tiistai 7. tammikuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 01012020 - III


          01012020

...
  • 1

  • Presidentti Trump: Sopimus kauppasodan lievittämisestä Kiinan kanssa allekirjoitetaan 15. tammikuuta

    Ilkka Luoma 
    Tämän pelin presidentti Donald Trump osaa ja tänä vaalivuonna 2020 se onkin tärkeää. Nyt tuolla ilmoituksellaan Trump manipuloi US-pörssikursseja. USA' ssa kurssit ovat nousseet koko Trumpin presidenttikauden ajan - odottaen sub-primen kaltaista talouskriisiä, joka tulee vääjäämättä - nyt vain se ei saisi tulla ennen us-presidentinvaaleja, joista Trump haluaa toiselle kaudelle - ehkä jälleen toiseksi suurimmalla äänimäärällä ;-)

    Kiintoisaa on se, että Kiina on kieltänyt yksityiskohtien paljastamisen - ennen allekirjoituksia. Tässä kohdin Trump paljastaa tavoitteensa tuon manipulaation osalta. On kiire päästä ilmoittamaan jotain sellaista, mikä ei ole vielä tapahtunut. Tätä ennen Trump on ilmoitellut aina sopivin väliajoin jotain ennakoivaa positiivisuutta, jotta kurssit nousevat - ja välillä laskien, tehden suursijoittajille mieluisan kurssien sahausliikkeen, kun pikaostot ja -myynnit tuovat sievoisia voittoja ammattisijoittajille.

    US huomasi, että se on hyvin riippuvainen Kiinasta

    Kiina tuottaa valtavasti sellaista tavaraa - kulutus- ja investointitavaroina, jotka tuottavat USA' lle merkittävät markkinat - juuri noilla kiinalaisilla tavaroilla. Esimerkin saamme Suomesta: Suomen valtio saa enemmän arvonlisäveroa T-paidasta, kun kiinalainen tehdas laskutusta koko T-paidasta. Samassa yhteydessä koko kauppaketju maahantuonnista vähittäiskauppaan luo paljon työtä - myös USA' ssa.

    Kiina ylläpitää omilla tavaroillaan melkoista amerikkalaiskulutusjuhlaa, ollen hinnaltaan sellaisella tasolla, mikä aikaansaa paljon kulutusta, sillä yhä useammalla amerikkalaisella on mahdollisuus ostaa "kaikkea kivaa - ehkä turhaakin"!

    Nyt Trump iloissaan vihdoin kertoo, että sopimus Kiinan kanssa on syntymässä. Arvaamme valistuneesti, ettei sopimus sisällöltään eroa paljon aiemmista; Trumpin oli vain pakko saada sopimukseen oma sormenjälki. Kiina hymyilee, sillä sen vientikone on maailman suurin ja US liittovaltio on velkaa Kiinalle uskomattomat yli 1000 mrd USD!
  • 2

  • Pohjois-Korea vihjasi uudesta strategisesta aseesta, Donald Trump kertoi uskovansa Kim Jong-unin olevan ”sanansa mittainen mies”

    Ilkka Luoma 
    Jotta ymmärtäisi täältä kaukaa Pohjois-Euroopasta Korean niemimaan ydinasiat, on syytä katsastaa historiaa. Tuolloin 1945 kaksi II Maailmansodan todellista ja ainoaa voittajaa - Yhdysvallat ja muinoinen Neuvostoliitto - olivat valloitushalussaan ja omien yhteiskuntamalliensa levittämisinnossaan jakaneet japanilaisten jälkeen tuon Korean niemimaan kahtia -kysymättä mitään silloin täysin yhtenäisiltä korealaisilta - ei ollut Etelä- eikä Pohjois-Koreaa, oli vain korealaiset.

    Sitten syttyi Korean sota - YK-mandaatilla ja US johteisena. Neuvostoliitto olisi voinut estää sodan vetollaan, mutta ei käyttänyt sitä, koska protestoi YK' ta, koska se ei ollut hyväksynyt Kiinan Kansantasavaltaa (P.R.O.C. China) YK- jäsenvaltioksi. Myöhemmin Kiina liittyi ja maailman suurimpana valtiona asettui YK-turvaneuvoston ainaisjäseneksi.

    Korean sodan jälkeen syntyi kaksi Koreaa, siitä kohdin jaettuna, kuin jo 1945 US ja Neuvostoliitto sen keskenään sopivat; ollen edelleen se sama jakolinja. Korean sodan jälkimainingeissa US' n sotakone jäi Etelä-Koreaan, näin se muodosti ja muodostaa yhä suuren uhan Pohjois-Korealle. Pohjoisen ydinaseet ovat vastine tuolle US' n sotilaalliselle läsnäololle Etelä-Koreassa.

    Pohjoisen johtaja Kim Jong-un haluaa ydinaseidensa poistamisen vastineeksi US-taisteluvoimat pois koko Korean niemimaalta. Suunnitelma tunnetaan Pekingin tiekarttana.

    Kiinalla on suuri merkitys korealaisille, sillä se on kaikkien korealaisten suurin kauppakumppani - eikä Kiinan omaan puolustusdoktriiniin sovi amerikkalaisten hyökkäysvoimien läsnäolo aivan Kiinan vierellä. Ei kiinalaisia sotavoimia ole Kuubassakaan.

    Nyt Kim ilmaisee, että yksipuolinen aseistariisuminen ei enää luonnistu, vaan myös toisen osapuolen tulee ottaa osaa yhteiseen tahdonilmaisusopimukseen, jossa Pekingin tiekartta määrittäisi rauhansopimuksen ja lopulta "pitkän ajan kuluessa" kahden korealaisuuden muuttumiseksi yhdeksi; toisen järjestelmän haihtuessa pois - tarpeettomana.
  • 3

  • Opettaja esitti oppilailleen kysymyksen, johon kiteytyy merkityksellisen elämän ydin – Mitä sinä vastaisit?

    Ilkka Luoma 
    Osuva HS-teksti! Kerrassaan mainio, sillä opettajan viesti oli sitä parasta A-luokkaa tavoiteltaessa sellaista Elämää, josta itsensä lisäksi myös toiset saavat sisältöä - merkittävää sisältöä. Mikään ei ole niin hienoa, kun huomaa jonkun tehneet sydämestään ja suuresta ammattitaidostaan jotain sellaista, mikä tuotti minulle iloa ja hyötyä ...

    Tekijä on nauttinut niin paljon tekemisestään, etä haluaa antaa sen ilosanomaa muillekin. Tuota voitaisiin kutsua aidoksi itsekkyydeksi, joka huomioi myös toisen - siis epäitsekkyyden ja oman hyvän mielen erinomainen sekoitus.

    Ihmiselle on tärkeää tiedostaa hänen tarpeellisuus, myös muille. Sellainen tarpeellisuus, etä koetaan oma itsensä hyödylliseksi osaseksi yhteiskunnassa. Me ihmiset kuitenkin valtaosaltamme olemme ryhmähenkisiä ja riippuvaisia verkoistoista, mitä nykyinen yhteiskuntajärjestys itsessään on.

    Itsekkyys voi olla myös epäitsekkyyttä tuottamaan iloa ja hyötyä muille. Näin ihminen kokee olevansa osa verkostoa, joka muodostaa käsitteen ihmiskunta. Ihminen on lajiutunut ryhmähenkiseksi - kaipaamme seuraa, tunnetta osallisuudesta kuin myös kunnioitusta jostain sellaisesta, jonka juuri oma itsetunto tunnistaa oman arvostuksen kohteeksi.

    Oman tekemisen kunnioitus on tärkeä osa minuutta. jokainen haluaa olla jossain hyvä - vaikka pienessäkin osasessa. Näin syntyy tunne omasta hyödyllisyydestä - muille, eikä vain itselle.

    HS-toimittaja Maaret Kallio tekaisi heti tähän uuden vuosikymmenen alkuun kestotekstin, jonka mieleen painaminen olisi nyt alkaneelle vuodelle ensiarvoista. 
  • Hyvää Uutta Vuotta 2020 kaikille!
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti