lauantai 2. toukokuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 01052020 - IV


     01052020


...
  • 1

  • Luomisen pilarit hehkuvat Hubble-avaruusteleskoopin kuvassa – Kuuluisan kuvan uudempi versio näyttää, miten tähtiä syntyy

    Ilkka Luoma 
    Napakymppi! Tämä innostaa puolittaisesti henkisen orgasmin partaalle, niin ennustelijat, monitietäjät, kosmologit kuin eripuraväittelijät - matemaatikkoja unohtamatta, joiden mielestä se totuus on "tuolla jossain ylhäällä", mutta sellaisena, että se voidaan esittää niin eri tavoin ja sen myötä ymmärtää myös niin moninaisin selittein.

    Kuva on aina historiaa. Emme tiedä millainen tuo Elämän pylväät on nyt. Vaikkapa jätti-imuroinnin myötä kadonnut madonreikään luoden uusia universumeja uusille Elämän muodoille, joiden lähtökohta on kuitenkin aina noissa neulansilmissä (Big bang teoria).

    Noita avaruudellisia kuvia voidaan esittää kaikilla aallonpituuksilla, ja niitähän on paljon, kuin maailmassa ihmisillisiä mielipiteitä täysin todisteettomista asioista.

    Avaruus on kaukokatselua tekniikoiden läpi

    Tuo tekniikan tuoma kuva on taas altis ihmisimieleisten selitteiden armoilla, jotka taas koettavat todisteellistua toistettuihin kokeisiin ja enemmistön ajallisiin hyväksyntöihin.

    Emme tiedä kaikkia kuvantamismenetemiä tuon Elämän pylväiden esitysmoodeina

    Eri tapoja kuvantamiseen jää pimentoon ja näin ollaan valmiit tuohon hedelmälliseen tai hedelmättömään debattiin kunkin mielipiteestä, kun sitä kaikkeuden tietämystä meillä ei ole - vaikka Albert Einstein koetti viimeisinä vuosinaan yhtenäistää kaiken.

    Mutta HS-juttuna mentiin kerralla asiaytimiin - myös verrantoina

    Kaksi erilaista kuvaa samasta asiasta, kaukaisverrannon saamme omasta eduskunnastamme, josta esiintyy usein liian monia versioita samasta aiheesta ja samasta tulevasta lopputuloksesta, kun kukaan noista 199 ei totuutta tiennyt. Entä nyt, kun Korona on yhtenä kuvana kaikkien silmissä, mutta siltikään emme tiedä sen taakse kuin eteenkään.

    Elämän pylväät, voidaan nekin kuvantaa vielä myöhemmin aivan uudella tavalla, kunhan saamme tekniikat ja ymmärryksemme kuntoon. Huomisen suureksi ajatusmaailmaksi tullee mittakaavat, aikajänteet ja pysähtyneisyys - siis äärettömän lyhyessä hetkessä - pysähtyneisyytenä!
  • 2

  • Suomalaisprofessori: Korona­virukselle kehittyy immuniteetti, mutta kaikki virusta kantaneet eivät ehkä saa sitä

    Ilkka Luoma 
    Reino Keränen: Hyvä kun on näitä rauhallisen maltillisesti
    aiempiin kokemuksiin vetoavia huomioita ja päättelyjä.

    Toivoisin lisää palstatilaa näille,
    kiistanalaisten kärjistysten sijaan.
    Ensimmäiseksi: Emme voi tukahduttaa viruksia. Nuo elämän ja kuoleman rajamailla olevat mikrobit ovat olleet "aina" - niin kauan kuin on ollut nykytietomme mukaan "isäntäkasveja" - nyt virukset kilpajuoksevat evoluution tahdittamana ja Korona on vain yksi satojen - tuhansien erilaisten joukossa.

    Voimme löytää Koronalle - nyt tämän tyyppiselle - rokotteen, voimme saavuttaa immuniteetin ja vahvat kuin normaalikuntoiset selviävät siitä, ellei jokin vierustauti heikennä kokonaispuolustusta.

    Emme tunne viruksien menetelmiä hyvin. On paljon arvailuja, ja kokeiluja, testejä ja ikuista rokotekehitystä. Koronakin saa rokotteensa, mutta se ei toimine enää sen palatessa täysin mahdolliselle toiselle kierrokselle, joka on nyt monille pelon piirissä.

    Yhdysvalloista aikanaan liikkeelle lähtenyt Espanjan tauti (siis pinnalle tietoisuuteen nousu) oli tappavimmillaan juuri toisella kierroksella. Uhriluku nousi miljooniin. Eikä 1957 pinnalle noussut aasialainenkaan ollut "armelias" kuten nykyinen Korona.

    1968 oli vuorossa hongkongilainen - molemmat nuo tuottivat paljon immuniteettia - oli oikeaa laumasuojaa; entä nyt, kun Korona etsii tyhjiltä kaduilta "isäntäkasvia" - nythän niin monet ovat piilossa, ja immuniteettia ei pääse muodostumaan.

    Se on selvää, ettemme voita koskaan virusta. Se on ollut jo satoja miljoonia vuosia, ja käynyt pitkän kehityskaaren - ollen aina tehtäväänsä tarkoituksenmukainen. virushan ei sinällään tapa, ei ainakaan tietoisesti, kuten ihminen. Scifistit voisivat virittää monenlaisia tarinoita viruksien jumallisista tehtävistä olla raivaajia, jotka toteuttavat sopeumaa ja soveltuvaa vähentämistä, jotta harmonia säilyisi.

    Biologia on varmaankin kovin yksinketaista, kunhan vain oivallamme sen. Me ihmisinä olemme yksi osa tuota biosfääriä, jossa tuo virus vaeltelee etsien "isäntää". Se on löytynyt jo miljoonia vuosia. Virukset jatkavat, kun meistä on jäljellä vain muisto, jonkin toisen eliön geeniperimässä. Toivotonta - ei, sillä kaikella on tarkoituksensa. Elämä on - aikansa!
  • 3

  • Saksan lentojätti Lufthansa saattaa olla hakeutumassa velkajärjestelyyn – kiinteät kulut noin miljoona euroa tunnissa

    Ilkka Luoma 
    Lentokone on kiireen merkki - täytyy päästä nopeammin yhä useampiin kohteisiin

    Nopeus tuo ulottuvuuden yhä kauemmaksi. Lentokoneita on yhtäaikaa ilmassa keskimäärin tuhansia - maailmamme ilmakehässä, ja jokainen niistä imee valtavalla voimalla meitä ihmisiä ja hengittävää biosfääriä elättävää happea. Lentokoneen moottorit sammuvat ilman Elämälle välttämätöntä "räjähdysainetta" - happea!

    Me viritimme oman kellotaajuutemme kasvuhokeman tahdissa ylitse meitä kaikkia säätävän evoluution oman vuosisatamiljoonaisen elämää tahdistavan kellotaajuuden.

    Lentokone on huipputeknologinen kokonaistuote, joka luo valtavasti työpaikkoja, liike-elämän kasvua, voittoja sekä pitkiä alihankintaketjuja, jotka ne jo vaikkapa "vain" siipisalkojen tekona Suomessa on sekin huipputeknogiaa ja vaatii erityisosaamista ja tarkkaan valittuja raaka-aineita. Tätähän kaikki haluavat - selluloosasta lentokoneiden siipisalkoihin!

    Lentokoneteollisuus on monien valtioiden lempilapsi - US' ssa valtion monin tavoin tukema Boeing, EU-Euroopassa Airbus, jota myös tuetaan niin paljon valtioiden tahoilta, että amerikkalaisten kesken on melkoinen kädenvääntö käynnissä.

    Kaukana idässä maailman suurin liukuhihna ja vientivaltio Kiina nousee omalla matkustajalentokonetuotannollaan näiden kahden rinnalle.

    Ei vain lentokoneet, vaan kaikki niiden tarvitsemat oheispalvelut. Peking-Tianjinin uusi lentokenttä työllistää kaikkiaan 240 000 ihmistä! Ja puskee ihmisiä läpi automaatiokäsittelyn - miljoonia ja miljoonia. Me haluamme lentää - se avaa maailmaamme. Olemme uteliaita - pitää nähdä enemmän, nopeammin ja yhä kauempaa.

    Luonto ei kiitä. Lentäminen on evoluution luoma järjestys tietyille eliökunnan kohteille - linnuille, joiden lentämisen hyötysuhde on kaukana edellä omista koneistamme. Linnut eivät saastuta, ne ovat sopeutuneet biosfäärilliseen kokonaiseloon, eivätkä kuluta yhtään enempää kuin on niiden biomassapaino kokonaisuudesta. Entä me ihmiset, miten kulutusjälkemme meitä elättävään luontoympäristöön?
  • 4

  • Päivi Nergin nimityssotku on saanut keskustalaiset kysymään: kuka johtaa Sanna Marinin hallitusta – pääministeri vai Antti Rinne?

    Ilkka Luoma 
    Perinteellisesti puolueen puheenjohtaja on myös tilanteen niin kansan salliessa pääministeri. Ehkä tässä kohdin äänestäjät haluavat nykyisen PM Sanna Marinin myös Sosiaalidemokraattien puheenjohtajaksi. Se olisi sitä perinne politiikkaa.

    Nyt hallitus on viisikko ja näistä monitahokkaista - jopa kuusikkona - on huonoja kokemuksia. Siispä demareiden täytyy voittaa ensi eduskuntavaaleista reilumpi voitto.

    Miten se saadaan? Vaihtamalla puheenjohtaja vai asettamalla puheenjohtakaksi ideologi, joka johtaa SDP' n aivan uudelle vuosikymmenelle; onhan tuosta Forssan hengestäkin jo aikaa kulunut.

    Nyt on puolueen täysreformin aika - uudistua nyt näihin käsillä oleviin haasteisiin - alkaen ympäristöstä ja päätyen kulutuksellisen vähentämisen linjalle, joka tarkoittaisi Elämänarvojen täysremonttia.

    Jospa Sanna jatkaakin pääministerinä ja puheenjohtajaksi valiintuu uudistaja, mutta mistä? Antti Rinne, joka Keskustan juonena ajettiin tietoisesti valtiolaivasta sivuraiteelle, mutta demareiden itsensä mallintaen jätettiin puolueen puhenjohtajaksi.

    Antti teki hyvän työn - ajoi tilanteen ehkä tietoisesti sellaiseen asentoon, josta aukesi maailman nuorimmalle pääministerille väylä aina valtiohuipulle saakka.

    Työtä on paljon, ja yhden vaikkakin tärkeän kansliapäällikön paikka on pientä nyt käsillä olevan yhteiskuntatilanteen edessä. Demareiden ei kannata tässä leipoa asiaa pitkään. Keskusta voi ottaa ja lähteä, ja tuolloin Sannan jatko on Jussi Halla-ahon perussuomalaisista kiinni - tosin tällöin hallitus olisi vahvemmalla pohjalla.

    Entä Sannan ja Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin yhteistyö, josta oltaisiin voitu odottaa pidempää tahdistusta valtiolaivamme ohjastukseen. Näin ajatellen Päivi Nerg kuittaa kansliapäällikkyyden [!] ja Sanna asettuu kesällä demareiden puheenjohtajaksi. Kestääkö henkinen kantti, kun kotona on pieni lapsi.

    Ratkaisu on vahva puoluesihteeri, joka ottaa käytännössä SDP' n käsiinsä ja Sanna hoitaa valtiolaivaa. Kuka tuo puoluesihteeri voisikaan olla?

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti