Talous- ja ympäristöongelmien yksinkertainen perussyy

Aika on rahaa ja pitkä ikä ongelmiemme ydin, niin taloudelle kuin ympäristöllemme. Talous- ja ympäristöviisaat löytävät paljon vahinkojen aiheuttajia – taloudesta varsinkin hyvin monimutkaisia. Lopulta on vain yksi ydinsyy; ja se on pitkitetty ja pitkittynyt keskimääräinen elinajankesto – tänään Suomessakin jo naisilla yli 80 vuotta ja miehilläkin noin reilu 76.



Monin, erityisesti fyysisin omainaisuuksin olemme edelleen kivikaudella, jolloin keskimääräinen elonaika oli noin 30-35 vuotta, siis nykymittapuun mukaan kuoltiin varsin ”nuorina”, mutta aikaansa nähden juuri oikeaan aikaan – ilman vanhuuden sairauksia. Jälkikasvu oli siitetty ja heille juuri ehditty koulia ravinnon hankinta ja uuden polven luominen.

Ihmispopulaation väkiluku pysyi hyvin aisoissa aina 1800 -luvun alkuun saakka. Luonto, epidemiat, jopa pandemiat suorittivat tehtäviään 0]. Työ oli rankkaa ja sodittiin tiheästi. Lapsikuolleisuus oli suurta, ei tiedetty keinoja pelastaa elämää.



Lapsia tehtiin paljon;

tarvittiin ravinnon tuotantoon työvoimaa (vallitsi täystyöllisyys) – kuolleisuus oli suurta, ”heikko ja elinkelvoton menehtyi biosfäärin kiertoihin” - vahvat ylläpitivät geeniperimää … Evoluutio teki hitaan tappavasti työtään ja elämä oli ikuista 1] – polvesta toiseen kuten nytkin.



Vapaa-aikaongelma

Tänään vapaa-aikaa kehittyneissä markkinatalousmaissa on aivan liikaa, jää aikaa turhille mietteille, esimerkiksi ylimääräiseen kuluttamiseen, millä ei ole mitään tekemistä varsinaisen elon ja sen jatkamisen kanssa. Nyt kohkataan pridehomoista, eikä niinkään lasten kasvatuksesta, vaikka Eerikankin ”huusi” hätäänsä 2] – sitä ei osattu huomioida, mutta aikaa on pohtia homoille 3] adoptio-oikeus …

Lisääntyvä vapaa-aika tapetaan myös pelaamalla *], tosin ”pelit” jatkuvat töissä ja parinmuodostuksessa. Nyt on toivo herännyt jopa peliteollisuudesta, jotta se toisi lohduketta talouden ja hyvinvoinnin laskun uhkaan. Uskomattomia ovat toiveemme tiet – pelit eivät viime kädessä elätä … ehkä lohtua kuitenkin tuoden sisäiseen minään tutkimattomille.
…
*] Elämmekö pelaamalla? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mit-peli-sin-pelaat -



Ongelmien ydinluu on pitkä elinikä,

josta nykyään vietetään vapaalla jo vajaa kolmannes. Talouden ja ympäristön ongelmat vähenisivät heti, jos ihmispopulaatio pienentyisi kolmanneksella. Elettäisiin täysipainoinen elämä työtä tehden ja osattaisiin poistua, kuten ikääntyneet norsut siinä hetkessä, kun aiheutuma ylittää oman itselleen tuotantokyvyn …, mutta me olemme luoneet erikoisen ominaisuuden …

… meillä ihmisillä on tarkoitushakuinen inhimillisyys toisisamme kohtaan. Tunnemme empatiaa, sääliä, huolehtivaisuutta ja osanottoa, vaikka jokaisen sodan jälkeen toteamme, ettei enää koskaan! 4] Mikä on lopulta meidän inhimillisyys? Voimme katsoa sitä ajelehtivista nuorista, unohdetuista vanhuksista, jatkuvista sodista (nytkin rytisee Gazassa 5] – Lähi-idässä). Niin, mikä on empaattisuus toisiamme kohtaan? Puhumme kuitenkin paljon hyvinvoinnista!

Kivikaudella nykyaikaan nähden ankara hyvinvointielo kesti noin 30-35 vuotta, josta lisääntymisaikaa oli reilu puolet. Nyt lisäännytään kivikautisittain ”elon lopussa”; mikä vaikutus tällä on perimään ja jälkikasvun saantoon – on tutkimusten kohteena. Se tiedetään, että Helsingissä joka vuosi hedelmöityshoidot lisääntyvät 10 prosentin vuosivauhdilla.



Kivikaudella ei ollut paljoa vapaa-aikaa

Kaikki aika meni ravinnon haentaan ja metsästykseen, reviirin puolustamisen ja naaraan hankintaan, jotta evoluutio sai päämääränsä täytetyksi. Lisääntyminen on ainoa tavoite mitä biosfäärissä on, olemmehan pienen pieni osa luonnollista biomassaa, yksi erkaantuva evoluutiosaareke erilaisina reviirillisinä kansakuntina.

Vähäinen vapaa-aika kivikaudella, jossa tosiaan monin fyysisin ja jopa psyykkisin ominaisuuksin elämme edelleen, meni taikauskon harjoittamiseen – ymmärrettiin, että ukkonen vesisateineen ja aurinko paisteineen loi elämän ja olikin tärkeää, että suhteet yläkertaan valon ja sateen jumalaan olivat kunnossa.



Maaperällä oli arvonsa, se oli äitikohtu, josta kaikki kasvoivat –

… annettiin arvo joelle ja järvelle, sieltä sikisi elämän alkuliemi kaloina ja äyriäisinä. Osattiin ja ymmärrettiin yhteys elonantajaamme luojaan, oli kunnioitus kasveja ja eläimiä kohtaan. Elämän ravintoa käytettiin yleensä vain kohtuullinen määrä – oli jäätävä ravintoa seuraavaksikin vuodeksi.

Ymmärrettiin, ettei tyhjästä voida nyhjäistä. Nyt jyllää kasvuhokema, nyt pärisee kiihko kaiken automatisoinnissa ja lopulta haluamme robotisoida kaiken turhan työn pois, tarvitsemmehan vapaa-aikaa pohdinnalle, miksi olemme ja miksi tulemme 6].


...
Olemme kadottaneet tasapainoelämäyhtälön pari muuttujaa –

… emme tajua, emmekä ymmärrä mitä merkitsee biomassojen lajikohtainen käyttöaste ja kiertosuhde. Emmekä ole löytäneet kadonneita muuttujia lisääntyvästä vapaa-ajastamme huolimatta, koska olemme keskittyneet näyttö- ja vertailutalouden 7] kiihkoelämään yhä suurempine pihagrilleineen ja citymaastureineen.


VIITTEET
0] Ohjelmoidut virukset ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/h7n9-odotammeko-pandemiaa.html -
1] Evoluutiossa häivähdys kuolemattomuutta? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133610-evoluutiossa-haivahdys-kuolemattomuudesta -
2] Eerikan äänetön hätähuuto! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=896233 - [3097]
3] Miksi homoista kohkataan niin paljon? ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/160114-homouden-suhteeton-kohkaus -
4] Väkivalta on osa ihmisyyttä! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/vakivalta-on-osa-ihmisyytta.html -
5] Yrittävätkö juutalaiset jälleen lopullista ratkaisua? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171730-yrittaako-israel-jalleen-lopullista-ratkaisua -
6] Tulevaisuutemme lasikuutioissa? ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa – [scifi]
6] Syntyvätkö mittakaavat mielikuvituksesta? ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/157505-syntyvatko-mittakaavat-mielikuvituksesta -
7] Tuloerot ovat osa näyttötaloutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58856-tuloerot-ovat-nayttotaloutta -

EXTRA
Better Days – Bruce Springsteen ~ http://youtu.be/VmwJQ62Cs_o – [YOUTUBE]
Dream Baby Dream – Bruce Springsteen ~ http://youtu.be/06fCMfcMnqk – [YOUTUBE]



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


”Talous- ja ympäristöongelmien perussyy?”

AL US IL Vf BL BLOG 38325
---10072014---

doc.: ongelmiemme_ydinluu_10072014.doc – OpenOffice Writer

691 | 6523

Ulosmittasimme liian reippaasti palkkojamme?

Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.

Palkkajousto on kirosana,

vaikka myyntimiehet 3] ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.

Työttömyys riipoo kansakuntaamme –

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille.

Palkat alenevat joka tapauksessa

Valtio takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä – hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille ”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin yrittäjä.

Eestipoika tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –

siis pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy. Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.

Maailmanlaajuisesti palkat tasaantuvat, lopulta –

jolloin todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa) nousevat.

Nyt maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun ”lilius-syndrooma” 4] ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi sallinut.

…

[2006] Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme – meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html - [BLOG/il]

Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.

Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.

Utelias ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

^VIITTEET

^1] ” … ja koko kansa oli kulutusverolle pantava … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

^2] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

^3] Myyntimies on eri mies ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html - [BLOG/il]

^4] Sixten Korkman totesi Fortum-Liliuksen optioiden vahingoittaneen kansakunnan luottamusta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/12/22/sixten-korkman-totesi-liliuksen-optioiden-vahingoittaneen-kansakuntaa - [US_P/il]

^5] Sittemmin tuo internetissä toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut näköpiiristä

^6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.

^EXTRA

Kilpailukyky ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146635-murentunut-kilpailukyky-soimme-naapurin-kupilta – [US_P/IL]

Vastikkeellisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/tyo-velvoittaa-inhimillisyys-edellyttaa.html - [BLOG/il]

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 21 719 | 1 889 - IL

---12082013---

doc.: palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer

949 | 8974

Automatisoimmeko itsemme työttömiksi?

Helsingin Sanomat intoili koko sivulta futurologi Risto Linturin ideoita automatisoida ja robotoida – taksit, kuorma-autonkuljettavat, jätekuskit, ja kaikki kuljettamiseen liittyvä pitää robotisoida. Niin, mehän voisimme myös robotoida innovaattoritkin – koska ”tietokoneiden keskusäly” yhteensä on jo ylittänyt ihmisen käsityskykvyn.

Risto Linturi ^*] ei ajatuskuplansa aivopierussa saattanut oivaltaa, että automaatio tappaa kädellisiä työtehtäviä – jouduttaen ihmiskunnan työttömyyttä – osaisiko Linturi automatisoida ravinnon kulkeutumisen omaan suuhunsa idealla, että syöjän ei tarvitse tehdä muuta kuin pureksia ja niellä, vai ”nappuloidaanko” tämä ateriakin voimapillereiksi, jotta pureksiminenkin jää historiaan?

^*] Risto Linturi ---  http://www.uranus.fi/artikkelit/nayta/futurologi-risto-linturi/2393   ---

...

[2007] – näin me kirjoitimme jo vuosia sitten --- menikö kohdalleen, päätä Sinä!

LINK ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html   ---

[ ...  markkinatalouden kehote on tuottaa riittävä voitto jaettavaksi omistajille ja tuotto tehdä investointeja sinne, missä on edullisin tuotantoympäristö sekä suurin kysyntä ... ]

Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla ^1]. Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö.

1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.

^1] Juhana Vartiaisen aputyömiehet

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129155-vartiaisen-apumiehet-kadonnut-luonnonvara   ---

Nyt tuotanto karkaa mm. korkeiden palkkakustannuksiemme ^2] vuoksi kehittyviin maihin tehden hiljalleen sitä, mihin kehitysapu ei koskaan kyennyt. Länsimaalainen investointi ja työtilanteiden luonti mm. Kiinassa hiljakseen nostaa heidän palkkatasoa ja ostovoimaa.

^2] Kansakunnallinen palkka-ale ja siitä seuraava kustannusaleneman hintavaikutus

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128875-palkkamaltti-ei-riita-vain-palkka-ale-luo-tyopaikkoja   ---

Suomesta siirtyy entistä enemmän lähivuosina sarjatuotantotyöpaikkoja Kiinaan, Intiaan ja muihin edullisten palkkatasojen maihin. Seuraavassa aallossa lähtee myös suunnittelutyötä, mm. Kiina puskee markkinoille joka vuosi noin 340.000 insinööriä, eikä ole luultavaa, että me olisimme heitä paljoakaan "parempia".

Meidän on sopeuduttava,

sillä valitsimme itse linjamme palkka- ja kustannuskehityksessä - me olemme automatisoimassa itseämme ulos käden työstä, tai oikeastaan automatisoimme itseämme palvelemaan toinen toistamme. Kaikki eivät voi olla myöskään matkailuelinkeinossa, joka on meille Suomessa huomisen työ- ja tehtäväalue. Suomi on huomisen matkailumaa, systemaattista suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu.

Tähdenlento joka avasi ja uusiutuu

Nokia teki ensimmäisen kauppansa Kiinaan nykymuodossaan 22 vuotta sitten - kaupan arvo oli "vaatimattomat" n. 500.000 USD. Välissä oli Nokian oma kriisi, palkkarahoja mauruttiin mm. Lontoosta, koska suomalaiset pankit eivät antaneet. Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, siis niitä vähiä. Nokia on yksi Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden helmiä, tuottaen todennäköisesti Nokialle sen suurimmat voitot. Nokia kasvoi mittoihinsa paljolti myös Kiinan ansiosta.

Suomi on kallis maa ja meillä on "kallista asua ja toimia"

Me olemme itse asiamme tähän tilaan järjestäneet. Loimme yhden maailman parhaista sosiaaliturvista, niin hyvän, että meillä ei tarvitse tehdä työtä. Olemme individualismissamme niin kollektiivisia, että keräämme rahat toistemme hoivaamiseen. Loimme hyvinvoinnin kansalaisyhteiskunnan, jota nyt ei ole siellä, mihin liukuhihnamme katoavat.

Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää,

että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.

...
Jos haluaa torpedoida omat kaupalliset pyrkimykset Kiinassa,

niin silloin markkinoi automaatiota, systeemejä ja prosesseja, joissa ei työntekijöitä tarvita, tai jos tarvitaan niin ainakin 70% voidaan poistaa nykyisestä toimintamallista. Tällä toimenpiteellä saa kiinalaiset viranomaiset tylyiksi, sillä heillä on yksi yhteinen päämäärä ja se on työllisyyden turvaaminen. Kiina ei halua enää yhtään työtöntä entisten piilotyöttömien joukkoon.

Kiinassa ei ole (toistaiseksi) mekanismeja, joissa toimeentulo ilman työtä onnistuisi, vain sukulaiset ja perhe on se voima, mikä meillä taas sälyttyi yhteiskunnalle.

Rapautimme itse kilpailukykymme!

Suomessa me maksoimme itsellemme huomisen kilpailukyvyn heikkenemisen ostaessamme kustannuksillamme tulevaisuuden turvaa. Kiinassa tulevaisuuden turva on työ, työ ja sitten työ - suosituimmillaan itsenäinen yrittäjyys, perhekeskeisyys ja sukulaisten suosiminen yhteenkuuluvuuden nimissä.

Turva on siellä perheessä, suvussa ja keskushallinnossa, jonne voi kiukutella aluehallinnon mielivaltaisuuksista. Kiinassa työ on valtion suojeluksessa ja nyt uuden aikakauden saatossa kisa menestykseen on avattu kaikille, lopusta huolehtii talouden ja yrittämisen evoluutio.

Olemmeko automatisoineet itsemme paitsioon?

Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla. Saksa jää taakse, seuraavaksi taipuu Japani ja lopulta 15 vuoden kuluttua USA - tuonne saakka ja edemmäksikin Kiina on suunnitelmansa ulottanut.

Kiina on täydessä vauhdissa oleva talouskone, jonka loputon työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä.

EU:n etu kriisiensä keskellä?

EU on Kiinalle huomenna yhä tärkeämpi kauppakumppani siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme väkilukuna suurempi markkina kuin USA. Viime kädessä kehitysjuoksussa väkimäärä ratkaisee. Suuresta määrästä saa aina hitaasti, mutta varmasti enemmän menestyjiä, osaamista, keksintöjä kuin innovaatioita. Seuraavat olympialaiset saattaa tuoda yllättävän mitalisateen isäntämaahansa.

...
Suomi on tänään automatisoinut itsensä palvelemaan muita ja itseään

Meidän elintaso on onneksi siksi korkea, että meille on helpompi ajaa elintason laskua normaalein mittarein. Voimme pudottaa sisälämpötilaa, voimme vähentää turhia ajokilometrejä, voimme jättää helposti joka toisen ulkomaan matkan pois ja ruokaa voimme syödä huomattavasti vähemmän, josta kiitoksena saamme terveemmän elämän.

Automaatio oli hyvä renki aikansa,

kunnes se toi meille hetkellisesti markkinavoimaa kotimaisena toimintana ja vientinä. Meille ei riitä nykyelintason säilyttämiseksi pelkkä kotimainen kysyntä, vaan öljy, kaasu, monet raaka-aineet ja kestokulutustavarat täytyy tuoda ulkoa ja ne voidaan maksaa vain viennillä.

Toinen vaihtoehto on tyytyä kotimaiseen. Voimme ostaa kalliimmasta hinnastakin huolimatta kotimaista. Ostetaan vaikka vähemmän, mutta mitä enemmän ostamme sen enemmän jää työtehtäviä kotiin –

HUOM! Marraskuussa 2012 tuontimme suorastaan romahti! – jälkikirjoitus 2013.

...
Yhtälö työpaikkojen ratkaisuksi on helppo:

teemme pienemmillä kustannuksilla vähemmän, mutta kestävämpää ja pidempi-ikäistä, kulutamme vastaavasti myös vähemmän ja ostamme omia tuotteita tehden kaiken työmme mahdollisimman paljon itse.

Teemme itsestämme vähemmän riippuvaisia muista, ja mitä teemme, teemme sen niin hyvin, että tuotteemme halutaan niiden laadun vuoksi. Miksiköhän sveitsiläiset pärjäävät edelleen huipputuotteillaan?

Loppulauseet

Paras keino saada työtä on työn kunnioitus sen työnkuvauksesta riippumatta ja siihen sisältyy vastuun otto tehtävistä ja panoksensa anto hiukan enemmän kuin sitä odotetaan; tuolla ylimäärällä me pärjäämme, koska se on se suurin erote muihin nähden. Tuon lääkkeen oppiminen ei ole helppoa, sillä meidän tulee purkaa hiukan näitä pinttyneitä tapojamme, jossa työnantajaa pidetään riistäjänä ja työntekijää tilikirjan kulueränä.

Missä on suomalainen taisteluhenki, jolla maamme itsenäisyys pelastettiin lähes ylitsepääsemättömissä oloissa 1939, 1940 ja 1944.

Ilkka Luoma



Kuva:
CANON IXUS 850 002.jpg. 31.tammikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007.Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/375540496/

Kuvateksti:
Suomalainen rakennustyömaa on hiljainen miehitykseltään ja siellä on vähän valopilkkuja huomiselle - paitsi, että rakentajista on pula. Systeemit ovat automatisoidut ja alihankkijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa työvoima on "kallista" - henkilösivukulut siirtyvät henkilöstön vuokrausyhtiöille ja työsuhteista ei pääyhtiö enää niiltä osin huolta kanna. Suomessa matalaenergiarakentaminen voisi olla alku uudelle menestystarinalle, josta voisi syntyä myös uusi vientituote. Automaatio vie perinteellisesti työpaikkoja ja tilalle saadaan palveluita toinen toisillemme. Missä menevät automaation rajat?

...

Sent

Cc: paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; risto.linturi@sovelto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@eduskunta.fi ; juha.sipila@eduskunta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; matti.putkonen@perussuomalaiset.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; jan.vapaavuori@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; liisa.hyssala@kela.fi ; paula.risikko@stm.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi

Sent: Tuesday, January 08, 2013 9:03 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Automatisoimme itsemme työttömiksi?

...

Automatisoimmeko itsemme työttömiksi?

(Kasvuhokema vaatii lisää tehoa ja tuotantoa, mutta erityisesti voittoa - automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä työllisyydelle - ihmisen kädentyölle)

Taipuuko Juha Miedon ylpeys ja rehtiys?

Suomalainen hiihto saa nyt korvilleen, kun julkinen salaisuus kemikalisoidusta lisävoimasta astuu nyt elokuvankin myötä yleiseen valokeilaan. Entinen kansanedustaja, reiluna ja rehtinä pidetty Juha ”mietaa” Mieto on asetettu tikun nokkaan. Onko tämä ’pohojalaane’ karpaasien karpaasi nyt raukkamisen ajojahdin kohde vai onko Juha asemoitunut ”unohduksen metsään”, käyttämiensä piristeiden osalta – kahvikin on piriste.

Suomi on saanut maailman mainetta enemmän kuin sen populaatiokoko edellyttäisi. Olemme saaneet väkilukuumme nähden useilta urheilun saroilta enemmän mitaleja, mitä meille populaamme nähden kuuluisi. Nyt saamme sellaista menestystä, joka projisoituu maamme väkilukuun oikeassa suhteessa.

Doping on penkkiurheilun mahtimaassa,

Suomessa – kansallinen häpeä, josta muun muassa norjalaiset ovat välttyneet – ehkä heillä ovat olleet paremmat ja salaisemmat eliksiirit. Ja onhan niin, ettei ole käryä, ellei ole vahvistettua näyttöä väitetystä ”vääryydestä” – lisäksi se, mikä oli milloinkin kiellettyä ja mikä sallittua. Ehkä suomalaiset olivat nokkelia takavuosikymmeninä – kunnes suuri inkvisitio iski Lahden MM –hiihdoissa.

Mutta kansalliseksi rehellisyyden kysymykseksi nousee Juha Mieto ^*], joka on nauttinut kiistatonta luottamusta kaikkialta Suomesta – tämä on nyt kunniakysymys, varsinkin, kun kyseessä ’pohojalaane ylpeys’ ja tunnon tarkkuus, vai kuinka?

^*]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Mieto

Oli kaivettava esille kirjoitus lähihistoriasta, kun Juha Mieto oli hyvällä asialla (saaden toki palkkionsa) – kummitoiminnassa, mutta tuolloin juttu meni näin [2006]:

LINK ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/juha-mieto-vetoaa-tunteisiin.html   ---

On ilo katsoa mainosaikaa, jossa on sisältöä

Markkinointi on kiinnostuksen herättämistä ja parhaimmillaan mainos on siinä, kun se pitää, minkä lupaa ja ehkä antaa vielä enemmän. World Vision hankki yhden Suomen kuuluisimmista hiihtäjistä aidolla Pohjanmaan murteella vetoamaan suomalaisiin antamaan apunsa todellista hätää kärsiville.

Suomalaiset muistavat v. 1980 Juha Miedon olemattoman häviön 15 kilometrin hiihdossa Ruotsin Thomas Wassbergille, ero maalissa oli vain 0,01 sekunttia! Siinä meni Mietaan Juhan kultamitalli. Sittemmin suuri mies on esittänyt suomalaisille rehtiä esimerkkiä, kuinka olla oikeudenmukainen ihminen ja suorapuheinen käänteissään niin vaikeina kuin hyvinäkin aikoina.

World Vision onnistui naulan kantaan palkatessaan Juha Miedon puhumaan kaikkien muistamalla murteella koko kansalle mainoksessa, jossa yksinkertaisesti pyydetään suomalaisten apua hätää karsiville lapsille - olemaan heille kummi, kirjoittamaan ja arkisemmin lahjoittamaan rahaa heidän meihin nähden todella ankean elämän pienoiseksi helpotukseksi.

Juha Mieto oli siksi reilu ja rehti kilpailija,

että hän voi onnistua vetoomuksessaan ja synnyttää todellisen kansalaisliikkeen, kuten Niilo Tarvajärvi keräsi poliiseille kasapäin autoja, kun valtiolta ei määrärahoja lohjennut. Tarvajärven äänen muistamme vieläkin, kuten on Mietaankin murre syöpynyt mieliimme. Tänään hyvinvointisuomi valtiovaltana ei kykene tavoitteeseen, joka olisi 0,7% bruttokansantuotteestamme kehitysapuun.

Nyt on kansalaisilla sydämenpaikka antaa kehitysmaihin vastinetta sille,

mitä vuosikymmenien aikana olemme heiltä pienellä rahalla raaka-aineina saaneet rikastuttamaan yhteiskuntaamme. Kansalaiset voivat itse ja suoraan ottaa ohjat käsiinsä ja ojentaa kätensä hätää kärsiville.

Maapallo on meidän kaikkien yhteinen asia

Parempi elämisentaso kehitysmaissa parantaa koko maapallon edellytyksiä. Siksi suuria ovat pallomme ongelmat, että kaikkinainen hätä maailmalla on meidän kaikkien yhteinen asia.

...

On uskottavaa, että Juha Mieto sanaili murteellansa sydämensä pohjasta vetoomuksen kansalaisille, sävyssä oli tunnetta, joka muistutti niistä juhlavista hetkistä, mitä hiihdon saralla Mietaa Suomelle toi. Suuri hiihtäjämme ei lähtenyt tähän tahtojen koitokseen heppoisesti, vaan toivoo inhimillisyyden voittoa nyt heille, jotka eniten kärsivät.

...

[2012] Nyt, näin jälkikäteen kun lukee kuusi vuotta vanhaa kirjoitusta, herää kysymys, meninkö lankaan ja menikö Suomen hiihtoa rakastava kansa ”halpaan” – vai onko nyt kyseessä vanhan asian ja saunassa puhutun väärin ymmärrys – olemmehan me kaikki jollain lailla erehtyväisiä ja unohtavaisia. Niin tai näin – suomalaiset ovat aina nauttineet Maamme laulusta, kun se korkeimmalta korokkeelta kajahtaa!