Kemiallinen mielentila on ainoa malli mikä päässämme vaikuttaa
tekoihimme tai tekojemme suunnitteluun. Alkoholi on kemiaa, sillä on jopa
tarkka ja yksiselitteinen kaava. Aivotapahtumat ovat myös kaikkinensa kemiaa,
ja niillekin saatetaan esittää kaavat ja kaavastot. Olemme siis kaavojemme
vankeja - kaavoihin vaikuttavat
luonnonvalinta 1], perimä ja elettävä
ympäristö.
Suomalainen
identiteetti on vallitsevan käsityksen mukaan heikko;
ehkä näin heidän taholta, jotka keksimällä keksivät
meille tiimejä ja kadonnutta identiteettiä 2].
Kansa, joka maksaa vallassaolijoiden tekemien päätöksien laskut, niin hyvässä
kuin pahassa – on taas hyvin tietoinen voimakkaasta ja kansallisesta
identiteetistämme, joka vahvistuu kaavan mukaisesti ahkeroituamme lasien ja
pullojen ääressä.
Suomalaisten alkoholinkulutus on noussut
reippaasti
[ TIEDE … myös
naiset, jopa kokeneet naiset ottavat osaa kulutuskäyrän kasvattamiseen ~ http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/onko-alkoholista-tullut-naisille-laajempi-ongelma-t2859.html
- ]
Meillä
nousuprosentti on noin 30, parissa vuosikymmenessä, kun taas perinteellisillä
olut- ja viinimailla Saksalla ja Ranskalla prosentti saa toisen etumerkin –
miinuksen. Me suomalaiset kippaamme reippaasti - me myös annamme kuulua, kun olemme kännissä.
Jälkikännistäkään emme ole hiljaa, emmekä kätke sitä kannen alle, vaan olemme ”ylpeitä vuosisadan kanuunasta”.
Meidän suomalaiskansallinen identiteetti kumpuaa osin melonkolisesta
slaavilaisuudesta, itäisenä piirteenä – kun taas läntinen ominaisuutemme
esiintyy mahtipontisuutena, usein ’ryssävihana’ (laantuvasti) ja monina muina näyttö- ja vertailutalouteen 3] liittyvinä ilmiöinä.
Miksi
me juomme, kuten juomme?
Sehän on selvää; meitä kuritettiin historiassa jo
kieltolailla. Meillä huikka on maksanut paljon – valtio on kuitannut verotulot,
joilla ei ole edes peitetty alkoholista aiheutuvia kokonaiskuluja. Känni on ollut ja on kansallishuvi, jota on peitelty – mutta sen kemioista nautittu.
Jotkut sanovat meidän olevan jurnuttavia hautojia; emme
puhu emmekä pukahda – noinhan se osin onkin. Me teemme enemmän kuin puhumme.
Haudomme asioita päässämme – emmekä aukene kuin pullon hengellä. Usein
avautumiseen tarvitaan kirkasta, jonka tuloksena nauretaan, rintarottingoidutaan, itketään ja taas ollaan
nenät verellä ystäviä tai naapuri tuli tapettua – lähinnä puukolla. Näin
äärilaidallaan.
Pakotie
arjesta
Perjantaita odotetaan – kuten aikoinaan Irwin Goodman lauloi – ”ettei mittään” … pakenemme; itseämme,
toisiamme, epäluulojamme, vihaamme, pelkoamme jopa odotuksiamme. Alkoholi
kemiassaan on pakotie, joka johtaa liian usein umpikujaan. Umpikujasta piirtyy
lukittu ovi, jonka avaamiseen tarvitaan kärsivällisyyden avaimet. Avaimet ovat
hukassa; kunnes koputtavalle avataan. Uskosta voi löytyä lohtu, sekin on kemiaa
– ja näin saattaa pako saada päättönsä – ollaan
perillä, mutta missä?
Moni
kätkeytyy yksinäisyydessään piirongin ääreen kaappijuopoksi –
… ei uskalleta, eikä edes haluta. Näin harjoitamme
salajuopottelua, ja työmme teemme silti säntillisesti ja vastuuta kantaen.
Alkoholin rinnalle on liimautunut mielenterveys- ja rauhoittelulääkkeet sekä
miedot huumeet – kärytellään pilveä. Osa siirtyy voimistettuihin
suonensisäisiin – kun miedommat kemiakaavat eivät riittäneetkään. Kaikki
jututhan aivoissamme on pelkkää kemiaa – niin ilot kuin surut; niin – nämäkin ovat
”vain” kemiaa!.
Känni
maksaa,
ei vain perhesuhteita, lapsikasvatuksen vinoutumisina ja
eroina, joista usein alkaa miehisen sukupuolen syöksy siltojen ja veneiden alle
4] – vaimon ja lasten jättäessä. Syyllisyys painaa, ja
päättö koittaa itsemurhana 5],
kun mikään kaava ei enää tehonnut. Elämä oli näin menetetty.
Viina
viisaille suotavaa ja tyhmille ei tuotavaa –
näin sanoo vanha kansa, joka lääkekonjakin hyväksyi
sydänvaivoihin – kaava se oli tämäkin. Uskomus on voimakas kemia vesipitoisessa
fysiikassamme. Meillä on uskomus omasta erilaisuudesta – olemmehan idän ja lännen
vedenjakajalla. Meissä vaikuttaa itäiset ja läntiset tavat ja perinteet.
Viina
ei juomalla lopu
Me voimme loppua ennen, koska aivokaavamme menevät
lopulta sekaisin liiasta alkoholin käytöstä. Osa on raivoraittiita, olemmehan
usein on-off ihmisiä, niin hyvässä kuin
pahassa. Noista lähtökohdista seuraa suomalaisen ihmisen kaava, joka toimii
voimakkaan identiteetin vallassa ja on kaavoittanut elämänsä ymmärrykseen ’turhapuroista’,
’pekka puupäistä’, ’eemeleistä’, ’matti nykäsistä’ ja muista kummallisista ilon
lähteistä, joita oppineet ja itseään kunnioittavat kultturellit eivät piittaamisellaan
ole osoittaneet.
Olemme
suomalaisia, emme venäläisiä, eikä meistä ruotsalaisia saa juomallakaan –
… mutta sympatiaa koemme saksalaisuuteen – siihen voiman
kaipuuseen, jota Euroopassa vain saksalaiset ja venäläiset kykenevät
osoittamaan. Voimme olla ylpeitä identiteetistämme, meidän ei tarvitse hävetä –
meissä on virheitä kuten muissakin – meissä on myös erinomaisia puolia, jotka
tunnustetaan. Meitä on vain niin vähän, että suojelijamme meidän on aina
valittava.
Kippis
ja kohtuullinen kulaus – kemiaahan se lopulta on.
…
VIITTEET
1] Evoluutiolla on sittenkin
tiukka kuri? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/evoluutiolla-on-sittenkin-tiukka-kuri.html
-
2] Suomalaiskansallinen
identiteetti, hukassako? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130454-kansallinen-itsetunto-hukassa
-
3] Näyttö- ja vertailutalous – ”häiriköile
omat kerrostalot!” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144726-hairikoille-omat-kerrostalot
-
4] ”Keski-ikäisten miesten
kiirastuli” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/keski-ikisten-miesten-kiirastuli.html
-
5] Itsemurha – ”hyppy tuntemattomaan” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/itsemurha-on-benjihyppy-tuntemattomaan.html
-
EKSTRA
Terve,
itsensä kemialla sairastutti itsemurhaan – alkoholi ja huumeet olivat tehneet
tehtävänsä – toisaalla monia ylläpidetään ”toivottomassa tilassa”; hengissä –
vaikka halu olisi ollut poistua täysissä järjissä … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/armollisesti-kuolema-sinut-ottakoon.html
-
Ilkka Luoma
…
---23072013---
doc.: huikkakansa_23072013.doc [MS-Word]
709 | 6180