Kuinka
itsenäisiä me oikeasti haluamme olla? Normaalina politiikan
evoluutiona on orastavalla kasvu-uralla EU-euro vastaisuus. Ylämäkien
jälkeen on aina alamäkiä – tämä tarkoittaa poliittisen
ilmaston tasapainotilan järkkymistä totutusta poljennosta.
Perussuomalaiset ravistivat puskaa – on muutoksen aika
(aikamoinen sanahelinä!)
Suomi
on esimerkiksi hyötynyt vankasti euron –
[Samalla
olemme lännessä velkaantuneet yli äyräiden – söimme huomisen
jo tänään!
~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87925-lansi-soi-tanaan-velanotolla-huomisen
- US_P/il]
yhteisvaluutan
mukanaan tuomista erittäin alhaisista koroista. Toisaalta sen on
synnyttänyt paikkapaikoin kestämättömät asuntojen neliöhinnat,
jotka odottavat tipahtamistaan. Lisääntyneet reaaliansiot ovat
luoneet harhan loputtomasta maksukyvystä, kun korkojakaan ei ole
kohta nimeksikään. Olemme siis reippaasti velkaantuneet.
Euro
on vankistunut liikaa ja se käy koko euroalueen viennille
rasitteeksi –
paitsi
Saksalle, jonka tuotteet edustavat yleensä maailman huippua. Saksaa
edesauttaa myös minimipalkkalaki, jonka avulla yhtäältä kerätään
kilpailukykyä. Nyt kuitenkin EU:ssa herää vastavoimat niin eurolle
kuin koko EU:lle. Jaksaako Saksa olla loputon nettomaksaja vai onko
kerätty eurohyöty niin paljon, että Saksa sietää suurimman
nettomaksajan roolin?
Miksi
EU – vastaus on hyvin helppo
[EU
+ US > Kiina?
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html
- BLOG/il]
Eurooppa
taantuvana ja väsyneenä kulutusyhteiskuntien sekametelisoppana ei
jaksa erillisesti taistella paikasta talouden ja viennin auringosta.
Kaukoidästä Kiina nousee maailman veturiksi, jopa ohi
perinteellisen USA:n, jonka ongelmana on liikakulutuksen lopputulema
– jättiläisvelka, vai jättääkö dollarikikkailulla USA de
facto ”velat maksamatta”?
Läntinen
kulutushokemaan perustuva markkinatalous vertailu- ja
näyttöfunktioineen itse kuluttajatasolla ei jaksa kamppailla
hajanaisena idän massiivisuutta vastaan maailmanlaajuisessa työn
uudelleenjaon taistelussa.
Miksi
eroaisimme eurosta ja EU:sta?
[EU,
keinotekoinen liitto pakosta olla kykenevä?
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/eu-on-keinotekoinen-liitto-pakosta.html
– BLOG/il]
Vertailemme
tilaamme mieluusti Ruotsiin, jolla on oma valuutta, jota säädellä
– tarpeen tullen. Haikailemme norjalaisia, joilla on täysi
talouden ja valuutan itsenäisyys – Norjalla ei ole kuin yksi
rasite – Nato, mutta se niellään kaiken muun oman hyvän
keskellä.
Suomen
eduskunnassa ei ole EU:n tai euron vastaista linjaa
Suomessa
ei ole eduskunnassa selvää eikä kirkasta EU-euro vastaista
liikettä tai poliittista puoluetta. Jytkyn aikaansaanut Timo
Soinikaan ei kerro selvästi mikä on Perussuomalaisten kanta ja
mielipide – puhumattakaan siitä, että heillä olisi uskottavasti
perusteltu vaihtoehto esittävänä toistaiseksi laajalle
äänestäjäkunnalleen.
PS
ratsastaa vielä jytkyn tuulenvireessä
[Veivataanko
persupomo Timo Soinia?
~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932246
- IL/il]
Alkukähinöiden
ja sisäsiisteyskurssien jälkeen perussuomalaisista kasvaa se
tavallinen arkipuolue, jonka glamour häviää kuin hauet
kaislikoista, jos banaanien ja omenoiden jälkeen ei synny
oikeita poliittisia koko kansaa koskevia ohjelmia ja päämääriä.
Persut eivät ole selkeästi EU-eurovastainen puolue.
Jytkyn
vastavoima kansasta erkaantuneille valtapuolueille
[Onko
meillä varaa ylläpitää Kataisen nykyhallitusta?
~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=926989
- IL/il]
PS
on kuitenkin tervetullut vastavoima perinteelliselle
puoluetoiminnalle. Maamme hallitus on näyttänyt toteen tylysti
kuinka ollaan kaikissa päätöksissä tai ei edes päätöksissä
myöhässä ajasta, missä liikutaan. Riemunkirjava hallitus on
kansakuntamme varsinainen kuristava ahdinko – ja herääkin vakava
kysymys: ”Onko
meillä varaa ylläpitää Jyrki Kataisen sextettiä!”
Onko
suomalaisille vaihtoehtoa,
mikäli
oikeasti halutaan EU:sta ja eurosta eroon ja onko näille päämäärille
perusteltua tietoa ja uskottavaa vaihtoehtoa. Itsenäisyyspuolue –
IPU esittää ohjelmassaan kirkkaasti tavoitteensa – ei EU ja ei
euro, markka takaisin ja valta eduskunnalle kuin presidentillekin.
Kestävätkö
IPU:n teesit ja päämäärät kriittisen tarkastelun? Millä keinoin
Suomi itsenäisenä ja omalla valuutalla pärjää kilpailussa,
viennissä ja miten saamme itsemme kuuluville ja näkyville.
Luotammeko itseemme? Luotetaanko meihin?
Venäjältä
lisää virtaa toimeliaisuuteemme!
[Venäläistyykö
Itä-Suomi?
~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=970744
- IL/il]
Tunnetusti
Venäjä on jälleen Suomelle merkittävä kauppakumppani ja
rahanlähde. Voimme arvata, että ilman Natoa, ilman EU:ta ja omalla
rahalla voisimme pelata tehokkaammin pelimme velivenäläisen kanssa.
Entä Kiina? Kiinalaiset arvostavat EU:ssa Saksaa ja sen osaamista.
Kiinassa arvostetaan meitä – ja voisimmekin olla EU:sta erossa
olevana kiinalaisten eurooppalainen luottomies.
Onko
meidän suomalaisten osaamisen taso riittävä?
[Poliittinen
osaaminen on pohjalukemissa – mihin kansa voisi luottaa - ”vain
avaamalla ruumiit, voidaan löytää ongelmien alkulähteet!”
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/avatut-ruumiit-ongelmat-paljastuvat.html
- BLOG/il]
Olisiko
se uskottavampi, jos päättäisimme itse asioistamme – täysin.
Vai voiko tässä verkottuneessa maailmassa enää itse täysin
päättää asioistaan. Missä olisivat meidän kumppanit ja ketkä
meihin luottaisivat? Oppisimmeko vähentämään kulutustamme ja
lisäämään kotimaisuusastetta?
Suomen
Itsenäisyyspuolue voisi kiihkotta analysoida EU:ta ja euroa –
jopa
puolesta ja vastaan ja näin avoimesti tunnustaa myös hyvät
puolet, ja jos analyysivaaka painaa eron puolelle – niin se
johtopäätöksissä ilman poliittista sanahelinää näkyisi sillä
tavoin, että äänestävä kansa voisi edes johonkin puolueeseen ja
asialiikkeeseen luottaa.
Suurin
ongelmamme on epäluottamus poliittista pelikenttää kohtaan –
IPU:n onni on se, ettei se ole vielä noilla pelikentillä.
...
PS.
Nyt
kun EU-Bryssel on käymässä Saksan tilikirjoihin ja ehkäpä
lisääntyvästi myös saksalaisten
kukkaroon käsiksi – niin onko siinä takana uraa uurtava
malliesimerkki kuinka tulontasausta
kehitetään ja tuloeroja kavennetaan.
Olisiko se esimerkki myös yksittäisten tulonsaajien puolelle, jotta
ymmärrettäisiin, että yhteinen sopu ja yhteenkuuluvuus syntyvät
toisten
luopumisesta
ja toisten
ahkeruuden lisääntymisestä – kasvaako
näistä ihmisten motivaatio ja halu olla yhteisesti mukana?
Sietääkö Saksa tämän mahdollisen taloussuonen iskun – vai
vetääkö Saksa väkivahvana omat johtopäätökset. Mitä EU ja
euro olisivat ilman Saksaa? … ~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154087-kayko-eurokasi-saksan-kukkarolle
- [IL/il]
Ilkka
Luoma
...
doc.:
eu_itsenaisyys_17112013.doc – OpenOffice.org Writer
...
767
| 6819
