitettyä itseensä ruåtsalaisia, kristillisiä ja osaa vihreistä?

    [2007] Demarien on aika luoda nahkansa - joukkuehenki on vain kadoksissa

    SDP:läiset etsivät kiihkeästi uutta ulosmenotietä kansalaisten pariin - YLE/Teema esitti mielekiintoisen dokumentin työväenliikkeen osuustoiminnasta Elannosta.

    Demarien tappio ei ollut suuri, se oli vain näkyvä ilmiö Niinistönä, kadonneena puolueohjelmana sekä otteen menetyksestä kansalaisiin. Joukkuehenkeä etsitään nyt piireistä ja osastoista - huomaamatta mitä yhteishengestä etääntynyt kansakunta olisi tarvitsemassa.

    Demarit yhdistetään ammatttiyhdistysliikkeeseen, kuten punaisemmatkin - miltei aateveljet ja -sisaret. Tuo napanuora oli tarpeellinen kun työväestölle haettiin status ja asema. Nyt ei ole työväestöä, tai sitten kaikki ovat sitä. Napanuora poikki ja historiallinen Elanto/ E-liike henki päälle huolehtijana ja johtotähtenä. Kaiken ei tarvitse olla markkinaosuustaisteluvingutettua kulukarsinta maksimivoittopyydemetsästystä.

    Demareilta puuttuu valovoimaiset ja karismaattiset johtajat. On älykköä, ammattiyhdistysjyrää ja takavuosien toveriaatetta. Vanhan remmin olisi tuettava uusien syntyä hierarkian yläkertaan.
  • 3

  • Perussuomalaisten kannatus nousi taas roimasti – näin tutkijat ja puolue itse kommentoivat ennätysmäistä suosiota

    Ilkka Luoma 
    Perussuomalaiset voivat nousta 25 prosenttiin ja se vaatii muilta konkreettisia toimia!

    Tutkimukset kielivät, että Suomessa on vakaasti viidesosa kansasta reviiripuolustajia. Siis isänmaa, suomalaisuus ja omista huolehtiminen. Tuntuuko tuo kolminaisuus pahalta? Ei tunnu. Mikäli perussuomalaiset saavat lisää yhteiskunnallista asiantuntijuutta ja ympäristöosaamista - voi kannatus vakiintua jopa neljäsosaan.

    Tuon ps-kannatuksen noustessa mahdollisesti neljäsosaan, jää vasemmistoliikkeelle vain yksi mahdollisuus: demareiden ja Vasemmiston on yhdistettävä voimansa, jolloin toveripiiri kasvaa suunnilleen samaan eli neljännekseen.

    Pitääkseen valtiolaivan peräsimen hallussaan, on toveripiiriin ohjelmallisesti integroiduttava DeGrönan eli Vihreiden kanssa, jolloin vihertynyt kaveruus yltäisi jo jopa lähemmäksi puolta koko kansakunnasta, kuitenkin noin 40' een prosenttiin.

    Entä pääoma eli porvaririntama? Kokoomus reivaa linjaansa lähemmäksi ihmistä ja kestävää kehitystä ja muodostaa ohjelmaunionin Keskustan uusvoimien kanssa, ja näin saattaisi asettua kolmannekseen kansastamme.

    Vaa' an kieleen pääsisivät sitten pienpuolueet, eli pienvähemmistöjen ohjelmaliikkeet, joiden liikkuminen kahden valtablokin välissä olisi kiinni valtapyyteiden tuulensuunnista. Harry Harkimo saisi edelleen harrastaa yksinpurjehdusta Kokoomuksen apupuolueena.

    Kaiken tuon ylläolevan maalailun voisi peittää uusi kansalaisliike - "Isänmaallisen vastuun ja omavaraisuuden kansalaisunioni"

    Jos vielä radikaalimmin maalailemme, niin jossain halla-aholaisuuden nosteessa Keskustakin imeytyy persujen syleilyyn - juuri tuon kotikutoisen omavaraisuuden ja reviiriajattelun vuoksi.

    Olihan PS' n aatepalon alkuydin Veikko Vennamossa, joka oli ennen - kauan sitten presidentti Urho Kekkosen hyvä ystävä ja Maalaispuolueen harras kannattaja, mutta sitten ...

    Olisiko aika nyt yhdistyä täälläkin, jottei koko vasemmiston löytäessä toisensa - olisi liikaa punaista näkeviä?
  • 4

  • Trump allekirjoitti Hongkongin demokratia­mielenosoittajia tukevan lain, Kiina uhkaa vastatoimilla

    Ilkka Luoma 
    USA' lla on oikeus laatia sellaisia lakeja kuin sen lainsäädäntökoneisto haluaa, onhan tuo lakikokoelmien säätäminen kunkin itsenäisen valtion suvereeni oikeus. Tosin Suomi EU-maana joutuu synkronoimaan lakinsa EU-direktiiveihin, jottei "itsenäinen lainsäätö" astu EU-Brysselin varpaille.

    US' lla ei ole tällaisia itsenäisyyttä heikentäviä ominaisuuksia. Mutta sillä on toki diplomatia ja ratkaisukeskeisyys, jolla yhteistoiminta muun maailman kanssa jotenkin toimisi, huolimatta trumppistisesta uusnormaalista, jossa "uhataan, kiristetään ja pakotetaan" ---

    Nyt ei ole kyse pakottamisesta, vaan selvästä ilmoituksesta, että haluamme puuttua eli sekaantua toisen itsenäisen valtion sisäisiin asioihin. On varmaa, että tuollainen kannanottolaki saa vastatoimet Kiinasta - ja juuri nyt kauppakriittisellä hetkellä, jolloin olisi huokaistu, ... tai sitten alkaa uusi ennennäkemätön hampaiden kiristely - meillekin vaikuttavin tapahtumaketjuin.

    Nyt katsotaan miten trumppistinen diplomatia kutoo verkkoja - joko omaksi hyödyksi tai sitten itselleen haitaksi. Kiinaa se ei paljolti haittaa, sillä Peking kantaa muutoinkin vastuun Hongkongin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta - sopimuksien mukaisesti. Jäämme odottamaan Kiinan keskushallinnon vastareaktiota, kun se samalla palauttaa järjestyksen ja rauhan HK' hon.
  • 5

  • Ranskan Macron puolusti lausuntoaan ”aivokuolleesta” Natosta – ”Herättely oli tarpeen”

    Ilkka Luoma 
    1960-luvulla, kun Ranskan presidenttinä oli särmikäs Charles De Gaulle, ei Ranska ollut Naton aktiivitoiminnassa mukana, toki jäsenenä, mutta passiivisesti. De Gaulle' lla oli omat syynsä tähän.

    Se kuitenkin tiedetään, että Euroopassa Ranska ja Saksa ottelevat johtajuudesta, jossa useimmiten Ranska on jäänyt kakkoseksi. Onko nyt näin, että Ranska hakee ykköstilaa - voi olla, sillä Saksan nykyinen liittokansleri Angela Merkel on poistumassa sivuun ja sivalsi viimeisiä kertoja: Nato on kuulemma tarpeellisempi nyt kuin kylmän sodan vuosina -osapuilleen näin HS-uutisessa kirjoitettuna.

    Saako nyt nuori Ranskan presidentti Emmanuel Macron kurinpalautuksen, tai viestin US' sta, joka on muuten Naton ainaissotilasjohtaja - vaikka pääsihteeri tulee siviiliasioissa usein "pienistä maista". Voi olla, että Naton ääni kellossa ei olekaan niin toraisa Macronin "aivosähkökäyrän nollausilmoittelusta" huolimatta, joten Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg käy kysymässä onko jotain, jolla saadaan tuo aivokäyrä ranskalaistenkin näkökulmasta hereille.

    Ranska halunnee omaa kokonaan eurooppalaista puolustusta. Sekin tiedetään, että Ranskalla on historillisia siteitä itään - Venäjälle, jo tsaarien ajoilta. Ehkä Ranska näkee EU' n voimistuvan juuri eurooppalaisten keskinäisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla, johon ranskalaisittain Venäjälläkin olisi rooli, joka takaisi Elysee-palatsin mukaan paremmin kokonaisvaltaisen Eurooppa-turvallisuuden. Onhan Venäjä suuri osa Eurooppaa ja puskuri Aasian suuntaan.

    Ehkä Macronin kuningasajatus on Venäjän mukaan otolla yhteisturvallisuushankkeeseen se, jossa Venäjä lännen vihollisuhkakuvasta poistamalla takaisi parhaiten Euroopan vaikutusvallan kasvun ja rauhan, kun nyt US ja Kiina vievät kaiken. Ehkä Macron on oivaltanut myös sen, ettei Venäjää tule laskea kiinalaisten taskuun?
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti