Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?

Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vie voiton.

Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.

Ihminen on kuin mikä tahansa muu suvun jatkamiseen kykenevä hiili-vesi-mineraalinen molekyyliseos, jonka biosähköiset impulssit jatkavat sitä mihin isä ja äiti yhtyessään päättivät.

Suvun pitää jatkua ja siitä jatko-oikeudesta käydään kamppailua, taistelua sijoittumisesta - paikasta ja asemasta, jossa voisi näyttää omaa kykyä, osaamista ja halua olla suosittu ja tavoiteltu, jotta onnistuisi saattaa tuohon suurkiertoon oman yksilöllisen sävelensä ---

Markkinatalous loi kilpailun ja siihen säätelyn, piti olla säännöt,

… etteivät ristiriidat iske liian lujasti toisia kohtaan ja vastaan. Ihminen on taistelija, ja on itsessäänkin koko ajan sisäisen kamppailun ja taistelun kenttä, jossa jokainen evoluution luoma laji ja niiden yksilöt hakevat sijaansa – idealla paras voittaa, heikoin häviää – kunnes ihminen keksi suojakseen paljon puhutun demokratian [1, jossa vähemmistöillekin on luotu sääntöjä sekä turvaa. Miten evoluutio [2 huolehti vähemmistöt – siinä kaikkien kysymysten elossapysymisen äiti!

Demokratiasta huolimatta maailmalla on enemmistönä muut järjestelmät, joita vastaan lännenmies käy omaa sotaansa [3 elintilasta, raaka-aineista, ravinnosta ja maasta, missä elää – olemme kuitenkin aina yksilöinä näyttö- ja vertailutaloudessa, lokeroimassa itseämme vertaisryhmiin saamaan hyväksyntää olemassa olollemme … kulutusevoluutiossa syntyi lopulta ylilyönti, joka nyt luhistuttaa ympäristöämme …

” … Maallis-materialisoitunutta markkinatalouden kulutushuuruista kasvuhoennan iloittelua kutsutaan osuvasti näyttö- ja vertailutaloudeksi. Leijonauroksen komea harjas toimii kuin Porschen neljä pakoputkea, niistä uhkuu miehistä voimaa.

Streching-housut kireydessään korostavat naisellisuutta ja viestivät kaarien viehkeyttä. On mukavaa tulla huomatuksi, ja ennen kaikkia erottautua muista – se antaa turvallisuutta itsetunnon pönkittäjänä. Tarvitsemme hyväksyntää ja sitä saa helpoimmin rahalla millä näyttää! … ”

… # Ylläoleva kommentti liittyy tähän linkkiin https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html - , jonka ote on taas tässä: ” … himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo … ” … # ...

…

Niin, missä mennään ihminen, jonka populaatiobiomassa on muurahaiskolonisaatioiden luokkaa - yhteensä, mutta ympäristöjäljen jättö on ylivertaista luokkaa, jonka ongelmat koskettavat jo koko biosfääriä, …

… joka taas saa ”ohjeensa” evoluutiolta, joka on toiminut meille tuntemattomalla kaavakokoelmalla viimeiset ehkä miljardi vuotta – mikä onkaan kohtalomme, kun haluamme jatkuvasti lisää, nopeammin ja tiheämmin? Kerrotko Sinä?

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 160807

DOC naytto- ja vertailutalous_31012018.doc – OpenOffice Writer

PVM 31012018

381_3231

Kiihdytämmeko hulluuden ajokaistalla riittämättömyyden kuiluun?

(”Onko maailma tullut hulluksi – vai oliko se hullu jo valmiiksi”. HS-toimittaja Tommi Nieminen kertasi historioitsija ja intellektuelli Eric Hobsbawmin |1 jaottelemia aikakausia, jotka päättyivät vuoteen 1991, kun Neuvostoliitto romahti)


[ … kansalainen Erkki pohdiskeli mökillään Saimaan rannalla miten tässä on näin käynyt, minulla on enemmän ja paljon enemmän kaikkea, niin, huolta aiheuttavaa – omaisuutta. Tulotkin ovat mukavat, pankissa rahaa ja lapsillekin on mietitty jättää suuret perinnöt, jottei heidän tarvitsisi tehdä niin paljon kuin me tehtiin …


… kansalainen Liisa mietiskeli huolestuneena, kun maahamme pyrkii muukalaisia, eihän he tänne kuulu, vaikka vaikeaa varmaan heilläkin. Me olemme rakentaneet itse tämän hyvinvoinnin pesäkkeen ja eikö meidän tulisi ensin huolehtia oma reviirimme |2 ja sen vähäosaisten toimeentulo, mielenterveys ja tarpeelliseksi tuntemisen ilo ja yhteisöllisyys?


Niin mitä nyt teemme, kysyy Liisa, kun meidän on vihdoin tunnustettava, ettemme ole yksin tällä Telluksella, joka elää itselleen ja se itse on enemmän kuin ihmiskunta? … ]




Maapallo kriisiytyy, kuumenee |3 ja meret muovittuvat rojusta |4, jota hylkäämme luontoon ja meriin rasittamaan elonkehää uhaksi itsellemme ja muulle biosfäärille. Mikä meitä vaivaa, sotaa – ihmiskatastrofoituja ympäristöpommeja – liikaa väkeä rakkauden hedelminä. Mistä aloitamme? Se riippuu puhtaasti siitä, missä valtiossa esitämme kysymyksen, siksi itsekkäästi me kaikkialla ajattelemme.




Helsingin Sanomat räväytti ja yllätti lukijansa – erinomainen kooste nykypäivään saakka
[”Uusi Uljaan Hullu Maailma” -ei sanatarkka lainaus ~ http://www.hs.fi/sunnuntai/a1469161453575 - ]

HS esittää tässä yllä olevassa linkissä yhtä mieliä avaavinta kirjoitustaan. Se tunnustaa lännenmiehen osallisuutta aikakautisiin ongelmiin, mutta myös niiden osin väkisin ratkaisuihin, jotka ovat luoneet uusia ongelmia ja ratkaisuja.

Teksti on niin sattuvaa, että se vihjaa jo valmiiksi rivien välistä elettävän aikakauden - reviirien uuspuolustamisen ja - muodostumisen aikakauden. Evoluutio |5 loi reviirit jo satoja miljoonia vuosia sitten. Nyt ne ovat ulosmurtautumassa pinnan läpi julkipuhumisen todellisuuteen.

Maailma ei ole tullut hulluksi, vaan se laskee ja imee informaatiovirtoihin yhä useammat ihmiset, ja näin langoilla langattomasti roikkuu yhä enemmän ja enemmän mielipiteen muodostajia. On syntynyt sekametelikeitos |6, jota voisi kutsua hulluksi ja vain siksi, että siinä on yhä vähemmän moniajokykyisiä ajattelijoita.

Olemme karsinoitumassa omiin kuoppiimme, joita voidaan kutsua reviirikompastuksiksi. Hetkinen, tuliko tässä torpattua tämä uusin ajanjakso, reviirikaipuu? Olemmeko elämänpelin lähtöruudussa jälleen? Ehkä, sillä periodien aallonpituus tuntuu lyhentyvän tai sitten elomme kellotaajuus käy jo ylikierroksilla, kun koko ajan pitäisi saada lisää ja nopeammin |7. Hulluus sekin, eikö, vai olemmeko hulluja jo valmiiksi? Kuinka kauan tätä näyttö- ja vertailutaloutta |8 täytyy vielä elää? [IL].

Rakkauden maailma – hulluuden keskellä, aika hullua, eikö?

[ … rakauden maailma, apua – ihastuin väärään ihmiseen! ~ http://www.hs.fi/elama/a1469238205242 - ]

Rakkaus |9, kuten muukin aivotoiminta (miehillä on havaittu myös muuta toimintaa – tämän kukin voi sitten ajatella kuten tahtoo) on biosähköistä synaptiikkaa, joka rakentaa ja purkaa. Kemiat etsivät aina lopulta lisääntymiskumppania, muut on evoluution luomaa enemmän tai vähemmän tärkeää oheisvärinää.

Biosfääri on rakennettu ylläpitämään jatkuvan lisääntymisen jatkumoa, jota voidaan kutsua kuolemattomuudeksi |10. Elämä tunnetusti jatkuu sukupolvesta toiseen. Menetykset ja poistumiset ovat ihmisten osalta henkilötunnustasolla.

Rakkaus on todennäköisesti vahvin biosähköinen synaptisuus, vain itsesuojeluvaisto eli itsekkyys voi sen ylittää, turvatakseen eloa ja alitajuntaista lisääntymistä (suurimman osan ihmiseloa poistumat ovat tapahtunet jo lisääntymiskykyisenä aikana!).

”Yllättäen” itsesuojeluvastoon kuuluu lapsensa/lapsiensa turvaaminen, sillä turvataan lopulta omaa jatkumoa eli geenien siirtoa, jota ohjausrakenteena, hitaan huolellisesti, evoluutio on sopeuttaen valiinnuttanut jo vuosisatamiljoonien ajan! [IL]

Miten nämä kaksi niin erilaista aihekokonaisuutta liittyvät toisiinsa?

Sen ratkaiset sinä – lukija. Kukaan ei voi kertoa toiselle oikeaa tietä, voi toki kertoa omia kokemuksia ja koettaa peilata niitä toisen ongelmiin – lähinnähän me keskustelemme ongelmista, reviirillämme.

Mitään yleistä oikeaa tietä ei ole olemassa, on vain kyky koettaa huolehtia itsensä, annettujen perintötekijöiden, oppimisen ja kokemusten myötä sellaiseen symbioosiin, jossa tyytyväisyys ja halu kohtaa yhdessä olon myötä lisääntymistä – kunkin perhe- ja sukureviiriltä.

Evoluutio on järjestänyt tilanteen niin, etteivät kaikki lisäänny – tahdostaan tai tahtomattaan – se on se jarru, ettei syntyisi liikaa tilanteessa, josta puuttuu luontaiset viholliset, jotka harventavat ylipaisunutta populaatiota. Reviirikamppailuissa on aina kyse valinnoista, voittamisesta ja palkinnoista.

...

Ekstra

Maailman ja nimenomaan läntisen maailman hulluudesta kimpoaa pintaan USA' n aloittama hyökkäyssota Irakiin, kun Afganistanin jättipommitukset eivät riittäneet – oli aika esittää muunneltua totuutta YK' n kateederilta tämän yleiskokoukselle, haettaessa taistelusotalupaa Yhdysvalloille – sillloisen USA' n ulkoministeri Colin Powellin suulla.

Nyt likapyykin pesussa ollaan päästy maaliin. Ensin Englannin entinen pääministeri Tony Blair pyytää nöyränä ja katuvaisena anteeksi, seuraavaksi puolueeton Chilcot-tutkimus räväyttää todellisuuden ilmi ja lopulta läntinen media aukaisee silmänsä ja koko tapahtumasarja on kaikkien näkyvillä.

…

Tekstiin liittyvät lisäkirjoitukset – linkkeinä

|1 Eric Hobsbawm ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_Hobsbawm -

|2 Reviirien puolustus ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103988-reviiripuolustus-ikiaikainen-geeniperim%C3%A4 -

|3 Gaia kuumenee ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html -

|4 Without plastics group ~ https://www.facebook.com/groups/8873949009/ -

|5 Evoluutiolla onkin tiukka kuri? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/evoluutiolla-on-sittenkin-tiukka-kuri.html -

|6 Hybridillistä informaatiosotaa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/hybridillista-informaatiosotaa-mista.html -

|7 Nopeammin ja enemmän! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/ihana-kuluttamisen-draama-ja-tragedia.html -

|8 Näyttö- ja vertailutalous ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171642-elamaan-sovittautumisen-kulutussuhde -

|9 Rakkaus miehen näkökulmasta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/03/mies.html -

|10 Kuolemattomuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

Ekstra linkki ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220309-maailmanpoliisi-%E2%80%93-yhdysvallat-roolitehtava-lahenee-loppuaan -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

AL | US | PZ | BL | BL | VU | BLOG 83515

DOC hullu_maailma_HS_24072016.doc – OpenOffice Writer

PVM 24072016

796 | 7160

Tonnikalat huutavat tuskaansa!

Kuluttaa voi vain lajinsa verran – tonnikalatkin loppuvat viimeisen tullessa syödyksi. Japanilaiset ovat tonnikalojen massiivisia pyytäjiä – lähinnä susheisinsa, siis ihmisen ravinnoksi ja makunautinnoksi. Muodikkaasti kaiken pitäisi kasvaa, myös tonnikalasaaliideenkin ja niihin liittyvän liiketoimen. Lopultahan se viimeinenkin tonnikala jää verkkoihin – ja siihen loppuu erään eliölajin tarina.




Japani sairastaa, kun ostaakaan ei voi lajiaan enempää. Japanilaisen ihmispopulaation biomassallinen jalanjälki muuhun eliökuntaan on suhteettoman suuri – kuten se on myös kaikilla kehittyneillä markkinatalousmailla, jotka tukeutuvat kasvun hokemaan. Kasvaa ei voi loputtomiin – elantoamme ylläpitävä biosfääri rasittuu ja hajoaa rakenteiltaan sellaisiin osioihin, ettei se voi tarjota elinvoimaa hiilielämälle, siis meille.


Japanissa velkaantuminen on maailmanluokkaan, ainoana ”onnena” se, että ovat velkaa itselleen, mutta myös muulle biosfäärille, josta muun muassa tonnikalansa ovat saalistaneet. Japani ei ole ainoa merien rosvoaja, vaan apajilla ovat kaikki suuret rantavaltiot – Kiina suurimpana kasvajana.




Olisiko viisasta levätä välillä horroksessa –


näinhän luontokin tekee pohjolassa talven tullen, jolloin kulutus minimoituu. Miten ihminen voisi tasalämpöisenä levätä, siis talvehtia yli sellaisen ajan, jolloin syödään varantoja, jotka eivät enää uusiudu 1]. Pitäisikö lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä valvonnalla määrittää minimikulutuksen kuukaudet.
…
1] Huolehdi ympäristösi, jotta se jaksaa ruokkia sinut! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/11/29/huolehdi-ymparistosi-jotta-se-jaksaa-ruokkia-sinut - [US_P/il]




Näyttää siltä, että näyttö- ja vertailutalouskiihkossaan ihmiset usein hermostuvat olotilaansa ja ”vaativat” puhdistuksen, joka usein merkitsee sotaa 2]; elimoitumista osalle. Sota on paineenpurkua, kun pää ei enää kestä kasvuhokemaa ja kateuskin on saavuttanut rajat, joiden yli pääsee vain mittelemällä kansalliskiihkoissaan paikasta elintilasta.
…
2] Vaadimme aina lopulta sotamme! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-ihmiskunta-vaatii-aina-sotansa-olemmeko-valmiina - [US_P/il]




...
Tonnikalat ovat uineet valtamerissa vuosimiljoonat


Parvien määrä on ollut runsas ja niiden elopaino biomassana ilmeisen tarkkaan määrittynyt jostain evoluution kaavastosta – antaen ravintoketjuun juuri sen osuuden, mikä oli tonnikaloille määrittynyt.




Kulutuksellisesti valtalajiksi noussut ihminen on energian ja materian nälässään ahminut suhteettoman osuuden biomassasta – vain omiin tarkoituksiin, jakaen senkin lajinsa sisällä epätasaisesti – kansallisuuksittain ja jopa niiden sisälläkin. Reviirit ne ovat ihmisilläkin.




Tonnikalojen loppuessa käydään innokkaammin muiden kalalajien kimppuun –


ravintoa on saatava, nälkäkin kasvaa syödessä. Milloin löydämme oivalluksen nähdä biosfäärille luodut lajien biomassatasapainojen evolutiiviset kaavastot – joiden pohjalta nykyinen harveneva biodiversiteetti on alun ”yksinkertaisista” partikkeleista syntynyt ja kehittynyt – keskinäissopeumien kautta.


Parempi myöhään kuin ei milloinkaan – vai jääkö Elämän mustapekka käteemme.




...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


…
doc.: japanilainen_tonnikala_14122013.doc – OpenOffice Writer


BLOG 27883
---14122013---


AL – US – Vf – IL



366 | 3305

Kirvesmies on eri mies

Kädentaidot ovat nousemassa arvoonsa. Ennen oli maisterit, virkamiehet, oikeusoppineet ja kynänpyörittäjät kunniassa ja kateuden pistoksissa – oli valkoinen paita ja kravatti. Naisilla jakut, nutturat ja lukulasit. Nyt arvostetaan taitoa, jossa tehdään jotain konkreettista – osataan korjata, nikkaroida ja ollaan samalla miehen näköisiä, jos uroksesta on kysymys …

Tänään YLE Aamu-TV:ssä oli esillä kirvesmies, joka osasi käyttää akkuporakonetta, nitojaa ja muita vempeleitä, joilla valmistui maustehylly. Aamussa olleet juontajat (kaksi naista) olivat silminnähden innostuneita miehestä, joka osasi muutakin kuin puhua – broilerpoliitikkojemme ainut ”hyve”.

Maailmassa me olemme tottuneet saamaan kaiken valmiina

Valmistusketjut ovat jo niin täydelliset, ettei kohta ruoan purentaakaan tarvita, vaan ravinto imeytyy suoraan suolistoon – jopa lihottamatta. Ennen kaikki tehtiin itse, tarvekalut, käyttöesineet sekä muut elämälle välttämättömät kalut ja vermeet

Nyt hankitaan kaikkea sellaista, jota ei itse asiassa välttämättä tarvittaisi –

… markkinamiehet ovat jo pidempään osanneet luoda tarpeet; ja tarvetta osata itse, ei enää tarvita. Siksipä mies, joka osasi jotain konkreetista, herätti ihastusta kauniimmassa sukupuolessa. Vaistoavatkohan naisemme jotain sellaista, mitä me miehet emme oivalla, kun olemme niin kiinni näyttö- ja vertailutaloudessa? 1]

Naiset saattavat alitajunnassaan synnyttävinä olioina vaistota, että maailma muuttuu ja kädentaito herää uudelleen eloon – ei tule liukuhihnoilta rompetta ja roinaa ja ruokakin pitää itse kasvattaa. Nämä ominaisuudet uinuvat useimmissa meissä  - osalla vielä ollen jäänteenä taitoa tehdä jotain sellaista, joka elonkorjuun mahdollistaa!

Naiset ovat aina tehneet valinnat –

… kuka saa oikeuden siittää lapsia ja kenelle. Nyt tarkkaavaisuus on herännyt jo tutkailemaan osaamista, todellista elämän osaamista. Naaraat luomakunnassa ovat aina vertailleet uroksia ja valinneet osaavimmat, vahvimmat ja kykenevimmät. Valkoinen kaulus ja kravatti ei elätä lapsia, vaan se kyky, joka tuo ravinnon ja lämmön perheelle – konkreettisesti, toivottavasti myös henkisesti.

Sortuuko läntisen miehen itsekeskeinen kulutusähkytalous? ^2]

Lähestymmekö hetkeä, jolloin yhteiskuntarakenteet sortuvat ja alkaa taistelu elon oikeudesta ja mahdollisuudesta. Kirvesmies tienaa ehkä jo huomenna paremmin naaraan kuin kynänpyörittäjä konttoreista – ehkä asenneilmastokin muuttuu sen oikean ilmaston myötä? Kädentaito on jo noussut arvostuksen portaissa ylemmäksi.

[16072013] YLE AamuTV:ssa kirvesmies rakensi maustehyllyn ihastelevien katseiden alla. Naaras oli herännyt alitajuisiin virtauksiinsa ja katseli jo ’sillä silmällä’ – kykenevää urosta, joka voisi huomennakin elättää ja huolehtia … mihin menemme tänään näyttö- ja vertailutaloudessamme?

 

^VIITE

^1] Näyttö- ja vertailutalous ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen  --- [US_P/IL]

^2] Kun läntinen maailma romahti” ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106219-kun-l%C3%A4ntinen-maailma-romahti  --- [US_P/IL]

 

 

^EKSTRA

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65585-kasun-jalkeen-neutraalitalous   --- [US_P/IL]

 

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

 

…

AL – US

^BLOG 20 994 | 1 661 – IL

---16072013---

 

 

383  ~  P

Toimeliaisuus korvaa kasvuhokeman

[ … ”Seitsemäntenä päivänä luoja lepäsi” -näin on kirjoitettu kristittyjen Raamatussa. Tämä tarkoittaa, että kuusi päivää on oltu ahkerina ja toimeliaisuus on täyttänyt maan. Tänään markkinatalous ja näyttö- sekä vertailuhuuruinen ihminen kohkaa kasvusta – jopa lasittunein silmin, näkemättä ympäristötekijöitä, jotka meille elämän ja ”lepopäivän” ovat mahdollistaneet … ]


Työ tekijäänsä toimeliaisuutena kiittää – kasvun ollessa epäoleellista

[ … meitä kaikkia ohjaava evoluutio toimeliaistaa meidät vain jatkamaan sukua ja kasvattamaan suvunjatkamiskelpoisia jälkeläisiä … ]

Työllä tarkoitetaan sellaista toimeliaisuutta, jossa jokapäiväinen elintarve täytetään ravintona, tarvittavana lämpönä ja suojana, ei muuta. Kasvu huudettiin peliin, kun opittiin vertailemaan itseämme toisiin ihmisiin; piti olla suurempi, vahvempi ja komeampi. Viisaus tuli peliin myöhemmin, jääden harmonisena ilmiönä tänään liian harvojen käsiin. Nyt voisimme odottaa viisauden kasvua.

Ympäristö ei kestä loputonta kasvuhuutoa

Ympäristö on rakentunut biosfääriksi, jossa olemme yksi pieni osa biomassana ja näin osakuluttajana yhteisistä elinvarannoista/ elintilasta, joista harmonian nimissä pitäisi riittää voimaa ylläpitämään paljon puhuttua, mutta vähän ymmärrettyä biodiversiteettiä. Luonnon ja ympäristön monimuotoisuudella tarkoitetaan evoluutiosopeumaa ja -kilpailua, miltei harmonisesta elintilakamppailusta.

Liika on liikaa -tyhjästä on paha nyhjästä

Ympäristö on monimutkaisten, meille avautumattomien yhtälöiden summa, joista muodostuu elämänlauseke, jota voidaan myös aksioomaksi ^1] kutsua. Tämä elämänlauseke on suvereeni, ja siinä on kokonaisuutena kaikki se tieto, mitä on vuosimiljoonina tarvittu tämän maapallomme monimuotoisuuden synnyttämiseen. Tässä lausekkeessa ei ole loputonta kasvua, koska kaava pitää sisällään niukkuusparametrin, joka patoaa rönsykasvua – siis kasvua, joka käy liiaksi luonnonvoimille.

Ihmisen ymmärrys näkyy hyvin suomalaisessa susikeskustelussa

[ … maahamme ei mahdu 5,4 miljoonan ihmisen joukkoon edes 300 sutta! …^2] ]

Kristittyjen Raamattu kertoo ihmisen luodun Jumalan omaksi kuvaksi; samaan hengenvetoon Raamattu kertoo Jumalan luoneen muun eläimistön ja kasviston ihmisen käyttöön – olisiko kaiken luoja niin yksipuolinen, että se asettaisi yhden samoista ja yhteisistä elämänpalikoista muodostuneen lajin kaikkien yläpuolelle -uskallan sanoa, että ei.

Uskallan myös sanoa, että biosfääri kaikkinensa on suurenmoisen syntymekanismin tulos, jossa on tarvittu ”jumalallisia kaavoja”, jotta tämä kokonaisuus on syntynyt ^3] – meidän keinosynnytetyt kaavat ylivertaisuudestamme eivät yksinkertaisesti riitä selittämään monipuolista harmoniaympäristöämme, jossa mellastaa se kuuluisa ”lasiliikkeiden norsu”.

Toimeliaisuus korvaa puhkihuudetun kasvujargonian

Me tiedämme, että ”saavutetuista eduista ei luovuta”, me tiedämme myös, että pitää saada lisää palkkaa, lisää hevosvoimia, suuurempi asunto, komeampi kesähuvila – enemmän kaukomatkoja, lisää eksoottisempia ruoka-aineksia, siis yleensäkin kaikkea lisää – olemmehan näyttö- ja vertailutalouden ilmentymiä – juuri nyt tässä markkinahöyryisessä kulutushokemassamme.

Kiinalaiset ottavat yhteisistä varannoista osuutensa – ~1,345/7,1

Maapallo ei yksinkertaisesti kykene järjestämään länsimaisittain materialisoitunutta elin- ja näyttötasoa kaikille maapallon ihmisille – meillä ei ole käytettävissämme sitä toista ja kolmatta maapalloa.

Mikäli kiinalaiset ja intialaiset söisivät ja kuluttaisivat kuten me eurooppalaiset ja pohjois-amerikkalaiset (per capita) -ei muille sitten mitään muuta riittäisikään – näin toki näkisimme sen mahdottuuskonkretian, jos huutoomme jatkuvasta kasvusta saataisiin luonnoton hyväksymiskuittaus.

Nyt me sen sijaan olemme kuitanneet itsellemme sen kolminkertaisen haasteen: Ilmasto lämpenee, vedenpuute arkipäiväistyy yhä useammalle ja maaperä kuivuessaan aroutuu ja lopulta aavikoituu – toisaalle sataen vettä aivan liikaa … vai olisivatko nämä aika-ajoittaisia ”normaaleja ympäristökiertoja”?

Millaisen elinmahdollisuuden me kuittaamme lapsillemme?

Huuto palkoista perustuu epäluuloon, jossa työnantaja ”käärii yhdessä aikaansaadun ylijäämän omaan liiviinsä” - toverin pitää saada osa tuosta yhteishyvästä, jota voitoksi kutsutaan. Entä jos voittoa ei todellisuudessa tule, niin mihin silloin perustetaan huuto palkankorotuksista?

Miksi meidän pitää saada lisää?

Tietääkö toveri sen, että olemme täällä läntisessä lintukodossamme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? --- Miksi meidän pitää saada enemmän kuin mitä todellisuudessa tuotamme? Ja lopulta – miksi meidän pitää saada koko ajan lisää ostovoimaa *?

Off-switch

[ … säästäväisyytemme merkkivalo Stand-by kuluttaa Saksassa noin yhden atomivoimalan verran sähköä! … ]

Maapallolla sammutetaan ihmisten toimesta yhä useampi valo ^**] – kerran vuodessa, tunniksi. Me harjoittelemme supistamista, vähentämistä ja aivovoimistelemme itsellemme protominimalismia, joka tulee pakolliseksi, … ellei ihmisten toimesta – niin sitten ympäristön ”määräämänä”.

Rajallisesta kun et voi äärettömästi repiä. Avaruus on rajaton, mutta äärellinen – vaikea yhtälö, yhtä vaikea kuin se, ettemme voi kasvaa kokoamme suuremmiksi. Meille on ”tarkoitettu” elintarvemäärä ^[SELITE], joka vastaa meidän populaatiomassaa pallomme biosfäärin kokonaisbiomassasta.

Annetaanko me ihmiset luonnon ja meitä elättävän ympäristön (biosfäärin) milloin levätä – opettelemmeko vähentämään?

 

...

^VIITTEET

^1] Aksiooma

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aksiooma -

^2] Miksi riivaamme susia?

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/suden-luonto-ihmisen-mielihalut.html -

^3] Meissä elää väkevä ja rajallinen ”kuolemattomuus”, joka on katkolla joka sukupolvessa!

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

^*]

Ostovoimamme käyttäytyy tänään lisääntyvästi, koska ”haluamme kasvaa”. Kasvumme käy luonnon päälle, koska jokainen ostovoimatapahtuma ottaa määränsä muuntomateriaa muunteluprosesseihin (joista tosin muodostuu työtehtäviä), muuntamiseen tarvittavaa energiaa ja jättää, tullessaan hyödyttömyysvaiheessaan jäljen meitä elättävään biosfääriin, osin luonnottomana muuntumisena (ongelmajätteinä) – täältä muodostuvat ne todelliset kestävän kulutuskäytänteen rajat, kaavat ja parametrit.

^**]

Earth60h+ --- http://www.earthhour.org/ -

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

...

^[SELITE]

Elintarpeella (elintarvemäärä) tarkoitetaan juuri sitä määrää elämiseen tarvittavaa ravintoa, materiaa ja energinakäyttöä, jolla täyttyy evoluution määrittämä sopeumallinen lisääntyminen jatkumona, kuitenkin siten, että seuraava polvi saadaan lisääntymiskelpoiseksi – tarpeellisin tiedoin ja taidoin – siis ihmismäisesti ajatellen yhteisökelpoisiksi, koska lisääntymiskumppani pitää saada hankituksi – täältä löytyy muuten se perustelu homouden mahdottomasta pariteettibittivirheestä – sillä homot eivät lisäänny.

Sent

To: ville.niinisto@ymparisto.fi

CC: heidi.hautala@formin.fi; oras.tykkynen@eduskunta.fi; anni.sinnemaki@eduskunta.fi; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi; presidentti@tpk.fi; satu.hassi@europarl.europa.eu; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu; taru.tujunen@kokoomus.fi; paavo.vayrynen@keskusta.fi; timo.laaninen@keskusta.fi; juha.sipila@eduskunta.fi; eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu; sampo.terho@europarl.europa.eu; lauri.ihalainen@tem.fi; jan.vapaavuori@tem.fi; alexander.stubb@formin.fi; jyri.hakamies@ek.fi; lauri.lyly@sak.fi; leo.stranius@luontoliitto.fi; sixten.korkman@aalto.fi; pasi.holm@ptt.fi; kari.tanskanen@kolumbus.fi; jutta.urpilainen@vm.fi; jyrki.katainen@vnk.fi; vesa.vihriala@etla.fi; ekpaloheimo@hotmail.com

Subject: KASVUMIELIPIDE - "Toimeliaisuus korvaa kasvuhuudon"
Date: Tue, 19 Mar 2013 14:59:39 +0300

^OT

Toimeliaisuus korvaa luonnottoman kasvuhokeman!

(Tänään media, poliitikot, tiedemiehet, talousasiantuntijat, virkanaiset, kansantaloustieteilijät, jopa valistuneet ”vihreätkin” huutavat talous- ja muuhun hätäänsä avuksi kasvua, kasvua ja vielä kerran varmuuden vuoksi kasvua – ironista, mutta tämä kasvuhokema on ”viisautensa illassa”)

 

 

...

AL

^BLOG15830IL

---19032013---

Näyttätaloudesta luonnostaan sopeutumistalouteen

Evoluutio on sopeutumista. Voimme tutkia ja havainnoida maailmaamme omista ja muiden näkökulmista – yleensä huomioimme vain oman tulokulman tuotantoon, voittoon ja lisääntyvään kasvuun. Näin tekee luontokin – tosin heillä siellä on hallitsemattoman kasvun rajoitteet ja kilpailun mukanaan tuoma populaatiovähenemä eli -rajoittaja.

Me elämme juuri nyt talouden kasvuhokeman aikakautta. Kaiken pitäisi kasvaa. Kun olemme huomanneet vihdoin, ettei rajallisesta saa loputtomuutta kuin harmonisena kiertona, olemme oivaltaneet hyötysuhteet, automaation ja resurssimaksimoinnin – siis enemmän vähemmällä – tähän sisältyy se ihmiskunta-ahneus ^1].

^1] Ahneuden vastakohdaksi - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/hertetn-vastuullisuus-ja-kohtuus.html -

Kulutusintomme lähtee näyttö- ja vertailutalouden filosofiasta

- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23635-kulutamme-saastamme-ja-jalleen-kulutamme-nayttotalous - 

Emme halua jäädä jälkeen muista, meidän on kyettävä näyttämään kykymme, ja nyt me näytämme niitä materiaalisilla saavutuksilla. Suurempi talo, enemmän neliöitä, kaikki mukavuudet mökille, leikkimökin kokoinen pihagrilli ja heinäladon kokoinen citymaasturi.

Evoluution sopeuma järjesti uskomattoman lajikirjon monimuotoisuuden, biodiversiteetin ^2] siniselle planeetallamme, jossa vesi virkisti elollisuuden ja hiili tähtien sisuksista ajattelukyvyn nähdä muutakin kuin oma napapiiri – kun 300 suttakin ^3] on Suomen 5,4 miljoonan ihmisen seassa liikaa. Emme ole vielä oivaltaneet, että Telluksemme ei ole kokonaan meidän.

^2] Biodiversiteetti - http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti -

^3] Susien ahdistettu kujanjuoksu - http://jontikka.blogspot.fi/2013/01/suden-luonto-ja-ihmisten-mielitekoja.html -

Sopeutumistalous

Biosfääri elää jatkuvassa niukkuudessa – vain silloin tällöin on tällä kokonaisuudella maistuva yltäkylläinen jälkiruoka tarjolla, jonkin lajin ylituotannollisena lisääntymisenä (olemmeko me muuten siinä nyt?) – Biomassojen keskinäissuhde on maapallollisen ”hyvinvoinnin” lähtökohta – mehän ihmisinä olemme vain häviävän pieni osa siitä.

...

Taloussuunnittelumme lähtee tänään voiton ja tuotannon maksimoimisesta

Uusi uljas talouselämä lähtee sopeutumisesta kahteen asiaan:

Maapallollisesti katsottuna tarpeemme tulisi tyydyttäytyä biomassamme suhteessa muuhun eliökuntaan ja ihmisnäkökulmasta kansallisten populaatiomassojen ^3] keskinäiseen tasa-arvoon nähden – mikäli haluamme vielä ylläpitää kansallista valtioajattelua.

^3] Populaatiomassalla tarkoitetaan kansakunnan ominaispainoa eli helpommin ilmaistuna väestömäärää; esimerkiksi kiinalaiset hallitsevat ihmasmassasta suhdetta 1,354/7,12 – ja meille suomalaisille lohkeaa noin 0,0054/7,12 – EU:lle noin 0,502/7,12.

Massiivinen luonto

Luonto massiivisena toimijana ei koe ”kansasallisvaltioajattelua”, vaan ainoastaan reviirinäkökulman ^4] – kukin puolustaa sopeuma- ja kilpailukäyttäytymisellä omaansa eli suhteellista reviirialuettaan, ts. hankinta- eli ansaintareviiriään.

^4] Vuosimiljoonainen reviiritaistelu - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/reviirien-ja-rajojen-avaaminen.html -

Haluammeko massiivisesti lisää?

Taloutemme kasvuhokemana ei ole koskaan tyydyttyneessä tilassa, koska haluamme lisää, lisää ja kasvun täytyy kasvaa. Tämä tie romahtaa, koska lopulta ”tyhjästä on paha nyhjästä” (loputon kasvuhuuto johtaa lopulta 0 – käyttökelpoisiin varantoihin ^5]).

^5] Vain rahaa eli ostovoimaa voidaan luoda tyhjästä - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -

Sen sijaan uusi sopeutuva talouskulttuuri perustuu täyteen biosfäärikestävyyteen,

jossa aiheuttamamme ympäristöjälki korjautuu täysin toimestamme ^6] – ja kukin materiaalikäyttö palautuu lopulta luonnonkiertoihin aiheuttamatta mitään luonnosta poikkeavaa ympäristömuuntumista.

^6] Turhuus- ja haittatarrat joka tuotteeseen! - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/turhuus-ja-haittatarrat-jokaiseen.html -

Energiantarve tulee tyydyttymään puhtaasti auringosta ja maan vetovoimasta

Yksinkertaista, mutta edellyttää resurssien uusjakoa ja uusajattelua – joudumme luopumaan eli saavutettua etuutta ei voida säilyttää, sen ollessa ylirasite ympäristölle, joka meidät viime kädessä loi ja elättää.

...

Asiasta kiinnostuneille lisäluettavaa –

- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/business-plan-erottaa-ihmisyyden-rahan.html -

...

PS

Voimme käyttää sopeutumistaloudesta myös nimistystä sopeumatalous tai jo yleisemmin käytössä olevaa huomiotalous -sanaa, josta voidaan myös johtaa sana huomioimisen talous. Jari Sarasvuo käsittää huomiotalouden kuitenkin erilaiseksi kuin tämä kirjoitus, jossa luonto ja biosfääri on määrittävässä asemassa tavoiteltaessa sopeumataloutta.

Ilkka Luoma

http://ilkka.luoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi

AL    US

...

Sent

Cc: eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; Eero Paloheimo ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; timo.putkonen@perussuomalaiset.fi ; sampo.terho@europarl.europa.eu ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; heidi.hautala@formin.fi ; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; alexander.stubb@formin.fi

Sent: Friday, February 01, 2013 4:51 PM

Subject: TALOUSMIELIPIDE - Vertailutalouden jälkeen sopeutumistalous

...

Vertailutalouden jälkeen sopeutumistalous

(Oivalluksen kasvaessa on huomattu, ettei "loputonta kasvua" ole - lisäksi tunnustusta saa yhä enemmän luontoympäristön arvostus, joka tosiasillisesti elättää meidät täysin)