tiistai 13. elokuuta 2013

Pakkopullaruotsi!

 Ilkka Luoma 




Kansan enemmistö ei hyväksy pakkopullaruotsia
Kansalaisaloite keräsi reilu 50.000 nimeä - se siis nousee eduskunta- tai ainakin valiokuntakäsittelyyn. Merkittävää on se, että reilu 50.000 edustaa hyvin pientä osuutta kaikista äänioikeutetuista, joita on yli neljä miljoonaa. Ruotsinkielen asemasta pitää järjestää kansanäänestys, joka sitoo eduskuntaa ... säätämään tarvittaessa vaikka perustuslakia.

Meillä on myös toinen vaihtoehto!
Voidaan säätää verolaki tai -asetus, jossa kansalainen itse voi päättää tukeeko hän omilla veronmaksuillaan ruotsinkielen ylläpitoa maassamme. Siis Sinä saisit päättää esimerkiksi 10 prosentin ja sen alle olevalla vero-osuudella kaikista maksamistasi veroista - tuetaanko ruotsinkieltä tai ei - jos päätät tukea, niin korvamerkkaamasi verot kohdistetaan ruotsinkielen ylläpitoon ja kustannuksiin.

Kansa päättäkööt kuinka hyvän kielihuollon toinen kotimaisemme saa!
Mikäli korvamerkityt verovarat eivät riitä ruotsin nykytason ylläpitämiseen - niin 'so what', kansa on sanasensa sanonut ja pulinat pois. Riittämättömyydestä on vedettävä yksiselitteinenjohtopäätös - kansa ei halua suurelta osin ylläpitää ruotsia, jos taas verovarat riittävät - niin ylläpito toimii.

Joku voisi laskea mitä ruotsinkielen ylläpito kustantaa valtiollemme
Tämä ei ole ylivoimaista. Ruotsista on hyötyä, mutta sen osaamattomuudesta ei ole haittaakaan. Hyötynä ruotsinkielen putoamisesta pakkopullasta voidaan pitää sitä, että vapaaehtoisuuden piiriin tulee näin tasa-arvoisina venäjä, kiina, saksa ja esimerkiksi ranska.
Nuoret päättäkööt mitä he haluavat luka - vain suomenkieli on pakollinen, muutoinkin se hyvää hallintaa, ymmärtämistä ja käyttöä on korostettava.

Mikäli nyt saavutettu kansalaisaloite menee täysistuntokäsittelyyn - on mielenkiintoista nähdä kuka äänestää mitäkin, ja ketkä ovat poissa tuosta äänestyksestä. 



Lyhyt katsaus historiaan ----
Kestämättömät perusteet ylläpitää pienenpientä vähemmistökieltä - toista kotimaista!
Suomi ei ole ruotsalainen, eikä venäläinen - olemme sen sijaan niin idästä kuin lännestä. Viimeisen 1000 vuoden historia kertoo idän ja lännen vedenjakajalla olostamme. Muinoin kristikunnan itäinen (Novgorod) ja läntinen (paavin tukema Ruotsi) kirkko nahistelivat missä idän (barbaarit lännen mielestä)  ja lännen (sivistyneet lännen mielestä) raja kulkee - Ruotsi todellakin paavin tukema oli valloittaja ja laajentumishaluinen ja Novgorod, lähinnä puolustaja - oli kiistaa Karjalan kunnaista ja suurien saloseutujen kaupankäynti- kuin metsästysoikeuksista.

Suomi sai erikoisaseman - täysin poikkeavan Venäjän tuolloisesta valloitusmaapolitiikasta 
Tsaarien Venäjä antoi meille täyden tuen oman enemmistökansalliskielen - suomen edistämiseksi. Ruotsiin, maana ja kielenä haluttiin etäisyyttä - Ruotsin kuningaskin oivalsi, että itäinen maakunta voidaan jättää puskuriksi, eikä ryhtynyt enää 1809 ponnekkaasti puolustamaan Suomennientä. Kuten ei Ruotsi auttanut Talvisodassakaan - vaan pysyi "puolueettomana" - tämän vuoksi emme vieläkään täysin luota ruotsalaisiin.

Pakkoruotsi ei putoa pois saavutetulla kansalaisaloitteella - se putoaa pois vain sen ylläpitoedellytysten vapaaehtoispäättämisellä (verokohdistusmahdollisuus) tai kansanäänestyksellä -kansalaisaloite ei ole kansanäänestystä - se antaa vain heiveröisen suunnan ... 50.000 - reilu 4.000.000 on vain reilu prosentti äänioikeutetuista!

PS. Kaikki ruotsalaiset osaavat englantia, varsinkin liikemiehet. Kaikki suomalaiset osaavat suomea. Meidän merkittävin kauppakumppanini pitkällä jänteellä on Venäjä ja Itä-Suomi miltei elää heidän maahantuloeuroillaan. Kiina on tas tämän vuosisadan maailmanmahti ja kiinankieltä puhuu yli 1,3 miljardia ihmistä ... 

Ilkka Luoma

maanantai 12. elokuuta 2013

Ulosmittasimme liian reippaasti palkkojamme?

Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]


Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.


Palkkajousto on kirosana,

vaikka myyntimiehet 3] ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.


Työttömyys riipoo kansakuntaamme –

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille.


Palkat alenevat joka tapauksessa

Valtio takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä – hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille ”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin yrittäjä.


Eestipoika tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –

siis pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy. Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.


Maailmanlaajuisesti palkat tasaantuvat, lopulta –

jolloin todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa) nousevat.

Nyt maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun ”lilius-syndrooma4] ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi sallinut.

[2006] Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme – meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html - [BLOG/il]


Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.

Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.

Utelias ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.



VIITTEET
1] ” … ja koko kansa oli kulutusverolle pantava … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]
4] Sixten Korkman totesi Fortum-Liliuksen optioiden vahingoittaneen kansakunnan luottamusta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/12/22/sixten-korkman-totesi-liliuksen-optioiden-vahingoittaneen-kansakuntaa - [US_P/il]
5] Sittemmin tuo internetissä toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut näköpiiristä
6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.


EXTRA



...
Ilkka Luoma






ALUS
BLOG 21 719 | 1 889 - IL
---12082013---



doc.: palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer


949 | 8974