Aika-ajoin uhaksi maalataan
ravintopula. Aivan, ravintopula on jatkuva ilmiö maapallolla – tosin riippuen
eliölajista. 90% ravintoa tarvitsevasta biomassasta elää jatkuvassa
ravintoniukkuudessa. Suuri osa ihmisistäkin elää jatkuvassa nälässä.
Mainittakoon, että ihmispopulaation biomassa on häviävän pieni koko maapallon
kokonaisbiomassaan nähden.
Ihminen on kunnostautunut syömään muiden
lajien laarista ja keskenään toisten ihmisten riisikupista. Ravinto ei jakaannu
tasan, ei edes lähelle, vaan kuilu on huiman suuri. Läntiset markkinatalousmaat
lihovat yli äyräiden – vyön solkireiät eivät riitä, kun taas Pohjois-Koreassa
ja eräissä Afrikan maissa kansaa kuolee yksinkertaisesti nälkään.
Ilmasto on muuttunut, muuttuu ja
vaihtelee yhä voimakkaammin. Meillä ihmisillä on siihen osuutemme – poltimme
luonnon maanpoveen kätkemät hiilivedyt 150 miljoonan tuotosvuoden ajalta – vain
150 vuodessa, ei ole ihme, että saimme elämän voimaa antavan hillittömän
hiilidioksidiryöpyn muine myrkkyineen vastuksiksemme. Ilman hiilidioksidia
nykykaltainen viherkasvusto ei kasva ---
...
[2011] Lisää hiilidioksidia - ruoka loppuu!?
---
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/01/lisaa-hiilidioksidia-ruoka-loppuu.html ---
(Edellinen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
(kesk.) sanoi, että ravinnon hinta nousee varmasti, ja se pitää paikkansa. Maailmalla
on yhä enemmän suita ruokittavana ja mm. meret tyhjenevät kalaravinnosta sekä
eräin aluein ryöstöviljellyt pellot aavikoituvat, jo vedenkin puutteeseen)
[ ... luvuistaan väsynyt opiskelija
tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja - 30%, jopa
-50%. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 tuntisen työnsä aloittava laittaa
palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii
gourmee -osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän
peruspäivärahasta ... ]
Missä mättää, kun ruokaa
on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja
varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun
yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2000
työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien
huutokaupassa?
Osakekirjoja, kultaa ja
timantteja on vaikea syödä. Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka
sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnänsä
hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja
fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa
ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!
Hiilidioksidi on ehdoton
kasvunvoima
Ilmasta tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota
'ylisuosittua' elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS*/] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun
liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla mm. keinolannoitteiden
käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin
miltei väkilukummekin.
Kiinan väestö tuplaantui
kaksinkertaiseksi 50 vuodessa
Kun synnyin 1957 - oli kiinalaisia 650 miljoonaa. Nyt Kiinassa on asukkaita yli
1300 miljoonaa, siis tuplat. 1950 -luvulla Kiinassa syötiin vihanneksia - ei
ollut liikalihavuutta. Erilaisissa kokeiluissa 1960-luvulla kuoli Kiinassa
useita miljoonia, mutta oli testattava yhteiskuntajärjestelmiä. Silti väki
lisääntyi, koska piti synnyttää työvoimaa pelloille sekä sosiaali- ja
vanhuusturvaa.
Nyt kiinalaiset yhden lapsen perheet kaupungeissa suuntaavat juhla-aterialle
ainokaisen poikansa kanssa Mäkkäriin - se on muotia. Kuinka käy, kun kaikki
kiinalaiset syövät kuten me - monesti ylensyöneet läntisen
markkinatalous-demokratian näyttöorientoituneet kulutusihmiset?
Vastaus on helppo: Muille
kuin kiinalaisille ei juuri muuta jää - varsinkin kun otamme huomioon muutkin
elintason nousuhuumeet - autot ja muut systeemit - jotta kiinalaisetkin
ehtisivät siirtelemään itseään ja tavaroitaan entistä nopeammin useampiin
paikkoihin - olemmehan esimerkin lännestä näyttäneet, kuten Mäkkäritkin.
Ruoka on arvokkaampaa kuin mitä se nyt maksaa
Ruoka on arvokasta ja
meillä se maksaa liian vähän. Käytämme ravintoon Suomessa enää alle 20
prosenttia kokonaisnettotuloistamme. Eläinkunnassa ravinnonhankinta ottaa
suurimman osan valveilla olon ajasta - loppu meneekin reviirin puolustamiseen
ja parikumppanin etsintään - koska geenit pakottavat siihen ainoaan tehtäväämme:
suvunjatkantaan.
Apulantakin loppuu
kaivoksista ja louhoksista
Kun apulanta (louhittavat mineraalit) loppuvat, tarvitsemme oman ja eläinkunnan
jätöstuotteet biokiertoon tehokkaammin. Sonnasta eli lannasta tulee arvokasta.
Jotta ravinnon kasvu vastaisi kiihtyvää kysyntää, tarvitaan biokasvullekin
kiihdytetty lisäkasvu ja se tarvitsee hiilidioksidia enenevässä määrin.
Muistammehan, että CO2 on kasvihuonekaasu ja tomaatitkin kasvavat
paremmin kasvihuoneissa.
Biokasvuston jalostus
liikennepolttoaineiksi on miltei rikos elämää kohtaan
Meidän ei pidä polttaa biokerrostamme - syökäämme se mieluummin. Emme kippaa
omia pakoputkituotteittamme meriin, emmekä kaatopaikoille - vaan biokiertoon
tuomaan kasvun edellytyksiä ruoan tuotantoon. Voimme myös ostaa ravintomme
lähempää, ja voimme, ainakin lännessä, syödä vähemmän - niin sitten riittäisi
muillekkin kuin kiinalaisille.
Peltojen arvo nousee -
maa on ainut asia merien ohella, joka tuottaa ravintoa
Kiinalaiset kulkevat maailmalla vuokraten ja ostaen peltoa. Purammeko
pakettipeltomme ja laitamme vuokralle? Ratkaisemmeko näin ikuisen
kaupunkilaisia hiertävän maataloustukiviidakon?**/ Oppiiko leipääkin syövä
kaupunkilainen, että ape syntyy pellosta ja on vaikea tulla toimeen ilman
särvintä, - käy kuin sille kuuluisalle mustalaisen hevoselle, kun oppi olemaan
syömättä.
...
*/
CCS = Carbon Capture and
Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---
**/
Kiinalaisten kanssa on
käynnissä pienessä piirissä hyvin 'vallankumouksellinen' neuvottelu
ratkaisemaan ruokatuotantoa ja vientitoimintaamme kuin myös ansaintaamme koko
ajan kiihtyvässä ja kovenevassa maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon
taistelussa - tästä myöhemmin lisää.
...
Sent:
Cc: jyrki.katainen@vm.fi
; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ;
jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; timo.kalli@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi
; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu ; anni.sinnemaki@tem.fi
; mauri.pekkarinen@tem.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ;
sirkka-liisa.anttila@mmm.fi ; presidentti@tpk.fi
Hiilidioksidi ja kierrätys ovat biokasvuston edellytys
...
Tunnisteet: