Suomalaiset
toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin
ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä
itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös
reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu
palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä
itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.
Meillä
työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan
hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja
ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii
verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten
ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta
nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää
kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]
Olemme
maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2]
– ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn
insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun
esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin –
halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin.
Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.
Palkkajousto
on kirosana,
vaikka
myyntimiehet 3]
ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa
yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa
kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja
ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan
vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn
hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme,
vaikka bruttomme olisi enemmän.
Työttömyys
riipoo kansakuntaamme –
on
pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän
paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi
budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava,
jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä
tekemättömille.
Palkat
alenevat joka tapauksessa
Valtio
takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat
syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä
voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä
– hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät
yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille
”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin
yrittäjä.
Eestipoika
tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –
siis
pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun
maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina
kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti
yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja
rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy.
Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan
he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.
Maailmanlaajuisesti
palkat tasaantuvat, lopulta –
jolloin
todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja
ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä
palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa)
nousevat.
Nyt
maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset
edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun
”lilius-syndrooma” 4]
ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli
tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi
sallinut.
…
[2006]
Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että
palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme
– meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos
olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja
järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html
- [BLOG/il]
Kilpailu
säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa
Yhteiskunta
on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa
erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti
kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta
saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin
mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.
Kova
kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi
saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö
taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä
yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.
Kuluttajana
pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen
työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat
työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina
runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.
Utelias
ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä
Suuri
osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti
yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä
arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma.
Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa
sen suurimman kilpailuedun.
Ihmiset
tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa,
valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on
merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut
ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten
joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien
Sidoste-sukka.
Toinen
joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on
rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja
palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin
yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös
osinkojoustot.
Palkkajoustaminen
luo liikkumavaraa
Palkkajousto
ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä
muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla
uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin
kohtuulliselle tasolle.
Kilpailu
teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien
yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat
kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5]
oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi
samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.
Innoissamme
huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme,
kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi
joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän
Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut
lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna
muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.
Palkkatalkoot
ei ole kirosana,
vaan
kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti
ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän
aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla.
Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon
kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja,
kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita
spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä
tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8
prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen,
kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja
osallistuvuuteen.
Kiinteistövälittäjät
6]
tulevat
vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu
puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.
VIITTEET
5]
Sittemmin tuo internetissä
toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma
Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut
näköpiiristä
6]
Tänäänkin asuntokauppa hiipuu
ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista
suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan –
pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää.
Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden
autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei
kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.
EXTRA
...
Ilkka
Luoma
…
---12082013---
doc.:
palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer
949
| 8974