torstai 15. joulukuuta 2011

Espanja rypee kasvuhypetyksen veloissa


Espanja rypee kasvufilosofian jälkeisessä velkaturbulenssissa. Kreikka äänestää kasvun jälkeiseksi ajaksi velkojensa maksamattomuutta. Me kaikki söimme itsemme näyttötalouden vertailuboomissa turpeiksi, velalla. – Suomikin velkaantuu koko ajan lisää, koska pitää myös saada lisää ja vielä kerran lisää. Mikä on muuten se riittävä määrä?

Työ on mittari, ja työn pitää tuottaa lisää työtehtäviä – koska työ on meidän eliksiiri ja oikeus kuin velvoite. ---
...


[BLOG][ ... toimitusjohtajilla ja poliitikoilla on yksi sana; se on kasvu. Kaupalliset opinahjot ovat saaneet markkinatalouden merkittävimmän ja pitkällä tarkastelulla mahdottomimman sanan, kasvu –sanan, siis kasvun hegemonian istutettua hyvin kaikkien päähän. Jo vuosien ajan Kiinassa on ollut meneillään elintasokasvu ja se purkautuu voimistuvana kysyntänä, jonka seurauksena on menossa maailman laajuinen työn uudelleenjaon taistelu ... ]


Hokemana kasvu on absurdi, mutta niin turvallinen sana käyttää


Tosiasiassa kasvua sen syvällisessä tarkoituksessa ei ole; se on vain materian ja energian käytön lisäämistä sekä markkinaosuuden valtausta joltain toiselta. Maapallo kasvoi omiin mittoihinsa jo miljardeja vuosia sitten.


Jos ei ole kasvua, on taantuma ja sehän tuo mieleen heti uhan työpaikkoihin ja kulutukseen

Todellisuudessa kasvu on matemaattinen laskenta, jossa numeriikka osoittaa suurempia lukemia yhdelle ja pienempiä toiselle. Oleellista on vain työtilanteiden luonti, siis tekeminen. Ihmisen arki on tehty työlle. Vapaa-aika maistuu työn jälkeen. Nykymallin mukainen "kasvu" koko maapalloa ajatellen muokkaa entistä enemmän haitallisia aineyhdisteitä luonnon kiertoon, jolla on vääjäämättä merkitystä elinolosuhteisiimme.



Kulutus määrää kaiken


Markkinataloudessa mainonta säätelee trendejä ja kulutusvirtauksia. Viime kädessä on aivan sama mitä valmistamme ja mitä kulutamme, koska ratkaisevin asia on työllisyys. Työnteko kuuluu ihmisyyteen, koska emme enää tarvitse luonnollista energiaamme ruokamme metsästykseen. Näinmuodoin on kansantaloudellisesti sama mitä teemme, kunhan se on mahdollisimman vähän luonnonkierron vastaista.

Ihminen ohjaa kiihtyvällä vauhdilla tasapainossa ollutta luonnon kiertokulkua, muokkaamalla valmistusmenetelmissään puhtaasti omin itsekkäin ehdoin materiaa sellaisiin muotoihin, joilla on vain ihmisten kysyntää.

Materian määrä on viime kädessä vakio ja siitä synnytämme lisääntyvästi myös ongelmallisia aineyhdisteitä. Mikäli ajattelemme harmoniassa ja hyväksymme olevamme vain yksi osa luonnonkiertoa, puramme energiaa liiaksi kuluttavat automaatiot ja työllistämme itsemme.

Toisekseen muutamme valmistusprosessit lähemmäksi luonnon normaalia tasapainotilaa päästöjen osalta. Ihminen muuntaa ympäristöään ylivoimaisesti eniten. Ihmisen osuus maapallon biomassasta on hyvin pieni. Muu biomassa muuntaa ympäristöään hyödyksi toisille (pääsääntöisesti).



Luonnollisin aika ihmisen historiassa on ollut se hetki,


jolloin emme tarvinneet lisäenergiaa valmistaessamme käyttöesineitämme, vaan energiana käytimme vain puhdasta itsestämme saatavaa ihmisen "hevosvoimaa". Emme voi palauttaa itseämme historiaan, mutta voimme palata työllisyyden arvostamiseen.

Maapalloamme arvostamme silloin, kun ohjaamme itsemme purkamaan ne luonnottomat prosessit, jotka eniten rikkovat luonnon eheyttä. Näitä prosesseja ovat kaikki tapahtumat, jotka syytävät vaikeasti luonnon kiertoon mukautuvia aineosasia.

Emme myöskään tarvitse niin ylettömästi kulutusta, mihin automatoisoidut tuotantolinjat manipuloivat mainonnan kannustamina.



Kaikki työ on kansantalouden näkökulmasta tuottavaa,


kunhan se luo edellytyksiä uusiin työtapahtumiin. Kaikki työ purkautuu kulutukseen ja säästöihin. Kulutuksemme tulee saattaa sellaiseksi, että se on sopusoinnussa ympäröivään eliökuntaan. Kiinassa on menossa ehkä historian suurin rakennemuutos; haasteet ovat ylivertaiset. Kiinalla ja Intialla on sama oikeus USA:n elintasoon.


Tarvitsemme kolme-neljä maapalloa!

Mikäli Kiina ja Intia saavuttavat saman elintason USA:n kanssa, amerikkalaisella kulutusmentaliteetilla, on lopputuloksena katastrofi. Millään maailman maalla ei ole oikeutta kuin itsensä kokoiseen kulutukseen.


Olemme lopullisen ratkaisun edessä


On suoritettava nopeasti elintason jakaminen uudestaan, toiset luovuttaa ja toiset saavat. Mikäli ihminen ei itse suorita harmonisointia, tulee luonto hoitamaan tasapainoituksen ihmistä kuulematta.




http://www.facebook.com/first.ilkka

torstai 6. tammikuuta 2011

Lisää hiilidioksidia - ravinto loppuu!


Aika-ajoin uhaksi maalataan ravintopula. Aivan, ravintopula on jatkuva ilmiö maapallolla – tosin riippuen eliölajista. 90% ravintoa tarvitsevasta biomassasta elää jatkuvassa ravintoniukkuudessa. Suuri osa ihmisistäkin elää jatkuvassa nälässä. Mainittakoon, että ihmispopulaation biomassa on häviävän pieni koko maapallon kokonaisbiomassaan nähden.


Ihminen on kunnostautunut syömään muiden lajien laarista ja keskenään toisten ihmisten riisikupista. Ravinto ei jakaannu tasan, ei edes lähelle, vaan kuilu on huiman suuri. Läntiset markkinatalousmaat lihovat yli äyräiden – vyön solkireiät eivät riitä, kun taas Pohjois-Koreassa ja eräissä Afrikan maissa kansaa kuolee yksinkertaisesti nälkään.

Ilmasto on muuttunut, muuttuu ja vaihtelee yhä voimakkaammin. Meillä ihmisillä on siihen osuutemme – poltimme luonnon maanpoveen kätkemät hiilivedyt 150 miljoonan tuotosvuoden ajalta – vain 150 vuodessa, ei ole ihme, että saimme elämän voimaa antavan hillittömän hiilidioksidiryöpyn muine myrkkyineen vastuksiksemme. Ilman hiilidioksidia nykykaltainen viherkasvusto ei kasva ---
...


 

[2011] Lisää hiilidioksidia - ruoka loppuu!?

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/01/lisaa-hiilidioksidia-ruoka-loppuu.html   ---


(Edellinen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoi, että ravinnon hinta nousee varmasti, ja se pitää paikkansa. Maailmalla on yhä enemmän suita ruokittavana ja mm. meret tyhjenevät kalaravinnosta sekä eräin aluein ryöstöviljellyt pellot aavikoituvat, jo vedenkin puutteeseen)


[ ... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja - 30%, jopa -50%. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 tuntisen työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii gourmee -osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahasta ... ]

Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?

Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä. Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnänsä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!


Hiilidioksidi on ehdoton kasvunvoima 

Ilmasta tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota 'ylisuosittua' elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS*/] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla mm. keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin.


Kiinan väestö tuplaantui kaksinkertaiseksi 50 vuodessa

Kun synnyin 1957 - oli kiinalaisia 650 miljoonaa. Nyt Kiinassa on asukkaita yli 1300 miljoonaa, siis tuplat. 1950 -luvulla Kiinassa syötiin vihanneksia - ei ollut liikalihavuutta. Erilaisissa kokeiluissa 1960-luvulla kuoli Kiinassa useita miljoonia, mutta oli testattava yhteiskuntajärjestelmiä. Silti väki lisääntyi, koska piti synnyttää työvoimaa pelloille sekä sosiaali- ja vanhuusturvaa. 

Nyt kiinalaiset yhden lapsen perheet kaupungeissa suuntaavat juhla-aterialle ainokaisen poikansa kanssa Mäkkäriin - se on muotia. Kuinka käy, kun kaikki kiinalaiset syövät kuten me - monesti ylensyöneet läntisen markkinatalous-demokratian näyttöorientoituneet kulutusihmiset? 

Vastaus on helppo: Muille kuin kiinalaisille ei juuri muuta jää - varsinkin kun otamme huomioon muutkin elintason nousuhuumeet - autot ja muut systeemit - jotta kiinalaisetkin ehtisivät siirtelemään itseään ja tavaroitaan entistä nopeammin useampiin paikkoihin - olemmehan esimerkin lännestä näyttäneet, kuten Mäkkäritkin.


Ruoka on arvokkaampaa kuin mitä se nyt maksaa

Ruoka on arvokasta ja meillä se maksaa liian vähän. Käytämme ravintoon Suomessa enää alle 20 prosenttia kokonaisnettotuloistamme. Eläinkunnassa ravinnonhankinta ottaa suurimman osan valveilla olon ajasta - loppu meneekin reviirin puolustamiseen ja parikumppanin etsintään - koska geenit pakottavat siihen ainoaan tehtäväämme: suvunjatkantaan.


Apulantakin loppuu kaivoksista ja louhoksista

Kun apulanta (louhittavat mineraalit) loppuvat, tarvitsemme oman ja eläinkunnan jätöstuotteet biokiertoon tehokkaammin. Sonnasta eli lannasta tulee arvokasta. Jotta ravinnon kasvu vastaisi kiihtyvää kysyntää, tarvitaan biokasvullekin kiihdytetty lisäkasvu ja se tarvitsee hiilidioksidia enenevässä määrin. Muistammehan, että CO2 on kasvihuonekaasu ja tomaatitkin kasvavat paremmin kasvihuoneissa.


Biokasvuston jalostus liikennepolttoaineiksi on miltei rikos elämää kohtaan

Meidän ei pidä polttaa biokerrostamme - syökäämme se mieluummin. Emme kippaa omia pakoputkituotteittamme meriin, emmekä kaatopaikoille - vaan biokiertoon tuomaan kasvun edellytyksiä ruoan tuotantoon. Voimme myös ostaa ravintomme lähempää, ja voimme, ainakin lännessä, syödä vähemmän - niin sitten riittäisi muillekkin kuin kiinalaisille.


Peltojen arvo nousee - maa on ainut asia merien ohella, joka tuottaa ravintoa

Kiinalaiset kulkevat maailmalla vuokraten ja ostaen peltoa. Purammeko pakettipeltomme ja laitamme vuokralle? Ratkaisemmeko näin ikuisen kaupunkilaisia hiertävän maataloustukiviidakon?**/ Oppiiko leipääkin syövä kaupunkilainen, että ape syntyy pellosta ja on vaikea tulla toimeen ilman särvintä, - käy kuin sille kuuluisalle mustalaisen hevoselle, kun oppi olemaan syömättä.

...

*/
CCS = Carbon Capture and Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---


2009: PHOTOS CCS ---    http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/VTT/CCS/     ---
2010: PHOTOS CCS ---   http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/CCS_2010%2520/    ---

**/
Kiinalaisten kanssa on käynnissä pienessä piirissä hyvin 'vallankumouksellinen' neuvottelu ratkaisemaan ruokatuotantoa ja vientitoimintaamme kuin myös ansaintaamme koko ajan kiihtyvässä ja kovenevassa maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa - tästä myöhemmin lisää.





...
Sent:

Cc: jyrki.katainen@vm.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; timo.kalli@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu ; anni.sinnemaki@tem.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; sirkka-liisa.anttila@mmm.fi ; presidentti@tpk.fi 




Hiilidioksidi ja kierrätys ovat biokasvuston edellytys



...
Tunnisteet: