EU on ulkopolitiikaltaan ja sen vaikutteiltaan maho talouden jättiläinen, jossa ollaan pohjoisen ja etelän talous- ja velkavedenjakajalla, kuten me suomalaiset idän ja lännen vedenjakajalla.
Olemme suomalaisina "pussin perällä" tuon maailmallisesti toisen ydinasesuurvallan vieressä - omin historioin, omin perintötekijöin kuin kokemuksinkin luottamuksesta (tai sen puutteesta) niin länteen kuin itään.
Olemme nyt ratkaisevasti vedenjakajalla huomisen toimeentulon ja omavaraisen itsenäisyyden tavoittelun tiellä. Nyt ratkaistaan sidos johonkin sellaiseen, joka on vain talouden jakoa, mutta ei vähäisestikään yhteenkuuluvuutta historina, perinteinä kuin kielinäkään.
EU on kansojen sulatusuuni, kuten US omillaan - omine ongelmineen, mutta myös hyötyineen, kuitenkin siten, että US on ollut maailmanmahti, joka on kyennyt turvaamaan erinomaisesti omat etunsa ja pyrkynsä. Entä EU - entä Suomi suomalaisina?
On ratkaiseva askel lopunkin itsenäisyyden menetykseen, jos joudumme takaamaan muiden velkoja. Saattaa olla, että suunnitelmissa on tuottaa sellaista velkaa valtioille - jopa yrityksille, ehkä suoraan kansalaisillekin, jota ei koskaan makseta takaisin, jolloin takausvastuu on sitaateissa.
Entä arveltu verotus? EU-jäsenmaat ovat edelleen kovin erilaisissa "lähtökohdissa" ja menettelytavoissa kuinka rahallista koheesio-ostovoimavirtaa haetaan ja sitä käytetään. Toiset ovat hienostuneesti ovelia saannon pyryissään ja toiset jopa säntillisen uskovaisia 'EU-brysselin taloussatraappeja' kohtaan.
EU on kahden kauppa - Saksan ja Ranskan. Me Suomesta edustamme ~1,5 prosentin päätösvoimaa - tosin eräät ratkaisut vaativat yksimielisyyttä - ainakin toistaiseksi. Se onnena meille? Missä seisot Suomi ja suomalainen, kun nyt ratkotaan itsenäisyysrippeidemme virtaa? Jääkö meille vain 'Maamme, Finlandia ja Topeliuksen sadut'?
Kuka kertoo ne hyvät puolet, jos ryhdymme yhteisvastuullisesti tuohon 500-1 000 miljardin tukipakettiin?
Omavaraisuuden eli tässä kohdin luottamuksen saavuttamiseksi on sen alkuna nämä suojavarusteet omiin käsiin sitä suurinta omavaraisuuspyrkyä, mihin jokainen itsenäisyyttä kaipaava valtio hakeutuu.
Globaalitalous ja sen synnyttäjänä lisääntyvä voitontahto kilpailukyvyn funktiona vei omaehtoisen valmistuksen sellaisiin maihin, joista oli helpointa saavuttaa "varmaa kysyntää" näin Suomestakin alkoi "työllistämisen virta ulos" - Kiinaan, jonne mentiin lähinnä kolmen syyn vuoksi:
Kolme syytä siirtää tuotantoa Suomesta Kiinaan olivat: 1) Halpa ja ahkera toveri, maailman suurimman liukuhihnan vierellä tuottamassa halvemmalla kuin missään muualla, riittävää laatua, 2) Heti kiinalaisen tuotantolaitoksen oven takana maailman suurin sisämarkkinapotentiaali - tuottamaan riittävää kysyntää saavuttaa sitä suurinta voittoa ja 3) Kiinassa oli alussaan liki olemattomat ympäristölait, jotka mahdollistivat omien tuotannollisten ympäristöhaittojen siirtämisen "kiinalaisten taskuihin".
Noiden kolmen syyn vuoksi suomalainen - Kemijärveltä - Salcomp Oy siirsi koko tuotannon Kiinaan. Tuosta alkoi voimallisempi "löytöretkeily" maailman suurimpien automatisoitujen liukuhihnojen äärelle ja nyt, kun tuota työllistämisen virtaa on ollut kaikkialta maailmasta, juuri Kiinaan - on se aikaansaanut Kiinasta maailman suurimman talouden (bkt/PPP - IMF 2014/-15).
Nyt moni kaipailee siirrettyä työllistämistä takaisin kotiin
Niin myös Koronan aikaansaaman seurannaisongelman suodattamiseksi - hengitysmaskeina. Kuvaavaa tuossa kotimaisessa valmistuksessa oli tuo valmistuskoneiden hankinta juuri Kiinasta. Miksi sieltä? Siksi, että Kiinassa osataan tehdä parhaat valmistuskoneet - edullisimmin!
Mitä Kiina toi koko maailmalle?
Kiinalaiset mahdollistivat valtavan materiaalisen tavaravirran nostamaan valtioittain elintasoa - halpoina tavaravirtoina tyydyttämään kasvuhokemallisen näyttö- ja vertailutalouden kohotusta - aina yksilötasolle saakka. Saimme halvemmalla - enemmän.
Niin kauan kuin on enemmän kuin yksi ihminen - on luottamus Elämän peruskysymys
Hankitun luottamuksen eteen tulee tehdä aktiivisesti työtä, sillä menetetty luottamus ei useinkaan palaa, ja jos palaakin, niin sen eteen täytyy tehdä viisinkertainen määrä työtä menetetyn luottamuksen palauttamiseksi.
Nykyinen PM Sanna Marinin NNV-hallitus* on osoittautunut toistaiseksi luottamuksemme arvoiseksi. PM Marin puhuu selvää suomea, se ymmärretään ja mikä parasta, Sanna osaa tunnustaa tehdyt virheet. Tämä tunnusteellisuus on harvinaista perinnepoliitikoille, joiden puvustoon kuuluu 'teflonoitu berberiikka', puvuntakkeina, joiden pinnalta kansakunnan heittelemät kikkareet kimmahtelevat - jälkiä jättämättä!
Luottamus hankitaan, mutta valtaa voidaan ottaa ja usein juuri otetaan. Vallan ottanut ei useinkaan saa täyttä luottamusta, mutta hankittu luottamus kantaa ongelman yli - ymmärryksellä päättäjän inhimillisyydestä.
Luottamus on aina kahden kauppa ja suurimmillaan se voi olla reviireissä, joiden sisällä koetaan yhteenkuuluvuuden ja toisensa puolustamisen uhrautuvaisuutta. Luottamus siihen, että myös minä saan apua, jos joudun tahattomasti vaikeuksiin - on luottamuksen ydin.
Se vanha toteamus, että juuri hänet otan vierelleni sotarintaman juoksuhautaan, rinnalleni -oli se väkevin osoitus luottamuksesta. Oman hengen luovutus toisen käsiin - tosipaikoissa - kertoo edelleen syvimmistä luottamussuhteista. On myös tilanteita, joissa ollaan ylpeitä annetusta luottamuksesta. Aikanaan Suomen kansa luotti marsalkka C.G.E. Mannerheimiin - entä nyt, mihin me luotamme?
Luottamus on ravintopääomaa Elämän kaarelle, jossa on aina mitattu alku ja loppu
Tuon elonvirran aikana olisi lohdullista kokea luottamusvirtaa - aina ikäkausittain. Alussa vauvalla oli perittyä luottamusta ja kiintymystä äidin rintaan, josta elonvoima purkautui maitona. Ja viimeisen portin auetessa olisi turvaa kokea luottamusta omien lapsien läsnäolosta, kun irtautuminen Elämästä alkaa.
2 - Omavaraisuus on hyve, joka luo riippumattomuutta
Kun riippumattomuus on kohdillaan ja sen kylkeen on rakentunut aktiivinen kaikkiin ilmansuuntiin puolueettomuuspolitiikka - "sveitsittymisenä", on tuolloin erinomaiset mahdollisuudet omaan itselliseen ja omillemme ominaiseen yksilöelämiseen!
Omavaraisuutta rakennetaan tuon edellä olevan lisäksi omalla turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla, jossa jopa teknisorientoituneet puolustautumisen välineet ovat itse suunnitellut ja rakennetut. Näin ei esimerkiksi kansaa jakavassa HX-hävittäjähankkeessa ole - se on täysin ulkomaalaisriippuvainen.
Omavarainen valtio voi olla riippumaton myös aina lopulta epävarmoista yli rajojen kaupallisista verkostoista ja niihin kohdistuvista luottamustekijöistä. Luottamus** voidaan omavaraisuudessa rakentaa omanlaiseksi toimintakulttuuriksi. Luottamus on aina korkeimmillaan reviirireissä, jotka aina lopulta kohtaantuvat kaikissa eliölajeissa - myös ihmispopulaatioiden osalta.
Omavaraisuus on itsenäisyyttä ja nopeaa päätöskykyä, kun aina vääjäämätön kriisi tulee kohdille! Fiksu omavaraisvaltio pitää ystävät lähellä ja viholliset kaukana. Mikäli taas et voita vihollistasi - tee siitä ystävä. e [1]
II Maailmansota oli järisyttävä tuhoamiskoneisto - ihmisen itsensä toteuttamana. Emme puutu enää tuon sodan synnyn vaikuttimiin eikä tavoitteisiin, kuin yhdeltä osin - "Ei enää koskaan" -tämä kuultiin kaikkien toimijoiden taholta - sodan loputtua.
Tuon maailmansodan jälkeen on sodittu verisesti. Esimerkiksi Vietnamin sodan aikana pudotettiin enemmän pommejä kuin koko II Maailmansodan Euroopan rintamilla yhteensä. Niin - "Ei enää koskaan".
Tämän vuosituhannen kuuluisimmat sodat ovat olleet ja ovat osin edelleen: Afganistan 2001 -, Irak 2003 - 2016?, Libya 2011 - ja Syyria 2013 - . On muitakin - Afrikan Mali, Somalia, Jemen ja väkivaltaa uhotaan niin Persianlahdella, Venezuelan avustuskuljetuksiin jne ... Ei siis enää koskaan? ..
Ihmisiä sävyttävät: "Lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä"; olemme kulutuskerrannaisia kasvuhokemassamme - haluamme näyttää kuin riikinkukko peräsulkiaan - olemmehan näyttö- ja vertailutaloudessa. Minulla menee näin hyvin; tienaan paljon, autossani on neljä pakoputkea ja sieltä lähtee muhkea ääni. Tunnen erinomaisuutta, vertaillessani itseäni muihin.
Korona tuli avuksemme. Saimme näkyvyyttä taivaanrantoihin, vuoretkin kaukaa tulivat esille - saimme silminnähden kaukokatseisuutta, mutta vain silmillemme, entä teoillemme - myöhemmin, kun Koronakin väistyy taka-alalle tehden tilaan uusille.
Koronan seurannaisena vähensimme kulutustamme 30-60 prosenttia. Onko tuo se määrä jolla biosfääri ja sen Elämän monimuotoisuus pelastuvat? Ehkä, tai sitten sekään ei riitä.
Olemme jättäneet meitä kaikkia Elättävään luontokokonaisuuteen kumuloituvat ympäristöhaittajäljet, jo 150 vuoden ajalta. Lähinnä läntinen kulutusyhteisöllinen "lisää ja nopeammin" on tehnyt tehtävänsä.
Meillä täällä kulutusonnelassa on henkilökohtainen ympäristöhaittajälkemme ylivertainen ja se on paha rasti, jos yritettäisiin hillitä kehittyvien maiden ihmisiä kulutusvähenemälle. Onko heillä sama oikeus kuluttaa kuin meillä?
Oleellinen "sauliniinistö" toteamus, laina HS' sta: " ... Se, miten Euroopan keskuspankki ja myös Yhdysvaltain keskuspankki luovat uutta rahaa ja siten uutta velkaa valtioille, herättää Niinistön mukaan kysymyksen koko rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta. ... "
Tunnetusti keskuspankit luovat tyhjästä rahaa - ilman mitään katetta
Ennen oli kultasidos, se romuttui tuolloisen maailmallisen "päävaluutan" USD' n osalta - Bretton Woods´ ssa, US-presidentti Rickhard Nixonin aikana. Tuon sidekatkeamisen jälkeen USA on takonut vahvaa kauppataseen vajetta - ollen juuri merkittävän suuri ostaja ulkomailta*
Nythän jo Suomesta prof. Vesa Vihriälä maanittelee EKP-Euroopan Keskuspankin takomaan ostovoimarahaa markkinoille, jopa niin, että nuo "painokonerahat" ovat avustuksia - valtioille, ehkä yrityksille. Puhutaan jo helikopterirahastakin, jota jaettaisiin vaikkapa 2 000 euroa per EU-kansalainen. Mitä tuumaisit, mitä ostaisit?
Saksa on muuttamassa linjaansa. Se olisi näillä näkymin valmis yhteisvastuullisuuteen
Mikä käänsi saksalaisten takin? Se, että he tietävät paremmin kuin presidentti Sauli Niinistö, ettei tuota yhteisvastuullislainaa maksettaisi koskaan takaisin, ehkä olemattomia korkojakin vain "joitain vuosia".
Voi olla, että PM Sanna Marin oivaltaa saman kuin sen mitä Saksa on takinkääntönään ilmaissut. Laitetaan EKP-painokone uudelleen käyttökuntoon, onhan se sitä ollut jo vuosikausia! Nyt vain "rasvataan", jotta kierrosluku vastaa tätä Koronakriisin taloustarvetta.
Saksalaiset muistavat 1920-luvun laman, joka syöksi tuolloisen Saksan markan hyperinflaatioon. Massia painettiin painosylinterit soikeana ja seuraukset näkyivät: Aamulla ruislimppu maksoi kottikärryllisen arvonsa menettänyttä rahaa ja iltapäivällä jo kaksi kärryllistä!
Mitä me pelkäämme?
Sitä, ettei nykyistä taloutta liimaava raha, niiden väliset valuuttaerot ja ostovoiman jakautuminen enää ole turvallisessa epätasapainossa. Entä, jos saatkin helikopteroitua rahaa niin paljon, että mersu lohkeaa?
1
Saako EU pian verottaa meitä? Tänään julkistettava esitys koronarahastosta asettaa Suomen suurten valintojen eteen
EU on ulkopolitiikaltaan ja sen vaikutteiltaan maho talouden jättiläinen, jossa ollaan pohjoisen ja etelän talous- ja velkavedenjakajalla, kuten me suomalaiset idän ja lännen vedenjakajalla.
Olemme suomalaisina "pussin perällä" tuon maailmallisesti toisen ydinasesuurvallan vieressä - omin historioin, omin perintötekijöin kuin kokemuksinkin luottamuksesta (tai sen puutteesta) niin länteen kuin itään.
Olemme nyt ratkaisevasti vedenjakajalla huomisen toimeentulon ja omavaraisen itsenäisyyden tavoittelun tiellä. Nyt ratkaistaan sidos johonkin sellaiseen, joka on vain talouden jakoa, mutta ei vähäisestikään yhteenkuuluvuutta historina, perinteinä kuin kielinäkään.
EU on kansojen sulatusuuni, kuten US omillaan - omine ongelmineen, mutta myös hyötyineen, kuitenkin siten, että US on ollut maailmanmahti, joka on kyennyt turvaamaan erinomaisesti omat etunsa ja pyrkynsä. Entä EU - entä Suomi suomalaisina?
On ratkaiseva askel lopunkin itsenäisyyden menetykseen, jos joudumme takaamaan muiden velkoja. Saattaa olla, että suunnitelmissa on tuottaa sellaista velkaa valtioille - jopa yrityksille, ehkä suoraan kansalaisillekin, jota ei koskaan makseta takaisin, jolloin takausvastuu on sitaateissa.
Entä arveltu verotus? EU-jäsenmaat ovat edelleen kovin erilaisissa "lähtökohdissa" ja menettelytavoissa kuinka rahallista koheesio-ostovoimavirtaa haetaan ja sitä käytetään. Toiset ovat hienostuneesti ovelia saannon pyryissään ja toiset jopa säntillisen uskovaisia 'EU-brysselin taloussatraappeja' kohtaan.
EU on kahden kauppa - Saksan ja Ranskan. Me Suomesta edustamme ~1,5 prosentin päätösvoimaa - tosin eräät ratkaisut vaativat yksimielisyyttä - ainakin toistaiseksi. Se onnena meille? Missä seisot Suomi ja suomalainen, kun nyt ratkotaan itsenäisyysrippeidemme virtaa? Jääkö meille vain 'Maamme, Finlandia ja Topeliuksen sadut'?
Kuka kertoo ne hyvät puolet, jos ryhdymme yhteisvastuullisesti tuohon 500-1 000 miljardin tukipakettiin?
2
Sairaalatason suomalainen maskituotanto käynnistyi: ”Tuotantokoneet laulavat”
Globaalitalous ja sen synnyttäjänä lisääntyvä voitontahto kilpailukyvyn funktiona vei omaehtoisen valmistuksen sellaisiin maihin, joista oli helpointa saavuttaa "varmaa kysyntää" näin Suomestakin alkoi "työllistämisen virta ulos" - Kiinaan, jonne mentiin lähinnä kolmen syyn vuoksi:
Kolme syytä siirtää tuotantoa Suomesta Kiinaan olivat: 1) Halpa ja ahkera toveri, maailman suurimman liukuhihnan vierellä tuottamassa halvemmalla kuin missään muualla, riittävää laatua, 2) Heti kiinalaisen tuotantolaitoksen oven takana maailman suurin sisämarkkinapotentiaali - tuottamaan riittävää kysyntää saavuttaa sitä suurinta voittoa ja 3) Kiinassa oli alussaan liki olemattomat ympäristölait, jotka mahdollistivat omien tuotannollisten ympäristöhaittojen siirtämisen "kiinalaisten taskuihin".
Noiden kolmen syyn vuoksi suomalainen - Kemijärveltä - Salcomp Oy siirsi koko tuotannon Kiinaan. Tuosta alkoi voimallisempi "löytöretkeily" maailman suurimpien automatisoitujen liukuhihnojen äärelle ja nyt, kun tuota työllistämisen virtaa on ollut kaikkialta maailmasta, juuri Kiinaan - on se aikaansaanut Kiinasta maailman suurimman talouden (bkt/PPP - IMF 2014/-15).
Nyt moni kaipailee siirrettyä työllistämistä takaisin kotiin
Niin myös Koronan aikaansaaman seurannaisongelman suodattamiseksi - hengitysmaskeina. Kuvaavaa tuossa kotimaisessa valmistuksessa oli tuo valmistuskoneiden hankinta juuri Kiinasta. Miksi sieltä? Siksi, että Kiinassa osataan tehdä parhaat valmistuskoneet - edullisimmin!
Mitä Kiina toi koko maailmalle?
Kiinalaiset mahdollistivat valtavan materiaalisen tavaravirran nostamaan valtioittain elintasoa - halpoina tavaravirtoina tyydyttämään kasvuhokemallisen näyttö- ja vertailutalouden kohotusta - aina yksilötasolle saakka. Saimme halvemmalla - enemmän.
Nousevatko hinnat nyt?
3
Luottamus antaa hallinnolle käyttövoimaa
Hankitun luottamuksen eteen tulee tehdä aktiivisesti työtä, sillä menetetty luottamus ei useinkaan palaa, ja jos palaakin, niin sen eteen täytyy tehdä viisinkertainen määrä työtä menetetyn luottamuksen palauttamiseksi.
Nykyinen PM Sanna Marinin NNV-hallitus* on osoittautunut toistaiseksi luottamuksemme arvoiseksi. PM Marin puhuu selvää suomea, se ymmärretään ja mikä parasta, Sanna osaa tunnustaa tehdyt virheet. Tämä tunnusteellisuus on harvinaista perinnepoliitikoille, joiden puvustoon kuuluu 'teflonoitu berberiikka', puvuntakkeina, joiden pinnalta kansakunnan heittelemät kikkareet kimmahtelevat - jälkiä jättämättä!
Luottamus hankitaan, mutta valtaa voidaan ottaa ja usein juuri otetaan. Vallan ottanut ei useinkaan saa täyttä luottamusta, mutta hankittu luottamus kantaa ongelman yli - ymmärryksellä päättäjän inhimillisyydestä.
Luottamus on aina kahden kauppa ja suurimmillaan se voi olla reviireissä, joiden sisällä koetaan yhteenkuuluvuuden ja toisensa puolustamisen uhrautuvaisuutta. Luottamus siihen, että myös minä saan apua, jos joudun tahattomasti vaikeuksiin - on luottamuksen ydin.
Se vanha toteamus, että juuri hänet otan vierelleni sotarintaman juoksuhautaan, rinnalleni -oli se väkevin osoitus luottamuksesta. Oman hengen luovutus toisen käsiin - tosipaikoissa - kertoo edelleen syvimmistä luottamussuhteista. On myös tilanteita, joissa ollaan ylpeitä annetusta luottamuksesta. Aikanaan Suomen kansa luotti marsalkka C.G.E. Mannerheimiin - entä nyt, mihin me luotamme?
Luottamus on ravintopääomaa Elämän kaarelle, jossa on aina mitattu alku ja loppu
Tuon elonvirran aikana olisi lohdullista kokea luottamusvirtaa - aina ikäkausittain. Alussa vauvalla oli perittyä luottamusta ja kiintymystä äidin rintaan, josta elonvoima purkautui maitona. Ja viimeisen portin auetessa olisi turvaa kokea luottamusta omien lapsien läsnäolosta, kun irtautuminen Elämästä alkaa.
|* Nuorten Naisten Voima
4 - 2
Kun palataan takaisin arkeen, suositaan suomalaista
Kun riippumattomuus on kohdillaan ja sen kylkeen on rakentunut aktiivinen kaikkiin ilmansuuntiin puolueettomuuspolitiikka - "sveitsittymisenä", on tuolloin erinomaiset mahdollisuudet omaan itselliseen ja omillemme ominaiseen yksilöelämiseen!
Omavaraisuutta rakennetaan tuon edellä olevan lisäksi omalla turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla, jossa jopa teknisorientoituneet puolustautumisen välineet ovat itse suunnitellut ja rakennetut. Näin ei esimerkiksi kansaa jakavassa HX-hävittäjähankkeessa ole - se on täysin ulkomaalaisriippuvainen.
Omavarainen valtio voi olla riippumaton myös aina lopulta epävarmoista yli rajojen kaupallisista verkostoista ja niihin kohdistuvista luottamustekijöistä. Luottamus** voidaan omavaraisuudessa rakentaa omanlaiseksi toimintakulttuuriksi. Luottamus on aina korkeimmillaan reviirireissä, jotka aina lopulta kohtaantuvat kaikissa eliölajeissa - myös ihmispopulaatioiden osalta.
Omavaraisuus on itsenäisyyttä ja nopeaa päätöskykyä, kun aina vääjäämätön kriisi tulee kohdille! Fiksu omavaraisvaltio pitää ystävät lähellä ja viholliset kaukana. Mikäli taas et voita vihollistasi - tee siitä ystävä. e [1]
5
Korona tekee meistä pyhimyksiä tai paholaisia
Tuon maailmansodan jälkeen on sodittu verisesti. Esimerkiksi Vietnamin sodan aikana pudotettiin enemmän pommejä kuin koko II Maailmansodan Euroopan rintamilla yhteensä. Niin - "Ei enää koskaan".
Tämän vuosituhannen kuuluisimmat sodat ovat olleet ja ovat osin edelleen: Afganistan 2001 -, Irak 2003 - 2016?, Libya 2011 - ja Syyria 2013 - . On muitakin - Afrikan Mali, Somalia, Jemen ja väkivaltaa uhotaan niin Persianlahdella, Venezuelan avustuskuljetuksiin jne ... Ei siis enää koskaan?
..
Ihmisiä sävyttävät: "Lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä"; olemme kulutuskerrannaisia kasvuhokemassamme - haluamme näyttää kuin riikinkukko peräsulkiaan - olemmehan näyttö- ja vertailutaloudessa. Minulla menee näin hyvin; tienaan paljon, autossani on neljä pakoputkea ja sieltä lähtee muhkea ääni. Tunnen erinomaisuutta, vertaillessani itseäni muihin.
Korona tuli avuksemme. Saimme näkyvyyttä taivaanrantoihin, vuoretkin kaukaa tulivat esille - saimme silminnähden kaukokatseisuutta, mutta vain silmillemme, entä teoillemme - myöhemmin, kun Koronakin väistyy taka-alalle tehden tilaan uusille.
Koronan seurannaisena vähensimme kulutustamme 30-60 prosenttia. Onko tuo se määrä jolla biosfääri ja sen Elämän monimuotoisuus pelastuvat? Ehkä, tai sitten sekään ei riitä.
Olemme jättäneet meitä kaikkia Elättävään luontokokonaisuuteen kumuloituvat ympäristöhaittajäljet, jo 150 vuoden ajalta. Lähinnä läntinen kulutusyhteisöllinen "lisää ja nopeammin" on tehnyt tehtävänsä.
Meillä täällä kulutusonnelassa on henkilökohtainen ympäristöhaittajälkemme ylivertainen ja se on paha rasti, jos yritettäisiin hillitä kehittyvien maiden ihmisiä kulutusvähenemälle. Onko heillä sama oikeus kuluttaa kuin meillä?
"Ei enää koskaan!", herääkö jälleen tuo toteamus?
6
Presidentti Niinistö varoittaa koronakriisin velkapommista – ”Korona lisää tätä tyhjästä nyhjäisemistä”
Tunnetusti keskuspankit luovat tyhjästä rahaa - ilman mitään katetta
Ennen oli kultasidos, se romuttui tuolloisen maailmallisen "päävaluutan" USD' n osalta - Bretton Woods´ ssa, US-presidentti Rickhard Nixonin aikana. Tuon sidekatkeamisen jälkeen USA on takonut vahvaa kauppataseen vajetta - ollen juuri merkittävän suuri ostaja ulkomailta*
Nythän jo Suomesta prof. Vesa Vihriälä maanittelee EKP-Euroopan Keskuspankin takomaan ostovoimarahaa markkinoille, jopa niin, että nuo "painokonerahat" ovat avustuksia - valtioille, ehkä yrityksille. Puhutaan jo helikopterirahastakin, jota jaettaisiin vaikkapa 2 000 euroa per EU-kansalainen. Mitä tuumaisit, mitä ostaisit?
Saksa on muuttamassa linjaansa. Se olisi näillä näkymin valmis yhteisvastuullisuuteen
Mikä käänsi saksalaisten takin? Se, että he tietävät paremmin kuin presidentti Sauli Niinistö, ettei tuota yhteisvastuullislainaa maksettaisi koskaan takaisin, ehkä olemattomia korkojakin vain "joitain vuosia".
Voi olla, että PM Sanna Marin oivaltaa saman kuin sen mitä Saksa on takinkääntönään ilmaissut. Laitetaan EKP-painokone uudelleen käyttökuntoon, onhan se sitä ollut jo vuosikausia! Nyt vain "rasvataan", jotta kierrosluku vastaa tätä Koronakriisin taloustarvetta.
Saksalaiset muistavat 1920-luvun laman, joka syöksi tuolloisen Saksan markan hyperinflaatioon. Massia painettiin painosylinterit soikeana ja seuraukset näkyivät: Aamulla ruislimppu maksoi kottikärryllisen arvonsa menettänyttä rahaa ja iltapäivällä jo kaksi kärryllistä!
Mitä me pelkäämme?
Sitä, ettei nykyistä taloutta liimaava raha, niiden väliset valuuttaerot ja ostovoiman jakautuminen enää ole turvallisessa epätasapainossa. Entä, jos saatkin helikopteroitua rahaa niin paljon, että mersu lohkeaa?