sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 07092019 - V



07092019

...
  • 1

  • Jo laskeutuminen lentokentälle paljasti täydellisen tuhon, kuvailee avustustyöntekijä Dorian-myrskyn jälkiä HS:lle

    Ilkka Luoma 
    Puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta, mutta se on vain yksi merkittävä osa hyvin monimutkaista elokierrosten keskinäisvaikuttamisten verkostoa. 

    Ihmiskunta on puskenut ilmakehään valtavat määrät aiemmin miljoonia vuosia kätkössä ollutta hiilijaetta, joka on synnyttänyt hiilidioksidia kiertoon, joka toisaalta on välttämätöntä biosfäärin kasvulle - hiilidioksidi on yhteyttämisen osa, josta muodostuu edelleen meille välttämätöntä happea - hengitettäväksi. 

    Ilmakehän lämpenemisen lisäksi vähemmän on puhuttu valtamerten lämpenemisestä. Näin on tapahtunut, ja erityisesti syvällä valtavien vesimassojen yhteydessä. 

    Tiedetään, että trooppiset myrskyt - hurrikaanit, monsuunit, taifuunit - mikä missäkin päin maailmaa - tarvitsevat tietyn lämmön - syntyäkseen. 

    Nyt tuo lämpöraja (~27 plus-astetta?) saavutetaan yhä useammin ja yhä korkeammalle Celsius-aseteikossa -> näin trooppisten supermyrskyjen määrä kasvaa. Niin meri vastaa, kuin sinne kaadetaan - tässä lämpökuormaa. 

    Tosin tuo hiilidioksidin imeytyminen meriin on välttämätöntä viherplanktonille, joka taas tuottaa suurimman osan hengittämäämme happea! Mitä ilmeisimmin viherplanktonin elollinen määrä on lajien biomassoista suurin (?) 

    Maapallon erilaiset kiertojärjestelmät ovat meille tarkasti ottaen paljolti tuntemattomia - ja niin monimutkaisia, ettemme ole edes löytäneet kaikki yhdistepisteitä, missä synkronoitumisten toiminallisuudet kohtaavat. 

    Se on varmaa, että päästämämme hiilijakeiden muunneltu määrä ilmakehään ja meriin, vain parissa sadassa vuodessa on varma vaikutin nykyisiin tapahtumiin. 

    On huomattavaa, että itse biosfäärilliseltä luonnolta meni kymmeniä miljoonia vuosia tuon hiilijakeiston "paineistaen valmistamiseen" maanpoveen, jonka puskimme elomme ilmoille vain parissa sadassa vuodessa. 
    ...
  • 2

  • Presidentti Niinistö on nyt suositumpi kuin koskaan aikaisemmin

    Ilkka Luoma 
    Presidentti Sauli Niinistö edustaa nykyaikaa - osin kekkosmaisin menetelmin. Niinistö on oivaltanut hänet presidentiksi suoraan ensimmäiseltä kierrokselta valitsemansa kansakunnan ajatukset - osin jopa ehdottomat päämäärät - muun muassa natottomuuden osalta, jonka suuri kansan enemmistö on presidentillekin neuvoksi antanut. 

    Niinistö noudattaa kansalta saamaansa viestiä - omana suomalaisuutena, jonka hän rehdisti amerikkalaiselle aviisille haastattelussa myönsi. 

    Niinistö on kansanmies. On osannut ehkä nuoremman vaimonsa kautta nähdä nuorienkin hädän - ajelehtivista nuorista, jotka eivät aamulla herätessään tiedä mitä iltapäivällä tekisivät. 

    Niinistö osaa ottaa kantaa kohteliaan huomaavaisesti arkikansaa koskettavasti ottaviin asioihin. Niinistö on ohittanut kekkosmaisesti jo politiikan ansaviidakon ja astunut kansakunnan perämiehen rooliin - arvostaen "kapteenin" - eduskunnan toimivaltuuksia valtioneuvoston asettajana ja lainlaatijana. 

    Merkittävin ominaisuus - tässäkin kekkosmaisesti - on Niinistön asenne ja suhde itään. On helppo arvata, että Niinistöllä on luonteva ja jopa luottamuksellinen suhde Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. 

    Mutta myös suhteet kunnossa US-presidentti Donald Trumppiin ja Kiinan presidentti Xi Jinpingiin. Tämä hyvä, sillä Suomi voi olla se kohtaamisen suurvalta, jossa nämä kolme vielä yhdessä ja kerralla toisensa tapaavat hyvien palveluksien äärellä, kun päätetään kohtalon kysymyksistä. Niinistö nauttii varmaankin "puolueettoman statusta" näiden kolmen osalta. 

    Suomen ei ole syytä puuttua ja sekaantua muiden itsenäisten sisäisiin asioihin ja nyt tämä kansalta saatu neuvo näytti kantavan hedelmää viimeisessä Putinin tapaamisessa - kohtelias julkisuudessa pidättäytyminen Venäjän sisäisten asioiden osalta. Tätä Suomen kansa arvostaa. 

    Me voimme olla huomenna niinistömäisesti YK-rauhanturvaamisoperaatioiden pieni suurvalta, koska meihin luotetaan niin idässä kuin lännessä. Tämä on meidän parasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. 
  • 3

  • Mielipiteen ilmaisukin voi olla rikos

    Ilkka Luoma 
    2 - Sananvapaus ei ole jahtaamista – eikä sanallinen itseisarvo 

    Sananvapaus liittyy voimakkaasti tasa-arvoon kokea kaltaisensa elämäntavan yleinen hyväksyntä, kokematta ajojahtia, käännytystä tai jopa väkivaltaa erilaisuuttaan kohtaan. Erilaisuus ei voi, eikä saa aiheuttaa tahallista toisen elämän vaikeuttamista – on vain luonnon laki, joka säätelee sopeutuvuutta, lähtökohdiltaan. 

    Ihmisen oma sopeumavaade on monien kriisien ja konfliktien alkulähde, koska vahvempi kokee oikeuden ja heikompi jää odottamaan kostoa tai alistuu kohtaloonsa. Alistaako tänään jokin ryhmä toistaan – alistaa, sen me näemme joka päivä. 

    Alistus lähti käyntiin kun ”Aatamin vierelle ilmaantui Eeva” – toisinko päin? 

    Ihmisellä on kilpailuvietti, on voittamisen tahto, sodatkin seuraavat toisiaan, vaikka aina päätteeksi sanomme: ”Ei enää koskaan!”. Epärehtiin kilpailuun liittyy kateuden jälkeen epärehellisyys ja sen myötä paljon puhuttu näyttämisen ja vertailun ylikorostunut tarve osoittaa voimaansa. Sananvapautta käytetään myös lyömäaseena – siksi manipuloivaa usein tämä ”sananvapaus” on. 

    Löytöretket johtivat alistamiseen 

    Läntinen maailmanihme osaltaan ammensi omalla oveluudellaan ja ahneudella varannot, joilla kasvatettiin maallinen vauraus, joka sumensi lasit näkemään suurinta osaa maapalloa. Nyt sananvapauden puolestapuhujat Euroopasta ja Yhdysvalloista osoittavat sormella, näkemättä omaan kotipesään. 

    Sananvapauden hokemaan haluamme kätkeä epämieluisat tietämämme totuudet. Sananvapauden säilässä ei aina puhu alistettu vähemmistö, tai jos puhuukin – niin se laatikoidaan merkityksettömyyteen. 

    Kohdistetut ympäristöongelmat ovat osa sananvapauden hedelmää, 

    jossa vapaasti on todettu kehitys- ja kehittyneiden maiden jatkuvasti kasvava ihmispopulaatio ja tämän kulutuksen syövän yhteiseväät maapallostamme. Emme uskalla edes tehdä tilastoa mikä on kulutuskäyttäytyminen maittain per viimeiset 200 vuotta – ja vieläpä henkeä kohden.
  • 4

  • Presidentti Niinistön suosio on huipussaan

    Ilkka Luoma 
    Kansakuntamme on tarkkaavainen seuraamansa henkilön osalta - kyseessä kansan suoraan valitsema (kahteen kertaan) presidentti- Sauli Niinistö. 

    Suomalaiset ovat oppineet henkilöitymiin, jo presidentti Urho Kekkosen ajoista lukien - aiemmat ovat enää vain muisto hyvin kokoneiden mielissä. 

    Kekkonen siivitti maan johtajuuden oleellisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa - saimme tunnustetun puolueettomuuden jo 1975, kun Kekkosen ETYK-juhlakokousnuija päätti idän ja lännen yhteistapaamiskokouksen. Kekkonen oli näin saavuttanut toisen päätavoitteensa - ensimäinen odottaa tekijäänsä --- 

    Presidentti Niinistö komppaa kansaansa, joka hänet valitsi viimeeksi jo heti ensimmäisellä kierroksella. Se on vankka viesti kansalta sellaisesta valitusta suunnasta, mitä Niinistö on edustanut ja edustaa. 

    Valittu suunta kulminoituu kahteen sanaan: "Olen suomalainen" -tämän Niinistö totesi amerikkalaiselle aviisille, kun hänelta kysyttiin Suomen natokantoja. 

    Tunnetusti kansakuntamme on yli 10 vuoden ajan kaikissa varteenotettavissa mielipidetiedusteluissa keltäytynyt Natoon liittymisestä, aina yli 50 prosentin väkevällä voimalla - ja tämän Niinistö juuri tarkoin tietää, siksi hän on ja haluaa olla suomalainen.

    Suomen kansa tietää mikä on meidän rooli idän ja lännen vedenjakajalla - me olemme Niinistön tahdissa hyvien palveluksien tarjoaja kaikille vapaaehtoisesti haluaville. Tarjoamme neuvottelupöytää puolueettomuuden hengessä - emme sekaannu lopulta vieraiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin. 

    Niinistö tuntee kansansa. Kansa tuntee ja luottaa Niinistön "suomalaisuuden valintoihin". 

    Elämme kiintoisalla alueella - meidän vieressä on se toinen ydinasesuurvalta ja me emme halua tänne mitään sellaisia ulkoisia taistelu- ja sotavoimia, mitkä voisivat olla uhaksi vähänkään millekään rajanaapurillemme. Tältä osin Niinistö joutuu vielä kuuntelemaan tarkoin kansansa viestejä - suoraan ohi välikädellisen median.
  • 5

  • Katri Kulmuni on keskustan uusi puheenjohtaja, ei aio heti valtiovarain­ministeriksi

    Ilkka Luoma 
    Katri Kulmuni valitaan tänään uudeksi Keskustan puheenjohtajaksi. Hän on samanoloinen kuin demareiden hyvin suosittu Sanna Marin.
...

2 kommenttia: