perjantai 17. tammikuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 16012020 - XIII


      16012020

...
  • 1 - 2

  • Putin esitti isoja muutoksia Venäjän perustuslakiin ja sytytti spekulaatiot – Hallitus erosi heti, pääministeriksi nousee veroviraston johtaja

    Ilkka Luoma 
    2 - Aikanaan Neuvostoliitto Josif Stalinin ja Kiinan Mao Zedongin aikana yhteys oli tiivis ja Kiina otti malleja Moskovasta - niiden ollen vieläkin osin voimassa --- sitten koitti välirikko.

    Kiinassa Xi käyttää myös titteliä Kiinan kansanarmeijan ylipäällikkö sekä Kommunistisen puolueen pääsihteerin - kohta puhemiehen - titteliä. Tuo organisaatiokaavio nostaa myöhemmin Putinin samankaltaiseen johtajuuteen kuin Xi' llä on nyt Kiinassa.

    Venäjä on nähnyt, että haettaessa maailmallemme uutta valtahajautusta - on USA' n maailmanpoliisiroolitus poistettava ihmiskunnan US-toimintatyökalupakista. Maailma ei ole enää yhden käskytys, vaan palloamme tulee ohjastamaan erilaisia malleja - ja tuota mallia rakennetaan nyt täysillä itä-akselina, yhdessä Kiinan ja Venäjän kanssa. Molemmille on yhteistyöstä paljon hyötyä.

    Venäjä on maailman suurin yksittäinen raaka-aine- ja ravintolähde - vähintäänkin potentiaalina. Kiina on kohonnut maailman suurimmaksi taloudeksi (bkt/PPP - IMF 2014) - kun nämä kaksi "suurinta" yhdistetään - antaa se koko muulle maailmalle uusia mahdollisuuksia nähdä miten pallollamme on elettävä, jotta se säästyisi siitä katastrofista, johon paljolti lännettynyt kasvuhokema on meitä kaikkia viemässä.

    Voisimme nähdä BRICS-maiden yhteyksien kiinteytyvän, sillä niiden malli toimia - tuo todellista voimaa vaihtoehtoisuuteen. Kiina on jo kertonut, että heidän yhteiskuntajärjestys on jo vientituote.

    Miten paljon Venäjä voi, tai haluaa siitä omaksua - jää nähtäväksi. Maailmallinen monopoli kääntyy vähintäänkin duopoliksi - kiintoisinta on EU, jonka yhteiskuntakehitys on moderni, hapuileva, mutta innovatiivisuudessaan lupaava!
    e
  • 1 - 1

  • Putin esitti isoja muutoksia Venäjän perustuslakiin ja sytytti spekulaatiot – Hallitus erosi heti, pääministeriksi nousee veroviraston johtaja

    Ilkka Luoma 
    1 - PM Dmitri Medvedjev ei saanut potkuja - siirto tehtiin sulassa sovussa. Operaatio suunniteltiin jo vajaa vuosi sitten, kun nykyinen Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti, että on aika aloittaa uudistus, koska hänen viimeinen virkakausi presidenttinä päättyy ja mitään kikkailuja ei tehdä presidenttiyden jatkamiseksi. Medvedjev sai palkinnon uskollisuudestaan Putinille.

    Nyt valittu tehokas byrokraatti uudeksi pääministeriksi oli huolellisen suunnittelun tulos - väliajaksi, kun tehdään Venäjän valtarakenteeseen vieläkin suurempi muutos, paljon suurempi kuin nyt on mediassa käsittelyssä. Putin entisenä tiedusteluspesialistina tietää, että paljastaa vain tipottain - käsikirjoitus on sinällään jo tehty.

    Mallia on osaksi otettu kauempaa idästä, sen mukaan, kun suhteet Kiinaan ovat parantuneet

    Putin tietää Siperian antamat mahdollisuudet maalleen - ja samalla Putin tietää, että hän tarvitsee kiinalaisten pääomat - jätti-investointeihin.

    Tavoitteena on ilmaston- ja ympäristönmuutoksen myötä tehdä Venäjästä maailman ravintoaitta* - viljelykelpoinen maapinta-ala kasvaa juuri Siperiassa ja siperialaisen puun merkitys kestävän kehityksen metodilla on se toinen talouden suurmahdollisuus Venäjän kansantaloudelle, jossa nyt on otettu tosissaan aivan tavallisen kansan elinolojen nostaminen.

    Kiinassa presidenttiys ei ole päällimmäinen asia - siellä Xi Jinping' llä on kolme titteliä ja on liki varmaa, että Putin haluaa palauttaa valtapolitbyroon organisaation - ja samalla Putin saa tuon istuvan politbyroon puheenjohtajan tittelin, ollen vielä viimeiset viisi vuotta presidenttiytensä jälkeen de facto ylin vallankäyttäjä. >
  • 3

  • USA:n ja Kiinan kauppasopu syntyi, mutta jätti auki ainakin nämä kysymykset – vastauksista riippuu maiden välisten suhteiden tulevaisuus

    Ilkka Luoma 
    US-trumppistisen 'uhkaa, kiristä ja pakota' -politiikka saattaa käydä lopulta pahiten amerikkalaisten omaan nilkaan - kohonneina maksuina US-liittovaltiolle, sillä nuo kiristystullit eivät lankea kiinalaiselle valmistajalle - myyjälle, vaan ostajalle Yhdysvalloissa.

    Tilanne olisi vaikea Kiinalle, varsinkin silloin, kun Kiinan valuutta renmimbi >< USD suhde pysyy samana 'tullista toiseen', tai jopa pahimmillaan, jos Kiinan valuutta vahvistuu dollariin nähden.

    Nyt kuitenkin markkina määrittää valuuttojen keskinäisiä suhteita ja näyttää siltä, että US-tullien lisääntyminen heikentää Kiinan renmimbia, jolloin se kompensoi tulleja, jopa niin, että tullien korotus menettää kokonaan tehonsa, kun maksajana on todellisuudessa amerikkalainen kuluttaja.
    Tämän vuoksi US-presidentti Donald Trumpille tuli kiire peruuttaa tiettyjen kiinalaisten "must-tuotteiden" tulleja, koska Joulu painoi päälle ja amerikkalaiset halusivat ostaa juuri tiettyjä kiinalaisia tuotteita!

    Tässä kohdin on hyvä muistaa, että lähes kaikki amerikkalaiset suuryhtiöt ovat valmistuksen/ kokoonapanon osalta tehtaineen Kiinassa. US-tullit saattavat kolahtaa myös näihin amerikkalais-kiinalaisiin tuotteisiin, jos ovat kiristystullilistoilla.

    Nyt onkin hyvä seurata miten Kiinan valuutan suhde käyttäytyy US-dollariin


    Tosiasia on taas sekin, että Kiina kerää myös näitä omia vastapainotulleja amerikkalaisista tavaroista, tuotteista ja raaka-aineista. Tämän lisätullin kuittaa Kiinan valtio, ja jos taas nuo US-tuotteet eivät enää mene Kiinassa kaupaksi, voivat kiinalaiset, joilla on oikeasti rahaa - kääntyä uusien myyjäasiakkaiden puoleen.

    Muistamme, että ostaja on kuningas!

    Vaikkapa Brasilia mieluusti myy soijaa - amerikkalaisten sijasta. Tosin nyt soijakauppa US' sta lähtee taas käyntiin - Kiinaan, sillä parhaalla hinnalla - siis ostaja hyötyy ja myyjä joutui taipumaan, jotta saisi edes jotain - onhan Kiina maailman suurin soijan ostaja.

    Onkin jo sanottu, että US hävisi juuri tässä tämän pelin?
  • 4 - 2

  • Kunta-alan neuvotteluissa on kiivailtu erityisesti sairaanhoitajien palkoista, mutta moni muu ansaitsee heitä vähemmän – katso 30 ammatin palkat

    Ilkka Luoma 
    2 - Nyt on vallalla omistajakeskeisyys - kuinka kauan?

    [2007] Yhtiöiden peruslausekkeita ovat omistajaedun valvonta ja osinkopolitiikka. Suurin talouden mantra on voitto ja voittovarojen jako. Kvartaalitalous rakennettiin omistajaehtoisesti, jotta pörssipelien jatkumo toisi voittoja sijoituspeleinä toisten tekemästä työstä, toisten myymistä palveluista ja toisten kehittämistä innovaatioiden hedelmistä. Omistaja oli ja on nyt vielä rahavirtojen keskipisteessä.

    Kipukynnys ylittyi tänä vuonna, kun Jyrki Katainen verhotusti lupasi omistajiakin hoitaville sairaanhoitajille "500" euroa lisää. Vaalilupaus, joka osaltaan kirvoitti Kokoomukselle voiton Sauli Niinistön äänien ohella, kimposi nyt kaikuna koko palkannauttijaryhmään.

    Omistajat ovat saaneet nousevista pörssikursseista voittoja vailla vertaa. Osinkoja on jaettu ennätystahtia, kun valtiokin hoksasi antaa varoituksen tulevista muutoksista. Omistajien kaikkivoipaisuus ohitti asiakkaan ja henkilökunnan, näin mitta oli tullut täyteen.

    Kiihtyvä kvartalisoitu markkinatalous ohjasti luonnon ympäriltämme kierteeseen, jossa pää on tulossa vetävän käteen. Jatkuvan kasvun tavoittelun aikakausi on päättymässä. Ekologinen jalanjälkemme on käymässä ylisuureksi romahduttaen harmoniset järjestelmät, jotka ovat ylläpitäneet elinvoimaa kaikille koko maapallollamme. --- Huolehtisiko nainen paremmin myös ympäristöarvojen toteutumista? e
  • 4 - 1

  • Kunta-alan neuvotteluissa on kiivailtu erityisesti sairaanhoitajien palkoista, mutta moni muu ansaitsee heitä vähemmän – katso 30 ammatin palkat

    Ilkka Luoma 
    Omistajakeskeisyydestä suuren piirun verran asiakas- ja henkilökunta-arvostukseen

    [2007] EK:n puheenjohtaja Antti Herlin - omistajaedustajana - kauhistui työntekijöiden ja virkamiesten ylisuurista palkkavaateista ja -sopimuksista.

    [ ... useiden vuosien palkkamaltti tehosti Suomen vientitoiminnan ylijäämän vaille vertaa. Hyödyt, markat ja eurot korjasivat omistajat, vieden ne osaksi ulkomaille - lisäämään voittoja ja sijoituspelejä, ... usein työntekijäpuoli jäi nuolemaan näppejään. Kerrotaan myöskin naisten hoitavan yhtiöitä paremmin ja tuottavammin ... ]

    Tavallisten ihmisten maltti vaihtui omaksi pyyteeksi saada myös jotain parantuneesta kilpailukyvystä. Palkannauttijoita on myös muualla kuin vientiyhtiöissä. Tasa-arvon nimissä valtion ja kuntien työntekijätkin halusivat pitkän palkkamaltin jälkeen sitä mitä omistajat mittasivat jo vuosia sitten itselleen.

    Palkkatyöläinen kuin virkamieskin on nyt sitten ahne, kun ylisuuria palkan korotuksia hamuaa. Teollisuus ja työnantajat puheenjohtajansa Kone Oyj:n pääomistajan Antti Herlinin suulla nosti sormensa varoitukseksi, että köyhimmät kunnat eivät kestä kipurajoilla olevaa palkkanostetta - valtiota on huudettava apuun.

    Suomi on elänyt viimeiset vuodet uskomattoman suurella vientiylijäämällä. Tämä ominaisuus on tuonut kahisevaa vientiyhtiöille ja näiden alihankkijoille valuen markkinatalouden sääntöjen mukaan erilaisiin kulutuspisteisiin. Mihin nuo voittovarat ovat soljuneet? SAK:n palkkamaltti puri ja tämä otti koko tavallisen kansan talkoisiin osaa, kun Suomi tarvitsi joukkohenkeä 1990-luvun laman jäljiltä. >
  • 6

  • Talvet peruttu?

    Ilkka Luoma 
    Niin, talvi lyhenee Suomessa ja hieman eri tavoin missä ollaan "suuren pinta-alan Suomessa". Mitä sitten? Ei ole lainkaan oleellista, miten ihminen sen näkee - vaikka jälkemme ympäröivään ja meitä elättävään luontoon (=biosfääriin) on ylivertaisen suuri osuutemamme tuosta biosfäärin kokonaisbiomassasta - mistä muuten muodostuu se paljon puhuttu biodiversiteetti (=elämän monimuotoisuus).

    Oleellista on se, kuinka koko elollista järjestelmää ohjaileva evoluutio käsittelee tätä sille liian nopeassa kellotaajudessa etenevää muutosprosessia. Evoluutio on juuri sopivan "hidas", sillä tuo toiminallisen kellotaajuuden kiihkeys ihmisperäisenä toimintana ei siinä suurimmassa kuvassa merkitse mitään.

    Evoluutio sopeuttaa joka tapauksessa elollisuuden lähes millaisiin elinolosuhteisiin tahansa - raivaten tilaa, muokaten tai jopa lopettaen lajeja pois sopivasti kilpailullisen eloperäisyyden tieltä. Ihminen ei itsessään varmasti halua olla raivattavien joukossa.

    Lyhentyvä talvi tietää monille elollisille "tuskaista väliaikaa" - kunnes evoluution hitaampi kellotaajuus kuroo epätasapainon vaaka-asetelmaan, jossa jälleen sopeumallinen kilpailutalous kukoistaa - "syö tai tule syödyksi" -filosofialla.

    Ihminen on ollut innokas muuttamaan ympäristönsä elinmahdollisuuksia - valtavalla biomassojen omaehtoisitsekkäällä mallilla. Se on käynyt tuhoisaksi monille lajeille, ja mitä ilmeisimmin juuri lajikirjon köyhtyminen on se suurin työsarka evoluutiolle palauttaa järjestelmäkuri?

    Mitä Sinä ajattelit tehdä jottei talvi liiaksi lyhenny?

    Myytkö sukset eskimoille, vaikka heillä siellä pohjoisessa lämpötila kohoaa vieläkin nopeammin. Entä jäähdyttelemmekö kulutustamme - malliksi vaikkapa kiinalaisille, etteivät he innostu kuluttamaan kuten suomalainen ja/tai amerikkalainen - per capita. Jos näin kaikki kiinalaiset tekisivät - tarvitsemme kaksi-kolme uutta Maapalloa, ja tätä insinööri-ihmettä eivät edes kiinalaiset kykene vielä tänään tekemään!
  • 7

  • Kysely: Valtaosa suomalaisista ei halua suurta perintöä vanhemmiltaan

    Ilkka Luoma 
    Olemme selkä seinää vasten – hoivaa tarvitsevien vanhuksien määrä lisääntyy, hoitokustannukset kasvavat, tyttäret uupuvat – raha loppuu. Joutuuko jo nyt kahtia revitty kansakuntamme tuuliajolle, heidän osalta, jotka eivät syystä tai toisesta jaksaneet juosta elintason perässä ja omaisuudet jäivät hankkimatta. Silti pieni osa on yhä rikkaampaa ja ostovoimaisempaa, tuottaen yhä suurempia perintöjä 9] perillistensä ylisuurien asuntolainojen maksuun. Entä jos asuntokupla poksahtaa silmille?

    Pitäisikö vanhuksien, jotka tarvitsevat hoitoa loppuelonsa ylläpitoon, realisoida perinnöiksi tarkoitettua omaisuuttaan, jotta tarvittavat palvelut voidaan ostaa helpottamaan vaikeutuvaa eloa? Olisiko perinnöksi tarkoitetut varannot’ myytävä’ pankeille, jotta saadulla lainalla rahoitetaan hoivakulut, jos lapset ja lasten lapset eivät halua, pysty tai heistä/ heitä ei ole hoitamaan vanhuksiaan.
  • 8

  • Kysely: Valtaosa suomalaisista ei halua suurta perintöä vanhemmiltaan

    Ilkka Luoma 
    Perinnöt kuihtuvat vanhuksien omiin hoitokuluihin

    [2010] Uutisointi on vihdoin hoksannut, että historian suurimmilla perinnöillä ja yhteiskunnan vanhushuolehdinnan uhkatekijöillä on yhtäläisyys ja vanhuksille itselleen pelastus - aiheesta kymmeniä kirjoituksia mm. printimediassa kautta Suomen.

    [ ... vuodeosastot, hoitokodit, saattohoitolat ja sairaaloiden kuin terveyskeskuksien terminointiosastot täyttyvät yhä useamman vanhuksen ajautuessa yhteiskuntahoitoon, kun niin monilla perillisillä on niin kiire oman omaisuuden kartuttamisessa ja harrasteissa ... hyvinvointialustamme rakentajat unohtuivat laitoksien käytäville ... ]

    Suomessa on laitostumisen kaaos ja sukuvastuuttomuuden vaarallinen keskinäisasetelma. Meillä ihmiset työnnetään yhteiskunnan, siis tulontasausrahastojen (verotulojen) piikkiin, eikä mm. Kiinassa hyvin tyypilliseen ja historialliseen suku- ja perheyhteyshuolehdintaan ole aikaa ja varaa?

    Samaan aikaan vanhuksemme kantavat taloushistoriamme suurinta perintökukkaroa ... pelastamaan monen nuoremman lähi- tai kaukaisemmankin sukulaisen rahoitusvajetta ylisuurista asunto- ja kulutuslainoista kuin pörssipelitappioistakin. Autokin vaihdettiin, oletuksella, että papan perintö napsahtaa tilille ensi vuonna.

    Ei ole mikään itsestään selvyys, että yhteiskunnan pitää maksaa kuluja, jotka velvollisuuden nimissä pitäisi osittain kuulua lähiomaisille. ja jos sitä rahaa ei ole omaisten eikä vanhuksen kukkarossa ja tilillä - on sitä varten yhteiskunnan tulontasaus inhimillisyyden nimissä. On myöskin itsestään selvyys, etteivät kaikki kanna vastuuta omaisistaan.

    On vastuutonta pantata vanhuksien monesti vaivoin keräämiä säästöjä odottaville sukulaisille perinnöiksi. On parempi, että vanhukset käyttävät usein kovalla työllä keräämänsä varallisuuden omaan hyvinvointiin - ostamalla vaikka palveluita, jotka tuottavat elämän ehtooseen tyydykettä ja hyvää mieltä.

    Meidän individualistinen maailma keskittyy liiaksi "minä itse" -syndroomaan.
  • 9

  • Kysely: Valtaosa suomalaisista ei halua suurta perintöä vanhemmiltaan

    Ilkka Luoma 
    [ … keskimääräinen kansalainen Liisa tulee jättämään tämän päivän materiaalisessa maailmassa suuremmat perinnöt |1 kuin koskaan aiemmin, ainakin jos rahassa sitä mitataan - kansalainen Erkki pohtii suuressa velkataakassaan miten siitä selviää – tällöin herää oivallus, että vanhemmiltahan on tulossa asunnot, mökit ja sievoinen pankkitili, eikä noita sisaruksiakaan ole paljoa sotkemaan astiastoja ja muita minulle tärkeitä muistoja... ]

    Raha ratkaisee velat. Kuranttina peritty omaisuus voidaan myydä ja näin maksaa ylisuuriksi paisuneet velat. Näinhän monessa perheessä ajatellaan, kun tuli ostetuksi liian suuri asunto – varsinkin pääkaupunkiseudulta, jossa asuntojen hinnat eivät edusta enää valtakunnallista reaalimaailmaa.

    Perintöodotus rauhoittaa, joskin käräjillä on useita riitoja, kun sisarukset eivät päässeet sopuun siitä äidin taulusta ja suurpapan sotamuistosta.

    Tärkein perintö ei saa riittävää kaikua ymmärryksen puolelta

    Tänään olemme saamassa perinnön, joka on uhkaavampi kuin maalliseen maailmanmenoon orientoitunut ihminen edes tajuaa. Ympäristöperintö on lähestymässä mahdollista katastrofia. Maallinen ahneus halusi aina koko ajan lisää, enemmän ja nopeammin. Hekumoimme 1900–luvulla kasvuhuuruisessa hokemassa – piti saada näyttö- ja vertailutaloutta kohennettua, jotta aidan takainen naapuri näki miten meillä meni.

    Perintöoikeus

    Kaikilla ihmisillä kuten myös koko biosfäärillisellä elojärjestelmällä on perintökaari kauas historiaan. Kaari on niin pitkä, että se ulottuu kaiken alkuun. Olemme laina-atomeissa, joiden yhdistelmä kuljettaa perintöä, jonka hidasmuuttujat ohjelmistoksi sävelsi evoluutio. Evoluutio ”halusi” monimuotoiset edellytykset tasapainoon aina kulloinkin saatavilla oleviin resursseihin nähden.

    Saamme joka sukupolvi lisää velkaa, koska asunnot, autot, ravinto ja muut hyödykkeet kallistuvat. Nyt toivotaan toki, että palkat ja tulo seuraavat tätä lisääntymisen yhteyttä.

    Entä perinnönjättäjät itse?
  • 10

  • Yhdysvallat ja Kiina allekirjoittivat kauppa­sopimuksen: Suhteiden liennytys alkoi, mutta valtaosa tulli­maksuista jää voimaan

    Ilkka Luoma 
    US-trumppistisen 'uhkaa, kiristä ja pakota' -politiikka saattaa käydä lopulta pahiten amerikkalaisten omaan nilkaan - kohonneina maksuina US-liittovaltiolle, sillä nuo kiristystullit eivät lankea kiinalaiselle valmistajalle - myyjälle, vaan ostajalle Yhdysvalloissa.

    Tilanne olisi vaikea Kiinalle, varsinkin silloin, kun Kiinan valuutta renmimbi >< USD suhde pysyy samana 'tullista toiseen', tai jopa pahimmillaan, jos Kiinan valuutta vahvistuu dollariin nähden.

    Nyt kuitenkin markkina määrittää valuuttojen keskinäisiä suhteita ja näyttää siltä, että US-tullien lisääntyminen heikentää Kiinan renmimbia, jolloin se kompensoi tulleja, jopa niin, että tullien korotus menettää kokonaan tehonsa, kun maksajana on todellisuudessa amerikkalainen kuluttaja.

    Tämän vuoksi US-presidentti Donald Trumpille tuli kiire peruuttaa tiettyjen kiinalaisten "must-tuotteiden" tulleja, koska Joulu painoi päälle ja amerikkalaiset halusivat ostaa juuri tiettyjä kiinalaisia tuotteita!

    Tässä kohdin on hyvä muistaa, että lähes kaikki amerikkalaiset suuryhtiöt ovat valmistuksen/ kokoonapanon osalta tehtaineen Kiinassa. US-tullit saattavat kolahtaa myös näihin amerikkalais-kiinalaisiin tuotteisiin, jos ovat kiristystullilistoilla.

    Nyt onkin hyvä seurata miten Kiinan valuutan suhde käyttäytyy US-dollariin

    Tosiasia on taas sekin, että Kiina kerää myös näitä omia vastapainotulleja amerikkalaisista tavaroista, tuotteista ja raaka-aineista. Tämän lisätullin kuittaa Kiinan valtio, ja jos taas nuo US-tuotteet eivät enää mene Kiinassa kaupaksi, voivat kiinalaiset, joilla on oikeasti rahaa - kääntyä uusien myyjäasiakkaiden puoleen.

    Muistamme, että ostaja on kuningas!

    Vaikkapa Brasilia mieluusti myy soijaa - amerikkalaisten sijasta. Tosin nyt soijakauppa US' sta lähtee taas käyntiin - Kiinaan, sillä parhaalla hinnalla - siis ostaja hyötyy ja myyjä joutui taipumaan, jotta saisi edes jotain - onhan Kiina maailman suurin soijan ostaja.

    Onkin jo sanottu, että US hävisi juuri tässä tämän pelin?
  • 11

  • Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasopu ei pidä sisällään kiinalaistuotteille määrättyjen tuontitullien vähentämistä

    Ilkka Luoma 
    US-trumppistisen 'uhkaa, kiristä ja pakota' -politiikka saattaa käydä lopulta pahiten amerikkalaisten omaan nilkaan - kohonneina maksuina US-liittovaltiolle, sillä nuo kiristystullit eivät lankea kiinalaiselle valmistajalle - myyjälle, vaan ostajalle Yhdysvalloissa.

    Tilanne olisi vaikea Kiinalle, varsinkin silloin, kun Kiinan valuutta renmimbi >< USD suhde pysyy samana 'tullista toiseen', tai jopa pahimmillaan, jos Kiinan valuutta vahvistuu dollariin nähden.

    Nyt kuitenkin markkina määrittää valuuttojen keskinäisiä suhteita ja näyttää siltä, että US-tullien lisääntyminen heikentää Kiinan renmimbia, jolloin se kompensoi tulleja, jopa niin, että tullien korotus menettää kokonaan tehonsa, kun maksajana on todellisuudessa amerikkalainen kuluttaja.

    Tämän vuoksi US-presidentti Donald Trumpille tuli kiire peruuttaa tiettyjen kiinalaisten "must-tuotteiden" tulleja, koska Joulu painoi päälle ja amerikkalaiset halusivat ostaa juuri tiettyjä kiinalaisia tuotteita!

    Tässä kohdin on hyvä muistaa, että lähes kaikki amerikkalaiset suuryhtiöt ovat valmistuksen/ kokoonapanon osalta tehtaineen Kiinassa. US-tullit saattavat kolahtaa myös näihin amerikkalais-kiinalaisiin tuotteisiin, jos ovat kiristystullilistoilla.

    Nyt onkin hyvä seurata miten Kiinan valuutan suhde käyttäytyy US-dollariin

    Tosiasia on taas sekin, että Kiina kerää myös näitä omia vastapainotulleja amerikkalaisista tavaroista, tuotteista ja raaka-aineista. Tämän lisätullin kuittaa Kiinan valtio, ja jos taas nuo US-tuotteet eivät enää mene Kiinassa kaupaksi, voivat kiinalaiset, joilla on oikeasti rahaa - kääntyä uusien myyjäasiakkaiden puoleen.

    Muistamme, että ostaja on kuningas!

    Vaikkapa Brasilia mieluusti myy soijaa - amerikkalaisten sijasta. Tosin nyt soijakauppa US' sta lähtee taas käyntiin - Kiinaan, sillä parhaalla hinnalla - siis ostaja hyötyy ja myyjä joutui taipumaan, jotta saisi edes jotain - onhan Kiina maailman suurin soijan ostaja.

    Onkin jo sanottu, että US hävisi juuri tässä tämän pelin?

  • 12

  • Lähes jokainen kiinalainen ja suurin osa eurooppalaisista ja amerikkalaisista haluaa vähentää lentämistä ilmastosyistä, mutta lentoliikenne kasvaa silti

    Ilkka Luoma 
    Lentäminen ilmojen halki on länsimaalainen ilmiö, alkaen jo 1930-luvulta. Tänään meillä suomalaisilla on yksi suurimmista lentojalanjäljistä - per capita.

    Kiinassa tuo ilmiö on "harvojen juhlaa" - ulkomaille pääsee tänään noin 125 miljoonaa kiinalaista - tosin nyt vuoden parin sisällä 155 miljoonaa saa passin ulkomaailmaan - kun uteliaisuutta on ravittava. Kiinalaisten pitää päästä kokemaan miten läntinen elämäntapa kohtelee itseään, luontoa ja meitä elättävää biologista ympäristöä.

    Ei ole yllätys, että juuri kiinalaiset mittauksen mukaan lähes "koko kansana" haluavat vähentää ilmailuliikennettä, sehän ei ole ollut muutoinkaan kuin hyvin harvojen herkkua - vastoin kuin meillä lännessä, jossa 'ilmojen halki käy matkailijan tie' - koskettelee lähes kaikkia!

    "Vihertyvä Kiina" -reformi on jo käynnistynyt. Tosin puhutaan, että lentokoneista on suuri pula - tarve olisi jopa 8000 matkustajakonetta, kun kansalaisuteliaisuus vain kiihtyy. Dilemmako? Kyllä! Uteliaisuus vs. herännyt kyky nähdä mitä toimemme tekee ympäristöllemme. Kiinassa ympäristöä (ilmastoa) on käsitelty tavallamme vasta noin 30 vuotta - meillä taas tuo kulutus on kestänyt jo 100 vuotta.

    On sanottu, että ihmisen elämä on itsensä ja tavaroidensa siirtelyä paikasta toiseen ja takaisin. Näinhän se menee - on päästävä kokemaan.

    Muu eläinkunta ei hae kokemuksia - se hakee ravintoa, lisääntymistä ja oman reviirinsä puolustamista. Lentoliikenne mahdollistaa ihmisille kokemuksia arveluttavalla "lisää, nopeammin ja useimmin" -filosofialla. Meillä on kiire päästä kertomaan jo matkakohteesta, että: Hei! Täällä ollaan, usein kuvassa on tuoppi tai viinilasi.

    Miten määrittelemme kullekin kansakunnalle oikeudenmukaisuuden uteliaisuuteen, kokemuksiin - siis per capita mitattuun matkailuoikeuteen? Onko suomalaisen päästävä pari kertaa vuodessa "etelään" ja joka toinen vuosi kaukomaille ihmettelemään miten muualla eletään.

    Entä kiinalaiset, miten käy lentoliikenteen, jos he lentelevät kuten suomalaiset?
  • 13

  • YK: Päättynyt vuosi oli mittaushistorian toiseksi lämpimin

    Ilkka Luoma 
    Gaia lämpenee ja kuumenee* ... mutta minkä vuoksi? Onko sillä väliä - vain toimenpiteet, joilla estetään luonnon monimuotoisuuden kutistuminen - ovat merkitseviä. Vai ovatko nekään? Kun kuumenee, niin kuumenee - tämä lienee kaikkien - myös ilmastoskeptikkojen hyväksymä tosiasia?

    Meitä ohjaa Telluksellamme järjestelmä nimeltä evoluutio, tätä me emme tunne tarkoin, jos lainkaan - vain sen, että sopeumallinen kilpailu on se elementti, jolla evoluutio pitää "itseään hengissä" - sukupolvesta toiseen, jo ehkä reilun miljardin vuoden ajan.

    Ilmasto lämpenee, meret lämpenevät ja äärisäätilat lisääntyvät - luonto toimii kuin kello, aina syy-seuraussuhteiden siivittämänä. Kun tapahtuu ajanhetkellä a jotain - niin sen seurauksena tapahtuu ajanhetkellä b "se ja se" - näin se menee, kunhan opimme tuon tapahtumaketjun aikaansaajat - parametrit!

    Meillä on jo haju parametreistä, mutta kyky ymmärtää evoluution kellotaajuus meidän itsemme aikaansaamaan nähden - on vielä hakusessa; emme osaa synkronoitua, kuten monet tuhannet muut eliölajit, jotka tyytyvät mitä annetaan.

    Me emme tyydy, vaan haluamme lisää - nopeammin ja suuremmissa erissä - me siis kulutamme ihmiskunnan biomassaan nähden aivan liikaa biosfäärillistä elin- ja kasvuvoimaa - muille jää murusia!

    Ihmisen toiminnallinen kellotaajuus on kiihtynyt juuri viimeisen 150 vuoden ajan reippaasti, kun piti/ pitää saada lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä. Imiötä kutsutaan kasvuhokemaksi, johon innostuvat niin talousviisaat, kokemuspoliitikot ja ammattijohtajat - eikä toverienkaan alueella 'lisää ja nopeammin' - ole vierasta.

    Meitä kirittää näyttö- ja vertailutalous, jonka filosofia on yksinkertainen: meidän on jotenkin osoitettava erinomaisuutemme - ainakin naapurille. Olemme lopulta kilpailussa lisääntymisoikeudesta.

    Evoluutio on "hidas", mutta sillä on järeät aseet palauttaa järjestys. Tuon järjestyksen tuottofunktio on vastavoimalliset mikrobit - bakteerit ja virukset, jotka saavat "toimintakäskynsä jostain"!?
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti