torstai 11. tammikuuta 2018

Kulutusjuhla, identiteetti ja itsetunto – mistä suomalainen on tehty*








Tänään uutinen toi odotetun viestin, mahdollisen toisinnon 1980 -luvun lopun monille vimmaiselämän velkakriisin – yksilöllisen kansalaista koskettavan velkaelämän. Luottojen otto, varsinkin korkeakorkoisten kulutusluottojen kasvu voi yllättää odotetusti tuhannet ja tuhannet – käräjöinti on lisääntynyt [1 ---

Miten tämä velka on kosketuksissa identiteettiimme [2yksilölliseen ja kansalliseen itsetuntoon [3, jota nyt ravitaan maallisella kulutuskasvuhokemalla [4pitää saada lisää, nopeammin ja enemmän. Onko tämä meidän identiteetti – rahalla itsetuntoa?

...
Entä nyt 2018 alussa meidän näkemys Natosta, ulkomaalaisista, pakolaisista – itsestämme ja osaamisestamme … menetimme Nokian, vain verkko ja nimi taskuun jäivät. Saimme myös vahvat oluet ja lonkeron ruokakauppoihin. Lisääntyykö kännääminen, entä riippuvuudet muista aivokamikaaleista? Entä identiteettimme ja itsetuntomme?







...
Pohdiskelimme tuota hienoa sanaa – identiteetti – jo vuosi sitten. Nyt on aika palata vuoteen 2010 ja katsoa miten maailma on muuttunut, vai onko se perusteiltaan muuttunut lainkaan. Edelleen haluamme lisää, enemmän ja nopeammin. Turvaamme kasvuun. Identiteettimme on kiinni rahassa ja kulutuksessa, jolla näytämme ja vertailemme …

Lähestyykö identiteetti ja itsetunto henkistä kestävyyttä huomata ja ymmärtää ne mahdottomuudet, mitä tämän hetkinen elämäntyyli kasvattaa meitä elättävään ympäristöön?

(Poliittiset aatteettomat brändipoliitikot päättivät, että identiteettimme on kadoksissa - perustettiin komitea*/ miettimään meille brändia **/)
[ … kulmakuppiloissa tuoppien ääressä pohditaan seuraavaa kansallista urotekoa, kun samaan aikaan kotona pohditaan asennetta lähinaapuriin. Vallan kammareissa poliitikot haikailevat sellaisesta, mitä heillä ei ole, mutta mikä taas kansalaisilla on itsestään selvyytenä … ]

Mikä on identiteetti ***/ ja mikä on kansakunnan yhtenäisyys?

Huolestuneet poliitikot innostuivat määrittämään, että kansa kulkee osatonta tietä tietämättä minne. Ehkä poliitikot ovat itse kadottaneet päämääränsä - kansan päämäärä on sitä vastoin selvä - se on tie siihen omaehtoiseen suomalaisen elämännäkemyksen värittömyyteen tai kummallisuuteen, miksi meitä suomalaisia ihmetellään ja Brysselin EU-käytävillä arvuutellaan.

Jos mietit Sibeliuksen
1/ Finlandiaa 2/, pohdit veljes- eli kansalaissotaa ja katsot sitä yhteenkuuluvuutta, minkä kansakunta koki marraskuussa 1939 - et kysy historiallisen identiteetin tai brandin perään.

Mikäli taas luet ja huomaat itsepäiset kansalaisemme jatkuvasti äänestämässä 70 prosentin kiellon Natolle 3/, kiukuttelun Venäjälle ja vähentyvän puolikateuden ruotsalaisille, et ihmettele ihmistemme omaehtoisuutta ja reippaan tervettä asennetta kokoomme nähden.

Lentävät suomalaiset herättävät ihmetystä maailmalla

Tilastot paljastavat omapäisiä mäkihyppääjiä, jotka ovat miltei ikuisesti maailman parhaita. Samat tilastot kertovat meille syntyneen enemmän autourheilumenestystä kuin millekkään muulle kansakunnalle. Kun kurkkaat karttaa näet meidän olevan vedenjakajalla - idän ja lännen välimaastossa, josta kumpuaa se omanlaisemme identiteetti ja kansallistunto, joka on lennättänyt suomalaisia voitoista häviöiden kautta voittoihin.

Huomaame Nokian menestyksen

Näet myös maailman suurimman ja kauneimman loistoristeilijän, pienimmät tulensammutuspisarat 4/ ja esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen 5/ tekniikan mukana olon laskeuduttaessa Saturnus planeetan Titan kuulle - huomaat, ettei kansalta puutu mitään sellaista, mitä tarvitsisimme.

Suomalainen rakensi maailman parhaat ja suurimmat paperikoneet 6/ ja jäänmurtajat. Suomi menestyi koululaisvertailussa, vaikka nuorisomme on tietämättömämpää kuin koskaan ennen.

Suomalainen YK-johteisten rauhanturvaamisoperaatioiden sotilas on maailmalla arvostettu ja olemme olleet monissa liemissä Kyproksen vuorilta Balkanin ruutitynnyreihin. Omissa koitoksissaan Suomi säilyi itsenäisenä 1940 ja 1944 - huomataan, että kansasta on löytynyt se väkevyys, mikä taas poliitikoiltamme näyttää tänään osaksi puuttuvan.

Suomalainen kuningas

Suomi oli saamassa saksalaisen kuninkaan, emme sitä sitten viime kädessä ottaneet, mutta suhteet Saksaan ovat aina olleet hyvät - jopa Lapin 1944-1945 sodasta huolimatta, jossa tavallaan pakon edessä teimme ainoan petoksemme kesän 1944 lisäksi.

Identiteettiimme kuuluu myös muukalaisepäluuloisuus,

... koska Suomi on tarkoitettu suomalaisille - siksi vahvoja ovat tuntemukset annetusta uhrauksesta itsenäisyytemme eteen yhdessä aseveljien kanssa. Innostuimme jopa 1930-luvulla rotuoppien opiskeluun silloisessa Saksan Kolmannessa valtakunnassa 7/. Saksalaiset eivät olekkaan meille muukalaisia, vaan monien viimeisten ’selkä-seinää-vasten’ tilanteiden pelastajia.

Viimeisellä tiellä turvaudumme herkästi oman käden oikeuteen

Suomalaiset ovat melankoliassaan itsemurhaherkkää kansaa, joka sekin on merkki jostain ainutlaatuisesta. Väkivalta ei ole meille vierasta - ja se tapahtuu astaloin, puukoin ja puntarein, ja lähes aina humalassa.

Olemme tunnetuimpia humalaherkkäkansoja Euroopassa. Osaamme kännissä itkeä, vääntää kättä ja kirota naapurin ja lähisukulaisen kuin pomonkin alimpaan helvettiin - katuaksemme sitä häpeissämme aamun koittaessa.

Kansan brändi on itse kansa

Keksimällä keksitty markkina- ja näyttötalouden termi brändi ei suurta kansaa kiinnosta - eikä sellainen voi olla hukassa, mitä kansa ei tarvitse. Suomi ja suomalaiset sen sijaan tarvitsevat ja haluavat ”kekkosta” - kansa pitää vahvasta presidentistä
8/, kun taas identiteettinsä kadottaneet poliitikot estävät sellaisen valiintumisen - vastoin heitä äänestäneiden kansalaisten mielipidettä.

Suomalainen omistaa usein aseen, hiihtää ja kalastaa

Suuri identiteetti löytyy tuhansilta järvenrantamökeiltä saunan lämmittäjistä ja mökkitontin vaalijoista. Suurta perussuomalaisuutta löytyy paluusta viikonloppuisin maalle 9/, varsinkin kesäisin, jolloin ikävä rannalle ja mullan tuoksuun on kova. Juuremme ovat brändikkäästi ja tukevasti kotoisessa maaperässä.

Vain väkevällä kansalla on varaa pitää kahta kansallislaulua

Maammelaulu saksalaisen
Fredrik Paciuksen säveltämänä kirvoittaa kyyneleet silmiimme, kun palkintopallille - sille ylimmälle nousee vähäpuheinen suomalainen, joka ei juuri sanaa saa suusta, mutta lentää lumisateen keskeltä pisimmälle ja voittoon.

Jääkiekko onnistuessaan saa kansan hurmiosta hulluksi, koska siinä esittäytyy joukkuepeli, jolla talvisotakin puolustuksellisesti voitettiin. Suomalainen ei häpeä kokoaan, vaan osaa yleensä pitää sen sanan, jonka toiselle on luvannut.

Suomalainen ei pelkää käytännössä mitään - ei edes venäläisiä,

... paitsi vihaista vaimoa ja kännissä väkivaltaista miestä. Nyrkki heilahtaa helposti, mutta yhtä helposti osataan anteeksi pyytää yhdellä sanalla. Jean Sibeliuksen Finlandialla aloitimme irtaantumisen Venäjästäkin - tappelu järjestyi sitten myöhemmin.

Suomi ylläpitää yhtä Euroopan suurinta armeijaa - tiedämme pitkät rajamme
Kansallinen identiteetti on suomalaisille itsestään selvyys, se näkyy tahtona omaan armeijaan
10/ ja yleiseen asevelvollisuuteen, se näkyy toiveena vahvasta presidentistä ja liittymättömyydestä Natoon.

Suomi osasi ja osaa elää velivenäläisen kanssa 11/ - sillä sehän se haasteiden suunta on - kansa on sen aina tiennyt, eikä sitä ole sille kolmesti tarvinnut kertoa.

MMM - Mitä Missä Milloin - vuosittainen ja kansallinen tietosisältö

Kansa on niin viisas kuin se itsessään tuntee. Suomalainen tieto näkyy Mitä Missä Milloin kirjoissa - ne luetaan tarkoin ja loppuvuodesta joka vuosi runsain määrin ostetaan - tuo identiteetti seisoon useammassa kirjahyllyssä kuin arvaammekaan, sen perheraamatun, anopin ja lasten kuvien vieressä.

Suomalainen tietää paljon enemmän kuin tiedetään - suomalainen ei vain hölise turhasta
12/. Suu avataan, kun on asiaa - ei ole tarvetta itsekohotukseen ja -kehuun. Työt ja saavutukset ovat usein paremmin kertoneet, mitä olemme todellisuudessa.

Suomi marssii aina mannerheimien ja kekkosien perässä

Suurin suomalainen identiteetti kohtaa arvostuksessa karismaa kohtaan. Ei jää sanan sijaa, mikä arvo on suomalaiselle kansallistunteelle herroilla
C.G.E. Mannerheim ja Urho Kekkonen. Keulakuvia suomalaiset rakastavat, jos he ovat suoraan kansan asialla, pitäen virkamies- ja poliitikkokunnan aisoissa.


Identiteettimme kohtaa kansanjohtajissa,

... ja arvoissa osata käyttää valtaa ja luoda vakautta. Tavallinen ihminen mielellään antaa nuo hankalat asiat luotettaviin käsiin, joita on tosin tänään vähän saatavilla. Kansa antaa suuren vallan luotetulleen.

Suomalaiset eivät ole rasisteja, haluamme hoitaa vain omamme omalla maallamme

Suurin identiteettimme on kansallinen ykseys, vieraita emme suvaitse
13/, ehkä puheissa ja yllättäen kahdenkeskisen tutustumisen jälkeen. Olemme rehellisiä ilmaisussamme, ettei meille muiden tarvitsisi tulla - huolehdimme ensin omamme, ja hyvin mennessä annamme apumme suoraan sinne, missä kullakin on oma kotinsa.

On suurta rohkeutta olla oma itsensä. Ruotsalaisiksi emme tule - julistamaan maailman hätää. Hoidamme omat asiamme ja muiden juttuihin emme puutu - tämän kun vielä eräät valitsemamme poliitikotkin ymmärtäväisivät.

Suomalainen kunnioittaa poliisia, armeijaa ja on keskimäärin kiltti tottelevainen ihminen

Lopulta emme barrikaadeillekkaan lähde, siinä istuu suurin identiteettimme ja brandimme - vain viimeiselle rintamalle nousemme, kun koti ja oma maa on todella uhattuna, osaamme nousta sitä puolustamaan tunnetuin seurauksin. Tiukimmissa tilanteissa olemme vain Saksaa pyytäneet apuun - jo vuosikymmenien aikana, ja apua olemme saaneet - 1918, 1940, 1941, 1944 ja 1993.

Suomenniemellä elää katajainen kansa, joka taipuu, muttei koskaan katkea - sen ovat monet huomanneet ja omakohtaisesti kokeneet
14/. Aito suomalainen on itsessään oma identiteettinsä, siksi se ei ole kadoksissa ja brandia me emme tarvitse, koska työ ja sen laatu ratkaisevat - tätä me suomalaiset olemme 15/.


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 159778

DOC identity_08012018.doc – OpenOffice Writer
PVM 08012018


1232_10542