sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Energiapeli on valtapeli


HS pääkirjoitus 19.11.2012 kirjoitti puolinaisesti energiapelistä, jossa jokerikorttien tarkkaa määrää ei tiedä kukaan - E=mc2 on kuitenkin kaava, josta olisi jaettavaa, vai mikä olisi pyj - "pienin yhteinen jaettava"?


[ ... läntinen kulutusihminen lisää käyttämänsä energian määrää, vaikka hyötysuhteet paranevat. Tarvitsemme lisää, lisää ja ainakin sen verran, että näyttö- ja kulutustalous osoittavat kyvykkyyttämme materiaaliseen hyvinvointiin. Jos kiinalaiset kuluttaisivat samoin per capita, niin meillä ei pian olisi mitä kuluttaa ... ]


Energiapeli on valtapeli, jossa pisimmän korren vetää omavaraisuus. On valtiollinen omavaraisuus, ja on perhekeskeinen omavaraisuus; eläinkunnassa on vieläpä yksilökeskeinen omavaraisuus, koska ulkoista energiaa ei tarvita kuin ravinnon muodossa, jotta perimä jatkuisi.


Liikuttelemme itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen


Elämän perusrytmi on hyvin yksinkertainen, tutkihan vaikka omaa energiankäyttöäsi liikkeen aikansaamiseksi. Tuolla liikkeellä siirrät itseäsi ja tavaroitasi paikasta a paikkaan b ... jne ...


...

Valtapeli

Pisimmän rajamme naapuri Venäjä on tunnettu energiapelaaja, maailman suurimpine varantoineen, jonka massiivinen ja vielä paljolti tutkimaton meri-alue ja maapinta-ala mahdollistavat. Nyt puhutaan liuskeöljystä ja -kaasusta - unohtaen niistä aiheutuvat ympäristöjäljet.

Kiina menee menojaan aurinkoenergia kehitystyössä ja sen hyödyntämisessä. Kivihiili palaa ja öljyä pumpataan maan uumenista vielä vuosikymmenet. Ydinvoimalatkin ovat pannassa - ydinfuusiota huudetaan myös hätiin. Venäjän energiavaltapelin jokerikortti on Kiina.


Jos kiinalaiset kuluttaisivat kuten me?

Venäjä ja Kiina ovat käyneet pitkään neuvotteluja kolmesta putkesta -  öljy-, kaasu- ja vesiputkesta. Kiinan kulutus per capita on kehitysmaaluokkaa verrattuna meihin tai esimerkiksi USA:han. Kiina ottaa oman maapallo-osuutensa [1,34/7], joka tapauksessa.

Mitä Kiina sitten ottaa tai vaihtaa? Venäjällä ja Kiinalla on massiivinen Siperian hyödynnösperussuunnielma. Kiinassa on rahaa ja Venäjällä raaka-aineita, vettä ja energiaa - Kiina tarvitsee nämä, kuten Venäjä pääomia. Vaihdantatalous ei ole vielä kuollut ja meille suomalaisille on tarjottu Venäjä-Kiina yhteistoimintakonsultaatioita.


Kiina ja Venäjä eivät häviä energiapelissä

Nousevat talousmahdit Kiinan vetovastuulla ovat voittajia, sillä sen tuotekehityspanos on vasta nousemassa - muun muassa joka vuosi valmistuvat 360.000 insinööriä (enemmän kuin EU, USA ja Venäjä yhteensä) taannevat merkittävän tuote- ja palvelukehityspanoksen. On lyhytnäköistä arvioida liuskehiilidioksidien pohjalta energiavaltapelin lopputuloksia - merkittävimpiä ovat itse kulutus ja energialähde (-valinta).


Aurinkoinen tulevaisuus

Kiinan teknologia on nyt kuluttavaa, liian kuluttavaa. Kiinan etu on se, että se voi hypätä parin kehitysversion yli ja saavuttaa kerralla huippuhyötysuhteita - unohtamatta säästämisen ja uusiutuvuuden*] mentaliteettia, sehän käynnistyy hinnoittelulla, esimerkiksi kohdistetuilla kulutusveroilla. Kiinalaiset ovat säästäväistä jo muutoinkin, koska vanhemmuuden ja lapsien vastuuta kannetaan enemmän perheistä ja suvusta kuin epävarmentuvasta tulontasauksesta. Aurinko paistaa säästäjille.

*] Kiina ei panosta vahvasti bioenergiatalouteen, koska biosfääri on vuosimiljoonainen ravinnonlähde itse biokasvulle, jossa ihminen on sinänsä häviävän pienimassainen osa - täällä majailee pelimme mustapekka.



Miksi meillä on niin vaikeaa aikaansaada todellista kulutusvähenemää?


Miksi meidän pitää kuluttaa enemmän ja enemmän? Miksi emme osaa säästää? Ovatko näyttö- ja kulutustalous niin tärkeitä henkisen minän kohottajia, että materiaa hamutessamme unohdamme ympäristön ja biosfäärin, joka ainoana elementtinä elättää meidät.


...
E=mc2, kaava joka avasi pelin, kulutuksen ja tuhon pelin - vapauttaen hallitsemattoman energiankulutuksen ja -käytön
--- mitä kirjoitimme jo vuosia sitten, jolloin olisi esimerkiksi hallituksemme taholta voitu tehdä oikeasti kestäviä ratkaisuja?



[2005] E = mc2
...toistaiseksi ihmiskunnan kuuluisin kaava, kunnes tiedemiesten ja -naisten muotitavoite "kaiken teoriasta" ratkeaa ...


[ ... Elinmahdollisuutemme ratkaisee energia - me kulutamme sellaista, joka on lainassa. Ihminen käyttää historian varastoja liian nopeasti. Me omaksuimme käyttö- ja kulutustavan, jolle katteen ja vastuun antoivat mennyt elämä ... ]

Niin ihmisyhteisöllä kuin koko luomakunnalla on energiatase; maapallo on suljettu systeemi, joka ammensi ja ammentaa energian historiasta suljettuna sisuksistaan ja ulkopuolelta saatuna säteilynä. Energia on tunnetusti materiaa ja materia energiaa. Siis me "syömme" itseämme.

Puhutaan myös, että energia ei häviä - kuten eivät häviä haitatkaan, ne vain voivat muuntua ja kasautua. Käytämme energiavarantoja niin kiihtyvästi, että haitallisuus normaaliin muutokseen nähden luo ongelmavarastoja kierteeksi, jonka seuraukset ovat ilmassa ja näköpiirissä.



Ympäristötietoisuus oli herännyt jo miltei 100 vuotta sitten,

jolloin hiilipohjaisia energiavarantoja oli vuosimiljoonaisesta kehityksestä jäljellä "99 prosenttia". Nyt varantoja lienee jotain prosentteja jäljellä - kukaan ei sitä tiedä tarkkaan ja 'energiaomistajat' sen vähäisenkin tiedon panttaavat markkinataloudellisista syistä. Syy-seuraushokema osoittaa sormella kysynnän ja tarjonnan lakia.


Puhutaan kulutuskäyttäytymisen ekologisesta jalanjäljestä

Onkin hyvä kysymys, johon ei ole vielä vastausta, että kuka laskee sen oikein ja mitä tuo 'oikein' sana tässä tarkoittaa. Vastaus on jossain, mutta ymmärrämmekö sen ennusmerkit?


Armoton biosfääri

Tunnetusti luonto on armoton ja se ei anna sijaa heikoille, epäkelvoille ja turhan vaatimattomille. Valkoinen mies oli valloittaja - ristin ja miekan voimalla. Me halusimme valtaa, kulutusta ja näyttämistä. Kasvutalous alkoi jo toki siitä, kun "pienin hiukkanen kaukaisuudessa toisensa vetovoimalla löysi" - tuossa samalla syntyi käsite energia. Energia oli alussa ja se on lopussa. Me ihmisinä olemme kuin liiallinen kuluerä hankaloittamassa tasalaatuista ja -määräistä energiatasausta käyttäjiensä kesken.

Maapallo on vain yksi vaikutehiukkanen juoksussa, missä me olemme pienempi kuin olematon. Mutta me olemme omalle jatkumollemme vaikute - me ratkaisemme itse luonnon ikiaikaisen ja ainoan päämäärän, kuinka tulemme siirtämään perimäämme eteenpäin tässä lyhyessä ikuisuudessamme.


Ihminen ei ole keskipiste.

Ihminen ei ole energian hallitsija - luuloistamme huolimatta. Me olemme vain kuluttaja sellaisilla annetuilla parametreilla, jotka nyt vääjäämättä vievät elinkelpoisuutta yhtäältä ja luovat haitallisuutta toisaalle, josta huomisen elämän lähde pitäisi ammentaa. Ihminen on tuntematon ja arvoituksellisesti käyttäytyvä muuttuja elämän energeettisessä harmoniayhtälössä.


Loppumista on aina maalailtu

1960 ja -70 lukujen molemmin puolin kouluja käynyt muistaa ennustefilmit maantiedon, luonnontiedon ja eläinopin tunneilta, joissa maalattiin kuvia huomisen kasvumaailmasta, joka tukehtuu omaansa. Nuo filmit päättyivät aina toivorikkaaseen ajatteluun, että kyllä me kehitämme jotain ja maailma näyttää taas paremmalta. Aikaa on nyt kulunut 30-40 vuotta, mitään ei ole juurikaan tapahtunut - paitsi kulutus on monikertaistunut ja ongelmat satakertaistuneet.


Energiaa käytämme jatkuvasti enemmän

Sen minkä säästämme pienempänä yksikkökulutuksena, tuhlaamme sen pidempänä ja laajempana käyttönä. Ennen ajoimme autolla ehkä 10.000 kilometriä, nyt ajamme 20.000. Ennen kävimme ulkomailla kerran kolmessa vuodessa, nyt käymme kolme kertaa vuodessa.

Meidän kulutuksellinen toimeliaisuus kasvaa - koska elämme vertailutaloudessa. Meidän on itsestään selvästi käytävä kaukoidässä, meidän kaikkien, kun 1950-luvulla vain joka 10.000 kävi. Olemme niin rauhattomia, mutta myös uteliaita, että meidän on aivan pakko mennä "merta edemmäksi kalaan".


Kotiseutu ei riitä,

vaikka luonne meillä seisoo juurevasti juuri siinä - se seisoo niin tanakasti, että sinne on ajettava joka kesäviikonloppu. Meidän on vain pakko saada matkustaa, meillä on aina kiire --- minne meillä muuten on kiire? Miksemme muuttaisi sinne, missä on hyvä olla?


Energia on loputonta - meidän mittakaavassamme

Ongelma ei ole riittävyys, ongelma on itseasiassa ongelmien varastoituminen. Me varastoimme liikakäyttömme vaikutukset seuraaville. Maapallo on kuin suljettu pullo, sinne mahtuu vain tietty määrä, tämän ylittyessä "paine" räjäyttää ongelmavarastot sellaiseen muutokseen, johon meillä ei ole enää vastavoimia ja -mahdollisuuksia, onko nytkään - on hyvä kysymys.


Me käytämme nyt enemmän energiaa kuin koskaan,

me viilennämme, kuumennamme, me siirrämme ja muokkaamme. Ihmiskunnan biologinen elopaino on samaa luokkaa kuin muurahaisten. Valtamerien ravintopyramidin alin taso, krillit, ovat elopainoltaan monikertainen meihin nähden, mutta niiden energiankäyttö on häviävä murto-osa. Suurin ero on siinä, että me käytämme muille "varattua" energiaa - me rikomme harmoniaa.


Amerikkalaiset, norjalaiset ja suomalaiset ovat suurimpia käyttäjiä per henkilö

Me olemme myös itse energian suurimpia varastoijia - suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa, vain amerikkalaiset ovat edellä. Olemme energiasyöppöjä - me toteutamme kasvun logiikkaa kirjaimellisesti. Me syömme ja kulutamme muilta. Meidän jättämä jalanpainallus luontoon on kestämättömällä tasolla - me syömme toisille tarkoitettua ja varastoitua energiaa. Olemme hamuajia.

Me mittaamme erinomaisuuttamme, paremmuuttamme ja arvostettavuuttamme suuruudella, kasvulla ja nopeudella. Me kiihdytimme itsemme lentoon, jonka lopputulemana saattaa olla mahalasku, jonka vaurioita emme enää korjaa. Energia ei lopu "koskaan", mutta se muuntuu vastoin sitä kehitystä, jonka luonto loi miljoonina vuosina, silloin kun meistä ei ollut tietoakaan. Meidän ainut seurantamittari on nopeusmittari.



Ihmiskunta sääti itsensä - suurella kirjalla johdatettuna - luomakunnan kruunuksi, jolle kaikki muu oli luotu meidän varannoiksi - "menkää, lisääntykää ja täyttäkää maa" - sen me teimme, mutta missä meni vikaan vai oliko se säädetty järjestelmä, kuten oma kehomme, joka käynnistää itsetuhomekanismin, kun aika on koittanut.

Kuinka oli mahdollista, että Albert Einstein "löysi" näin yksinkertaisen kaavan? Kuinka se olisi mahdollista, että me löytäisimme "kaavan", ettei kaikki ole meidän, mitä tuo lausekkeen mc2:en lopputuloksena oleva E mielettömän suurena lukuna sisältää...


Ilkka Luoma

KESKUSTELU - TIEDE [ 21730 ]





Kuvakertomus yllä olevasta aiheesta -
vapaasti käytettävissä mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2003, 2005, 2007.



Kuva 1
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912440 --- B0005223.jpg 2243kB

Teksti
Ihmisen kiire, taseet ja liiketulos kuin hoppu kaukomaille kehitti liikkumisen suurimman syöpön - lentokoneen. Joka hetki mm. USA:n ilmatilassa on n. 8.000 lentokonetta, siis yhtäaikaa ja vieläpä liikennelentokoneita. Lentäminen on yksi merkittäviä päästäjiä, joilla muutamme vääjäämättä ilmakehäämme. Kiire sotkee luonnon ja tämän harmonian.

Kuva 2
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912447 --- B0002987.jpg 562kB

Teksti
Yksityisen ihmisen suurimpia tuhlareita, lelu vailla vertaa - 100 km/h ja täydet 55 litraa per ajotunti (täysillä/ 7.200 kierr/min - 130 hv). Kaksin kappalein kesän kokonaiskulutus oli huimimmillaan n. 2.500 litraa - ja pelkkää hupia, mukavaa, mutta kuinka turhaa?

Kuva 3
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912469 --- DSC_6387.jpg 2878kB

Teksti
Energiaa kuluu ostoskeskuksissa runsaasti - teho on huipussaan, talvella lämmitetään ja kesällä viilennetään - paljon sähköä ja kaukolämpöä kuin kaukojäähdytystä. Energiaa ja runsaasti. Kansainvälinen amerikkalaispurilaisketju syöttää ihmisille myös runsaasti energiaa vyöt pinkeiksi kiristäen. Rasvaa, sähköä ja energiaa luontomme ja itsemme iloksi.

Kuva 4
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912484 --- DSC_8564.jpg 2510kB

Teksti
Ennen miehet olivat rautaa ja laivat puuta, nyt laivat ovat moottoreita ja rautaa ja miehet ylensyöneitä (Suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa). Purjealus hyödynsi luontoa puhtaasti - olihan energia tuulena jo valmiina, tosin kuvan paatti sisälsi myös dieselkoneen tyveniä varten. Kiire rakensi purjeiden tilalle moottorit - matka-ajat lyhenivät, meillä on jatkuvasti kasvavampi kiire...

Kuva 5
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912505 --- DSC_8665.jpg 2730kB

Teksti
Maailman suurin ja ilman moottoreita. Venäläinen saksalaisilta sotasaaliina otettu purjelaiva Sedov, 116 metriä. Ajoi Kotkasta muuten omin voimin, siis purjein. Puhdasta, hyvin puhdasta, tosin laivassa oli generaattori joka toimi polttoaineilla, dieselillä. Ennen ei tarvittu sähköä, oli tähdet ja tuli.

Kuva 6
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912516 --- DSC_8193.jpg 1563kB

Teksti
Kaikki alkoi siitä kun salama sytytti metsän - ihminen huomasi, että kuuma liha oli parempaa kuin kylmä, ehkä osa bakteereistakin kuoli. Alkoi kehitys, johon nyt ollaan päädytty. Olemme polttaneet miltei kaiken öljyn ja maakaasun. Hiiltä on jäljellä ja vähän vielä ilmakehääkin. Mikä muu eläin lämmittää ulkoisella energialla ruokansa?

Kuva 7
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912573 --- IMG_1237.jpg 3844kB

Teksti
Autoja, autoja ja lisää autoja. Kuvan kunnostuksen alla oleva 1988-mallinen Mazda 626 HT 2.0 on jo ehtinyt kuluttamaan bensiiniä tankkinsa kautta n. 25.800 litraa ja kilometrejä lienee jäljellä toinen mokoma, siksi hyvin auto kunnostettiin. Autojen määrä oli 1963 n. 250.000, nyt se on 2.500.000 - huimaa, ja kuinka paljon se on bensiiniä ja mihin päästöt menevät. Me haluamme ehtiä enemmän, lisää, ja nopeammin. Kiire, meillä on kiire, mutta minne?

Kuva 8
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912610 --- IMG_0924.jpg 2847kB

Teksti
Rautatiet piti keksiä kun hevoset eivät enää riittäneet. Piti saada enemmän ihmisiä ja pidemmälle sekä nopeammin. Ennen puuta, sitten hiiltä, dieseliä ja lopuksi sähköä, ehkä ydinsähköä. Vainikkalassa suomalainen venäläisrunkoinen sähköveturi ottaa hinattavakseen venäläiset vaunut Helsinkiin vietäväksi. Sama raideleveys helpottaa ja nopeuttaa toimintaa. Rautateilläkin nopeus kasvaa, meillä on täälläkin kiire, enemmän ja nopeammin sekä kauemmaksi.

Kuva 9
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912632 --- DSC_7423.jpg 1486kB

Teksti
Koira ihmettelee miksi kuvataan. Koira käyttää mielellään jalkojaan, jos vain emäntä juoksuttaa. Sitävastoin 50V-miehet ovat innostuneet moottoripyöristä uutena nuoruuden eliksiirinä. 4-tahtinen 100 hv (tehoputki), n. 5 litraa per 100 km. Tämäkin liike kuluttaa luontoa, mutta koira ei kuluttaisi, koska se käyttää omaa moottoriaan, jättää päästöt, mutta ne maatuvat. Bensiinin päästöt karkaavat ilmakehään lämmittämään sitä entisestään. Harrastuksessakin pitää olla kiire. Minne sielläkin on hoppu, ...liian moni kuolee syyttään tai syystään.

Kuva 10
--- 
http://www.panoramio.com/photo/3912659 
--- IMG_0109.jpg 3336kB

Teksti
VTT:n EcoCity seminaarin julkistustilaisuus Espoon Otaniemessä talvella 2007. Seminaari mm. energiatehokkuudesta pidettiin Kiinassa Tianjinissa huhtikuussa 2007. Kiina kasvaa päästöjen mukana suurimpiin ongelmiinsa. Kuvassa Bioste Oy:n innovaatiojohtaja Antti Leinonen ja Kiinan, jo eläkkeelle jäänyt, lähetystön kaupallinen neuvos Li Guangyun. EcoCity voi olla Suomen uusi "nokia" - tarve on mittaamaton nimenomaan kaukoidässä ja Venäjällä.



...
Sent
Sent: Wednesday, November 21, 2012 9:42 AM
Subject: ENERGIAMIELIPIDE - "Energiapelissä on jokeri ja mustapekka"
...


Energiapeli on valtapeli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti