maanantai 30. syyskuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 30092019 - XI



Kommentoija - 2019/04
...
  • 1

  • Suomalaiset haluavat pitää koko Suomen maaseutua myöten asuttuna mutta eivät elää siellä

    Ilkka Luoma 
    Suomi on pinta-alaltaan eurooppalaisittain katsottuna suuri pinta-alainen asukkaista liki tyhjä maa - noin 18 asukasta neliökilometrille. Tuo ominaisuus runsasvetisessä ja kohtuuilmastoisessa maassa on erinomainen lähtökohta!

    Tosiasia lienee myös se, että eteläinen Eurooppa kuivuu - siis aroutuu jopa aavikoituu. Tuo mahdollinen aavikoituminen tietää ilmastopakolaisuutta - entisten afrikkalaisten lisäksi. Olen varma, että jo 30-50 vuoden kuluessa meihin päin katsotaan - toivo silmissä. Siis Suomea odottaa suuri muuttoaalto.

    Ihminen on viimeisten tutkimusten mukaan Afrikasta - Etiopian ylängöiltä lähtöisin - olemme siis vaeltaneet tänne Pohjolaan ja nyt monet seuraavat perässä - elinolojen kurjistuessa kurjistumistaan.

    On huomattavaa, että Japani elättää pienemmällä asumiskelpoisella pinta-alallaan yli 120 miljoonaa ihmistä - meille mahtuu erinomaisesti 40-50 miljoonaa ja maaperä antaa vielä ravinnonkin, varsinkin jos koko Karjala liittyy vielä elinpiiriimme - maailma on muuttuvainen.

    Mitä me tekisimme maalla? Halaamalla puita ei saa ravintoa, mutta mielenrauhaa. Ravinto on lopulta ainoa täysin välttämätön hyödyke, veden ja hengitettävän puhtaan ilman lisäksi mitä me todella tarvitsemme.

    Paluu maalle koittaa luomuviljelijöiksi ja omavaraisuuden tavoittelijoiksi - kuten oltiin satoja vuosia - tosin satoja vuosia sitten. Markkinatalouden kasvuhokemakierros lähenee loppuaan - nyt jo oivalletaan, että kapitalismi ajoi liian suurilla nopeuksilla ja synnytti kestämättömät ongelmat. Ahneus käy usein lankeemuksen edellä.

    Hiljaisuudesta, rauhasta ja puhtaudesta saa hengen ravintoa, ja riittävä määrä sitä laimentaa nykyisen näyttö- ja vertailutalouteen liittyvän elämän mallin turhaksi ja tarpeettomaksi. Lopuksi kysymys: "Mikä on riittävästi?"
  • 2

  • Suomen kuntien välinen jako kasvajiin ja kurjistujiin voimistuu, ennustaa Tilastokeskus – grafiikka näyttää, millainen on kuntasi tulevaisuus

    Ilkka Luoma 
    Toisaalla HS kirjoitti, että tutkimustulos kertoi suomalaisten enemmistön haluavan pidettäväksi koko maa asuttuna [ ~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005767013.html - ] - toki järkevästi, eikä Korvatunturia tarvitse asuttaa.

    Suomi on pinta-alaltaan eurooppalaisittain katsottuna suuri pinta-alainen asukkaista liki tyhjä maa - noin 18 asukasta neliökilometrille. Tuo ominaisuus runsasvetisessä ja kohtuuilmastoisessa maassa on erinomainen lähtökohta!

    Tosiasia lienee myös se, että eteläinen Eurooppa kuivuu - siis aroutuu jopa aavikoituu. Tuo mahdollinen aavikoituminen tietää ilmastopakolaisuutta - entisten afrikkalaisten lisäksi. Olen varma, että jo 30-50 vuoden kuluessa meihin päin katsotaan - toivo silmissä. Siis Suomea odottaa suuri muuttoaalto.

    Ihminen on viimeisten tutkimusten mukaan Afrikasta - Etiopian ylängöiltä lähtöisin - olemme siis vaeltaneet tänne Pohjolaan ja nyt monet seuraavat perässä - elinolojen kurjistuessa kurjistumistaan.

    On huomattavaa, että Japani elättää pienemmällä asumiskelpoisella pinta-alallaan yli 120 miljoonaa ihmistä - meille mahtuu erinomaisesti 40-50 miljoonaa ja maaperä antaa vielä ravinnonkin, varsinkin jos koko Karjala liittyy vielä elinpiiriimme - maailma on muuttuvainen.

    Mitä me tekisimme maalla? Halaamalla puita ei saa ravintoa, mutta mielenrauhaa. Ravinto on lopulta ainoa täysin välttämätön hyödyke, veden ja hengitettävän puhtaan ilman lisäksi mitä me todella tarvitsemme.

    Paluu maalle koittaa luomuviljelijöiksi ja omavaraisuuden tavoittelijoiksi - kuten oltiin satoja vuosia - tosin satoja vuosia sitten. Markkinatalouden kasvuhokemakierros lähenee loppuaan - nyt jo oivalletaan, että kapitalismi ajoi liian suurilla nopeuksilla ja synnytti kestämättömät ongelmat. Ahneus käy usein lankeemuksen edellä.

    Hiljaisuudesta, rauhasta ja puhtaudesta saa hengen ravintoa, ja riittävä määrä sitä laimentaa nykyisen näyttö- ja vertailutalouteen liittyvän elämän mallin turhaksi ja tarpeettomaksi. Lopuksi kysymys: "Mikä on riittävästi?"
  • 3

  • Tilastokeskuksen hälyttävä väestöennuste julki – ”Luvut olivat paljon synkemmät kuin osattiin ajatella”

    Ilkka Luoma 
    Joskus joku hirtehinen savolainen tölväisi: " ... tuolla Ilomantsin korvessa kuolee sitten se vihon viimeinen aito blondi joskus 2150 -luvulla ... " ---

    Hirtehisesti tai ei, niin nyt löysät pois ja vakavan asian kimppuun. Evoluutio loi meille ihmisillekin vain yhden hyvin merkittävän ominaisuuden ja tehtävän - suvun jatkamisen. Ja miksi, siksi, että evoluutio itsessään haluaa pysyä "hengissä" ja ilman biosfäärin lisääntymistä se ei sitä tee. Evoluutio päättyy tasan siihen hetkeen kun viimeinen elollinen kuolee tällä planeetalla - siis muukin elollinen kuin ihminen.

    Evoluutio uusii itseään perusohjelmallaan jokaisen uuden sukupolven kohdalla. Tuloksena pitisi olla sopeuma vallitsevuuteen ja muuhun biosfääriin nähden - kilpailulla, oveluudella ja vahvuudella sekä sinnikkyydellä - oli sitten kyseessä kilpikonna tai ihminen, kukin ja mikäkin tavallansa.

    Nyt ihminen lännessä ja juuri täällä meillä Suomessa on unohtamassa tuon evoluution "pyhän käskyn" - menkää ja lisääntykää" ... Miksi alamme vähentymisen jo nykytilastojen pohjalta noin aikaisin - muutaman vuosikymmenen jälkeen. Vastaus on kirkas: Emme luota huomiseen ja olemme itsekkäitä - pitää hankkia nautintoja juuri itselle ja ei siinä ole aikaa puuhata lapsia (vaikka hekumallista olisikin!), puhumattakaan kasvattaa niitä [rafl.].

    On myös muita syitä. Hedelmöityshoidot lisääntyvät, nuorten miesten siittiöt uivat hitaammin ja ovat alttiimpia erilaisille myrkyille mitä lapioimme poskeemme lisä- ym. -aineina. Ehkä evoluutio on varannut jonkin meille tuntemattoman vähentäjän - mene ja tiedä. Ehkä ylitimme meille varatun osuuden ...
  • 4

  • Unohdettu ja vähän rasittava kansanosa näyttää kiinnostavan vain yhtä puoluetta

    Ilkka Luoma 
    Kiinnostus vähäosaisia - unohdettua kansaa kohtaan voisi virkistyä, jos he äänestäisivät ahkerammin. Tutkitusti "alin sosiaaliluokka" ei juuri uurnille halaja - ehkä koetaan se kuuluisa tokaisu: "Ei se minun ääni siellä mitään merkitse" - ei ehkä yhtenä, mutta entä 150.000 - se heiluttaisi jo koko eduskunnan kokoonpanoa.

    No, miten nuo 150 - 200.000 saadaan uurnille, ja äänestysaktiivisuus kohoamaan lähemmäksi kansalaisdemokratiaa eli vaikkapa 80 prosenttia - johan tuolloin eduskuntakin muistuttaisi enemmän myös unohdettua kansanosaa!

    Lyödään rehdisti äänestysaktiivisuudesta kymppi puhtaana kouraan, kun lipuke uurnaan vilahtaa - siitä vaivasta, että tuli toteuttamaan kansalaistahtoaan ja päättäjät pääsisivät voivottelemasta alhaista äänestysprosenttia.

    Tuo Koko Kansan Rehellinen Vaaliraha rahoitettaisiin lopettamalla puoluetuki, miksi jakaa välikäsille rahaa, kun sen voi kohdistaa suoraan äänestäjille.

    Mutta! Nyt lainaan erästä sähköpostia, kun jaoin ideaa tuosta Kansalaisvaalirahasta - idea poiki reippaan some-keskustelun ja läjän yksityissähköposteja lokerooni: " ... älä prkl houkuttele roskaväkeä uurnille - hehän sotkevat hyvän demokratian... " - tämä tarina on tosi!

    Niin. Se on varmaa, että eduskunta muistuttaisi enemmän kansakuntaansa, jos saisimme aivan uusia äänestäjiä, nuo 150 - 200.000, jotka tulisivat "alemmasta luokasta" (tuntuu pahalta käyttää tuota nimitystä - sillä tuonne sisältyy paljon kansalaiskokemusta ja uinuvaa osaamista, joka ei saanut mahdollisuutta näyttää taitojaan - syystä tai toisesta!)
  • 5

  • Hongkongissa puhkesi rajuimpia väkivaltaisuuksia moneen viikkoon, Kiinan lähestyvä merkkipäivä kiihdyttää mielenosoituksia

    Ilkka Luoma 
    Jostain syystä Hongkongin mellakointi saa huomattavasti enemmän palstatilaa ja mediajulkisuutta kuin Pariisin ja Ranskan keltaliivien aika-ajoittaiset mellakoinnit. Miksiköhän kaukaisempi tapahtuma EU' n ulkopuolella on mediainnostavampaa kuin kotoinen ja vastaava EU-alueen mellakointi pidätyksineen ja poliisien vastaavanlaisin toimenpitein.

    Onko HK' n tapahtumat mediaseksikkäämpiä, vai olisiko takana hienostunut laatumedian osittainen manipulaatio. jolla koetetaan saada ujutettua epäsuoraa pelkoa tänne länteen - idän yhteiskuntamallien leviämisestä ja niin muodoin löydettävä sellaista uutisoitavaa, joka torppaisi iduillaan olevat yhteiskuntakeskustelut mitä läntisen kulttuurin ja talouselämän toimet ovat saaneet aikaiseksi yhteiskuntajärjestyksenä ja ympäristöongelmina.

    Vähälle jää sen huomioiminen, jossa Kiina jättää ottamatta kantaa esimerkiksi Pariisin mellakoihin - sillä Kiinan ja kiinalaisuuden perusperiaate on olla sekaantumatta muiden itseänisten sisäisiin asioihin, kun ne eivät koskettele itse Kiinaa tai tämän suoria intressejä.

    Kiina on esittänyt vaateen lännen suuntaan. Länsi suoraan tukee ja sekaantuu vähintäänkin kommenttien Kiinan sisäisiin asioihin. Samalla mediakin voisi tarkastella omaa tapaansa uutisoida niin HK' n kuin Pariisin tapahtumia - löydetäänkö samankaltaisista tapahtumasarjoista jotain yhteistä ja/tai erilaisuutta - uutisointina.

    Kiina täyttää 70 vuotta (1.10. on Kiinan Kansallispäivä), mainittakoon, että vieressä olevan toisen väestösuurvallan Intian suuren miehen Mahatma Gandhin (rauhallisen mielenilmauksen luoja) syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta (2.10). Kiintoisaa on se, ettei Intia ota kantaa HK' n tapahtumiin. Intia oli samalla tavalla siirtomaa Iso-Britannian imperiumin kolonisaatiossa kuin Hongkong.

    Olisiko vähintäänkin täällä meillä Suomessa aika omaksua puolueettomampi tapa nähdä maailman asioita - olemmehan idän ja lännen vedenjakajalta ja presidenttimme tukee tasapuolista lähestymistä - riippumatta ilmansuunnista.
  • 6

  • Kuka äänestää ja kuka ei? Yhteiskuntaluokkien kärjistyvä ero yllätti tutkijan

    Ilkka Luoma 
    Äänestys on aito demokratian merkki, varsinkin, jos kaikki äänioikeutetut siihen osallistuisivat (olisiko nykyään oikea ikäraja 16 vuotta?). HS-juttu on kylmän todellinen - ikeessä jollain lailla elävä ei jaksa uurnille saakka. Pitäisi keksiä jokin motiivi. Tehokas motiivi on raha.

    Tunnetusti vaaleihin asettavia ehdokkaita tuottavat puolueet - rekisteröidyt puolueet, jotka sitten kansanedustajina hoksasivat menestymisensä takaamiseksi jakaa kansalaisten verovaroista puoluetukea, vaikka puolueissa on yllättävän vähän jäseniä. Puoluepolitikka ympäristöongelmien maailmassa ei näytä kovin monia kiinnostavan.

    Kun raha on motiivi, niin houkutellaan äänestäjiä "alemmista ryhmistä" rahalla - siis kymppi kouraan laillisesti verotta, kun äänestyslipuke solahtaa uurnaan. Ja mistä nuo miljoonat otetaan - no, puoluetuesta ja nimetään tuo kymppi "koko kansan rehelliseksi vaalirahaksi".

    Arvaisin väittää, että äänestysvilkkaus nousee 80-85 prosenttiin ja näin eduskunta saa aivan uuden muodon, lähemmäksi kansansa näköä, siis likemmäksi aitoa demokratiaa.

    Kun lanseerasin tuota vaalirahakymppiä, niin sain äkäisiä sähköposteja satakunta tutuilta ja tuntemattomilta - tässä yksi aito esimerkki: "Älä prkl houkuttele roskaväkeä äänestämään, hehän sotkevat hyvän demokratian - ei tuo köyhälistö mitään politiikasta ymmärrä ... " -tämä kommentti on tosi!

    Eivät ymmärrä? Sen uskallan sanoa, että ymmärtävät, ja juuri omista lähtökohdista ja vähintään yhtä hyvin kuin mikä tahansa muu väestöryhmä. Eikö demokratia ole juuri ajatusten, mielipiteiden ja toiveiden keruuta koko kansakunnasta, eikä vain osasta siitä.

    Kansa uurnille, ja eduskunta enemmän kansansa näköiseksi. Kuka ajaa tuon "koko kansan rehellisen vaalirahan" lainsäädäntöön ja samalla lopetetaan tuo puoluetuki lehdistötukineen.

    Kumpi on tärkeämpi kokonaisuus - kansa sinällään ja kokonaisuutena vai sitä edustavat vähäjäseniset puolueet? Kansakunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Kaikki mukaan - kymppi kouraan.
  • 7

  • Tutkija yrittää muuttaa sisällissotakeskustelua: ”On Suomen historian suurin tragedia, että työväenliike tarttui aseisiin – ja on järkyttävää, että siitä vaietaan yhä”

    Ilkka Luoma 
    Ilkka Luoma: Tässä juhlistetaan henkilön merkkipäivää, ja sen myötä syntyi kirjoitus, jonka II-osaa odottaisi lähiaikoina. Nythän Martti Häikiö käsitteli meille suomalaisille hyvin tärkeää historian vedenjakajatapahtumaa, jossa työväestö nousi hakemaan omaa osuuttaan kansallisesta varallisuudesta, työnsä hedelmistä ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa luokkajakoa olisi voitu kaventaa - ehkä jopa poistaa.

    II-osan voisi kirjoittaa tunnettu historiantutkija ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Uskoisin, että näin voisimme saada sen toisen näkökulman, sillä historia ei ole täysin faktinen tiede, sillä siihen sisältyy käsitteitä, mielipiteitä ja faktojen pohjilta arvioita ja tulkintoja. Olisi mukava saada Tuomiojan näkemys ja tulkinta tuosta "punaisesta vallankumoushankkeesta"

    Suomen sisällissotaan vaikutti vahvasti tapahtumat itäisessä naapurissa. Sisällissotaan vaikutti myös ennen itsenäistymistä olleet eduskuntavaalit ja sosiaalidemokraattien yksinkertaisen enemmistön "menettyminen" - ehkä erikoisella tavalla.

    Jo Oskari Keto-Tokoi ajoi aiemmin kesällä 1917 Suomelle itsenäisyyttä ja jopa Neuvosto-Venäjän Josif Stalin kävi jo marraskuussa 1917 lupailemassa itsenäisyyttä ... lopultahan Stalin oli yksi Suomen itsenäisyyden ensimmäisen ulkoisen tunnustuksen allekirjoittajista. Stalin halusi työväestön maailmankumousta ja olisi varmaan mielellään nähnyt tapahtumasarjan Suomessakin, jota ei tullut. Vasen leiri oli kahtia jakautunut!

    Itse sisällissodan suurin vaikute oli tasa-arvoisemman yhteiskuntamallin haenta. Sitä haettiin jyrkemmin ja loivemmin - sen myötä oliko äärivasemmistosta vai "vain" vasemmistosta. Oli selvää, että työ-työtä tekevä osa kansastamme haki itselleen oikeutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisempaa tulonjakoa - tästä muuten puhutaan edelleen!

    Valkoisten puolelle menivät omistukselliset maanviljelijät, joita oli myös paljon. Maata omistava luokka on syytä erottaa maatyöläisistä, maattomista ja rengeistä, jotka olivat enempikin tehdastyöläisiin rinnastettavia.
    KORJAUS:

    Oskari Tokoin sukunimi oli kommentissa väärin - ei Keto-Tokoi, vaan lyhyesti Tokoi. Pahoittelut virheestä.
  • 8

  • Washington Post: Trumpin hallinto on yllättäen kiihdyttänyt Clintonin sähköposti­skandaalin tutkintaa

    Ilkka Luoma 
    Tähän on nyt liitettävä poikkeavan pitkä ote toisesta HS-jutusta: " ... hän pitää yhä kiinni republikaanien salaliittoteoriasta, jonka mukaan Yhdysvaltain vaalihakkeroinnin takana ei ollutkaan Venäjä eikä sen presidentti Vladimir Putin. Tämän teorian mukaan asialla olivat ukrainalaiset demokraattien liittolaiset, jotka lavastivat Venäjän syylliseksi mustamaalatakseen Trumpia ja saadakseen Hillary Clintonin Yhdysvaltain presidentiksi. ... " [ ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006253559.html - ]

    Herää kysymys millaiseen ajojahtiin US-presidentti Donald Trump onkaan joutunut, ilman edelleenkään selkeitä näyttöjä/ todisteita syyllisyydestä, jossa väitetään Venäjän, Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja itsensä Trumpin sekaantuneen ja junailleen vahvasti edelliset US-presidentinvaalit, joista Trump tuli valituksi toiseksi suurimmalla äänimäärällä.

    Entä, jos Trump ja hänen kabinettinsa kykenee todistamaan tuon alun HS-otteen todeksi asiatodistein ja vankoin näytöin? Miten asenne USA' ssa muuttuu, jos kaikki tuo ajojahti - tai noitavaino, joksi Trump itse tuota ahdistelua kutsuu - osoittautuu vääräksi ja senkin myötä on koetettu kätkeä tuo otteen sisältö piiloon - pois kansalta ja medialta. Miten media suhtautuisi, jos vene kääntyy näin rajusti? Kuinka tiukasti media on ollut mukana tässä Trumpin "noitavainossa"? Tieten vai sensaatiota hakeakseen?

    Pitäisikö nyt liittovaltion erikoistutkija Robert Mueller kutsua uudestaan remmiin ja antaa hänelle selkeä tutkimuskohde: "Ukraina". Onnistuisko tämä käänne? Ketkä sitä vastustaisivat? Demokraatit? Entä, jos kuitenkin tuo Trumpin haave "todellisuudesta/ todellisuudesta onkin väärä ja vieläpä niin, että hän tietää tuon vääryyden jo nyt - ja varmasti.
  • 9

  • EU:n ja Yhdysvaltojen pitkäaikainen kauppakiista lentokonevalmistajista uhkaa nyt eurooppalaisia juustoja

    Ilkka Luoma 
    Kiitos HS' lle esille otosta, jossa todetaan muuallakin kuin Kiinassa harjoitettavan valtion tukiaisia. Todellisuudessa kaikki valtiot ajavat omiensa etuja - muu toiminta voitaisiin katsoa jopa "maanpetokseksi".

    On selvää, että US' ssa Boeing halutaan pitää maailman suurimpana lentokoneenvalmistajana. Samoin EU haluaa edesauttaa omaa ilmailuteollisuuden lippulaivaa - Airbus' ia. Niin myös Kiinassa - Kiina tukee omaa teollisuuttaan omien lakiensa ja WTO' n sääntöjen pohjalta. Tulkintaerot ja -syytteet syntyvät helposti juuri sieltä, missä taloudellinen toiminta on vaarassa tai jopa laskusuhdanteessa.

    Kiina on noussut suurimmaksi vientivaltioksi, sen ollen aiemmin yllättäen EU' n Saksa. Sekin on selvää, että valtiot toimivat omien kokojensa puitteissa - on aivan eri asia katsoa kansantaloutta ja teollisuustuotantoa 1396 miljoonan kuin 320 tai 500 miljoonan näkökulmista. Huomaamme, että Kiina on reilusti suurempi kuin US ja EU yhteensä. Onkin perusteltua katsoa maailmallista liiketoimintaa suhdeluvuilla ~1,4/7,9 ja EU ja US yhdessä ~0,82/7,9.

    Noissa suhteissa valtiot auttavat omiaan tavoilla, joiden motiivina on edesauttaa omaa vientitoimintaa, sillä valtiolle on kaksi oleellista markkina-aluetta: sisä- ja ulkomarkkinat. Kiinan sisämarkkinat ovat potentiaalina maailman suurimmat. US on taas monin osin ympäristöongelmien näkökulmasta sisämarkkinoiltaan täyttymässä - eikä kulutusta voida enää lisätä.

    Suomessa harjoitetaan omien tukea moni eri tavoin - on Team Finland, on Sitra, on Kehitysaluerahasto ja on Business Finland ... kaikilla näillä on positio tukea suomalaista vientiä ja suomalaista sisämarkkinaa ... halu tuntuu kasvavan omavaraisuuden suuntaan.

    Valtion tukiaiset ovat vapaat ulkoisesta arvostelusta, jos olisimme omavaraisia - eikä vienti olisi merkittävä osa kansantalouttamme. Viennillä on pönkitettävä sisämarkkinaa ja tuonti on maksettava - siis vientiä on tuettava; onkin kyse mitä hienostuneemmaksi osaamme tuon valtion tukijärjestelmän hioa.
  • 10

  • Kiina viettää yksipuoluejärjestelmän juhlia, eikä näköpiirissä ole nopeaa muutosta

    Ilkka Luoma 
    Kiinan presidentti ja 'istuvan politbyroon' puheenjohtaja Xi Jinping on ilmaissut selkeästi, että puolue jatkaa, ylläpitää ja huolehtii maailman suurimman kansantalouden (bkt/PPP - IMF 2014/-15) ja populaation huolehdintaa menetelmillä, jotka ovat perinteitä, historiaa, mutta myös modernia ajattelua korjata ympäristövahingot, jotka on tuotettu viimeisen 40 vuoden aikana. Kiina on ilmaissut ottavansa mielellään ympäristöjohtajan maailmallisen tittelin, kun näyttäisi siltä, että per capita ja kumulatiivisesti suurin ympäristökuluttaja USA ei tuota haastavaa titteliä halua.

    Kiinan yhteiskuntajärjestys on Xi' n mukaan jo vientituote - erityisesti suurille populaatiovaltioille - ehkä lähinnä kehitysmaille. Suomesta katsottuna ei 1396 miljoonan kansakuntaa johdeta menetelmillä, jotka voivat toimia 5,5 miljoonan kansassa. Ei Enontekiö Lapista tule neuvomaan Helsinkiä miten kaupunkia johdetaan.

    Valinta omasta yhteiskuntajärjestyksestä jää kullekin valtiolle itselleen ja näin muodoin Kiina ei sekaannu muiden itsenäisten sisäisiin asioihin - vaan pyrkii vain edistämään kauppaa, toki kaikkien muiden tavoin - omin eduntavoitteluin, mutta kuitenkin niin, että toisellekin jää jotain - kyseessä ei kolonialistinen menetelmä, vaan vapaaehtoisen kaupan, jossa tarjotaan etuisuuksia sen mukaan miten hyvä asiakassuhde todellisuudessa on.

    Kiina täytää huomenna 1.10. 70 vuotta. Jäljellä on tasan 30 vuotta, jonka kuluessa Kiinan uusi reformi "Vihertyvän Kiina" korjaa ne ympäristöongelmat, jotka tehtiin Kiinan suuren miehen Deng Xiaopingin "Menkää ja rikastukaa" -reformissa. Samalla on alkanut pohdinta mitä rikastumisella on lopulta tarkoitettu!

    Kiinassa kokonsa vuoksi ei voida tehdä kaltaistamme kabinettipolitiikkaa -aika loppuu, ja maapallo hikeentyy henkihieveriin. Kiinassa tehdään päätöksiä, siellä on tiettävästi ainoa komissio, jonka tarkasteluskuuppi on 100 vuotta. Suuren valtion on katsottava kulman taakse.

    Kiina on maailman vanhimpia yhtäjaksoisia korkeakulttuureja.
  • 11

  • Tutkija yrittää muuttaa sisällissotakeskustelua: ”On Suomen historian suurin tragedia, että työväenliike tarttui aseisiin – ja on järkyttävää, että siitä vaietaan yhä”

    Ilkka Luoma 
    Tässä juhlistetaan henkilön merkkipäivää, ja sen myötä syntyi kirjoitus, jonka II-osaa odottaisi lähiaikoina. Nythän Martti Häikiö käsitteli meille suomalaisille hyvin tärkeää historian vedenjakajatapahtumaa, jossa työväestö nousi hakemaan omaa osuuttaan kansallisesta varallisuudesta, työnsä hedelmistä ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa luokkajakoa olisi voitu kaventaa - ehkä jopa poistaa.

    II-osan voisi kirjoittaa tunnettu historiantutkija ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Uskoisin, että näin voisimme saada sen toisen näkökulman, sillä historia ei ole täysin faktinen tiede, sillä siihen sisältyy käsitteitä, mielipiteitä ja faktojen pohjilta arvioita ja tulkintoja. Olisi mukava saada Tuomiojan näkemys ja tulkinta tuosta "punaisesta vallankumoushankkeesta"

    Suomen sisällissotaan vaikutti vahvasti tapahtumat itäisessä naapurissa. Sisällissotaan vaikutti myös ennen itsenäistymistä olleet eduskuntavaalit ja sosiaalidemokraattien yksinkertaisen enemmistön "menettyminen" - ehkä erikoisella tavalla.

    Jo Oskari Tokoi ajoi aiemmin kesällä 1917 Suomelle itsenäisyyttä ja jopa Neuvosto-Venäjän Josif Stalin kävi jo marraskuussa 1917 lupailemassa itsenäisyyttä ... lopultahan Stalin oli yksi Suomen itsenäisyyden ensimmäisen ulkoisen tunnustuksen allekirjoittajista. Stalin halusi työväestön maailmankumousta ja olisi varmaan mielellään nähnyt tapahtumasarjan Suomessakin, jota ei tullut. Vasen leiri oli kahtia jakautunut!

    Itse sisällissodan suurin vaikute oli tasa-arvoisemman yhteiskuntamallin haenta. Sitä haettiin jyrkemmin ja loivemmin - sen myötä oliko äärivasemmistosta vai "vain" vasemmistosta. Oli selvää, että työ-työtä tekevä osa kansastamme haki itselleen oikeutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisempaa tulonjakoa - tästä muuten puhutaan edelleen!

    Valkoisten puolelle menivät omistukselliset maanviljelijät, joita oli myös paljon. Maata omistava luokka on syytä erottaa maatyöläisistä, maattomista ja rengeistä, jotka olivat enempikin tehdastyöläisiin rinnastettavia.
...

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 29092019 - IV



29092019

...
  • 1

  • Tällainen on taloustieteen supertähden uusi teoria: Kovatuloisimmille 90 prosentin marginaalivero ja 120 000 euroa jokaiselle nuorelle

    Ilkka Luoma 
    Vähintäänkin minimalistien osalta ihmetellään median, talousasiantuntijoiden jopa poliitikkojen lähes jatkuvaa kasvuhokeman mantraa. Ihmettely perustuu Pallomme todelliseen rajallisuuteen/ kantokykyyn ja lopulta tasajaossa niukkuuteen.

    Nyt tulo- omaisuuserot kasvavat - on yhä enemmän superrikkaita ja enemmän hitaan vaurastumisen köyhiä - läntisiin kulutusmaihin nähden jopa superköyhiä - lähinnä kehitysmaissa, joissa on puutetta kaikesta siitä mitä esimerkiksi meillä täällä Suomessa on ylin kyllin.

    Miten on mahdollista, että haikailemme jatkuvaa kasvua; huudamme kasvua - talouden kasvua, tosin itse kylläkin kasvamme - ainakin painossamme. Ylipainoisia on yhä enemmän - täällä tuo kasvuhokema on löytänyt maalinsa.

    Ehkä kohta koittaa aika, jota kutsutaan kutistamisen aikakaudeksi. Meidän on pakko luopua monesta ja vieläkin enemmästä. Saavutettujen etujen jako pois itseltämme on alkamassa. Me kulutamme liikaa biomassalliseen elopainoomme nähden, kun vertaamme omaa ympäristöjälkeämme koko muuhun biomassalliseen elokehään, josta me ihmiset olemme häviävän pieni osa - joidenkin mielswtä "vain" muurahaiskolonioiden kokoluokkaa.

    EKP huutaa kasvua, Suomen Pankki huutaa kasvua, arvostettu Sixten Korkman huutaa kasvua - poliitikot huutavat kuorossa kasvua. No, yksi on tuosta joukosta poissa - ulostulleena ajatuksena Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula on ehdottanut omaisuuden tasaistamista.

    Ehkä yhtä tasaiseksi kuin ideoinnista kummunnut tasaeläke kaikille, sillä kukin on niin syntymä- kuin kuolinhetkellä alaston, omaisuudeton ja vain oma sosiaaliturvatunnus omaisuutenaan, joka sekin perinnön jaon jälkeen katoaa bittien avaruuteen.

    Miten paljon voidaan hokea kasvua rajallisesta ympäristöstämme, joka lopulta elättää niin rikkaan kuin köyhän; toisen vain mahtipontisemmin näyttö- ja vertailutalouden ilmentymänä!

    Lopultahan Pallomme ei ole muuta kuin materiaaliset varannot, joita ihminen voi jalostaa itsensä hyödyksi ja näin luoden sen paljon puhutun talouselämän!
  • 2

  • Espoossa löydettiin toimiva apu nuorten masennukseen: nopeasti apua omassa koulussa

    Ilkka Luoma 
    Masennus voi kohdata niin menestyjän kuin hiljaisen puurtajan

    Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu ilo ja suru. Iloa ei jatku loputtomiin, eikä suruakaan pitäisi kokea yli kestokyvyn. Suru, epäonni, epäonnistumiset ja useasti kytköksen katkeaminen osallistumiseen johtaa mm. masennukseen. Ihminen on laumaeläin ja sopii luontevasti yhteisöllisyyteen. Erkaantuminen ryhmästä tai osallistumisesta erakoi yksilön, jolloin yhteenkuuluuvuuden, osallistumisen ja tavoitesaavutuksen tarve ei toteudu; ihmisestä on tullut "hyödytön".

    Kvartaalitalous ja tehokkuuden päämääräpyrkimys ajavat markkinataloutta kujanjuoksuun, jossa pyrkyryys, ahneus ja puhtaan omaehtoinen voitontavoittelu erkaannuttavat yksilöt kauemmaksi yhteisöllisyydestä. Vastuunkanto, huolehdinta ja tiimikeskeisyys kärsivät yksilökeskeisessä voitontavoittelussa, jossa oma itsekäs tulotason nostovaade epäsuorasti välinpitämättömyyden tai "sokeuden" kautta johtaa syrjäytyneiden ihmisten kulujen maksamiseen lisääntyvinä veroina.

    Kuten eläinkunnassa, ei kaikille ihmisillekkään ole paikkaa ylimmillä portailla. Ihmisten mitatessa kyvykkyyttään osto- ja kulutusvoimalla, vie se sijaa vastuullisesta yhteistoiminnasta, jossa keskinäisyys, yhteinen tavoite sekä toteutumisen riemu jää saavuttamatta jatkuvasti käynnissä olevien saneerauksien, tehostustoimenpiteiden ja henkilöjärjestelyjen vuoksi.

    Masentunut, omaan pohjattomaan kuoppaan pudonneen ihmisen nousukyky ilman apua ei ole useasti mahdollista. Vastuullisuus yhteisön puolelta voisi useissa tapauksissa jo alkuvaiheessaan helposti nostaa henkilön kuopastansa takaisin ryhmään ja toimintaan. Ihminen on luotu tekemään työtä ja osallistumaan sekä kokemaan onnistumisen hetkiä. Aina ei voi onnistua ja tuolloin ryhmän ja yhteisön vastuullisuuden tulisi ohittaa itsekeskeiset voiton ja pyrkyryyden tavoitteet oikeasti kannustamalla juuri sillä hetkellä heikompaansa.
  • 3

  • Talouskäänne huonompaan on Suomessa ehkä jo ovella

    Ilkka Luoma 
    Vähintäänkin minimalistien osalta ihmetellään median, talousasiantuntijoiden jopa poliitikkojen lähes jatkuvaa kasvuhokeman mantraa. Ihmettely perustuu Pallomme todelliseen rajallisuuteen/ kantokykyyn ja lopulta tasajaossa niukkuuteen.

    Nyt tulo- omaisuuserot kasvavat - on yhä enemmän superrikkaita ja enemmän hitaan vaurastumisen köyhiä - läntisiin kulutusmaihin nähden jopa superköyhiä - lähinnä kehitysmaissa, joissa on puutetta kaikesta siitä mitä esimerkiksi meillä täällä Suomessa on ylin kyllin.

    Miten on mahdollista, että haikailemme jatkuvaa kasvua; huudamme kasvua - talouden kasvua, tosin itse kylläkin kasvamme - ainakin painossamme. Ylipainoisia on yhä enemmän - täällä tuo kasvuhokema on löytänyt maalinsa.

    Ehkä kohta koittaa aika, jota kutsutaan kutistamisen aikakaudeksi. Meidän on pakko luopua monesta ja vieläkin enemmästä. Saavutettujen etujen jako pois itseltämme on alkamassa. Me kulutamme liikaa biomassalliseen elopainoomme nähden, kun vertaamme omaa ympäristöjälkeämme koko muuhun biomassalliseen elokehään, josta me ihmiset olemme häviävän pieni osa - joidenkin mielswtä "vain" muurahaiskolonioiden kokoluokkaa.

    EKP huutaa kasvua, Suomen Pankki huutaa kasvua, arvostettu Sixten Korkman huutaa kasvua - poliitikot huutavat kuorossa kasvua. No, yksi on tuosta joukosta poissa - ulostulleena ajatuksena Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula on ehdottanut omaisuuden tasaistamista.

    Ehkä yhtä tasaiseksi kuin ideoinnista kummunnut tasaeläke kaikille, sillä kukin on niin syntymä- kuin kuolinhetkellä alaston, omaisuudeton ja vain oma sosiaaliturvatunnus omaisuutenaan, joka sekin perinnön jaon jälkeen katoaa bittien avaruuteen.

    Miten paljon voidaan hokea kasvua rajallisesta ympäristöstämme, joka lopulta elättää niin rikkaan kuin köyhän; toisen vain mahtipontisemmin näyttö- ja vertailutalouden ilmentymänä!

    Lopultahan Pallomme ei ole muuta kuin materiaaliset varannot, joita ihminen voi jalostaa itsensä hyödyksi ja näin luoden sen paljon puhutun talouselämän!
  • 4

  • Vuosi 2100 on yllättävän lähellä, vaikka ilmastoennusteissa se vaikuttaa hyvin kaukaiselta ajankohdalta

    Ilkka Luoma 
    Aikanaan Jörn Donner oivalsi 1960-luvulla, että vuosituhannen vaihteeseen ei ole kuin 40 vuotta! Nyt tuonne 2100-luvulle on matkaa 80 vuotta - puolta enemmän kuin Dönnerin välähdys.

    Kaksostyttäreni, jotka ovat nyt kuusivuotiaita, voisivat eliniänodotteen nykymenolla hyvinkin kokea mitä 2100 jälkeen tapahtuu - ympäristöllisesti. He tulevat kantamaan sen todellisuuden, jolle osaltani minä ja sukupolveni toimillamme aikaansaimme. Mihin siis vastuun sormet osoittavat?

    Evoluutio ei sen sijaan välähdä vielä 40 ssa eikä 80' ssä vuodessa, mutta osaa kiihdyttää muutosta sopeutumiseen. Evoluutio tasaa biosfäärillistä elonkirjoa ja "kehittelee vastatoimia" ulkoisille ärsykkeille, mitä elollinen luonto saa - tällä kertaa ihmisiltä, jotka ovat biomassaltaan häviävän pieni, mutta ympäristöjäljeltään massiivisen suuri.

    Greta Thunberg voi olla agitoitu tai siten hän on oivaltaja ja uskaltaja. Heidän kaltaisiaan ollaan aina vieroksuttu - ainakin vastaväittäjien osalta. Nytkin lähinnä perussuomalaiset "Sodomassa ja Gomorrassa" jatkavat kulutusjahtiaan ja kasvuhokemaansa, kun pitää saada lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä.

    Ei haluta nähdä metsää puilta, eikä aitaa sen seipäiltä. Edelleen pieni vähemmistö uskoo, että olemme luontaisten vaikutekiertojen piirissä ja esimerkiksi Auringon syklisyys vaikuttaa tapahtumiin - näin tekeekin, mutta ihmisen vaikute on jo enemmistöasiantuntijoiden mukaan kiistaton.

    Eräät pakenevät Sodomaa ja Gomorraa - eivät uskalla katsoa taakseen ja joutua väärän analyysin sokaisemiksi. Näinkö se menee? Ehkä. Se on kuitenkin varmaa, että Pallollamme vuosimiljardit vaikuttanut evoluutio järjestelee luomaansa biomassaista kokonaiseliöstöä tavalla, joka lopulta aina saavuttaa tasapainon ja keskinäisen sopeuman - kilpailulla ja vahvuuden elementeillä.

    Heikko karsiutuu - olisiko ihminen lopulta heikko? Tuliko meidän kohtaloksi heikkouden torppauksen apuvälineellistäminen, joka loi ympäristöjäljen poikkeavana siitä, mitä evoluutio oli "suunnitellut"?
...