US' n aloittama "uhkaa, kiristä ja pakota" kauppapolitiikka keskeytyi toistaiseksi (vedetään henkeä ja US-presidentti Donald Trumpin oli pakko saada "onnistumisia" - presidentinvaalit lähestyvät) - sillä tähän mennessä suurin pakotteista kärsinyt maksaja on amerikkalainen kuluttaja, sillä kiristystullit peritään USA' ssa. Tosin US-liittovaltio tai se, joka kerää tullit rikastuu - samoin Kiinassa tulliviranomainen, jos kiinalaiset nyt yleensä niin ostavatkaan noita lisätullien us-tavaroita.
Maataloudessa voittaja oli Kiina. Se on muun muassa maailman suurin soijan ostaja (tarvitaan lihakarjan kasvattamiseen) ja ostaa sieltä, mistä saa laatua halvimmalla. Brasilia kärkkyy "sademetsäpelloilleen" uusia soijatilauksia. US joutuu hintakilpailuun ja se on myrkkyä keskilännen viljelijöille. Kiina ei maksa soijasta mitään etukäteen sovittua hintaa - vain sen, että ostaa x miljardilla maataloustuotteita.
Kiina on maailman suurin vientivaltio. USA' lla on taas maailman suurin ulkomaanvelka - paljolti siksikin, että sen ulkomaankaupan alijäämä on erittäin suuri - sitä rahoitetaan velalla, ja niinpä Kiina on US-liittovaltion suurin yksittäinen valtiovelkoja - hieman yli 1000 miljardia USD. Ja huom! tuo velka on US-dollareissa.
Kauhun tasapaino on USD' n luottamuskestävyydessä - ei ole enää "kirkossa kuulutettu", että dollari kestää ja jos ei - ei FED - US' n keskuspankki kykene enää painamaan katteettomia dollareita - loputtomaan kulutusjanoonsa.
Nyt lännessä huudetaan, että Kiina talous laskee, kyllä vuotuiset kasvuprosentit laskevat - loputonta kasvua ei ole. Aiempi Kiinan suurreformi: "Menkää ja rikastukaa" -Deng Xiaoping on päättynyt ja nyt huomio on kiinnitetty kansaan ja ympäristöön - se tarkoittaa uutta vielä hiljaista suurreformia: "Vihertyvä Kiina", jonka tavoite on kirkas - Kiina korjaa kaikki ne ympäristöongelmat, mitä se teki "Menkää ja rikastukaa" kaudella - vuoteen 2049 mennessä, jolloin nykymuotoinen P.R.O.C. Kiina täyttää 100 vuotta.
Nyt on historianlehti kääntymässä - US menettää maailmanpoliisiroolinsa ja taloudessa Kiina ajoi ohi 2015 (bkt/PPP - IMF 2014/-15).
2 - Eläinkunta on harmonisessa luonnossa evolutiivisesti vahva, koska elämänkamppailussa tapahtuu koko ajan vahvemman ja pystyvämmän valinta. Heikolle ei yksinkertaisesti ole sijaa; ainut ihmisinhimillinen tapahtuma on suvunjatkannassa tapahtuva poikueiden huolehdinta.
Ihminen on halunnut erottautua eläinkunnasta ja näin on syntynyt tulontasaukseen pyrkivä yhteiskuntamalli, joka päätöksiltään olisi demokratia. Liiketaloudessa pelaa vahvemman ja nokkelamman lait; itse yhteiskunta kamppailee nyt suurenevan "sosiaalilaskun" parissa totuttuun tulontasaukseen riittämättömien jakokelpoisten varojen niukkuudessa.
Nykykaltainen "demokratialla" tuettu markkinatalous repii laajenevasti kuilua tulontasauksen ja liiketoiminnan voittojen väliin. Maailmassa kaikki eivät voi olla voittajia; osa tulee aina häviämään.
Masennus on yksi inhimillisyyden äänetön hätähuuto sivuraiteellistumisesta oravanpyörämekanistisesta kilpailutaloudesta, jossa ahneus ja itsekeskeinen voitontavoittelu ovat haudanneet alleen huolehdinnan ja tuen työympäristön väliaikaisille alisuoriutujille.
Masennukseen on kaatunut viimeisen 15 vuoden aikana suunnaton määrä energiaa, osaamista ja kokemusta. Yhteiskunta olisi tarvinnut tuon osaamisen, mutta hallitsemattomassa kilpailutilanteessa yhteisillä panoksilla koulutetut arvonmuodostajat poistuivat työvahvuudesta joko lopullisesti tai sitten tulontasauksen debet-puolelle.
Hallitsematon markkinatalouden yksisilmäinen kilpailuvietti liiallisesti ahneine edusmiehineen on törmäyskurssilla tulontasauksen luoneen parlamentaarisen demokratiayhteiskunnan kanssa. Nyt olisikin syytä aloittaa laaja kansalaiskeskustelu poliitikasta ja tulevaisuuden suunnasta, kuinka edustuksellisen demokratian tulee käymään. e
1 -Masennus voi kohdata niin menestyjän kuin hiljaisen puurtajan
Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu ilo ja suru. Iloa ei jatku loputtomiin, eikä suruakaan pitäisi kokea yli kestokyvyn. Suru, epäonni, epäonnistumiset ja useasti kytköksen katkeaminen osallistumiseen johtaa mm. masennukseen. Ihminen on laumaeläin ja sopii luontevasti yhteisöllisyyteen. Erkaantuminen ryhmästä tai osallistumisesta erakoi yksilön, jolloin yhteenkuuluuvuuden, osallistumisen ja tavoitesaavutuksen tarve ei toteudu; ihmisestä on tullut "hyödytön".
Kvartaalitalous ja tehokkuuden päämääräpyrkimys ajavat markkinataloutta kujanjuoksuun, jossa pyrkyryys, ahneus ja puhtaan omaehtoinen voitontavoittelu erkaannuttavat yksilöt kauemmaksi yhteisöllisyydestä. Vastuunkanto, huolehdinta ja tiimikeskeisyys kärsivät yksilökeskeisessä voitontavoittelussa, jossa oma itsekäs tulotason nostovaade epäsuorasti välinpitämättömyyden tai "sokeuden" kautta johtaa syrjäytyneiden ihmisten kulujen maksamiseen lisääntyvinä veroina.
Kuten eläinkunnassa, ei kaikille ihmisillekkään ole paikkaa ylimmillä portailla. Ihmisten mitatessa kyvykkyyttään osto- ja kulutusvoimalla, vie se sijaa vastuullisesta yhteistoiminnasta, jossa keskinäisyys, yhteinen tavoite sekä toteutumisen riemu jää saavuttamatta jatkuvasti käynnissä olevien saneerauksien, tehostustoimenpiteiden ja henkilöjärjestelyjen vuoksi.
Masentunut, omaan pohjattomaan kuoppaan pudonneen ihmisen nousukyky ilman apua ei ole useasti mahdollista. Vastuullisuus yhteisön puolelta voisi useissa tapauksissa jo alkuvaiheessaan helposti nostaa henkilön kuopastansa takaisin ryhmään ja toimintaan. Ihminen on luotu tekemään työtä ja osallistumaan sekä kokemaan onnistumisen hetkiä. Aina ei voi onnistua ja tuolloin ryhmän ja yhteisön vastuullisuuden tulisi ohittaa itsekeskeiset voiton ja pyrkyryyden tavoitteet oikeasti kannustamalla "juuri sillä hetekellä heikompaansa. >2
Demokratia on lähinnä lännen malli ratkaista yhteiskuntaongelmia ja -kehitystä. Länsimaat malleineen edustavat maailmastamme noin 1,3/7,8 suhdetta. Maailman suurimmat kansalaisvaltiot eivät juurikaan lännenmiehen demokratiaa käytännössä operoi. Demokratia periytyy muinaisesta Kreikasta - jossa vapaat kansalaiset saivat reaaliajassa huutaa mielipiteitään torilla - äänestettäessä yhteisistä asioista.
Nämä muut kuin demokraattiset* valtiot ovat toisekseen kulttuureiltaan useimmiten huomattavasti vanhempia ilmiöitä kuin länsimaat, joiksi ymmärretään lähinnä Länsi-Euroopan EU-valtiot, Yhdysvallat, Kanada ja Australia - ovat muuten EU' n ulkopuolella lähinnä entisiä brittiläistä imperiumia - siis kolonisaation isäntämaiden varantolähteitä.
Länsimaat pitävät itsekkäästi kiinni ideasta, että koko maailmamme pitäisi kääntyä hokemamme demokratia puoleen. Vanhojen kulttuurivaltioiden, kuten Kiina - maailman suurimpana taloutena - pitää omaa kulttuuripiiriään oikeutenaan ylläpitää kaltaistaan yhteiskuntajärjestystä, jonka sanotaan olevan eriyisesti kehittyville kehitysmaille vaihtoehto - eli kiinalainenvientituote.
Venäjä kehittelee omaa yhteiskuntamallia, ja tuntuu tässäkin oudolta, että meiltä - täältä idän ja lännen vedenjakajalta niin voimakkaasti kritisoidaan 140 miljoonan kansakunnan tapaa nähdä yhteiskuntamallikehitys. Me olemme vedenjakajalla, josta paras ilmiö on kansakuntamme voimakas natovastaisuus, olla liittymättä lännen sotakoneeseen. Olemme perimältämme niin idästä kuin lännestä.
Miksi me lännestä tyrkytämme niin vahvasti omaa yhteiskuntanäkemystä, kun tiedämme demokratian olevan vain kehitysvaiheessaan ja suurissa ongelmissa*, kun meitä elättävä ympäristö hengästyy - ja vaarantuu omassa elatustehtävässään, muun muassa meitä ihmisiä ajatellen.
Toimenpiteet tehdä muutoksia vaativat jo nopeita ja koviakin päätöksiä ja tähän ei kaltaisemme loppuunsa kehittymätön demokratia ei anna vielä työkaluja.
Kiinassa, joka ei ole demokratia, voivat tehdä välttämättömät päätökset nopeasti - ilman turhaa hidastavaa byrokratiaa!
1
Koston kierre vain katkesi
Maataloudessa voittaja oli Kiina. Se on muun muassa maailman suurin soijan ostaja (tarvitaan lihakarjan kasvattamiseen) ja ostaa sieltä, mistä saa laatua halvimmalla. Brasilia kärkkyy "sademetsäpelloilleen" uusia soijatilauksia. US joutuu hintakilpailuun ja se on myrkkyä keskilännen viljelijöille. Kiina ei maksa soijasta mitään etukäteen sovittua hintaa - vain sen, että ostaa x miljardilla maataloustuotteita.
Kiina on maailman suurin vientivaltio. USA' lla on taas maailman suurin ulkomaanvelka - paljolti siksikin, että sen ulkomaankaupan alijäämä on erittäin suuri - sitä rahoitetaan velalla, ja niinpä Kiina on US-liittovaltion suurin yksittäinen valtiovelkoja - hieman yli 1000 miljardia USD. Ja huom! tuo velka on US-dollareissa.
Kauhun tasapaino on USD' n luottamuskestävyydessä - ei ole enää "kirkossa kuulutettu", että dollari kestää ja jos ei - ei FED - US' n keskuspankki kykene enää painamaan katteettomia dollareita - loputtomaan kulutusjanoonsa.
Nyt lännessä huudetaan, että Kiina talous laskee, kyllä vuotuiset kasvuprosentit laskevat - loputonta kasvua ei ole. Aiempi Kiinan suurreformi: "Menkää ja rikastukaa" -Deng Xiaoping on päättynyt ja nyt huomio on kiinnitetty kansaan ja ympäristöön - se tarkoittaa uutta vielä hiljaista suurreformia: "Vihertyvä Kiina", jonka tavoite on kirkas - Kiina korjaa kaikki ne ympäristöongelmat, mitä se teki "Menkää ja rikastukaa" kaudella - vuoteen 2049 mennessä, jolloin nykymuotoinen P.R.O.C. Kiina täyttää 100 vuotta.
Nyt on historianlehti kääntymässä - US menettää maailmanpoliisiroolinsa ja taloudessa Kiina ajoi ohi 2015 (bkt/PPP - IMF 2014/-15).
2 - 2
Masennus ajaa yhä useampia alle nelikymppisiä eläkkeelle – monet päätyivät työkyvyttömyyseläkkeelle myös aktiivimallin takia, sanoo tutkija
Ihminen on halunnut erottautua eläinkunnasta ja näin on syntynyt tulontasaukseen pyrkivä yhteiskuntamalli, joka päätöksiltään olisi demokratia. Liiketaloudessa pelaa vahvemman ja nokkelamman lait; itse yhteiskunta kamppailee nyt suurenevan "sosiaalilaskun" parissa totuttuun tulontasaukseen riittämättömien jakokelpoisten varojen niukkuudessa.
Nykykaltainen "demokratialla" tuettu markkinatalous repii laajenevasti kuilua tulontasauksen ja liiketoiminnan voittojen väliin. Maailmassa kaikki eivät voi olla voittajia; osa tulee aina häviämään.
Masennus on yksi inhimillisyyden äänetön hätähuuto sivuraiteellistumisesta oravanpyörämekanistisesta kilpailutaloudesta, jossa ahneus ja itsekeskeinen voitontavoittelu ovat haudanneet alleen huolehdinnan ja tuen työympäristön väliaikaisille alisuoriutujille.
Masennukseen on kaatunut viimeisen 15 vuoden aikana suunnaton määrä energiaa, osaamista ja kokemusta. Yhteiskunta olisi tarvinnut tuon osaamisen, mutta hallitsemattomassa kilpailutilanteessa yhteisillä panoksilla koulutetut arvonmuodostajat poistuivat työvahvuudesta joko lopullisesti tai sitten tulontasauksen debet-puolelle.
Hallitsematon markkinatalouden yksisilmäinen kilpailuvietti liiallisesti ahneine edusmiehineen on törmäyskurssilla tulontasauksen luoneen parlamentaarisen demokratiayhteiskunnan kanssa. Nyt olisikin syytä aloittaa laaja kansalaiskeskustelu poliitikasta ja tulevaisuuden suunnasta, kuinka edustuksellisen demokratian tulee käymään. e
2 - 1
Masennus ajaa yhä useampia alle nelikymppisiä eläkkeelle – monet päätyivät työkyvyttömyyseläkkeelle myös aktiivimallin takia, sanoo tutkija
Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu ilo ja suru. Iloa ei jatku loputtomiin, eikä suruakaan pitäisi kokea yli kestokyvyn. Suru, epäonni, epäonnistumiset ja useasti kytköksen katkeaminen osallistumiseen johtaa mm. masennukseen. Ihminen on laumaeläin ja sopii luontevasti yhteisöllisyyteen. Erkaantuminen ryhmästä tai osallistumisesta erakoi yksilön, jolloin yhteenkuuluuvuuden, osallistumisen ja tavoitesaavutuksen tarve ei toteudu; ihmisestä on tullut "hyödytön".
Kvartaalitalous ja tehokkuuden päämääräpyrkimys ajavat markkinataloutta kujanjuoksuun, jossa pyrkyryys, ahneus ja puhtaan omaehtoinen voitontavoittelu erkaannuttavat yksilöt kauemmaksi yhteisöllisyydestä. Vastuunkanto, huolehdinta ja tiimikeskeisyys kärsivät yksilökeskeisessä voitontavoittelussa, jossa oma itsekäs tulotason nostovaade epäsuorasti välinpitämättömyyden tai "sokeuden" kautta johtaa syrjäytyneiden ihmisten kulujen maksamiseen lisääntyvinä veroina.
Kuten eläinkunnassa, ei kaikille ihmisillekkään ole paikkaa ylimmillä portailla. Ihmisten mitatessa kyvykkyyttään osto- ja kulutusvoimalla, vie se sijaa vastuullisesta yhteistoiminnasta, jossa keskinäisyys, yhteinen tavoite sekä toteutumisen riemu jää saavuttamatta jatkuvasti käynnissä olevien saneerauksien, tehostustoimenpiteiden ja henkilöjärjestelyjen vuoksi.
Masentunut, omaan pohjattomaan kuoppaan pudonneen ihmisen nousukyky ilman apua ei ole useasti mahdollista. Vastuullisuus yhteisön puolelta voisi useissa tapauksissa jo alkuvaiheessaan helposti nostaa henkilön kuopastansa takaisin ryhmään ja toimintaan. Ihminen on luotu tekemään työtä ja osallistumaan sekä kokemaan onnistumisen hetkiä. Aina ei voi onnistua ja tuolloin ryhmän ja yhteisön vastuullisuuden tulisi ohittaa itsekeskeiset voiton ja pyrkyryyden tavoitteet oikeasti kannustamalla "juuri sillä hetekellä heikompaansa. >2
4
Putin ei luovu vallastaan eikä edistä demokratiaa
Nämä muut kuin demokraattiset* valtiot ovat toisekseen kulttuureiltaan useimmiten huomattavasti vanhempia ilmiöitä kuin länsimaat, joiksi ymmärretään lähinnä Länsi-Euroopan EU-valtiot, Yhdysvallat, Kanada ja Australia - ovat muuten EU' n ulkopuolella lähinnä entisiä brittiläistä imperiumia - siis kolonisaation isäntämaiden varantolähteitä.
Länsimaat pitävät itsekkäästi kiinni ideasta, että koko maailmamme pitäisi kääntyä hokemamme demokratia puoleen. Vanhojen kulttuurivaltioiden, kuten Kiina - maailman suurimpana taloutena - pitää omaa kulttuuripiiriään oikeutenaan ylläpitää kaltaistaan yhteiskuntajärjestystä, jonka sanotaan olevan eriyisesti kehittyville kehitysmaille vaihtoehto - eli kiinalainen vientituote.
Venäjä kehittelee omaa yhteiskuntamallia, ja tuntuu tässäkin oudolta, että meiltä - täältä idän ja lännen vedenjakajalta niin voimakkaasti kritisoidaan 140 miljoonan kansakunnan tapaa nähdä yhteiskuntamallikehitys. Me olemme vedenjakajalla, josta paras ilmiö on kansakuntamme voimakas natovastaisuus, olla liittymättä lännen sotakoneeseen. Olemme perimältämme niin idästä kuin lännestä.
Miksi me lännestä tyrkytämme niin vahvasti omaa yhteiskuntanäkemystä, kun tiedämme demokratian olevan vain kehitysvaiheessaan ja suurissa ongelmissa*, kun meitä elättävä ympäristö hengästyy - ja vaarantuu omassa elatustehtävässään, muun muassa meitä ihmisiä ajatellen.
Toimenpiteet tehdä muutoksia vaativat jo nopeita ja koviakin päätöksiä ja tähän ei kaltaisemme loppuunsa kehittymätön demokratia ei anna vielä työkaluja.
Kiinassa, joka ei ole demokratia, voivat tehdä välttämättömät päätökset nopeasti - ilman turhaa hidastavaa byrokratiaa!