2 - Herää tietyisti filosofinen kysymys mikä on yksilön oikeus (individualistinen oikeus) ja mikä on se oikeus, että voimme ola jakamassa yhteistä hyvää (kollektiivinen oikeus) - puhumattakaan siitä, miten eri tavoin ja määrin olemme sitä rakentamassa - rikkomassa!
Henkilökohtainen valvonta on tylyä, mutta oikeudenmukaista, kun se kohtaa kaikki. Tämä tosin edellyttää melkoista asennemuutosta, sillä kaikki eivät ole voittajia - inhimillisyyteen kuuluvat myös epäonnistumiset, jotka saattavat suistaa meidät henkilökohtaisissa verotileissä miinukselle.
Inhimillistä on hyväksyä kannsaihmistemme välillä miinusmerkkisyys tuotoissa yhteiskunnalle kuin sen arvostus, että monet maksavat enemmän kuin kuluttavat - tosin ympäristöjälki tulisi tässä kulutuksessa ja tuotoksessa ottaa huomioon.
Valvontaa on jo nyt, ja se lisääntyy - meilläkin. Jostain syystä täällä meillä ei tahdota ymmärtää maailman suurimman valtion Kiinan yhteiskuntajärjestystä. Emme ole edes sitä oivaltaneet, että kiinalaisuus on eräs maailman vanhimmista jatkuvista korkeakulttuureista.
Me ikäänkuin asetumme vastakkain, kun olisi sen sijasta viisasta nähdä yhteistoiminta, sillä tämä meitä kaikkia elättävä biosfäärillinen Maapallo on kaikille eliöille, olioille kuten ihmisillekin - yhteinen!
Tässä tekoälyllä viritetyssä komentissani en halua puuttua terrorismin, lainrikkomisen enkä suhteettoman ympäristöjäljen valvonnan tiukkuuteen kuin sen olemassa oloonkaan, sillä on luonnollista, että yhteiskunnan tulee valvoa turvallisuutta. e
1 - Niin Kiinassa kuin länsimaissa - myös Suomessa idea on lopulta valvoa ihmisiä - valvoa yhteiskunnallisesti meitä, mitä teemme, miten teemme, missä teemme ja mitä aiheutamme.
Suurin ero meillä ja Kiinassa on valvottavan väestön määrä - Kiinassa riittää meille tovereita ja kavereita - jokaiselle suomalaiselle - noin 250 kiinalaista. Kun tuon ~1400 miljoonaa osaa suhteuttaa meidän 5,5 miljoonaan - on mahdollisuus ymmärtää eri tyyppinen yhteiskuntamalli - meillä ja heillä.
Pisteytys ei ole vieraista meillekään - olemme parempia ja huonompia, meitä vertaillaan jatkuvasti - esimerkiksi tuloissa (kerran vuodessa) - kuin jättämässämme ympäristön haittajäljessä per capita. Meidän suomalaisten henkilökohtainen käyttöjälki meitä elättävään ympäristöön on huomattavasti suurempi kuin kiinalaisen.
On liki selvää, että yhteiskuntakehityksen muuttuessa valvotummaksi - on meidän (valtion) tiedettävä enemmän, mitä yksilö tekee ja tekemättä jättää. Miten hän maksaa veroja, ja miten hän kuluttaa - niin ympäristöä kuin yhteiskunnan tulonjakokukkaroa, sillä suita on kohta enemmän kuin niiden ruokkijoita (kts. syntyvyys ja ikäpyramidikehitys).
Me saamme oman pisteytyksemme valtion ylläpitämänä kunkin henkilökohtaisena verotilinä, johon kertyvät lopulta reaaliajassa mitattava arvomme yhteiskunnalle:
Miten tuotamme veroja, ja miten niitä käytämme. On selvää, että ruokittavien suiden lisääntyessä halutaan tietää kuka ja miten hän projisoituu näissä verotileissä - olemmeko käyttäjinä "pakkasella" - miinuksilla vai erinomaisina veronmaksajina plussalla. >
Susia on vainottu vuosisadat – se tapettiin tapporahalla miltei sukupuuttoon, myös Suomessa, kunnes se oivallettiin osaksi rauhoittaa. Susikanta kasvoi meillä nykyaikana jopa 600-700 yksilöön, ja silloin alkoi parku, ettei sekaan enää mahdu Suomen 5,4 miljoonaa ihmistä – siis susia oli liikaa, tai ainakin pelkoa siitä, että se käy kimppuun. Susi voi tosiaan syödä koiran, kanan, kissan (jos saa kiinni), poron ja lampaankin. Susi on petoeläin, joka ei tule evoluutiossaan toimeen puolukan lehdillä.
Susi on lisäksi laumaeläin ja hyvin sosiaalinen ja hierarkinen
Susien evoluutio on kestänyt satoja tuhansia vuosia, olen vanhempi konstruktio kuin kotoinen koiramme. Susi ei ole tottunut nykymuodossaan vielä ihmiseen, välttelee sitä – mutta ei onnistu välttämään salametsästäjiä, jotka Helsingin Sanomien mukaan mahdollisesti ovat salakaataneet yli puolet Suomen susikannasta. Kumpiako on nyt liikaa – meitä ihmisiä, 5,4 miljoonaa vai susia, joita HS artikkelin mukaan on jäljellä noin 200-300.
Ihmisen verenhimo on metsästystä, [ ... puolustukseksi sanotaan luontaisen metsästysvaiston tarvitsevan harjoitusta ... ]
ilman siitä saatavaa täyttä ravinnon tarvetta. Ammumme huviksemme tai sitten luulolla, että susi on vihollisemme. Miksi sutta vihataan noin paljon, että suoritetaan rikos? Nythän on oivallettu, että meillä ei ole oikeutta käyttää eläimiä markkinatalouden kehitysoppeihin ja kokeisiin kuin tyydytyksen aikaansaamiseen.
Suomalaiset sotilasasiantuntijat perehtyvät antaumuksella sodan hävittämis- ja särkemistekniikkaan, joka on jo syntyessään vanhentunut. Näin voimme todeta, kun katselemme ja tutkimme miehittämättömien drone- eli lennokkien kehitystä.
Miehittämättömät eli lentäjättömät (lentäjä kotona nojatuolissa, jos kohta sitäkään) dronet yleistyvät sotilasiskuissa nopeasti - kts. iranilaisen korkean upseerin murha US-droneiskussa Irakissa - tässä muutama päivä sitten.
Dronekehitys on nopeaa. Kiinassa on jo nähty parviälyiset dronet, jotka lentävät ja suorittavat tehtävänsä ilman joy-stick -ohjausta nojatuolista. Dronelauman äly on ennalta ohjelmoitu, sen ollen reaalitilanteeseen reagoivaa - jopa keskenään tehtäviä jaellen.
Kiinassa valmistuu 340 000 ylempää insinööriä - joka vuosi, ja on varmaa, että noista valmistuneista riittää myös dronien tekoälykehitykseen suunnitteluvoimaa. Emme löydä kiinalaisesta insinööristä sen huonompaa osaamista kuin länsimaisestakaan - ehkä sen voimme sanoa, että keskinäinen kova kilpailu laittaa jokaisen olemaan "toistaan parempi"!
Drone on pienempi, ketterämpi ja pidempi operaatiokelpoisessa taisteluajassa, matkassa ja tehollispainosuhteessa (aseiden/ räjähteiden kantokyky) kuin lentäjällinen vastineensa. Drone maksaa vain noin viidenneksen tavanomaisesta sotakoneesta.
Suomi saisi tuolla 64 perinnetaistelukoneella noin 300 dronea, mutta todellisuudessa nykytilaamme nähden 64 riittäisi - parviälyisinä.
Rahaa säästyisi erityisesti hyökkäävän vihollisen torjuntaan maasta käsin, sillä torjuntaohjustekniikka on kehittynyt huimaavasti perinnelentokoneiden suorituskykyyn nähden.
Se tiedetään, että Kiina satsaa erityisesti parviälyisiin taistelukoneisiin - myös merellä - pienen kokonsa vuoksi - havainnoiminen on vaikeampaa ja häiveominaisuus on helpompi toteuttaa - erityisesti ilmassa.
Venäläiset ovat muuttaneet Suhoi TA lentäjäversionsa osin dronekehitykseksi; se ratkaisee painon pudotuksen myötä suihkumoottoreita vaivaavan ongelman!
Maahanmuuttopolitiikka on saanut niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa uuden sanana kaihdetun tosiasiailmiön - reviiripuolustuksen. Suomessa perussuomalaiset ovat innokkaimpia reviristejä - oman elinpiirinsä puolustajia, jotka haluaisivat tarkkuutta siihen keitä ja miten meille tullaan.
Reviiriajattelu ja -malli on evoluution kehittämä sopeutumisen ja rajautumisen huipputuote, jolla kaltaisemme biosfäärillinen elämänmalli on toiminut jo satoja miljoonia vuosia. Tässä reviirien maailmassa liika sekoittuminen katsotaan kanta-asukkaille uhaksi ja vaaraksi - siltikin, että geeniperimää pitää monipuolistaa kumppanuusvalinnoilla, jottei suku degeneroidu.
Reviristit puolustavat omaansa. Reviirit on toimeentulopiirejä, joissa kohtaavat keskenään sopivan tutut toimijat - muodostaen ihmisyhteisöjä ja kansoja. Enemmän tai vähemmän yhtenäisen kansan tyypillisimmit merkit ovat yhteinen kieli, yhteinen perimävirtaus sekä samankaltaiset tavat ja kulttuuri - ollaan siis sopivasti tuttuja keskenään, jolloin luottamus säilyy ja turvallisuus takautuu - jos ei muuten, niin turvattomuuden hallintana.
Reviiripuolustajat oudoksuvat erilaisia itselleen tuntemattomia uskontoja, kulttuureja ja elintapoja - enimmillään ne koetaan uhkaksi omalle jatkuvuudelle. Jatkuvuus on kaikkien elinpiirien (reviirialueiden) elinehto. Lisäännytään sopivasti ja riittävästi - kaikkia biosfäärillisiä elämänmuotoja elättävä ympäristö edellyttää noiden huomioon ottamista!
Meillä täällä Suomessa syntyvyys vähenee huolestuttavasti - se on aina lopulta se suurin uhka reviirillisille elinpiireille, nyt meillekin. Me tarvitsemme lisää suomalaisia - reviristien mukaan kantasuomalaisia. Miksi emme lisäänny itsessämme?
Suvaitsevaisuus taas tulisi pitää sisällään ajatuksen kaikkien huolehtimisesta - vähintäänkin niin, että maahamme otetut huolehditaan kuten omat kantasuomalaiset. Mitä lopulta tämä kantasuomalaisuus onkaan, kun olemme täällä idän ja lännen vedenjakajalla - ollemme niin lännestä kuin idästä.
Suomi on maana ja maantieteenä - sen koskemattomuutena ainutlaatuinen osa Maapalloa. Meillä on paljon pinta-alaa asukasta kohden - oikeastaan hyvin paljon; olemme ikäänkuin tyhjä maa, jossa koskematonta luontoa on runsaasti - hakatuista metsistämme huolimatta - piikki sellukeittämöille.
Tätä tyhjyyden ominaisuutta himoitaan kohta juuri Kiinasta, jossa 1400 miljoonaa ihmistä muodostaa maailman suurimman valtion, jossa kovin harvoilla, vain noin 160 miljoonalla on passi ulkomaille.
Kiina on rikastunut - siellä on enemmän miljardöörejä kuin Yhdysvalloissa ja enemmän miljonäärejä kuin koko EU' ssa. Siis rahaa on, ja kohta noin 200 miljoonaa uutta kiinalaista, joilla on passi ulkomaille.
Suomessa on syytä säästää luontoamme sellaisille, joilla on varaa kunnolla maksaa siitä harvinaisesta tyhjyydestä, puhtaudesta, äänettömyydestä kuin turvallisuudesta mitä maamme kykenee tarjoamaan todellisille vieraille, joille haluamme antaa parastamme.
On tylyä todeta tässä, mutta se on välttämätöntä säästääksemme oman elinympäristömme edelleen puhtaana, lähes tyhjänä kuin elinvoimaisena, siis tarjotkaamme parasta palvelua parhaaseen - siis riittävän suureen hintaan, jotta meille tuleva vieras kokee olevansa kuningas ja kuningatar, jotka saavat parasta vastinetta rahalleen.
'Money talks' -sanotaan, ja tässä se säätelee vieraiden määrää. Parempi saada 100 asiakasta jotka maksavat 20.000 euroa kahden viikon matkastaan kuin 1.000, jotka pulittavat "vain" 2.000 euroa. Kaava on yksinkertainen. 100 jalkaparia talloo pienemmän polun kuin 1000! Meidän sisävesien ainutlaatuisuus on uinuva sampo - Savonlinna Saimaan Keskipisteenä
Meidän ei tule houkutella Saimaalle "10.000, vain 1.000", jotka maksavat riittävästi, jotta palvelu on parempaa kuin hyvää - sen pitää olla sitä parasta. Vieläpä siten, että maksava vieras kokee palvelun aitona - sellaisena oikeasti aitona, jonka tuntemus tekee lähtemättömän mielenmaiseman upeasta Suomesta, jossa vieras toivotettiin sydämestä tervetulleeksi.
1 - 2
Valtion tekoäly voi pian ehdottaa palveluita vaikkapa avioerotilanteeseen: Suomi rakentaa omaa tekoälyohjelmaa
Henkilökohtainen valvonta on tylyä, mutta oikeudenmukaista, kun se kohtaa kaikki. Tämä tosin edellyttää melkoista asennemuutosta, sillä kaikki eivät ole voittajia - inhimillisyyteen kuuluvat myös epäonnistumiset, jotka saattavat suistaa meidät henkilökohtaisissa verotileissä miinukselle.
Inhimillistä on hyväksyä kannsaihmistemme välillä miinusmerkkisyys tuotoissa yhteiskunnalle kuin sen arvostus, että monet maksavat enemmän kuin kuluttavat - tosin ympäristöjälki tulisi tässä kulutuksessa ja tuotoksessa ottaa huomioon.
Valvontaa on jo nyt, ja se lisääntyy - meilläkin. Jostain syystä täällä meillä ei tahdota ymmärtää maailman suurimman valtion Kiinan yhteiskuntajärjestystä. Emme ole edes sitä oivaltaneet, että kiinalaisuus on eräs maailman vanhimmista jatkuvista korkeakulttuureista.
Me ikäänkuin asetumme vastakkain, kun olisi sen sijasta viisasta nähdä yhteistoiminta, sillä tämä meitä kaikkia elättävä biosfäärillinen Maapallo on kaikille eliöille, olioille kuten ihmisillekin - yhteinen!
Tässä tekoälyllä viritetyssä komentissani en halua puuttua terrorismin, lainrikkomisen enkä suhteettoman ympäristöjäljen valvonnan tiukkuuteen kuin sen olemassa oloonkaan, sillä on luonnollista, että yhteiskunnan tulee valvoa turvallisuutta. e
1 - 1
Valtion tekoäly voi pian ehdottaa palveluita vaikkapa avioerotilanteeseen: Suomi rakentaa omaa tekoälyohjelmaa
Suurin ero meillä ja Kiinassa on valvottavan väestön määrä - Kiinassa riittää meille tovereita ja kavereita - jokaiselle suomalaiselle - noin 250 kiinalaista. Kun tuon ~1400 miljoonaa osaa suhteuttaa meidän 5,5 miljoonaan - on mahdollisuus ymmärtää eri tyyppinen yhteiskuntamalli - meillä ja heillä.
Pisteytys ei ole vieraista meillekään - olemme parempia ja huonompia, meitä vertaillaan jatkuvasti - esimerkiksi tuloissa (kerran vuodessa) - kuin jättämässämme ympäristön haittajäljessä per capita. Meidän suomalaisten henkilökohtainen käyttöjälki meitä elättävään ympäristöön on huomattavasti suurempi kuin kiinalaisen.
On liki selvää, että yhteiskuntakehityksen muuttuessa valvotummaksi - on meidän (valtion) tiedettävä enemmän, mitä yksilö tekee ja tekemättä jättää. Miten hän maksaa veroja, ja miten hän kuluttaa - niin ympäristöä kuin yhteiskunnan tulonjakokukkaroa, sillä suita on kohta enemmän kuin niiden ruokkijoita (kts. syntyvyys ja ikäpyramidikehitys).
Me saamme oman pisteytyksemme valtion ylläpitämänä kunkin henkilökohtaisena verotilinä, johon kertyvät lopulta reaaliajassa mitattava arvomme yhteiskunnalle:
Miten tuotamme veroja, ja miten niitä käytämme. On selvää, että ruokittavien suiden lisääntyessä halutaan tietää kuka ja miten hän projisoituu näissä verotileissä - olemmeko käyttäjinä "pakkasella" - miinuksilla vai erinomaisina veronmaksajina plussalla. >
3
Suomen luonnossa on tilaa sekä ihmiselle että sudelle
Susi on lisäksi laumaeläin ja hyvin sosiaalinen ja hierarkinen
Susien evoluutio on kestänyt satoja tuhansia vuosia, olen vanhempi konstruktio kuin kotoinen koiramme. Susi ei ole tottunut nykymuodossaan vielä ihmiseen, välttelee sitä – mutta ei onnistu välttämään salametsästäjiä, jotka Helsingin Sanomien mukaan mahdollisesti ovat salakaataneet yli puolet Suomen susikannasta. Kumpiako on nyt liikaa – meitä ihmisiä, 5,4 miljoonaa vai susia, joita HS artikkelin mukaan on jäljellä noin 200-300.
Ihmisen verenhimo on metsästystä,
[ ... puolustukseksi sanotaan luontaisen metsästysvaiston tarvitsevan harjoitusta ... ]
ilman siitä saatavaa täyttä ravinnon tarvetta. Ammumme huviksemme tai sitten luulolla, että susi on vihollisemme. Miksi sutta vihataan noin paljon, että suoritetaan rikos? Nythän on oivallettu, että meillä ei ole oikeutta käyttää eläimiä markkinatalouden kehitysoppeihin ja kokeisiin kuin tyydytyksen aikaansaamiseen.
4
Hävittäjäkauppiaiden myyntipuheet testataan lähiviikkoina, kun kaikilla ehdokkailla lennetään Pirkkalassa
Miehittämättömät eli lentäjättömät (lentäjä kotona nojatuolissa, jos kohta sitäkään) dronet yleistyvät sotilasiskuissa nopeasti - kts. iranilaisen korkean upseerin murha US-droneiskussa Irakissa - tässä muutama päivä sitten.
Dronekehitys on nopeaa. Kiinassa on jo nähty parviälyiset dronet, jotka lentävät ja suorittavat tehtävänsä ilman joy-stick -ohjausta nojatuolista. Dronelauman äly on ennalta ohjelmoitu, sen ollen reaalitilanteeseen reagoivaa - jopa keskenään tehtäviä jaellen.
Kiinassa valmistuu 340 000 ylempää insinööriä - joka vuosi, ja on varmaa, että noista valmistuneista riittää myös dronien tekoälykehitykseen suunnitteluvoimaa. Emme löydä kiinalaisesta insinööristä sen huonompaa osaamista kuin länsimaisestakaan - ehkä sen voimme sanoa, että keskinäinen kova kilpailu laittaa jokaisen olemaan "toistaan parempi"!
Drone on pienempi, ketterämpi ja pidempi operaatiokelpoisessa taisteluajassa, matkassa ja tehollispainosuhteessa (aseiden/ räjähteiden kantokyky) kuin lentäjällinen vastineensa. Drone maksaa vain noin viidenneksen tavanomaisesta sotakoneesta.
Suomi saisi tuolla 64 perinnetaistelukoneella noin 300 dronea, mutta todellisuudessa nykytilaamme nähden 64 riittäisi - parviälyisinä.
Rahaa säästyisi erityisesti hyökkäävän vihollisen torjuntaan maasta käsin, sillä torjuntaohjustekniikka on kehittynyt huimaavasti perinnelentokoneiden suorituskykyyn nähden.
Se tiedetään, että Kiina satsaa erityisesti parviälyisiin taistelukoneisiin - myös merellä - pienen kokonsa vuoksi - havainnoiminen on vaikeampaa ja häiveominaisuus on helpompi toteuttaa - erityisesti ilmassa.
Venäläiset ovat muuttaneet Suhoi TA lentäjäversionsa osin dronekehitykseksi; se ratkaisee painon pudotuksen myötä suihkumoottoreita vaivaavan ongelman!
5
EU yrittää jälleen uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa, eikä aikaa ole hukattavaksi: ”Miljoonia ihmisiä voi olla liikkeellä viikoissa tai kuukausissa”
Reviiriajattelu ja -malli on evoluution kehittämä sopeutumisen ja rajautumisen huipputuote, jolla kaltaisemme biosfäärillinen elämänmalli on toiminut jo satoja miljoonia vuosia. Tässä reviirien maailmassa liika sekoittuminen katsotaan kanta-asukkaille uhaksi ja vaaraksi - siltikin, että geeniperimää pitää monipuolistaa kumppanuusvalinnoilla, jottei suku degeneroidu.
Reviristit puolustavat omaansa. Reviirit on toimeentulopiirejä, joissa kohtaavat keskenään sopivan tutut toimijat - muodostaen ihmisyhteisöjä ja kansoja. Enemmän tai vähemmän yhtenäisen kansan tyypillisimmit merkit ovat yhteinen kieli, yhteinen perimävirtaus sekä samankaltaiset tavat ja kulttuuri - ollaan siis sopivasti tuttuja keskenään, jolloin luottamus säilyy ja turvallisuus takautuu - jos ei muuten, niin turvattomuuden hallintana.
Reviiripuolustajat oudoksuvat erilaisia itselleen tuntemattomia uskontoja, kulttuureja ja elintapoja - enimmillään ne koetaan uhkaksi omalle jatkuvuudelle. Jatkuvuus on kaikkien elinpiirien (reviirialueiden) elinehto. Lisäännytään sopivasti ja riittävästi - kaikkia biosfäärillisiä elämänmuotoja elättävä ympäristö edellyttää noiden huomioon ottamista!
Meillä täällä Suomessa syntyvyys vähenee huolestuttavasti - se on aina lopulta se suurin uhka reviirillisille elinpiireille, nyt meillekin. Me tarvitsemme lisää suomalaisia - reviristien mukaan kantasuomalaisia. Miksi emme lisäänny itsessämme?
Suvaitsevaisuus taas tulisi pitää sisällään ajatuksen kaikkien huolehtimisesta - vähintäänkin niin, että maahamme otetut huolehditaan kuten omat kantasuomalaiset. Mitä lopulta tämä kantasuomalaisuus onkaan, kun olemme täällä idän ja lännen vedenjakajalla - ollemme niin lännestä kuin idästä.
6
Matkailijat tulevat Suomeen kaukaa itäisiltä mailta
Tätä tyhjyyden ominaisuutta himoitaan kohta juuri Kiinasta, jossa 1400 miljoonaa ihmistä muodostaa maailman suurimman valtion, jossa kovin harvoilla, vain noin 160 miljoonalla on passi ulkomaille.
Kiina on rikastunut - siellä on enemmän miljardöörejä kuin Yhdysvalloissa ja enemmän miljonäärejä kuin koko EU' ssa. Siis rahaa on, ja kohta noin 200 miljoonaa uutta kiinalaista, joilla on passi ulkomaille.
Suomessa on syytä säästää luontoamme sellaisille, joilla on varaa kunnolla maksaa siitä harvinaisesta tyhjyydestä, puhtaudesta, äänettömyydestä kuin turvallisuudesta mitä maamme kykenee tarjoamaan todellisille vieraille, joille haluamme antaa parastamme.
On tylyä todeta tässä, mutta se on välttämätöntä säästääksemme oman elinympäristömme edelleen puhtaana, lähes tyhjänä kuin elinvoimaisena, siis tarjotkaamme parasta palvelua parhaaseen - siis riittävän suureen hintaan, jotta meille tuleva vieras kokee olevansa kuningas ja kuningatar, jotka saavat parasta vastinetta rahalleen.
'Money talks' -sanotaan, ja tässä se säätelee vieraiden määrää. Parempi saada 100 asiakasta jotka maksavat 20.000 euroa kahden viikon matkastaan kuin 1.000, jotka pulittavat "vain" 2.000 euroa. Kaava on yksinkertainen. 100 jalkaparia talloo pienemmän polun kuin 1000!
Meidän sisävesien ainutlaatuisuus on uinuva sampo - Savonlinna Saimaan Keskipisteenä
Meidän ei tule houkutella Saimaalle "10.000, vain 1.000", jotka maksavat riittävästi, jotta palvelu on parempaa kuin hyvää - sen pitää olla sitä parasta. Vieläpä siten, että maksava vieras kokee palvelun aitona - sellaisena oikeasti aitona, jonka tuntemus tekee lähtemättömän mielenmaiseman upeasta Suomesta, jossa vieras toivotettiin sydämestä tervetulleeksi.