sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 28092019 - VI



28092019
...
  • 1

  • Yhden puolueen valta voi vielä murtua Kiinassa

    Ilkka Luoma 
    Kiinalla on paljon annettavaa maailmalle. Ehkä merkittävin kiinalainen ominaisuus on olla sekaantumatta muiden itsenäisten sisäisiin asioihin. Oletteko huomanneet, että Kiina olisi tullut opastamaan meitä vallitsevasta nuorten erakoitumisesta ja syrjäytymisestä. Eivät tulleet myöskään puuttumaan lännenmiehen merkittävän suureen ympäristörasitteiden synnyttämiseen - jo alkaen tyli 100 vuotta aitten.

    Tänään Kiina hakee vain sitä maallisuuden asemaa, mikä on ollut lännen kehittyneissä maissa vallitsevana jo vuosikymmeniä. Kiinalla on oikeutensa - kaikkea pitäisi osata katsoa tasa-arvoa ja oikeutta hahmotaen - se tarkoittaa per capita tarkastelua.

    Kiinassa on omanlaisensa yhteiskuntamalli - sen ollen yksi maailman pisimpiä korkeakulttuureja - jatkuvuudessaan. Kiinassa kommunismi, jota halutaan nyt jostain syystä painottaa erityisen raskaalla kynällä - täällä lännessä - se on vain kulissi, maa on taloudeltaan kapitalismissa ja rikastuminen on sallittua (ehkä perääntyminen on jo alkamassa, kun huomattiin mihin maallisen vaurauden ahneus ympäristömme näkökulmasta johtaa!) - Deng Xiaopingin kuuluisa reformi: "Menkää ja rikastukaa" - Kiina teki lännet, omalla tavallansa ja nousi maailman suurimmaksi.

    Ajattelua herättää nyt tämä voimakas ja hienostunut manipulaatio Kiinan yhteiskuntamallista. Meidän olisi varmaan hyvä huomata, etä läntinen malli on vain pieni vähemmistö - maailmassamme.

    Kiinalaisia on jo yksin enemmän kuin läntisen lajin mallimaissa asukkaita. Ei ole "kirkossa kuulutettu" eikä autuaaksi julistettu, että juuri lännenmalli olisi maailmallinen malli. Kiina on joka tapauksessa nykyisen presidenttinsä suulla todennut, että kiinalainen yhteiskuntamalli on jo vientituote - vaihtoehdoksi hoetulle demokratialle, joka lännessä on keskeneräisessä kehitysvaiheessa.

    Kiina on ja pysyy. On ollut jo tuhansia vuosia. Tosin nykymallinen Kiina täyttää 100 vuotta vuonna 2049. Tuohon mennessä Kiinan uusi reformi: "Vihertyvä Kiina" on korjannut ympäristö-ongelmansa.
  • 2

  • Syvenevä vauvakato uhkaa eläkkeitä: ”Tätä menoa järjestelmä romahtaa”, sanoo EK:n johtaja

    Ilkka Luoma 
    Vauvoja tehdään, kun herää aito ja innostunut toivo huomisesta. Aikanaan suuret ikäluokat syntyivät (syntyvyys oli jopa 100 000 vauvaa vuodessa), kun Jatkosota oli loppunut, ja miehet palasivat kotiin - kuulemma ei edes sotareppu selästä irronnut, kun oli kiire (legendajuttu huumorilla).

    Jatkosodan jälkeen heräsi toivo, oli omalla tavallamme voitettu, oli säilynyt ylpeys taistelutahdosta ja peräänantamattomuudesta - oli myös itsenäisyys säilytetty. Suuri itä oli ollut suopea ja suuntasi armeijansa Berliiniin. Siis toivo oli Suomeen herännyt, ja kun on toivoa - ihminen oivaltaa parhaiten mikä on meidän ainoa todellinen evoluution järjestämä tehtävä. Se on lisääntyminen.

    Mikä olisi tänään se herännyt toivo ja odotus positiivisesta huomisesta, joka innostaisi tuohon ainoaan tehtävään? On myös kasvatustehtävä - jälkikasvusta, joka vie omaa geenistöämme eteenpäin. Lapsistamme on myös huolehdittava, se tarkoittaa opastusta yhä ongelmaisempaan tulevaisuuteen, sillä he ottavat vastaan sen mitä me jätämme - niin hyvässä kuin pahassa. Lapsilla on oikeutensa.

    Ensimmäinen toivo on näkyvyys mitä huomenna tapahtuu. Kansalaiset ottavat vastaan kovankin valtio-/ yhteiskuntaohjauksen, jos se koetaan oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi. Esimerkkejä löytyy historiastamme paljon. Talvisodan juoksuhaudoissa koettiin yhtenäinen Suomi ja yhtenäinen kansa - niin maalta kuin kaupungeista. Siis: Maa ja kansalaiset tarvitsevat karismaattisia johtajia, joihin luotetaan. Onko nyt näin - niin lukijat voivat olla kukin omaa mieltänsä.

    Toinen seikka on kasvanut itsekkyys - oma itse, pitää saada nauttia, matkustaa, kokea mielikuvia todellisuudeksi. Lisäksi on ongelmallistunut yhteiskuntaelämä - on yksinäisyyttä, on erakoitumista, ... on lisäaineistunutta ravintokulttuuria, jolla voi olla yhteys nuorten miesten siittiöiden heikompaan laatuun. Naisetkin saavat yhä enemmän hedelmöityshoitoja, kun ei normaalisti maailman tärkein yhdistyminen - siittiön onnistunut porautuminen munasoluun onnistu.
  • 3

  • Mielenosoittaminen ei lietso nuorten ilmastoahdistusta vaan se, että heidän tulevaisuuttaan tuhotaan silmien edessä

    Ilkka Luoma 
    Olin mukana tuossa Ilmastolakko tapahtumassa so. mielenosoituksessa - valokuvaajana. Tapahtuma oli koskettava - monellakin tavalla. Oli pohdiskelun paikka, kun toka-ja kolmasluokkalaiset marssivat opettajan johdolla plakaatit korkealla kohden eduskuntataloa.

    Eivät ehkä tienneet asiayhteyttä aikuisten tavoin - eivät siis osanneet olla siitä eri mieltä, mutta oli kivaa päästä tavallisesta päivärytmistä poikkeavaan tapahtumaan. Sääkin suosi ja lapsia sekä nuoria oli paljon - ehkä oli alitajuista joukkoistumisen voiman tuntua. Ehkä - en tiedä, katselin marssia aikuisen silmin.

    Lapset ja nuoret jaksoivat esihuutajan perässä huutaa uskollisesti tunnista toiseen - ja puheita pitivät niin lapset (yli 12-vuotiaat) kuin nuoret ja ammattiaikuiset - muun muassa Amnestyn "kirkkoherra" piti oman ihmisoikeussaarnansa - saaden aplodit, myös lapsilta, jotka eivät ehkä aina ihmisoikeuksia tunnista ongelmiksi - mutta ainakin koulukiusaamisen, sillä sehän alkaa jo päiväkodeista - seuraan tilannetta päivittäin, perheessämme on 6-vuotiaat kaksoset.

    Yhdessä asiassa lapset ja nuoret ovat varmasti oikeassa. Nimittäin vallitseva meno ei ole noista ja näistä lapsista/ nuorista lähtöisin, mutta voi olla myöhemmin, jos ympäristökasvatus jää puolitiehen ja kodeissa ei osata/ huomata tai haluta antaa riittävän opastavaa huomioimisen kasvatusta - varjelemaan meitä kaikkia elättävää biosfääriä.

    On huomattava, että ilmasto-ongelmat ovat "vain" osa ympäristöllistä kehitystä, joka on kiertojatkumo ja sinällään kaikki vaikuttavat kaikkeen.

    Lapset ja nuoret huusivat innoissaan, oli kivaa olla mukana ja heitä - siis meitä - oli paljon ja syntyi kuva, että nyt tapahtuu jotain. Esihuudattaja kärtti kansakunnan valitsemia edustajia esille - ei juurikaan näkynyt - enkä ainuttakaan puhetta heiltä kuullut, vaikka oli "avoin mikrofoni" tarjolla. Nuoret olivat innolla jonottamassa mikrofonille, ja kaikkia pelotti "suuri hetki", kun sai puhua tuhansille - se oli erinomaista puhumiskoulutusta!
  • 4

  • Olisiko lääkäreiden pitänyt jättää minut hoitamatta?

    Ilkka Luoma 
    Ei vain priorisointi, vaan valikoiminen ---

    Televisio esitti rehellisen dokumentin Ruotsista, terveyden- ja sairaanhoidon priorisoinnista. Ruotsalainen lääkäri oli suora ja kertoi sen, minkä me käytönnössä tiedämme. Kaikki eivät ole yhdenvertaisia jaettaessa niukentuvia sairaan- ja terveydenhoidon palveluita. Olemme priorisoidut – ”Sinä et välttämättä saa juuri tätä hoitoa nyt”.

    Vuodepaikkaa sairaalan sydänosastolla pidetään tyhjänä, koska on mahdollista, että juuri tähdellisemmin hoitoa tarvitseva saapuu yllättäen seuraavana yönä. Päihteiden käyttäjät, merkittävästi ikääntyneet, monisairaat ja dementikot eivät tuota tyhjää vuodetta saa, vaikka dignoosi siihen voisi edellyttää.

    Vuode- ja hoitopaikat ovat niukkuudessa – paitsi yksityisellä puolella, jossa raha puhuu. Paksu lompakko avaa hoitopaikan kuin -paikan. Rahanvalta on suuri - -sillä kaikki hoito maksetaan aina rahalla – joko yksityisen massista tai yhteiskunnan tulontasausjärjestelmien tililtä – tämän vuoksi tasaista ja pitkää verokertymää yhteiskunnalle tuottava henkilö on tukijalka ja yhteiskuntapalveluiden takaaja – saako hän etuoikeuksia aktiivikautenaan?

    ...

    Sairaaloiden rahantarve kasvaa, koska teknologiakustannukset nousevat, laitteiden monimutkaistuessa ja lääkkeiden tuotekehityskustannukset kipuavat, kehitysprojektien haasteellistuessa. Kalleimmat syöpänapit voivat kustantaa pienelle kunnalle jopa 30.000 euron vuosikulut, per henkilö – tuon kuittaamiseen tarvitaan monta tavallista veronmaksajaa.

    Kuka on oikeutettu hoitoon ja terveyspalveluihin?


    Jos kysyt poliitikoilta – vastaus on aina selkeä, erityisesti ennen vaaleja ”kaikki” -kuuluu napakka vastaus. Jos kysyt lääkäriltä, niin hän saattaa kertoa, että yhteiskunnan sairaanhoitokuluista yli puolet menee potilaiden viimeisten kuuden kuukauden hoitoon – tästä voisi päätellä lääkärin rehellisen vastauksen sisällön. Siksi Ruotsissa pidetään tyhjää vuodetta, ja esimerkiksi dementikko lähetään kotiin – uskomme, että myös meillä Suomessa.
  • 5

  • Talousmediat: Kauppasota uhkaa laajentua, Trumpin hallinto harkitsee jopa kiinalais­yritysten poistamista USA:n pörsseistä

    Ilkka Luoma 
    Amerikkalaisjohteisen kauppasodan kiihtyessä, ja sen kohdistuen yhä tiiviimmin Kiinaa kohde - saattaa se aiheuttaa dramaattisia muutoksia. Onkin hyvä katsoa historiaan:

    Kiina on 1400-luvun alussa ehdottomasti maailman suurin ja vaikuttavin valtakunta. Keisari Zhu Di lähetteli omissa nimissään valtavia dzonkkilaivastoja ympäri Kiinasta tunnetun maailmaan - todistettavasti Australiaa ja Afrikkaa myöten. Euroopasta Marco Polokin oli käynyt Kiinassa.

    Kiina oli rikas 1400-luvulla, se oli sotilasmahti, mutta erityisesti kauppamahti, joka levitti kaupallista hallintaansa ja keisarinsa suojelua, veroja vastaan - kaikille rannoille matkalla Afrikkaa. Tosin Gavin Menzies kirjoitti kirjassaan "Kun Kiina löysi maailman" [~ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001787610.html -] - dzonkkien ulottaneen matkansa jopa Amerikoihin - pohjoisessa aina Grönlantiin saakka, mutta täyttä todistetta tälle ei ole.

    Löydetäänkö jotain yhteyttä tämän päivän Kiinan ja kiinalaisuuden "maailman valloituksesta" tuohon keisari Zhu Din aikoihin? Ehkä. Keisarille nämä kaukomatkat kävivät kalliiksi - ensinnäkin dzonkkilaivastojen ylläpito oli kallista - suurimmat olivat tiettävästi jopa nykyisten 'ruotsinlaivojen' kokoisia ja yhdessä laivastossa saattoi olla jopa 150 dzonkkia - samalla Kiina oli hakannut metsiään valtavat määrät merellisiksi purjealuksiksi.

    Kun Zhu Di kuoli, ja Pekingin kielletty kaupunki oli palanut - aiheuttaen jälleen ylimääräisiä kustannuksia - virkamiehet - mandariinit löivät Kiinan rajat kiinni - "kaupallinen matkailu oli päättynyt" ja Kiina keskittyi maailman väkirikkaimpana valtiona - jo tuolloin - omiin asioihinsa, ollen omavarainen ja käyden kauppaa vain rajanaapuriensa kanssa. Entä nyt?

    Ajaako lännenmies US-johteisena nousevaa maailmanmahtia ahtaammalle, sillä lännessä (~1,2 miljardia ihmistä) koetaan Kiina (1,4 miljardia) liian suurena uhkana meidän tutulle yhteiskuntamallille - entä kehittyvät maat, jotka edustavat maapallostamme yli puolta, entä heidän valinnat?
  • 6

  • Suomi jää koulutustasossa muista OECD-maista jälkeen, eikä korjausta tule ilman opiskelupaikkojen lisäystä

    Ilkka Luoma 
    "Ei määrä, vaan laatu" -sanotaan useissa kohdin, kun halutaan korostaa osaamista, kykyä innovointiin ja halua ymmärtää uteliaan innokkaasti. Tosin suuresta määrästä saadaan keskimäärin enemmän huippuosaajia.

    Esimerkiksi Kiinassa valmistuu 340 000 ylempää insinööriä joka vuosi, onkin selvää, että tuon myötä kiinalainen osaaminen nousee vuosi vuodelta - maailman huipulle, koska tuo insinöörien valmistusmäärä on suurempi kuin US' ssa, EU' ssa ja Venäjällä yhteensä. Kiinan väestö näyttää lisääntyvän noin seitsemällä niljooonalla, joka vuosi; siitä on helppo valita sitten myöhemmin.

    Mutta keskinkertaisuus läpi linjan on peruspohja - tässä ilmeisesti tavoitellaan kuuluisaa edesmenneen Nokian pääjohtajan Kari Kairamon osaamisen nosto-ohjelmaa, jossa jokainen nokialainen haluttiin nostaa pykälällä ylöspäin, eli teknikosta insinööriksi ja insinööristä diplomi-insinööriksi ja di' sta tohtoriksi ---

    Kansakuntana Suomikin voisi tuon noston tehdä, jolloin korkeammin koulutetuista saadaan enemmän huippukykyjä. Suuri ongelma on "alimmalla tasolla", johon usein ulkoisten syiden vuoksi "jämähtää" lahjakkuutta, nokkeluutta ja innovatiivista lähtötasoa. On suuri menetys, jos nämä lahjakkaat jäävät "alimmalle tasolle" - esimerkiksi, jos koti ei anna mahdollisuuksia, virikkeitä ja asianmukaista ohjausta - jota kutsutaan kasvatukseksi.

    Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! Tämä on hyvä muistaa, kun katsomme maailmaa 5,5 miljoonan silmin - kuten yllä todettiin, Kiinassa esimerkiksi syntyy joka vuosi enemmän vauvoja, kuin meillä on ihmisiä yhteensä.

    Lopuksi on huomattava kestävyys, jatkuvuus ja pysyvyys - lisääntymisprosentti lienee suunilleen sama - oli valtion populaatio minkä kokoinen tahansa. Meillä näyttäisi nyt tänä vuonna syntyvän 47 000 lasta, joka merkitsee populaatioomme nähden reilua yhtä prosenttia - Kiinassa tuo prosentti on noin 0,5!

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti