.."Tunne historiasi, niin tiedät tänään, mitä huomenna todennäköisesti voi tapahtua"..
perjantai 31. tammikuuta 2020
sunnuntai 26. tammikuuta 2020
Ilkka Luoman HS-kommentit 25012020 - II
25012020
...
1
Suomen uudet sotalaivat saavat huipputarkat vedenalaiset korvat, ja jatkossa sukellusveneiden piileskely Suomen vesillä vaikeutuu huomattavasti
Ilkka Luoma2 - Meriraja on aina veteen piirretty viiva, kuten ilmassakin
Tältäkin osin kansa kehottaa malttiin ja sopivaan rauhallisuuteen. Useat ilma- ja merirajaloukkaukset ovat (puoli)vahinkoja - niin idän kuin lännen puolelta. Selviin loukkauksiin reagoimme napakasti - ollaan hereillä, ei lapsuilla.
Suomen pakolliseen asepalvelukseen määräävä laki on erinomainen, ja tavallinen normaali suomalainen käy varusmiespalveluksen vastuullisesti. Nuoret naisetkin voisivat olla osa sitä.
Se mitä hankitaan merillemme on teknologiaa ja parviälyistä roboautomaatiota - huomenna jo, sillä meidän merialueet ovat saarivoittoisia, rikkonaisia ja vedeltään matalia - tänne ei purjehditä pullein purjein - suuret sotalaivat karahtavat karille. Ylihuominen on pienien tekoälyohjautuvien droneautomaatioiden - niin ilmassa kuin vedessä - päällä ja alla!
Havaitseminen on ensiarvoista, ja oma piilossa olo viimeiseen saakka - hengissä pysymistä. Ennen suuruus oli valttia - nyt pienuus on etu, sillä se havaitaan vasta, kun on liian myöhäistä - hyökkääjälle!
Toivottavasti vastuusotilaat ja vieläkin ymmärtävämmät vastuupoliitikot oivaltavat mistä on huomenna kysymys - olemme erikoisvaltio idän ja lännen vedenjakajalla ja pärjäämisemme perustuu aina taitoon neuvotella diplomaattisesti kuin ollen sekaantumatta vieraiden omiin sisäisiin asioihin. Tämä on erityisen ratkaisevaa laajan rajapinnan osalta itään - jossa on valtio, joka on se toinen ydinasesuurvalta. e2
Valtaosa vanhemmista on tyytyväisiä päiväkotiin
Ilkka LuomaIsossa kuvassa lapsillemme on taattava niin yksilöllistä kotikasvatusta kuin myös yhteiskunnallista varhaisopastusta.
Yhä tiukemmin integroituva ja verkottuva yhteiskunta edellyttää jäseniltään yhteistoimintakykyä kuin myös toistemme sietokykyä (empatiaa sallittua erilaisuutta kohtaan) - olemmehan kuitenkin yksilöitä ja erilaisia - monilta ajatuksiltamme.
Universaali markkinatalous mainoksineen koettaa kuitenkin samankaltaistaa tottumuksiamme kuluttamaan .. [tämä onkin jo oman kirjoituksensa arvoinen].
Yhteiskunnan päiväkotitoiminta on osa "opastus- ja koulutusputkea", ei ehkä aivan nyt, mutta jo viimeistään ylihuomenna, jolloin "opintojen uraputki" alkaa 3-vuotiaana ja päättyy 18 vuoden iässä - jatkuakseen "tuulee omaan otsaan" -menetelmin ja kyvyin.
Kirjoitan nyt kahden kuusivuotiaan esikouluikäisen tyttären kasvatuskokemuksella - Helsingistä (yhden päiväkodin kokemuksella), jossa päiväkodit ovat yhä kansainvälisempiä. Sanoisin tällä kohdin, että varhaisopastustoimintaan osallistuvilta nähdään laajaa ymmärrystä - oli väri, kulttuuriperinne tai uskomusnäkemykset mitkä tahansa.
Päiväkodeissa toteutetaan ydinajatusta: "Kun meille ollaan hyväksytysti tultu - huolehdimme kaikki lapset - katsomatta lapsen kotiin", vaan kannetaan vastuu, jotta lapsesta tulee osa yhteiskuntaa, jossa ryhmätoiminta, tiimityöskentely ja elo yhteiskuntaosasena tulisi tuottamaan kaikkea sitä, mitä yhteiskuntamme edellyttää - erityisesti osallistumista toivotusti ja halutusti.
Kun sain selville päiväkotihenkilöstön palkat, hämmästyin. Kuinka pieni rahallinen korvaus annetaan sellaisesta työstä, joka on ratkaisevaa huomiselle yhteiskunnalle. Päiväkodeissa "tätien ja setien" työ on ensiarvoista, merkitsevää ja pohjaavaa - kun odotamme yhteiskuntaamme lapsista vastuullisia nuoria oppimaan "maassa maan tavoille" - kuitenkin siten, että kunkin oma yksilöllinen ajatusmaailma saa tilaa - vahingoittamatta muita.
Yhteiskuntamalli luodaan yhteismitallisemmin juuri ryhmähenkisesti päiväkodeissa.
...
lauantai 25. tammikuuta 2020
Ilkka Luoman HS-kommentit 24012020 - VII
24012020
Suomi24
...
1
HS-analyysi: Kone saisi koko Thyssenkruppin puolella siitä summasta, mitä sen pelkistä hissitoiminnoista pyydetään
Ilkka LuomaPörssikurssi ennakoi yhtiön arvoa, sillä ei ole useinkaan paljon tekemistä sitten todellisuudessa syntyvää arvoa, jos esimerkiksi tässä koko Thyssengroup myytäisiin. Hinta nousisi varmasti korkeammaksi - tosin viite koko konsernin velkoihin asemoi lopullista hintalappua. Hissit saatetaan myydä velattomana ...
Myös toisin päin, täällä HS' ssä aiemmin maailman rikkaimmaksi tituleerattu Amazonin pääomistaja määritetään maailman rikkaimmaksi mieheksi, paljolti Amazonin pörssiarvolla - hänen omistuksiensa myötä. Voisimme sanoa, että, jos Jeff Bezos laittaisi kaikki osakkeensa myyntiin - hän ei olisi "maailman rikkain mies".
Emme tiedä kuka on maailman rikkain mies; emme myöskään tiedä mikä olisi Thyssengroupin todellinen hinta, jos se olisi kokonaisuutena myynnissä. Pörssi on arvailulaitos, joka koettaa noteerauksissaan - päivittäin - arvioida miten ko. yhtiö pärjää huomenna ja ylihuomenna ... jos huonosti/ hyvin, kurssit ennakoivat. Pörssi on ennakointilaitos, joka hytkyy sopuloinnin seurauksena kuin aladoopi.
Ei ole mikään ihme, että joskus on 30 prosentin kurssinousuja, kun jotain iskevää saadaan eetteriin - patentti, suurkauppa tai arvailu, että joku ostaa jonkun. Samoin toisin päin - vaikkapa Nokia, joka ennakoi joku aika sitten, että 5G ei olekaan niin hyvässä juoksussa kuin pörssipiireissä oli arvioitu. Ehkä syynä olikin Huawein kasvava ylivoima - teknologioissa.
Entä Thyssenin hissit? Löytyyykö sieltä jokin mörkö tilikartoista tai teknogisista oletuksista?2
Onko Kiina ”ketterä diktatuuri”, joka hoitaa kriisit länsidemokratioita tehokkaammin? Asiantuntija kommentoi Kiinan näyttäviä toimia viruksen torjunnassa
Ilkka LuomaKiinassa on 1398 miljoonaa asukasta - joka vuosi tulee lisää yli Suomen väkiluvun. Kiinalaisia riittää jokaiselle suomalaiselle noin 250 toveria, kaveria tai muutoin vain ystävää! Se on paljon, ja antaa hyvän kuvan Kiinan koosta, joka on pinta-alaltaankin liki koko EU' n kokoinen.
Me emme tiedä miten yhtä maailman vanhinta yhtäjaksoista korkeakulttuuria - Kiinaa parhaiten ohjastetaan, mutta neuvoja annamme täältä hanakasti, sen kummemmin miettimättä. Oletamme tapojemme demokratiassamme olevan niitä oikeita. Kiinalaiset eivät tunnetusti sekaannu muiden itsenäisten sisäisiin asioihin.
Nyt lähti käyntiin maailman suurin matkailuliikenne - Kiina kääntyi omalle Uudelle Vuodelle - Rotan vuodelle. Maan sisäinen liikenne liikuttaa satoja miljoonia ihmisiä - jopa koko EU-väen suuruisesti!
Kiina koki vuonna 2003 SARS-epidemian, alussaan hidas byrokratia käynnistyi lopulta tehokkaasti ja SARS-torpattiin; kuolleita noin 300-500 riippuen uutisoijasta. Tuo vastaisi tänne meille Suomeen suhteessa noin vajaata kahta menehtynyttä!
Kiinassa on yli sata miljoonakaupunkia ja nykyaikaiset luotijunat, sisäiset lentoyhteydet ja moottoritiet yhdistelevät niitä jo länsimodernisti. Onkin erityisen tärkeää ryhtyä vahvoihin toimiin, jotta epidemialta vältytään.
Kiina on ylhäältä käskytysvaltio, ja tässä kohdin se on tehokasta. Saadun tiedon mukaan Kiinan Keskushallinto tilasi erikoispikatoimituksina kaikilta "kuumemittaritehtailta" 14 miljoonaa mittaria, jotta saadaan mittaukset käyntiin kaikilla tutkimuspisteillä - mittari per 100 kiinalaista!
Itse viruksien kehitys saattaa olla pelottavaa, koska emme tunne miten noiden elämän ja kuoleman rajoilla elävässä organismissa evoluutio vaikutttaa - virus kilpajuoksee kehityksessään kuten me ihmisetkin.
Virukset olivat ensimmäisiä Maamme päällä - me tulimme evoluution peliin vasta paljon myöhemmin. Viruksilla lienee myös tehtävä, mutta emme tunne sitä, muuta kuin sen, että sekin haluaa lisääntyä!3
Suomi putoaa muiden Pohjoismaiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalaisprofessori
Ilkka LuomaEvoluutio loi meille ihmisille kaksi merkittävää tehtävää - lisääntyä ja kasvattaa jälkikasvu lisääntymään. Kaikki muu on oheispöhinää, poislukien ravinnon saanto, jotta kaksi päätehtävää toteutuvat. Evoluutio haluaa pysyä "kuolemattomana" - ja se onnistuu vain huolehtimalla eliölajien sopeumallisesta lisääntymisestä - lajeittain.
Miksi kantasuomalaiset eivät lisäänny yhteiskunnan tarvitsemalla tavalla?
Hälysmerkki syntyy jo pelkästään siitä, että ikäpyramidi uhkaa keikahtaa kumolleen, kun kokeneiden ikäkaudet paisuvat ja nuorimmat ikäkauden kapenevat. Tuo on uhka yhteiskunnan nykytoimivuudelle, se perustuu talousihmisten, poliitikkojen ja talousviisaidenkin osalta ikuiseen kasvuhokemaan.
Me tarvitsemme lisää. Maallinen elintaso on noussut niin korkealle ja elinajanodote kasvanut sellaisiin atmosfääreihin, että ylläpitävää voimaa tarvitaan enemmän - siis syntyvyyttä tasaisesti, jotta talousmiehet rauhoittuvat - ennakkoinnin toteutuessa kauniin hienostuneesti.
Mutta kun nuoret eivät lisäänny. Syitä on monia, eikä vähimpänä ole halu katsoa maailmaa ja täyttää omia itsekkäitä haluja, ideoita ja toiveita - jopa addiktoituen niihin!
Syitä on muitakin: pelko ympäristöstä, joka elättää meidät kaikki, ja tämän nuoret tietävät paremmin kuin vanhempansa. Nuoret kantavat sen vastuun, mitä nyt aktiivina olevat ja jo eläkkeellä oleilevat ovat aikaansaaneet. Vastuu kopsahtaa synnytysikäisiin.
Sosiaalisten ja inhimillisten yhteisökustannusten vuori uhkaa vähentyvää nuorta sukupolvea - tämän he juuri tiedostavat. Onkin helpottavampaa keskittyä omaan itseensä ja odotella vanhempien keskimäärin koko ajan kasvavia perintöjä. Tosin perinnöt saattavat huveta vanhempien ja isovanhempien omiin terveys- ja hyvinvointimenoihin - sairauksista puhumattakaan.
Samalla nuorissa on paljon velkaantuneita ja he tietävät, että lapset lisäävät kuluja, vaikka yhteiskunta tarjoaa yhä enemmän yhteisestä pussista.
Emme voi unohtaa ajelehtivia nuoria, emmekä hedelmällisyyden laskuakaan!4
Tammikuun kihlauksesta on tultu nykyiseen sanasotaan
Ilkka LuomaSAK perustettiin taisteluun patruunoita, tehtaanomistajia, ... siis työnantajia vastaan - huolehtimaan hiukan enemmän rahaa myös duunarin massiin. Siinä tehtävässä työmarkkinajärjestöt, SAK etunenässä päällimmäisenä, onnistui hyvin.
[2007] Meillä Suomessa oli pienimmät tulotasoerot vielä 1970 ja -80 luvuilla, kunnes viime vuosikymmenenä tulotasoerot ovat olleet jälleen kasvussa. Lauantaiseurassa YLE-TV1:llä SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen osoitti valtiomiesmäistä taitoa selostaa epäsuorasti miksi SAK:lla oli oikeus raflaten valistaa katsojia hyllytetyllä tv-mässäilyllä ylipaisuneita osinkoja, optiojakoja ja työpaikkojen sekä pääomien karkailua.
Ihminen on aina ollut ahne keksittyään minäkeskeisyytensä ja varastoi ylijäämäänsä varastoiksi rahana, omaisuutena ja ihonalaisena rasvana pahojen päivien varalle.
Demarit, vasemmisto ja SAK ovat kamppailleet myös työväestölle "varastoja", omaisuutena, kulutusvoimana ja sijoituksina. Ihminen on ns. kerääjä, joka mittaa arvoansa mm. "varastojensa" määrällä ja koolla. Jokainen varasto tavarana, omaisuutena ja ostovoimana on aina pois aktiivisesta luonnon kiertokulusta.
Demarit ovat vastavoima yliähkyoptioille, suhteettomille osingoille ja ostovoiman jemmaamiselle liian harvojen taskuun
SAK halua jakaa sitä, mikä kuitenkin yhdessä tehdään. On kansantaloudellisesti sama kuka mahdollistaa, kuka suunnittelee ja kuka tekee - oleellista on se, kuka kuluttaa yhteiset tuotokset ja kuinka/ miten paljon niitä kulutetaan.
Kysymys on jakaantumisesta. Eero Heinäluoma oppi Helsingin Hakaniemessä jakamisen periaatteen, hän oppi myös mikä voima SAK:ssa piilee - kukahan vielä osaisi kanavoida tämän voiman kansankunnan eduksi?
SAK:n ongelma on jäsenistön ikääntyminen. Suomen ongelma on väestön ikääntyminen. Puolueiden ongelma on nuorten puute aktiivisista toimijoista. Nuoret eivät ole kiinnostuneita puolueista, ei ammattiyhdistysliikkeistä, eikä oikeastaan puoluepolitiikastakaan.
Heinäluoma oli myös valtiovarainministeri.5
Yhdysvaltojen juomavedessä on enemmän kemikaaleja kuin on luultu, varoittaa ympäristöjärjestö
Ilkka LuomaTunnetusti kulutus lisää ympäristöjälkeä. Mitä enemmän kulutat, sen suuremman jäljen jätät. Jälki voi olla vahingollinen tai luonnollinen. Eläinkunta "sontii minne sattuu" - se on lähes ainoa jätös, jonka muu eläinkunta suoltaa - tosin kiertoon - luontaiseen kiertoon - ja sellaisilla määrillä, mikä on suhteellista kunkin eläinlajin määrään (biomassaan) nähden!
Ihminen jättää suhteettoman jäljen kulutuksellaan - varsinkin viimeisten noin 200 vuoden aikana, jolloin kulutus per capita on kasvanut merkittävästi. Erityisesti USA on ollut vapaan kulutuksen mekka ja siellä on yksi suurimmista ympäristöhaittajäljistä - per capita, ollen sitä jo kohta 100 vuotta. Emme tunne kaikkia ympäristöhaittajälkien kumuloituvuuden seurauksia - vaikkapa lisäaineiden osalta.
US on ollut eturivivaltio keksinnöissä ja niiden myötä erilaisten lisäaineiden käytössä. Tämä on osaltansa merkinnyt päästöjen hallitsematonta haittakasvua - kulutusmäärien myötä ja nyt se näkyy muun muassa juomavedessä. Onkin selvää, että vaillinaiset puhidstusjärjestelmät tuottavat samaa tulosta muuallakin, nyt vain Yhdysvalloissa tehtiin laaja tutkimus.
Kulutamme liikaa ja väärin materiaaliyhdistein. Muu eläinkunta ei harrasta helpotuskekseliäisyyttä yli omaa itseään elättävän sopeumaluonnon, tästä on pitänyt huolen evoluutio, jonka toimintamekanismeja ja "ohjelmalausekkeita" emme tunne - juuri lainkaan. Me ihmiset koemme olevamme itse omia "evoluutioitamme"!
Olemmeko olleet liian nokkelia uteliaisuudessamme tuottaa enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä. Onko näin, että nyt luonto vastaa kuin sinne on päästelty? Tulos näkyy nyt mittareissa, ja jos vain ymmärtäisimme vetää oikeat johtopäätökset ja niiden myötä tehokkaat toimenpidepäätökset - voisi syntyä myös luontoa arvostavia ratkaisuja.
Juomavesi on strateginen varanto. Puhtaana veden määrä vähentyy, silti vettä on riittävästi, mutta sen esiintymät ovat paljolti vaikeasti saatavilla. Vesi kiertää ja sitä ei tule käytännössä lisää. Vesi on elämän lähde.6
Metsää kaadetaan ennätystahtiin, ja tulot virtaavat etelään: ”Kun fyysinen etäisyys metsään kasvaa, niin henkinen etäisyys kasvaa myös, ja metsää on helpompi hakata”
Ilkka Luoma"Niin metsä tulee vastaamaan, kuin sinne huudetaan" -vanha liperiläinen sananlasku
Nyt hakataan hakkaamisen innolla, kun vielä uudet hienostuneet biotuotetehtaat imuroivat jopa kasvavaa puustoa loputtomiin sellukeittämöihin, joista puoliraaka-aineen matka jatkuu esimerkiksi Kiinaan, joka pakkaa kaiken pahviin. Kiinan tarve lisääntyy myös takapuolipehmossa - aikansa, kunnes huomataan, että kasvavan metsän hakkuu selluksi on liki ympäristörikos.
Metsä on luonnonvara, jolla on tehtävä - ollut jo vuosisatamiljoonat. Metsä on kokonaisvaltainen eliöstö - ikäänkuin yksi olio, joka hengittää sisään - 'samaan hiileen' - hiilinielupalkeena, joka voisi olla Suomessa ylihuomenna tulonlähde. On monia maita ,joilla on toivottoman vähän metsäpinta-alaa - meillä on, ja vähän ihmisiä. Olemme puolityhjä, mutta metsämme eivät vielä!
Valtion on järjestettävä kokonaisvaltainen metsiemme hoito- ja ylläpito-ohjelma
Kiinassa ei voi omistaa maata - yksityisesti. Metsä on "kaikkien" - se on merkittävä osa biosfääriä, joka lopulta elättää meidät kaikki. Kiinassa luonnonmetsiä ei hakata selluksi. Metsäliiton Äänekoski hoi! - Entä, jos Kiina kieltää nykyisten kertakäyttöpahvilaatikoiden käytön?
Metsä ei saa olla pelkkä tulonlähde - omistajilleen
Metsä on hengittämö, joka tuottaa valtavat määrät myös happea, josta me ihmiset olemme täydellisesti riippuvaisia. Metsä on myös hiilinielu, joka voi padota ylisuurta ympäristöjälkeämme, joka lienee hiilidioksidin osalta per capita eräs suurimpia?
Metsänomistajilla on ehdottomasti myös yhteiskuntavastuu
Ei voi olla niin, että perimys- tai muin tavoin yhdelle - perheelle, suvulle on jyvittynyt satoja hehtaareja sellaista biokasvustoa, jolla on kokonaisvaltainen biosfäärillinen merkitys - koko eliöstölle. Tällaisesta omistusominaisuudesta ei voida tehdä rahaa - vain harvoille.
Pitkässä juoksussa valtion on otettava haltuun merkittäviä määriä lisämetsää - yhteiskuntahyöty edellä - se on tosin yksilöedun vastaista, mutta kokonaisvastuullista.7 [!]
Työllisyystavoite lähenisi kahdella uudistuksella
Ilkka LuomaI - Työllisyystavoite ei täyty puheilla, eikä hienoilla aikomuksilla. Työllisyys kohentuu tarjoamalla työtä. Valtio voisi nyt poikkeustilanteessa tehdä poliittisista puheista toisin eli järjestää työmobilisaation.
Nyt monia närästää sähköyhtiöiden monopoliasemasta tekemät kiinteiden kuukausi- ja siirtomaksujen korotukset, vedoten suuriin investointeihin - johdotukset maan alle - suojaan lisääntyviltä myrskyiltä. Perustelu on sinällään oikea, mutta toteutus pitää ottaa yhteiskunnalle - omistuksineen!
Nyt järjestetään valtio-ohjatusti työmobilisaatio, jossa työllistetään projektina - 2-3 vuodeksi 40.000 ihmistä. Valinnat osiltansa syrjätyneisiin nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja yli 50-vuotiaisiin. Valinnat tehdään soveltuvuus edellä - tehtäviä on a' sta ö' hön.
Kyseessä suuroperaatio, jossa Suomi kaivaa maahan kaikki järkevästi ajatellut sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä edelleen soveltuvin osin samoihin kaivantoihin muutkin johdot, muun muassa vesi- ja jätevesiputket - järkevästi suunnitellen.
Suomi jaetaan piireihin tai siten miten se on suunnittelun, valvonnan ja työvoimasaannon osalta fiksua. Vastuu jaetaan piireittäin ja päävastuu asetetaan keskelle Suomea, jotta näinkin annetaan malli Suomen olosta muuallakin kuin Kehä III' n sisällä.
Koko "maan alle suojaan" projekti kestänee yli viisi vuotta, ja maksaa parin ydinvoimalan verran, mutta saavutettu hyöty on varmasti suurempi. Projekti on järkevä ja motivoi tekijöitään. Projekti aloitetaan esisuunnittelulla, jolle PM Sanna Marinin hallitus antaa viiden miljoonaan esisuunnittelurahan.
Samalla hallitus kasaa nopeasti lain, jolla otetaan kaikki ne sähköyhtiöt valtion osuuskuntaomistukseen, joilla on kaapelointia monopolina Suomessa. Haltuunotto tarkoitaa yli 50 prosentin omistusta. Sekin maksaa, mutta varmasti tuottaa takaisin noin 20-30 vuoden kuluessa, ja kansalaiset saavat hallittua maksupolitiikkaa ja myrskykestävyyttä + muut hyödyt, kun syntyneet "yhden kerran kaivannot" hyödynnetään laajemmin. ... II ehdotus kommenteissa!
...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
1
Britannia ei ole enää EU-maa – Boris Johnsonin mukaan brexit voi auttaa Britanniaa löytämään käyttämättömät lihaksensa
Media yritti jopa Suomestakin kampittaa brittienemmistön Brexittiä. Ehkä tuo kampitusyritys koitui nyt vähemmistön kohtaloksi ja median harmiksi.
Kansa on puhut - pulinat pois ja kohden puhdasta neuvottelupöytää. Voimme sanoa, että Brexit oli reviiripuolustajien voitto!
2
Auto ei ole vain järjen vaan myös tunteiden asia
Autoja on aina ollut joka lähtöön - perhemiehelle volvoja, korskeille tehonäyttäjille bemareita ja ukkoutuneille herrasmiehille mersuja - audistit ovat sitten oma lukunsa. Jokainen autotehdas osaa brändätä itselleen sopivan ja toivottavasti kannattajilleen mieliin jäävän imagon, joka takaa vakaasti nousevaa myyntiä.
Auto on itsenäisyyden merkkituote - ikäänkuin camelboots - kulkee omia polkujaan - anteeksi - teitään. Auto on suojalaatikko, jossa voi kokea intohimoista kiihoketta, kun kävelykatuilijat ihailevat, kadehtivat tai muutoin haaveilevat kulkuraudasta, joka on juuri minun takapuoleni alla. Siksikin ääni on merkkituote, se ylläpitää miehuutta ... kerrotaan moottoripyörärintamalta, että Harley-Davidsonin ääni olisi jopa patentoitu?
Auto on itsenäisyysreliikki - sen suojissa on kiva päästellä - saada vauhdin hurmaa ja jos kauniina kesäpäivänä on kuuma, voi avoauton katon kelata kasaan ja näyttää omaa ruskettuneen hyvinvoivaa naamaa muille:
"Minä tulen täältä, katsokaa - huomasitteko, että peräpäässäni oli tuplapakoputket", joihin eräät laitattavat kahdentimet - eli perästä pörisee neljä ärjyvää putkea - ikäänkuin korostamaan AJAJANSA vauhdikkaan nuor-tervettä linjaa kuin vaurautta hankkia katseen kääntävän näyttöraudan.
Auto on myös turvallisuusvakauden ilmentymä - 'volvoistit' ovat tämän ryhmän edustajia. Vakaa ruotsalainen, tosin kiinalaisten omistuksessa.
Turvallisuus on kehittynyt Suomessa. Vielä vuonna 1964 ei ollut juurikaan turvavöitä - henkilöautojakin vain noin 300.000 - nyt auto on täynnä "turvaa" - ja autoja onkin jo 3.000.000!
US on yksityisautoilun luvattu mekka - bensakulutus viimeiseltä 100 vuodelta on paljolti tuhlattu juuri siellä. Tänään Kiina on maailman suurin automarkkina ja suurin valmistaja - miten käy autojen määrän?!
3
Jono kiersi puiston, kun Moskovan ensimmäinen McDonald’s avattiin 30 vuotta sitten – ”En ollut koskaan nähnyt missään ruokapaikassa niin puhdasta WC:tä”
HS-teksti oli uskomaton poskilämäri kommunistiselle pysähtyneisyydelle, kun marxistit huomasivat, että johtajat ovat yhtä ahneita lännessä kuin kotona idässä. Mäkkäri toi tavisvenäläisille tuulahduksen vapaudesta ja vessanpönttöjen puhtaudesta - onko kukaan täällä Suomessa käynyt Mäkkärissä, voisi nyt käydä tuosta läntisen ihanuuden puhtaudesta pientä debattia.
Kontrasti oli tietysti Moskovassa 30 vuotta sitten suuri, olihan kaksi erilailla kehittyvää yhteiskuntaa - ideaalikommunismi, joka ei ihmisitsekkyyden myötä voi kasvaa kuten läntinen vapaa markinatalous, joka perustuu kasvuhokemaan ja sen moudostamiin ympäristöjälkiin.
HS-teksti oli roiskaus - sen kummemmin ajattelematta yhteiskuntaideologeja. Pöntön puhtaus on toki erilainen - kävin itse Neivostoliiton aikana Leningradissa, mutta olin sen verran suvaitsevainen, että hyväksyin itäiset kaverit omikseen, enkä koettanut edes kaupata Tabac Originalia - vaihtaakseni vodkaan.
Mäkkäri on nyt suuren kehitysmurroksen kourissa, sillä sen ravnitopyramidin vahingollisuus ihmisen nykyisiin elintapoihin on todistettu kautta maailman - erityisesti Kiinassa, jossa Mäkkäri-ideologia on jo laskussa - totuuden tullessa esille. Ehkä kasvispihvit parantavat mainetta - Kiinassakin, jossa kiinankaali on yleisin ravintoaine, riisin ohella.
Sekin tiedetään, että puhdas pönttö ei välttämättä ole puhdas mikrobeista. Tähän samaan hengenvetoon tuon esille allergiatutkimukset molemmin puolin Karjalaa - Venäjän ja Suomen puolet - havaittiin, etä Venäjän Karjalassa oli allergioita huomattavasti vähemmän kuin Suomen puolella - lukijat voivat tässä päätellä jotain - "puhtaudesta"!
4
Suomessa asuva brittitoimittaja suree EU-eroa: ”Mitä konkreettista britit saavat erosta: käyriä banaaneja ja siniset passinkannet”
Miten on nykyisten jäljellä jäävien EU-valtioiden ulkomaankauppa maittain brittien kanssa - kenelle ali- ja kenelle ylijäämäistä? Suomella lienee vahva ylijäämä Englannin kanssa - ollut jo vuosikymmeniä? Siis meille melkoinen kysymys ja pyrky pitää asemat brittimarkkinoilla.
Sekin on selvää, että yli 65 miljoonaa brittiä muodostavat suuren kysynnän ja tuon tulevan mahdollisen "kauppatyhjiön" täyttyminen on varmasti pikainen toimenpide. EU ilman brittejä on populaatiosuhteeltaan maailmassamme noin 0,45/7,8.
Pelkästään Kiina edustaa maailmaa noin 1,4/7,8 suhteella. Huomasimme, ettei Englanti ryhtynyt US-vetoiseen Huawei-boikottiin, koska ei ole mitään näyttöjä esittää kiinalaisten syyllisyydestä.
On aivan selvää, että nuo 65 miljoonaa brittiä kiinnostavat kaikkia, jotka haluavat käydä kauppaa, eikä Englanti ole lähelläkään omavaraisuutta - ehkä kalastuksen osalta tuo omavaraisuus kasvaa hiukan?
US, Venäjä ja Kiina odottavat vesi kielellä uutta puhdasta neuvottelupöytäkutsua ratkaisemaan uudelleen brittiläinen ulkomaankauppa. Nuo kolme valtiota pelkästään edustavat maailmallisesti suhdetta 2,0/7,8!
Emme voi myöskään unohtaa niin sanottua "brittiläistä kansainyhteisöä", joiden osalta nyt Englanti pääsee EU-kahleista - siis uudet kauppaneuvottelut muun muassa Intian kanssa, mikä sekin yksin edustaa suhdetta 1,4/7,8!
Ehkä Englanti koki lopulta omien itsenäisyystarpeiden lisäksi EU' n rasitteeksi maailmalliseen kauppaansa. Nyt neuvottelupöytä on puhdistettu ja maailma avoinna. Ehkä EU koettiin liian byrokraattiseksi, aika oli käynyt vähiin, koska kehittyvät valtiot - Kiinan johdolla menevät jo menojaan.
5
Antti Herlin huolestui ilmastonmuutoksesta: ”Katsominen pelkästään kotimaisin silmin voi vääristää kuvaa”
Jokainen valtio voisi olla omavarainen välttämättömyyksien osalta: ravinto, asumisolosuhteet, sisältäen lämmön kuin muunkin käyttöenergian normaalin elämäntavan mahdollistajana. Lihakarjan kasvattaja luo omavaraisuutta, varsinkin oman maan rehutuotannolla.
On aivan selvää, että nykyisillä kasvuhokemallisilla kulutustavoitteilla eivät kaikki maat voi millään olla omavaraisia - ja näin syntyy ulkomaankauppaa, joka taas synnyttää "ylimääräistä" ympäristöjälkeä.
Näistä kaikista muodostuu se jatkuvakasvuinen kierre - lisääntyvän kulutuksemme kautta lämpenevään ilmakehäämme ja lopulta kasaantuvana lämpökuormana meriimme.
Herlinin ajatusmalleja avustaa hänen veljensä Ilkka, joka on eritkoistunut Itämeren suojeluun kuin myös peltomaan tasapainottamiseen, tosin voisin arvata, että Ilkka Herlininkin oma henkilökohtainen y,päristöjälki on huomattavasti suurempi kuin keskiarvosuomalaisen.
Jos taas katsomme rajojen yli, joka on ainoa keino ylläpitää maapallollista kestävää sopeumakehitystä - tasa-arvoisempana kulutuksena, kuin omistuksiin liittyvien omavaraisuuskäsitteiden jakaantumisina.
Ilmasto ei näe rajoja, eivätkä meretkään. Maailma on globaali biosfäärillisessä kehityksessään, johon nyt ihminen vaikuttaa omin teoin yhä enemmän.
Kiinalaisen ympäristöjälki on kevytvireinen verrattuna amerikkalaiseen ja suomalaiseen - per capita. Jos otamme kuvaan mukaan ympäristöhaittojen kumuloituvuuden, jäävät kiinalaiset kauas läntisen markkinatalouden taakse - per capita.
Niin Antti kuin Ilkka ovat nyt asiassa ja sen ytimessä kiinni. Voisimme arvata, että Kone Oyj käynnistää kiinalaistyyppisen "Vihertyvä Kiina"* hankkeen - nimikkeellä "Vihertyvä Kone" -tässä pieni vihje Antille, jolla markkinaosuus Kiinassa säilyy!
6
Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa lakkojen vaikutuksesta yhtiön tulevaisuuteen
[2014] Stora-Enso oli ruotsalaisten ja suomalaisten metsäliitos – nyt yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat ruotsalaisia, vaikka Suomen valtio on suurin osakkeenomistaja. Häviämmekö metsäkisan, kuten teleoperaattorikisankin. Entinen Yhdyspankki, Merita – sekin meni Nordeana Ruotsiin, ellei Sammon takoja, sanaherkkä Björn ”Nalle” Wahlroos ongi Nordeaa takaisin kotiin – Suomeen, osaksi paisuvaa Sampoa …?
Stora-Enso modernisoi, ulkoisti, vähensi väkeä ja meni markkinatoiveikkaana muun muassa Kiinaan. Stora-Enson entinen toimitusjohtaja Jouko Karvinen aloitti raaka-aineista; puupeltoneuvotteluilla kiinalaisten ikimuistoisille riisipelloille – unohtaen muutaman ”pienen tekijän”, sellaisen tekijän, jolla on suuri merkitys Kiinassa.
Herra Karvinen valitsi kiinalaiset konsultit väärin –
vielä noin vajaa vuosi sitten tarjottiin suoraan Karviselle korkea-arvoista apua ongelmaan, jossa maanviljelijät olivat/ovat poikkiteloin ”puupeltopyrkimysten kanssa” … aina monimutkaista kiinalaissuhdetoimintaa ei oltu hallittu; ehkä tässä oli eräs syy, miksi Karvinen ”joutui” jättämään yhtiön … mene ja tiedä?
Metsää ei kannata tuhlata (vain) paperiksi,
näin todettiin jo vuosia sitten, mutta renkipatruunat olivat hullaantuneet viiraleveyteen ja -nopeuteen. Viime hetken herätys toi bioenergiavillityksen, jossa renkipatruunat ovat unohtaneet vuosimiljoonaisen ympäristöevoluution … ei voi viedä kaikkia tuhkiakin pesästä.
Herkkä biosfäärin monimuotoisuus (=biodiversiteetti) saattaa romahtaa, kun biomassojen poltto oikein olan takaa alkaa. Missä mennään ahne ihminen, syömmekö nyt elämämme perusvoimavaroja ja heräämme liian myöhään vai onko peli jo menetetty?
[Nyt] Sellu pelasti Äänekosken. Metsäliitto halusi jättisellukeittämön Kari Jordanin isänmaallisessa hengessä Suomeen - oletetaan Kiinankin ostavan loputtomiin sellua - kertakäyttöpahvilaatikoiksi ja takapuolipehmoksi ... Miten käy Stora-Enson?