maanantai 30. marraskuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 30112020 - III

 

  • 1 - 2

  • Ministeri Annika Saarikko väläytti uuden yliopiston perustamista: ”Korkeakoulu­järjestelmämme ei ole ikinä valmis”

    Ilkka Luoma 
    2 - Lasten ja nuorten vapaaehtoisen hakeutumisen tulisi ratkaista oppikirjo, mitä koulutuslaitoksemme pitäisi tuottaa yhteiskunnan kysyntää tyydyttämään.

    Vinoutumat ovat havaittavissa. Yliopistokoulutusta ei tarvita kaikkeen. Yliopistot ovat sijoittumisjakauman normaalin ja luonnollisen jaon osalta erityisesti tutkijoita ja ylintä johtoa kouluttavia laitoksia.

    Perustutkimus ja sitä lähellä olevat sovellustutkimukset vaativat yhä syvempää osaamista ja luovuutta ja tähän ominaisuuteen me emme valitettavasti kaikki pysty.

    Enemmän osallistujia toimeliaisuuteen

    Ammattikorkeakoulut voivat puskea kysynnän ja tarpeen mukaan seuraavan alemman tason osaamista asiantuntijatehtäviin sekä väliportaan johtamiseen. Opistotaso tuottakoon sen toisen suuren veronmaksajajoukon eli alemman väliportaan ja suoritetason yhteiskuntaosallistujat.

    Kädentaitajat, joiden tarve on suuri, tuotetaan ammattioppilaitoksissa. Kaikkien ei tarvitse eikä pidä olla teoreettispainotteisia koulutukseltaan, kaikkiin tehtäviin ei tarvita yliopistokoulutuksen saanutta. Monissa tehtävissä korkeamman tai alemman tason yliopistokoulutus voi olla peräti haitaksi saavutettaessa mitattavaa tulosta itse työstä.

    Kaikki tiimit ja työryhmät kuin myös työyhteisöt tarvitsevat johtamista

    Hyvän johtajan merkki ei aina ole koulutus. Hyvä johtaja on henkilö, joka motivoi, palkitsee, ojentaa ja kannustaa sekä nauttii arvostusta tiimiltään tai ryhmältään. Erinomainen johtaja omaa karismaa, jota ei voida kouluttaa missään opinahjossa. e [1]
  • 2

  • Perussuomalaisten tuki Orbánin kiristykselle kertoo vaarallisesta muutoksesta

    Ilkka Luoma 
    Voisin arvata, että moni EU-jäsenvaltion kansalainen tahollaan mietiskelee seuraavia syvällisiä kysymyksiä:

    Onko Unkarin parlamentti ja sen myötä Unkarin johto valittu demokraattisesti? Onko Unkari demokraattinen valtio? Olivatko Unkarin vaalit rehelliset, oikeudenmukaiset ja todellisuutta vastaavat?

    Voidaanko ajatella, että jos Unkarin parlamentti on valittu demokraattisesti, niin sen enemmistöpäätökset ovat demokratiaa edustavia ja edistäviä?

    Sallitaanko EU' ssa jäsenmaiden yksilötasoinen yhteiskuntakehitys - virheineen ja onnistumisineen? Entä eri jäsenvaltioiden erilainen historiakehitys, kulttuuriperimä ja kansalaisgenetiikka?

    EU on jo kansojen sulatusuuni ja niille on muodostumassa hiljalleen omanlaisiaan tavoitteita yhteiskuntiensa suhteen - miten pitkälle EU-Bryssel voi määrittää kansallista kehitystä per jäsenvaltio?
  • 3

  • Ilmakehän tutkimuksesta löytyy kaivattu ratkaisu ilmastonmuutoskysymyksiin, toteaa Mikael Ehn

    Ilkka Luoma 
    Kuluneen hokeman mukaan "kaikki vaikuttavat kaikkeen" - näin on, sillä kaikkein "pienimmät osaset ovat kaikkeen yhteiset ja lopulta siellä pientäkin pienempien osasten väleillä on tyhjyys - ulottuen jopa ... ?"

    Ilmastonmuutos aerosoleineen on oleellinen osa systeemiä, joka on luonut Elämän mahdollisuuden, mutta vain osa. Kaltaisemme Elämä on hiili-vesielämää, jossa hyvin kapea lämpötila-alue (molekyylien liike) määrittää Elämän mahdollisuuden.

    Ilmakehä pitää Eloa käynnissä, ilman happea ei onnistu Elo kuin muutaman minuutin. Ilman vettä selvitään joitain päiviä - ilman ravintoa biologiana selviämme joitain viikkoja. Ilmakehä kaikkine vaikutteineen on osa muutoksessa olevaa ympäristökehitystä, johon me ihmiset osallistumme valtavan kokoisella ympäristöjalanjäljellä.

    On hienoa, että ympäristöolosuhteet, jotka määrittävät lopulta Elollisuuden ehdot ja mahdollisuudet - pitää sisällään osaamisalueita tarkkaan rajatuilta osa-alueilta, kuten ilmaston ja ilmakehän ja sinne vaikuttavat ihmiskunnan teot.

    Ymmärtääksemme oman Elämämme kokonaisuutena, on meidän osattava rakentaa kirkas kokonaiskuva - se iso kuva, joka pitää sisällään useita tarkkoja erityisalueita - kuten vaikkapa Elämän monimuotoisuuden.

    Me ihmiset vaikutamme myös biodiversiteettiin, joka on merkittävä osa Elollisuutta ja Elon mahdollisuuksia - tätäkin osa-aluetta me ihmiset muokkaamme - lopulta omaksi kohtaloksemme. Näin täytyisi tässäkin osata projisoitua tuohon mainostettuun isoon kuvaan ympäristöstämme.

    'Siis kaikki vaikuttavat kaikkeen' - ja me ihmiset olemme mukana nyt viimeisten noin 200-300 vuoden aikana Elollisuuden vaikeuttajina, oman liiallissävytteisen itsekkyytemme myötä.

    Hamuamme enemmän kuin osuutemme on tästä biomassaisesta kierrossa olevasta bioelämästä edellyttäisi. Syömme ja kulutamme siis muiden kupeilta ja varannoista - varsinkin viimeisen noin 150 vuoden aikana.

    Entä nyt, kun luontobiologia saattaa olla varahapella ja meille on valaistumassa se ainoa keino - vähäntäminen.

...

Ilkka Luoman HS-kommentit 29112020 - IV

 

  • 1 - b

  • Kiina antoi päästö­lupauksen, joka saattaa olla jopa vuosisadan ilmasto­uutinen

    Ilkka Luoma 
    Esko Riikonen: "Per capita ajattelussa on kysymys oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja mahdollisuudesta saavuttaa maallista hyvää"

    Ei todellakaan ole. Tämähän tarkoittaa oikeasti sitä, että Kiinalle sallittaisiin lisätä ilman saastuttamista. Ja ei voi olla niin, että meillä ei sallittaisi kivihiilen polttamista, mutta Kiina saa rakentaa 1 300 uutta kivihiilivoimalaa ja lisätä kivihiilen käyttöä. Kiinan väkiluvun, ilmeisesti poliittisista syistä, on sallittu kasvaa järjettömän suureksi ja se tulee humioida, kun vaaditaan ilmastotoimia. Sama, mikä Kiinassa on jo tapahtunut, tapahtuu seuraavan 80 vuoden aikana Afrikassa, jossa ennusteen mukaan väkiluku kasvaa 3,5 miljardia 4,7 miljardiin.
    Tiesitkö Kiinan yhden lapsen politiikan ja sen suuret epäinhimilliset seuraukset? Kiina on ainoa valtio, joka on rajoittanut omaa väestönkasvuaan - todellisin määräyksin.

    Eikö mielestäsi kiinalaisilla tai intialaisilla ole yhtäläinen oikeus kuluttamiseen kuin meillä tai amerikkalaisilla?
  • 2 - 1

  • Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt laskettiin haudan lepoon

    Ilkka Luoma 
    1 - Näin laskettiin juurevinta suomalaisuutta maan poveen - viimeinen iltahuuto oli koettu ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö, armeijan ylipäällikkönä, arvostaen suomalaista uhrautuvaisuutta ja sinnikkyyttä katsoi kansalliseksi velvollisuudekseen saapua kunnioittamaan viimeisen Mannerheim-ristin ritarin hautaan laskua.

    Tilaisuus oli juhlavasti arvokas. Moni aivan tavallinen suomalainen halusi olla näkemässä tämän viimeisen matkan - näin eräs merkittävä aikakausi oli päättynyt, vaikka sotiemme veteraaneja on yhä Elossa, todistamassa suomalaisuutta, sen keskinäistä voimaa ja yhteenkuuluvuutta, kun niin ylivoimainen vihollinen kävi päällemme - erityisesti Talvisodassa.

    Tuomas Gerdt oli vaatimaton, tunnusti aseveljeyden väkevän keskinäisvoiman ja siellä jossain oltiin yhtä, ja kaveria ei jätetty, edes kuollettavasti haavoittuneena - tähän Gerdt antoi oman vahvan panoksensa, kuten tuhannet muutkin.

    Tuomas oli viimeinen - juuri heistä, joista toinen Mannerheim ristinritari - Suomen sinivalkoinen ääni - jälkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth aina puhui - "Suomi on hyvä maa, ja sitä parhaiten puolustaa suomalainen itse".

    Isäni, joka oli myös Savonlinnassa Oy Wilh. Scahauman Ab' n palveluksessa puhui Mannerheim ristinritarista kunnioitavin sanankääntein - Gerdt oli esimerkkinä työtovereille, myös tehtaalla, miten hommat tehdään yhdessä. Rintaman ja juoksuhautojen yhteenkuuluvuus toimi myös tehdassalissa.

    Suomen kansa herkistyy näissä tilanteissa - olemme ylpeitä omalla vaatimattomalla tavalla veteraaneistamme. Aina ei näin ollut, ei 1950- eikä vielä -60-luvuilla. Moni rintamaveteraani meni hautaan unohdettuna, jopa hyljeksittynä. Vasta nuoremmat sukupolvet oivalsivat sen suuren työn mitä maatalojen ja kaupunkien miehet olivat tehneet, kun Suomi säilytti itsenäisyytensä - kahteen kertaan.

    Iltahuuto on ohi - jäljellä on muisto ritareista, joita oli kaikista sotilasarvoista >[2]
  • 3

  • Suomalaisten eriarvoistuminen heikentää maamme talouskasvua

    Ilkka Luoma 
    Aivan ensimmäiseksi - talouskasvu on ympäristöongelmista se suuri kaikkien kysymysten äiti. Talouskasvua on kutsuttu myös kasvuhokemaksi, kun oli aika jolloin kasvullekin piti saada kasvua.

    Tänään osa nokkelimmista on jo hoksannut, ettei rajallisesta voi loputtomasti nyhtää - ei edes muodikas hyötysuhteen parannus tuo ratkaisua sille kehitykselle, joka jäytää koko Elollista bioelämää, josta me ihmiset olemme vain yksi biomassaltamme pienen pieni osa - noin muurahaispopulaatioiden kokoinen.

    Laajassa eläinkunnassa, josta siitäkin olemme vain pieni osa, mutta jäljeltämme valtavan kokoinen - olisi viisasta lopulta nähdä, että tasaisen yhteiskuntakehityksen tae on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

    Tuota mainostettua tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta vastaan sotii voimalla meissä asuva kulutusintouma eli näyttö- ja vertailutalous

    Tämä uusi talousverranto näkyy jo evoluution kehitelminä riikinkukkouroksen pyrstösulkina ja ihmisen niin sanottuna enemmän ja komeammin ilmiönä - vaikkapa miesmäisenä näyttöreliikkinä autoissamme, joissa korskeimmilla on neljä pakoputkea autojensa peräpäissä.

    Tunnetun hoennan mukaan - 'rahalla saa ja hevosella pääsee'

    Meillä on satoja miljoonia vuosia vanha perimä, joka edellyttää taistelukuntoa lisääntymisen oikeudesta. Me ihmiset olemme aiemmat lihakset, juoksukyvyn ja korskean karjahduksen korvanneet maallismateriaalisilla reliikeillä, joilla voi näyttää ja suorittaa vertailua:

    "Katsohan, minulla on näin ja näin paljon - on komea huvila, merkkivaate ja kallis kello - jaloissakin krokotiilinahkakengät. Olen siis estraadilla hiukan ylempänä kuin eräät muut"

    Tuloerot tuottavat näin erivoimaista ostovoimaa

    Ostovoima tarkoittaa näyttötaloutta - jopa siten, etteivät monet ilkeä ostaa punaisia alelapuin koristeltuja elintarvikkeita, koska se saattaisi viestiä rahallisen ahtauden ilmentymää!

    Onko 'pakko olla suuret tuloerot' ja niitähän rakennetaan verotusta säätämällä.
    Tulovero on jo progea - ja nyt pääomavero myös progressiiviseksi.
  • 4

  • Moni kauppa supistaa nyt valikoimiaan, koska loputon valinnanvara vain hämmentää asiakasta: ”Emme tarvitse kolmea erityyppistä punaista”

    Ilkka Luoma 
    Tämä on hieno oivallus kilpailuhenkiseltä markkinataloudelta - tosin se perustuu tuottavuuteen, logistiikkaan ja lopulta voiton tavoitteluun

    Hyvä, vaikka näinkin, sillä tuo menettelytapa voisi vähentää lopulta kulutusta, joka on nopeista keinoista se paras, jolla aloitamme yhteistalkoomaisen ympäristön pelastusohjelman ja monimuotoisen Elollisuuskaventumisen (=biodiversiteetti) pysäyttämisen.

    Ihminen hamuaa lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä

    Aiempi omavaraisuus on kadotettu luonnonvara, vaikka meitä sopeumallisella kilpailulla ohjaava evoluutio viitoitti juuri tuota reviirillistä omavaraisuutta - tuolla ominaisuusyhdistelmällä kavennetaan ihmisten keskinäinen väkivalta ja sotaisuus minimiin.!

    Tosiasia on se, että kulutamme liikaa - per capita vertailuin erot ovat jättimäiset!

    On suoranainen pakon edessä hoksaus, että valikoimaa vähennetään. Markkinatalous kiihkeydessään ja kasvuhokemassaan halusi tyydyttää kaikkien tarpeet ja tarvittaessa tarpeita luotiin lisää, jotta raha kiertäisi, ja tekisi yritysten voittotileille entistä suurempaa plussaa.

    Valikoimamonipuolisuudella tyydytettiin myös yksilökohtaisia näyttö- ja vertailutaloustarpeita, sillä haluamme olla eduksemme erottuvia ja erilaisuus vaikkapa merkkituotereliikein on huomiota herättävää. Haluamme tulla nähdyiksi - ja sillä lailla jopa "kateutta herättävästi", jos joidenkin osalta tosiasioita haluamme katsoa silmiin.

    Jottei mene muiden sättimiseksi, on tässä kohdin paljastus itsestä kohdillaan:

    Piti saada erikoisauto - kauan sitten - herättämään huomiota ja nostamaan ajatuksia, että onhan valinta - piti saada Sierra Cosworth, se oli varsinainen peli 1990-luvun alussa - korosti jotenkin miehuutta ja menestystä. Auto oli valikoimansa huippu ja harvinainen.

    Valikoimien huipulla on aina se erikoisuus, joka on tarkoitettu vain harvoille - jo sen hinnoittelu takaa sen. Ja näin tuon eritiysreliikin ostaja kerää katseita ja näin saa kuski penkiltään tyydytystä saamastaan huomiosta.

    Sen pituinen sen.
...



BLOG - Ilkka Luoma

Ilkka Luoman HS-kommentit 28112020 - III

  • 1

  • Luontokato pitää tehdä yhtä näkyväksi kuin ilmastonmuutos

    Ilkka Luoma 
    Kuluneen hokeman mukaan "kaikki vaikuttavat kaikkeen" - näin on, sillä kaikkein "pienimmät osaset ovat kaikkeen yhteiset ja lopulta siellä pientäkin pienempien osasten väleillä on tyhjyys - ulottuen jopa ... ?"

    Ilmastonmuutos aerosoleineen on oleellinen osa systeemiä, joka on luonut Elämän mahdollisuuden, mutta vain osa. Kaltaisemme Elämä on hiili-vesielämää, jossa hyvin kapea lämpötila-alue (molekyylien liike) määrittää Elämän mahdollisuuden.

    Ilmakehä pitää Eloa käynnissä, ilman happea ei onnistu Elo kuin muutaman minuutin. Ilman vettä selvitään joitain päiviä - ilman ravintoa biologiana selviämme joitain viikkoja. Ilmakehä kaikkine vaikutteineen on osa muutoksessa olevaa ympäristökehitystä, johon me ihmiset osallistumme valtavan kokoisella ympäristöjalanjäljellä.

    On hienoa, että ympäristöolosuhteet, jotka määrittävät lopulta Elollisuuden ehdot ja mahdollisuudet - pitää sisällään osaamisalueita tarkkaan rajatuilta osa-alueilta, kuten ilmaston ja ilmakehän ja sinne vaikuttavat ihmiskunnan teot.

    Ymmärtääksemme oman Elämämme kokonaisuutena, on meidän osattava rakentaa kirkas kokonaiskuva - se iso kuva, joka pitää sisällään useita tarkkoja erityisalueita - kuten vaikkapa Elämän monimuotoisuuden.

    Me ihmiset vaikutamme myös biodiversiteettiin, joka on merkittävä osa Elollisuutta ja Elon mahdollisuuksia - tätäkin osa-aluetta me ihmiset muokkaamme - lopulta omaksi kohtaloksemme. Näin täytyisi tässäkin osata projisoitua tuohon mainostettuun isoon kuvaan ympäristöstämme.

    'Siis kaikki vaikuttavat kaikkeen' - ja me ihmiset olemme mukana nyt viimeisten noin 200-300 vuoden aikana Elollisuuden vaikeuttajina, oman liiallissävytteisen itsekkyytemme myötä.

    Hamuamme enemmän kuin osuutemme on tästä biomassaisesta kierrossa olevasta bioelämästä edellyttäisi. Syömme ja kulutamme siis muiden kupeilta ja varannoista - varsinkin viimeisen noin 150 vuoden aikana.

    Entä nyt, kun luontobiologia saattaa olla varahapella ja meille on valaistumassa se ainoa keino - vähäntäminen.
  • 2 - 2

  • Kiina antoi päästö­lupauksen, joka saattaa olla jopa vuosisadan ilmasto­uutinen

    Ilkka Luoma 
    2 - Elollisen kierrossa olevan biomassan poltto energiaksi on liki ympäristörikos, sillä se rikkoo varmasti biodiversiteetin sekä sotkee kiertovaiheissaan olevien biomassojen keskinäismerkityksen, joka muutaman vuoden kuluttua voidaan esittää biomassojen jakauma- ja vaikutekaavoina.

    Toinen suuri merkittävä tekijä mietittäessä energiankäyttöä - on sen määrä per henkilö, siis per valtion kansalainen. Tunnetusti Kiinassa on ihmispopulaationa 1,4/7,8 maailmastamme.

    Kiinan päästöt per capita ovat vähäiset, verrattuna vaikkapa EU' hun ja nimenomaan vanhoihin jäsenmaihin. USA (0,33/7,8) on ylivertainen per capita, kun suhteutetaan päästöt kumuloituneena per nenä.

    Per capita ajattelussa on kysymys oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja mahdollisuudesta saavuttaa maallista hyvää

    Jos Kiinassa olisi yhtä paljon suhteessa henkilöautoja kuin US' ssa, niin miten olisi ollut raaka-öljyn saatavuus ja hinnoittelu?

    Kiina on suurin päästäjä, johtuu se myös siitä, että läntiset valtiot - Suomi mukaan lukien, siirsivät paljon tuotantoaan Kiinaan.

    Syyt siirtoihin olivat: Halpa ja ahkera toveri, tehtaan oven takana maailman suurin sisämarkkinapotentiaali sekä alussaan lähes olemattomat ympäristölait. Lännenmies siirsi siis omia päästöjään suuret määrät kiinalaisten taskuihin.

    Kiina on luvannut ratkaista ympäristöongelmansa vuoteen 2049 mennessä, jolloin nykyinen Kiina täyttää 100 vuotta.

    Kiinalla on kyky ympäristöongelmien ratkaisuun. Kiinassa valmistuu 340 000 ylempää insinööriä - joka vuosi, se on enemmän kuin US' ssa, EU' ssa ja Venäjällä yhteensä. Näin suunnittelu- ja keksintövoimat ovat riittäviä ratkaisuhakuisuuteen.

    Kiinan johtaja Xi Jinping kertoi Kiinan mielellään ottavan ympäristöjohtajuuden maailmassamme, kun US-presidentti Donald Trump irrotti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta.

    Energiakysymys on pakkoraossa. Tehokkain tapa säästää ympäristöämme on energiankulutuksen merkittävä vähentäminen, ja tämä koskee erityisesti maita, joiden per capita kulutus on suuri. e
  • 2 - 1

  • Kiina antoi päästö­lupauksen, joka saattaa olla jopa vuosisadan ilmasto­uutinen

    Ilkka Luoma 
    "Tieto on energiaa!"

    1 - Lännestä katsottaessa Kiina pääsee mediassa helposti ja totuudellisesti ykköseksi puhutaessa tuotantokoneistojen energiankäytön päästöistä - erityisesti hiilidioksidin osalta, jolla on merkittävä vaikute ilmakehämme nopeaan lämpenemiseen - ihmisen itsensä toimesta.

    HS-jutussa kerrotaan asiat yksittäisen valtion aikarajallisen päästömäärien osalta sangen yksipuolisesti - kokonaisuutta ajatellen, mutta totuudellisesti.

    Totuus on usein monimutkainen ja tässä varsinkin, sillä energian käytössä mittausaikajänne (kumuloituvuus) ja oikeudenmukaisuus per henkilö - muuttaisi HS-jutun luonetta oleellisesti.

    Hiilijakeiden (=bioelollisuuden jätöstyskierto) käyttö alkoi voimallisesti jo 1800-luvulla ja erityisesti Länsi-Euroopassa; kaikki suurkaupungit olivat hengitysvaikeuksien ja hiilipölyn peitossa.

    Hiilidioksidilla on merkittävä viipymä ilmakehässä, jonka myötä meidän täytyy osata laskea päästökumuloituvuuden merkitys ilmakehälämpenemiseen!

    HS-jutussa oivaltavasti mainitaan, että ärhäkämpi ilmakehävaikuttaja - metaani viipyy: " ... Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta sen elinikä ilmakehässä on vain 11 vuotta ... ". Jutussa ei sen sijaan kerrota itse hiilidioksidin viipymää *.

    Kiina on absoluuttisesti suurin hiilidioksidin tuottaja viimeisten noin 10 vuoden aikana

    Hiilijakeiden käyttö on ollut voimakasta jo yli 120 vuotta ja tutkimusten mukaan hiilidioksidin viipymä voi olla ilmakehässä jopa 40-100 vuotta, tämä tarkoittaa voimallista kumuloituvuutta, johon Kiina on ottanut osaa vahvasti tuon viimeiset 10-20 vuotta. Tällä on merkitystä, kun pohdimme vastuita, maailmallista yhteistyötä kuin myös teknologista kehitystä, millä korvaamme fossiiliset energialähteet >

...

Ilkka Luoma

 

Ilkka Luoman HS-kommentit 22112020 - II

 

  • 1

  • Kiinnostus vastuullisuutta kohtaan on kasvussa suuryrityksissä, kertoo Fibsin kysely

    Ilkka Luoma 
    Ehkä suuremmissakin yrityksissä ollaan huomattu kaksi merkittävää tosiasiaa - eiliseltä, tältä päivältä ja huomiseltakin ---

    1. Työntekijä ja toimintaympäristö luontobiologiana ovat merkittäviä tekijöitä tuotantokoneistolle ja menestykselle

    2. Työntekijä tuotannontekijänä on myös kuluttaja - nythän markkinatalousoppien mukaisesti "asiakas on aina oikeassa", tämä tarkoittaa kuluttajan | asiakkaan voimaa ostopäätöksiä tehtäessä

    Yrityksien on laajemmin osattava huomioida muutakin kuin osakeyhtiölain velvoitetta omistajan etuoikeudesta olla nauttimassa ensisijaisesti osinkoturvastaan. Oy-laki määrittää yhtiön velvollisuudeksi huolehtia omistajien edut jaettaessa tuloksia ja niiden aikaansaamia voittoja.

    Kuluttaja - siis asiakas seurailee Gaian (maaemon) kuumetessa entistä tarkemmin ympäristönsä tilaa ja muutosta

    Kuluttaja voi olla valmis perinteellisen kasvuhokeman kääntämisen vähentämisen linjalle. Tämäkin velvoittaa yhtiöiden tapaa aikaansaada muutoksia - huomioimaan niin työntekijät (=kuluttajat | asiakkaat) kuin tuotantoympäristönsä, tarkoittaen herkkyyttä olla säästämässä luontobiologiaa.

    Toimeliaisuus on ihmisen merkittävin päivittäinen olemustapahtuma

    Nyt pinnalle pulpahtanut toimeliaisuus ei tarkoita kulutuslisäystä - se voi kuitenkin tarkoittaa luontoa säästävää työmentaliteettia ja -järjestelyjä, jotta meitä kaikkia lopulta Elättävä luontobiologia Elämän monimuotoisuuksineen jaksaa meidät ravinnotarpeen täyttämisenä Elättää.

    Toimelias ihminen on vähemmän herkistyvä lietsonnalle, josta halutaan keikuttaa yhteiskuntalaivaa - tässä kohdin ei ole syytä luetella keikutuskohteita tai - tapoja. Kukin ihminen osaa itse nähdä itselleen turvallinen, luotettava ja toivoa luova yhteiskuntajärjestys.

    Yritykset ovat toimeliaisuuden luojina keskiössä

    Vähemmän voittoahneutta ja sen rajoitettua jakoa; olisiko nyt aika suunnata omistuksia myös työntekijäportaaseen? Yhteinen vastuu on vahvempaa yhteisöllisyyttä, kun kaikki puhaltavat yhteiseen luovuuteen - selvitä
  • 2

  • Jan Vapaavuori valittiin Suomen olympia­komitean puheen­johtajaksi, valinta ratkesi vasta toisella äänestys­kierroksella: ”Voitto oli riittävän selkeä ja mandaatti on vahva”

    Ilkka Luoma 
    Jäämme odottamaan Jan Vapaavuoren revanssia Kokoomuksen johtoon, haaste tullee kohta - alkaen Helsingin Kokoomuksesta ... ?

    Ehkä Jan Vapaavuori saa kirittäjäksi Elina Lepomäen, koska Kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja - hyvätapainen - Petteri Orpo on jäänyt reilusti alakynteen hallitukseen nähden ja juuri PM Sanna Marinin osalta.

Ilkka Luoman HS-kommentit 15112020 - I

 


...

HS

Kokoomuksen lokakuussa teettämä kysely: Vihreät vahvoilla Helsingin suurimmaksi – ja sen jälkeen kokoomuksen ahdinkoa ovat lisänneet Vapaavuoren ja Halla-ahon yllättävät ilmoitukset


..
Ilkka Luoma 

[1] Iduillaan oleva vihertymisen vastuullinen ajatusmaailma hakee aivan uusia yhteisöllisyyden likeistymismahdollisuuksia

2 - Meidän on aika nähdä ympäristö mistä Elämme. Vasta sen jälkeen voimme pohtia perinteellistä taloutta, jonka materiaaliseen vähentymiseen keskimääräisestä on jo syytä varautua - sen tarkoittaen tasa-arvoisempaa asemoitumista kulutuksen näkökulmista, mutta ennen kaikkea kokonaiskulutuksen vähentymistä.

Emme tarvitse kaikkea sitä, mitä nyt markkinatalous mainostaa:

"
Kaikkea on ja rahaakin riitää" -tässä kohdin voisimme puhua kyltymättömyydestä |**.

Vähemmällä enemmän ei tarkoita tavaraa, vaan tyytyväisyyttä siihen mitä on. Tyytyväisyys kumpuaa luottamuksesta huomiseen ja tässä jälleen kerran lapsuuden ja nuoruuden huolehtiminen vanhempainvastuuna on nousemassa arjen ykköseksi.

Kaikkeen ei tarvita tavaraa, tavaraa ja tavaraa |* - nyt tarvitaan huomioimista, osallistumista, välittämistä ja tarpeelliseksi tuntemisen iloa.

Kun perusasiat ovat kunnossa, mahdollistaa se paljon helpommin osallistumisen, ideoinnin kuin oivaltavuuden myötä sopivia työtehtäviä, sillä työ luo pohjaa perheelle tuottaa kiinteämpää yhdessäoloa, eikä niin, että pitää jousta kieli vyön alla, ja olla poissa kotoa, jossa juuri lapset kaipaavat isän ja äidin huomiointia.

Vihreys luo vireyttä, sillä oppi ja tunnustus Elämän monipuolisuudesta on tae, josta huominen aukeaa - uudella tavalla, uudella innolla ja luottamuksella huomiseen, jopa ylihuomiseen.

Suomen tällä hetkellä suurin mielipidemittauksissa on nyt myös vihertymisensä edessä. Aika on käsillä nyt, sillä helsinkiläiset äänestävät uudesta kaupunginvaltuustosta ensi keväänä - uran valinta on edessä - etenemisuran, joka muuttaa toiveet mahdollisuuksiksi. On aika muuttua. e
.
Katso [1]


...
                       BLOG
               ILKKA LUOMA