Esko Riikonen: "Per capita ajattelussa on kysymys oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja mahdollisuudesta saavuttaa maallista hyvää"
Ei todellakaan ole. Tämähän tarkoittaa oikeasti sitä, että Kiinalle sallittaisiin lisätä ilman saastuttamista. Ja ei voi olla niin, että meillä ei sallittaisi kivihiilen polttamista, mutta Kiina saa rakentaa 1 300 uutta kivihiilivoimalaa ja lisätä kivihiilen käyttöä. Kiinan väkiluvun, ilmeisesti poliittisista syistä, on sallittu kasvaa järjettömän suureksi ja se tulee humioida, kun vaaditaan ilmastotoimia. Sama, mikä Kiinassa on jo tapahtunut, tapahtuu seuraavan 80 vuoden aikana Afrikassa, jossa ennusteen mukaan väkiluku kasvaa 3,5 miljardia 4,7 miljardiin.
Tiesitkö Kiinan yhden lapsen politiikan ja sen suuret epäinhimilliset seuraukset? Kiina on ainoa valtio, joka on rajoittanut omaa väestönkasvuaan - todellisin määräyksin.
Eikö mielestäsi kiinalaisilla tai intialaisilla ole yhtäläinen oikeus kuluttamiseen kuin meillä tai amerikkalaisilla?
1 - Näin laskettiin juurevinta suomalaisuutta maan poveen - viimeinen iltahuuto oli koettu ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö, armeijan ylipäällikkönä, arvostaen suomalaista uhrautuvaisuutta ja sinnikkyyttä katsoi kansalliseksi velvollisuudekseen saapua kunnioittamaan viimeisen Mannerheim-ristin ritarin hautaan laskua.
Tilaisuus oli juhlavasti arvokas. Moni aivan tavallinen suomalainen halusi olla näkemässä tämän viimeisen matkan - näin eräs merkittävä aikakausi oli päättynyt, vaikka sotiemme veteraaneja on yhä Elossa, todistamassa suomalaisuutta, sen keskinäistä voimaa ja yhteenkuuluvuutta, kun niin ylivoimainen vihollinen kävi päällemme - erityisesti Talvisodassa.
Tuomas Gerdt oli vaatimaton, tunnusti aseveljeyden väkevän keskinäisvoiman ja siellä jossain oltiin yhtä, ja kaveria ei jätetty, edes kuollettavasti haavoittuneena - tähän Gerdt antoi oman vahvan panoksensa, kuten tuhannet muutkin.
Tuomas oli viimeinen - juuri heistä, joista toinen Mannerheim ristinritari - Suomen sinivalkoinen ääni - jälkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth aina puhui - "Suomi on hyvä maa, ja sitä parhaiten puolustaa suomalainen itse".
Isäni, joka oli myös Savonlinnassa Oy Wilh. Scahauman Ab' n palveluksessa puhui Mannerheim ristinritarista kunnioitavin sanankääntein - Gerdt oli esimerkkinä työtovereille, myös tehtaalla, miten hommat tehdään yhdessä. Rintaman ja juoksuhautojen yhteenkuuluvuus toimi myös tehdassalissa.
Suomen kansa herkistyy näissä tilanteissa - olemme ylpeitä omalla vaatimattomalla tavalla veteraaneistamme. Aina ei näin ollut, ei 1950- eikä vielä -60-luvuilla. Moni rintamaveteraani meni hautaan unohdettuna, jopa hyljeksittynä. Vasta nuoremmat sukupolvet oivalsivat sen suuren työn mitä maatalojen ja kaupunkien miehet olivat tehneet, kun Suomi säilytti itsenäisyytensä - kahteen kertaan.
Iltahuuto on ohi - jäljellä on muisto ritareista, joita oli kaikista sotilasarvoista >[2]
Aivan ensimmäiseksi - talouskasvu on ympäristöongelmista se suuri kaikkien kysymysten äiti. Talouskasvua on kutsuttu myös kasvuhokemaksi, kun oli aika jolloin kasvullekin piti saada kasvua.
Tänään osa nokkelimmista on jo hoksannut, ettei rajallisesta voi loputtomasti nyhtää - ei edes muodikas hyötysuhteen parannus tuo ratkaisua sille kehitykselle, joka jäytää koko Elollista bioelämää, josta me ihmiset olemme vain yksi biomassaltamme pienen pieni osa - noin muurahaispopulaatioiden kokoinen.
Laajassa eläinkunnassa, josta siitäkin olemme vain pieni osa, mutta jäljeltämme valtavan kokoinen - olisi viisasta lopulta nähdä, että tasaisen yhteiskuntakehityksen tae on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.
Tuota mainostettua tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta vastaan sotii voimalla meissä asuva kulutusintouma eli näyttö- ja vertailutalous
Tämä uusi talousverranto näkyy jo evoluution kehitelminä riikinkukkouroksen pyrstösulkina ja ihmisen niin sanottuna enemmän ja komeammin ilmiönä - vaikkapa miesmäisenä näyttöreliikkinä autoissamme, joissa korskeimmilla on neljä pakoputkea autojensa peräpäissä.
Tunnetun hoennan mukaan - 'rahalla saa ja hevosella pääsee'
Meillä on satoja miljoonia vuosia vanha perimä, joka edellyttää taistelukuntoa lisääntymisen oikeudesta. Me ihmiset olemme aiemmat lihakset, juoksukyvyn ja korskean karjahduksen korvanneet maallismateriaalisilla reliikeillä, joilla voi näyttää ja suorittaa vertailua:
"Katsohan, minulla on näin ja näin paljon - on komea huvila, merkkivaate ja kallis kello - jaloissakin krokotiilinahkakengät. Olen siis estraadilla hiukan ylempänä kuin eräät muut"
Tuloerot tuottavat näin erivoimaista ostovoimaa
Ostovoima tarkoittaa näyttötaloutta - jopa siten, etteivät monet ilkeä ostaa punaisia alelapuin koristeltuja elintarvikkeita, koska se saattaisi viestiä rahallisen ahtauden ilmentymää!
Onko 'pakko olla suuret tuloerot' ja niitähän rakennetaan verotusta säätämällä. Tulovero on jo progea - ja nyt pääomavero myös progressiiviseksi.
Tämä on hieno oivallus kilpailuhenkiseltä markkinataloudelta - tosin se perustuu tuottavuuteen, logistiikkaan ja lopulta voiton tavoitteluun
Hyvä, vaikka näinkin, sillä tuo menettelytapa voisi vähentää lopulta kulutusta, joka on nopeista keinoista se paras, jolla aloitamme yhteistalkoomaisen ympäristön pelastusohjelman ja monimuotoisen Elollisuuskaventumisen (=biodiversiteetti) pysäyttämisen.
Ihminen hamuaa lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä
Aiempi omavaraisuus on kadotettu luonnonvara, vaikka meitä sopeumallisella kilpailulla ohjaava evoluutio viitoitti juuri tuota reviirillistä omavaraisuutta - tuolla ominaisuusyhdistelmällä kavennetaan ihmisten keskinäinen väkivalta ja sotaisuus minimiin.!
Tosiasia on se, että kulutamme liikaa - per capita vertailuin erot ovat jättimäiset!
On suoranainen pakon edessä hoksaus, että valikoimaa vähennetään. Markkinatalous kiihkeydessään ja kasvuhokemassaan halusi tyydyttää kaikkien tarpeet ja tarvittaessa tarpeita luotiin lisää, jotta raha kiertäisi, ja tekisi yritysten voittotileille entistä suurempaa plussaa.
Valikoimamonipuolisuudella tyydytettiin myös yksilökohtaisia näyttö- ja vertailutaloustarpeita, sillä haluamme olla eduksemme erottuvia ja erilaisuus vaikkapa merkkituotereliikein on huomiota herättävää. Haluamme tulla nähdyiksi - ja sillä lailla jopa "kateutta herättävästi", jos joidenkin osalta tosiasioita haluamme katsoa silmiin.
Jottei mene muiden sättimiseksi, on tässä kohdin paljastus itsestä kohdillaan:
Piti saada erikoisauto - kauan sitten - herättämään huomiota ja nostamaan ajatuksia, että onhan valinta - piti saada Sierra Cosworth, se oli varsinainen peli 1990-luvun alussa - korosti jotenkin miehuutta ja menestystä. Auto oli valikoimansa huippu ja harvinainen.
Valikoimien huipulla on aina se erikoisuus, joka on tarkoitettu vain harvoille - jo sen hinnoittelu takaa sen. Ja näin tuon eritiysreliikin ostaja kerää katseita ja näin saa kuski penkiltään tyydytystä saamastaan huomiosta.
1 - b
Kiina antoi päästölupauksen, joka saattaa olla jopa vuosisadan ilmastouutinen
Eikö mielestäsi kiinalaisilla tai intialaisilla ole yhtäläinen oikeus kuluttamiseen kuin meillä tai amerikkalaisilla?
2 - 1
Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt laskettiin haudan lepoon
Tilaisuus oli juhlavasti arvokas. Moni aivan tavallinen suomalainen halusi olla näkemässä tämän viimeisen matkan - näin eräs merkittävä aikakausi oli päättynyt, vaikka sotiemme veteraaneja on yhä Elossa, todistamassa suomalaisuutta, sen keskinäistä voimaa ja yhteenkuuluvuutta, kun niin ylivoimainen vihollinen kävi päällemme - erityisesti Talvisodassa.
Tuomas Gerdt oli vaatimaton, tunnusti aseveljeyden väkevän keskinäisvoiman ja siellä jossain oltiin yhtä, ja kaveria ei jätetty, edes kuollettavasti haavoittuneena - tähän Gerdt antoi oman vahvan panoksensa, kuten tuhannet muutkin.
Tuomas oli viimeinen - juuri heistä, joista toinen Mannerheim ristinritari - Suomen sinivalkoinen ääni - jälkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth aina puhui - "Suomi on hyvä maa, ja sitä parhaiten puolustaa suomalainen itse".
Isäni, joka oli myös Savonlinnassa Oy Wilh. Scahauman Ab' n palveluksessa puhui Mannerheim ristinritarista kunnioitavin sanankääntein - Gerdt oli esimerkkinä työtovereille, myös tehtaalla, miten hommat tehdään yhdessä. Rintaman ja juoksuhautojen yhteenkuuluvuus toimi myös tehdassalissa.
Suomen kansa herkistyy näissä tilanteissa - olemme ylpeitä omalla vaatimattomalla tavalla veteraaneistamme. Aina ei näin ollut, ei 1950- eikä vielä -60-luvuilla. Moni rintamaveteraani meni hautaan unohdettuna, jopa hyljeksittynä. Vasta nuoremmat sukupolvet oivalsivat sen suuren työn mitä maatalojen ja kaupunkien miehet olivat tehneet, kun Suomi säilytti itsenäisyytensä - kahteen kertaan.
Iltahuuto on ohi - jäljellä on muisto ritareista, joita oli kaikista sotilasarvoista >[2]
3
Suomalaisten eriarvoistuminen heikentää maamme talouskasvua
Tänään osa nokkelimmista on jo hoksannut, ettei rajallisesta voi loputtomasti nyhtää - ei edes muodikas hyötysuhteen parannus tuo ratkaisua sille kehitykselle, joka jäytää koko Elollista bioelämää, josta me ihmiset olemme vain yksi biomassaltamme pienen pieni osa - noin muurahaispopulaatioiden kokoinen.
Laajassa eläinkunnassa, josta siitäkin olemme vain pieni osa, mutta jäljeltämme valtavan kokoinen - olisi viisasta lopulta nähdä, että tasaisen yhteiskuntakehityksen tae on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.
Tuota mainostettua tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta vastaan sotii voimalla meissä asuva kulutusintouma eli näyttö- ja vertailutalous
Tämä uusi talousverranto näkyy jo evoluution kehitelminä riikinkukkouroksen pyrstösulkina ja ihmisen niin sanottuna enemmän ja komeammin ilmiönä - vaikkapa miesmäisenä näyttöreliikkinä autoissamme, joissa korskeimmilla on neljä pakoputkea autojensa peräpäissä.
Tunnetun hoennan mukaan - 'rahalla saa ja hevosella pääsee'
Meillä on satoja miljoonia vuosia vanha perimä, joka edellyttää taistelukuntoa lisääntymisen oikeudesta. Me ihmiset olemme aiemmat lihakset, juoksukyvyn ja korskean karjahduksen korvanneet maallismateriaalisilla reliikeillä, joilla voi näyttää ja suorittaa vertailua:
"Katsohan, minulla on näin ja näin paljon - on komea huvila, merkkivaate ja kallis kello - jaloissakin krokotiilinahkakengät. Olen siis estraadilla hiukan ylempänä kuin eräät muut"
Tuloerot tuottavat näin erivoimaista ostovoimaa
Ostovoima tarkoittaa näyttötaloutta - jopa siten, etteivät monet ilkeä ostaa punaisia alelapuin koristeltuja elintarvikkeita, koska se saattaisi viestiä rahallisen ahtauden ilmentymää!
Onko 'pakko olla suuret tuloerot' ja niitähän rakennetaan verotusta säätämällä.
Tulovero on jo progea - ja nyt pääomavero myös progressiiviseksi.
4
Moni kauppa supistaa nyt valikoimiaan, koska loputon valinnanvara vain hämmentää asiakasta: ”Emme tarvitse kolmea erityyppistä punaista”
Hyvä, vaikka näinkin, sillä tuo menettelytapa voisi vähentää lopulta kulutusta, joka on nopeista keinoista se paras, jolla aloitamme yhteistalkoomaisen ympäristön pelastusohjelman ja monimuotoisen Elollisuuskaventumisen (=biodiversiteetti) pysäyttämisen.
Ihminen hamuaa lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä
Aiempi omavaraisuus on kadotettu luonnonvara, vaikka meitä sopeumallisella kilpailulla ohjaava evoluutio viitoitti juuri tuota reviirillistä omavaraisuutta - tuolla ominaisuusyhdistelmällä kavennetaan ihmisten keskinäinen väkivalta ja sotaisuus minimiin.!
Tosiasia on se, että kulutamme liikaa - per capita vertailuin erot ovat jättimäiset!
On suoranainen pakon edessä hoksaus, että valikoimaa vähennetään. Markkinatalous kiihkeydessään ja kasvuhokemassaan halusi tyydyttää kaikkien tarpeet ja tarvittaessa tarpeita luotiin lisää, jotta raha kiertäisi, ja tekisi yritysten voittotileille entistä suurempaa plussaa.
Valikoimamonipuolisuudella tyydytettiin myös yksilökohtaisia näyttö- ja vertailutaloustarpeita, sillä haluamme olla eduksemme erottuvia ja erilaisuus vaikkapa merkkituotereliikein on huomiota herättävää. Haluamme tulla nähdyiksi - ja sillä lailla jopa "kateutta herättävästi", jos joidenkin osalta tosiasioita haluamme katsoa silmiin.
Jottei mene muiden sättimiseksi, on tässä kohdin paljastus itsestä kohdillaan:
Piti saada erikoisauto - kauan sitten - herättämään huomiota ja nostamaan ajatuksia, että onhan valinta - piti saada Sierra Cosworth, se oli varsinainen peli 1990-luvun alussa - korosti jotenkin miehuutta ja menestystä. Auto oli valikoimansa huippu ja harvinainen.
Valikoimien huipulla on aina se erikoisuus, joka on tarkoitettu vain harvoille - jo sen hinnoittelu takaa sen. Ja näin tuon eritiysreliikin ostaja kerää katseita ja näin saa kuski penkiltään tyydytystä saamastaan huomiosta.
Sen pituinen sen.