Näytetään tekstit, joissa on tunniste kunnallisvaalit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kunnallisvaalit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Alueellisen identiteetin ja - itsenäisyyden koetinkivi


Kansakunta käy kohti kunnallisvaaleja - odotetaan megajytkyä ja odotetaan alueellista henkeä sekä osaamista hoitaa peruspalvelut, jatkossakin --- tämähän on kaikkien ehdokkaita asettaneiden puolueiden yhteinen teema
 
 
[ ... äänestäjä katselee satoja suurimmaksi osaksi mitäänsanomattomia ehdokaskasvoja. Kaikki lupaavat viisi hyvää ja viisi kaunista. Moni arkijärkinen äänioikeutettu ei halunnut ehdokkaaksi, oli pula nimenomaan pätevistä kansanihmisistä, joilla olisi ollut tervettä maalaisjärkeä esimerkiksi ymmärtää kunta alueellisena toimijana, jolla on aina oma identiteetti, ja josta kuntalainen voisi olla ylpeä ... ]
 
Kolme tasan varmaa vaaliteemaa ovat peruspalvelut, ja sieltä lapset ja vanhukset - sekä niihin kuuluvat terveyspalvelut. Toiseksi suurta kansaa viehättää käyttäjilleen miltei ilmainen joukkoliikenne 1]. Kolmanneksi olisikin murinaa aiheuttavat kuntaorganisaatioiden kevennyssohjelmat (poistetaan ainakin yksi organisaatiotaso, ja se ei ole lattiataso), ja kuntapalkkamenojen leikkaus 0,6-10% prosenttia bruttopalkasta, suurentuen korkeampiin palkkoihin mennessä.
 
 
Verotusmuutos
 
Tänään valtio ei enää kerää kovin merkittävää osaa valtion tuloista palkkatuloveroina. Veropainotus on siirtynyt arvonlisäveroon, toisin sanoen kohti huomisen täyttä kulutusverotusta. Valtion tulovero voidaan siirtää kokonaisuudessaan kuntien käyttöön, jakaantuen työssäkäynti- ja asumiskuntien kesken, jossain oikeudenmukaisessa jakosuhteessa.
 
Toinen verotuksen muutosteema olisi arvolisäveron osittaistuloutus kunnittain, niiden syntymiskertymisien mukaisesti. Arvonlisävero lisääntyy ja on suhteessa ostovoimaan. Myöhemmin arvonlisävero, joka on jo nimeltäänkin taaksejäänyttä elämää, muuttuu progressiiviseksi ja reaaliaikaiseksi kulutusveroksi, jossa huomioidaan myös ympäristöön kohdistuva haitallisuusjälki 2].
 
 
Kunta on yhtä kuin ydinperhe
 
Jokainen ihminen asuu jossain kunnassa. Kunta on identiteetti, perusturvallisuuden luoja ja -opetuksen lähde, jossa vanhempien kasvatusvastuuta lisätään reippaasti. Omaehtoisuutta tarvitaan, sillä kasvava polvi on paljolti nyt "hukassa" - syystä tai toisesta. Emme enää osoittele sormella, vaan kunta järjestää olosuhteet, joissa kotikasvatusjohteisesti kunnallinen hoito- ja ylläpitomentaliteetti kohtaavat, niin lastentarhoissa kuin peruskouluissa, joissa jälleen aletaan suosimaan myös erityisosaamisen huomioimista.
 
 
Ihminen syntyy kuntaan ja kuolee siellä
(Huomisen valtiovalta on voimakkaammin back-up toiminne ihmisten peruspalveluissa)
 
Kuntaitsenäisyyttä ja -elinkelpoisuutta lisätään antamalla lisää paikallista päätösvaltaa, valtiolle jää erityisesti suurina kysymyksinä ulko-, maanpuolustus-, lainsäädäntö- ja ulkomaankauppapolitiikan määritys ja ohjaus. Kunnille löytyy nyt lisää ohje- ja toimintasääntöjen säätöoikeutta, jolloin kunnallinen itsehallinto lisääntyy. Itsehallinto lisää identiteettiä ja se taas lisää ylpeyttä olla kunkin kunnan asukas, näin kukin kuntaihminen tekee motivoituneena oman osuutensa kunnan hyvinvoinnin ja inhimillisen tehokkuuden yhteiseen arvopohjaan.
 
 
Kunta on lopulta niin vahva kuin on sen asukkaat
 
Kunnat ovat leimallisia ja alueen erityispiirteet voimistuvat käyttäytymisessä. Kunnat itse päättävät liitoksensa ja yhteistyönsä. Peruspalvelut pidetään kunnallisina ja opetustoimi on erityisessä suojeluksessa, kuten nuorten työllistyminenkin - vaikka jopa kunnallisilla työleireillä. Kunta hoitaa myös ikiaikaisen sukupolvisopimuksen 3], johon valtio siirtää omia resursseja vastaavan määrän - vähentäen näin omaa työtänsä, jolloin valtion virkamiesten määrää saadaan vähennetyksi.
 
 
Väkevää kuntalaisuutta!
 
Kunta on väkevästi suomalaisuutta ja jokainen kunta saa itse päättää kuinka paljon se voi ottaa laillisia pakolaisia - valtion ei tarvitse porkkanoida pakolaiskiintiöitä - eikä valtiona enää sitoudu kuin siihen lukumäärään, minkä kunnat yhteisesti ilmoittavat.
 
Kunta tukee elinkelpoisten yritysten perustamista, toimintaa ja jopa markkinointia, -kuten nytkin. Jokaisen kunnan suurin tehtävä on järjestää työllisyysolosuhteet sellaisiksi, että täystyöllisyys toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnat voivat muodostaa alueellisesti houkutepaketteja saadakseen toimeliaisuutta ja tervettä verokertymää.
 
 
Alueellinen puolustustoiminta
 
Kunnille annetaan oikeus perustaa kuntaryhmittäin alueellista maanpuolustusta kodinturvajoukkoina ja suojeluskuntina, sekä löytää näihin erikoisiakin rahoitusmuotoja. Työttömille, joille maksetaan yhteiskunnan työttömyystukea säädetään velvollisuus osallistua yhteisiin kodinturvajoukkoihin, kullekkin soveliaalla tavalla. Vahva kunta huolehtii itse itsensä, yhteistyössä naapuriensa kanssa - korostaen alueellista identiteettiänsä.
 
Nyt kaikki äänestämään - anna mielipiteesi kuulua meille tärkeässä oman asuinalueen tulevaisuudelle!
 
 
 

VIITTEET
 
1] Esimerkiksi Helsingissä käyttäjilleen ilmainen joukkoliikenne lisäisi noin 200 euroa vuodessa kuntaverojen keräämistä per veronmaksaja - hyötyjä on analysoitu paljon, ja näyttää siltä, että kokonaisetu ja -säästö ovat niin merkittäviä, että ~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/julkinen-joukkoliikenne-ilmaiseksi.html    ----![BLOG/IL]
 
2] Lopullisena päämääränä on progressiivinen kulutusvero, eikä muuta verotusta ~ 
 
3] Sukupolvisopimuksella tarkoitetaan nuorempien velvollisuutta hoitaa aina vanhempansa - kaikissa olosuhteissa, ainoana muutoksena de facto allekirjoittamattomaan "nykysopimukseen", että nyt huomioidaan väestöjakaumaennuste ja siihen liittyvä etukäteisjyvitys.




Sent
Sent: Sunday, September 16, 2012 10:46 AM
Subject: KANSALAISVAALIMIELIPIDE - Kuntavaalit - Alueellisen identiteetin ja - itsenäisyyden koetinkivi
...
 

Alueellisen identiteetin ja - itsenäisyyden koetinkivi

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Onko arkikansalaisten mitta täyttymässä?


(Viimeinen kallupointi näyttää arkikansalaisten näköisille perussuomalaisille selvää nousua [+1,5 %-yksikköä] - kunnallisvaalit lähestyvät ja Kokoomuksen kuntaministeri Henna Virkkunen tekee "likaista työtä", joka tehdään joka tapauksessa)
 

[ ... kansalainen pohtii ovela hymy huulillaan tai kieli poskessa mitä kallupoijalle vastaisi - annanpa myrskyvaroituksen, kuten tein eduskuntavaaleissakin, ja kannatan persuja - jotka muistuttavat minua enemmän kuin muiden puolueiden poliitikot. Annan vielä Timo Soinin joukoille mahdollisuuden, vaikka 'herneet omenan kokoisina ovat jo tukkineet kaislikkohaukien sieraimet banaanien kaipuussa' ... ]
 
 
Perussuomalaiset ovat tavallisten kansalaisten näköisiä, heillä ei ole eduskunnassa vielä "sisäsiisteyttä", eikä kielikuvakaan ole vielä kokoomuslaisten tyhjien sanojen korulauseiden "vilpittömyyden veroisia". Perussuomalainen on ihminen, joka muistuttaa sitä arkikansalaista, joka usein joutuu maksamaan kaikki ne 'viulut', jotka poliitikot osaamattomuuttaan, kokemattomuuttaan ja ymmärtämättömyyttään aikaansaavat. 
 
 
Miksi minä äänestäisin perussuomalaisia?
 
Persut ovat inhimillisiä ihmisiä, joille merkitsevät sellaiset arvot, jotka ovat jo muilta unohtuneet. Persut haluavat ajaa suomalaisten asioita aitosuomalaisten johdolla. Reviiripuolustus, aito suvunjatkanta, tehty työ suomalaisten ehdoilla ja suomalaisten oma puolustus isänmaamme eduksi, ovat heille arkipäivää - muut tuntuvat enempikin kantavan huolta ja "solidaarisuutta" muiden, vieraiden ihmisten puolesta - maalaillen dominona leviävää ahdistusta ja hätää.
 
 
Mikä se jytky onkaan?
(jytky on todellisuudessa kansan ennakkovaroitus kallupeissa)
 
Jytky oli kyllästys sisällöttömään sanahelinäpolitiikkaan, jossa juuri ennen vaaleja hersyvät hunajalauseet muotoillaan siten, että niiden toteutus on kaikissa tilanteissa mahdollista - kuten valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vakuudet ja takuudet.
 
Näissä kuuluisissa vakuuksissa on vain yksi varma asia - ja se on niiden suurelta osin epävarmuus. Mutta, Urpilainen on kuitenkin uuttera ja työteliäs, sekä johdattelee tahdotonta Kokoomuksen puheenjohtajaa, pääministeri Jyrki Kataista, jolle jaettiin käteen vain vilpittömän huonoja aikoja.
 
 
Voittajat
 
Suomen arkikansa on kyllästynyt perinteelliseen politiikanhoitoon - äänestäjät antavat "tuppurais-tappuraishakkaraisille ja halla-ahoille" toisen mahdollisuuden, sillä puheenjohtaja Timo Soini "ennusti" EU- ja euroaluekriisin oikein, tai hänelle onnistuneesti vihjaistiin, miten tulee käymään. Lisäksi Soinin kielikuva inflaatiostaan huolimatta on kansan mieleinen - vaikkakin kielikukkasten on aika vaihtua vastuutekoihin - ja se alkaa yhdessä kunnallisvaalien voittajan, demareiden kanssa,  ... hyvin monissa kunnissa ja kaupungeissa.
 
 
Keskusta
 
Maakuntasuomen aito Keskustapuolue sai hyvää tarkoittavan, mutta liian kokemattoman puheenjohtajan, joka ei vahvista luotettavuutta, arvostusta, karismaa eikä uskoakaan "parempaan". Keskusta teki toisen onnettoman virheen - ensimmäisen jo Lahden puoluekokouksessa ja toisen Rovaniemen junttauksessa - keskustalaiset eivät ymmärtäneet kunniapuheenjohtajansa Paavo Väyrysen kriisiaika-arvoa. Väyrysen valinta jäi tekemättä ja näin Keskustan vaalitappio kuntavaaleista on liki varmaa.
 
 
Hätätila
 
Suomen ulkomaankauppa on painunut vakaasti miinukselle, yli 15 vuoden ylijäämäputken jälkeen. Suomi elää viennistä, jolla on maksettava energia- ja tavaratuonti. Alkavaa hätätilaa lievittää voimakas rahavirta Venäjältä, vaikka me näemmekin Venäjän kolminkertaisena haasteena, miltei uhkana - jos kokoomuspoliitikoita kuuntelee.
 
Eikö Kokoomus ymmärrä, että innokas turistivirta- ja kauppakansa ei ehdi sotia? Eikö Kokoomus ymmärrä, että kansan enemmistön vastaisesti Nato-kortilla leikittely nostaa ärtymystä myös Pietarin puolustajien silmissä? Eikö Kokoomus ymmärrä koko Suomen etua ja hyötyä? Ymmärtääkö Kokoomus, että Suomi on osaltansa maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa?
 
 
Olisivatko nämä persujen ja/tai kuntavaalivoittajan tavoitteita?
 
Kunnallisen ja alueellisen itsehallinnon lisääminen, saamalla alueen arvonlisäverovaroja käyttöönsä, alueellisen työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen ottamalla kunnille/ kuntayhtymille oikeuksia säätää työn verotusta määräajaksi ja alueellisen kielipolitiikan, nuoriso- ja koulutusohjelmien laatimisoikeudet; alueen omien tarpeiden ja ponnistelujen eduksi ja hyödyksi.
 
 
Yhdennäköisyys
 
On sanottu, että eduskunta on pienoiskansa - näin se on voinut olla silloin, kun kansa äänesti aktiivisemmin. Nyt Kokoomus sai todellisella reilu 13 prosentin 1] vaalimenestyksellä maamme hallituksen kokoamisvastuun - syntyi sellainen sateenkaari, joka vielä maksaa kansakunnallemme paljon, hyvin paljon - voisimmekin kysyä, onko valtiollamme varaa ylläpitää Kataisen hallitusta. Kataisen hallitus ei ole kansakuntansa näköinen.
 
 
Kansa janoaa luottamusta
 
Kansalaiset tykkäävät, jos voivat luottaa. Voiko nykyhallitukseen luottaa - ehkä, sillä meillä menee vieläkin erinomaisen hyvin. Tosin jo näkyviä mustia pilviä taivaanrannassa eivät lyhytnäköiset ja puolisokeat kasvuhuumapojat näe materialistisvoittoisen kulutushuurun takaa. Eikö Kokoomus ymmärrä, että rajallisesta ei loputonta kasvua nyhdetä? Miksi Kokoomus on niin materialisoitunut, ja miksi hallituksen pienpuolueet kilvan huutavat näitä menneen talven hokemia?
 
 
Harjoitellaan yhdessä politiikan hoitoa
 
Persut ovat aktiivisia aivan tavallisissa kansalaismedioissa. Perussuomalaiset ovat "valloittaneet" monta nettipalstaa ja harjoittelevat yhteisten asioiden hoitoa menetelmillä, jotka hiljainen kansa hyväksyy. Persut ovat lähempänä aitosuomalaisia kuin kansastaan kaikonneet perinteelliset puolueapparaatit, jotka kehittyivät kauas kansan todellisesta tahdosta.
 
Tekeekö tämä hiljainen kansanenemmistö nyt sen toisen protestin ja lykkäävät persut kunnanvaltuustoihin ottamaan oikeasti vastuuta, mitä Timo Soinin joukot eduskunnassa eivät voineet/ osanneet tehdä - rikkomatta vaalilupauksiaan, ja ollen muutoinkin keskentekoisia hallitustyöskentelyyn - kukaan eikä mikään ole seppä syntyessään.
 
 
Saako Henna Virkkunen nyt lähtöpassit?
 
Virkkunen valittiin epäkiitolliseen tehtävään väärin menetelmäsuunnitelmin. Kaikki tietävät, että kuntaremontti on ovella, kaikki myöskin tietävät, että suurin osa kunnista elää "muiden rahoilla" - mutta bogomoloffit, vapaastivuoret jne ... helsinkihuuruiset eivät edusta kuin 1/5 osaa koko Suomen kansasta. Suomi jatkuu tunnetusti Kehä III:n jälkeen ja pääkaupunkiseutukin täytyy ruokkia.
 
 
Todellinen vaaliohjelma
 
Suurin, vaativin ja ansiokkain vaaliohjelma on kuroa lopullisesti umpeen kaupunki- ja maaseutuväestön juopa ja henkinen epäluuloisuusrailo - sillä Suomi on juuri niin vahva ja kyvykäs kuin sen muodostama kokonaisuus ulospäin näyttää ja toimii. Tämän kansakunnan on löydettävä oma harmoniansa ja osaisivatko perussuomalaiset sen löytää, koska eniten muistuttavat aivan tavallisia suomalaisia, suomalaisine arvoineen.
 
 
 
VIITE
1]
Kokoomus sai edellisissa eduskuntavaleissa reilu 13 prosentin kannatuksen, kaikista äänioikeutetuista - demarit saivat vajaa 13 prosenttia ja himpun verran vielä vähemmän persut, jotka toivat jytkyn ... ja varoituksen nyt myös kuntavaalien edelle.
 
 
JK.
Voidaanko ajatella, että perussuomalaiset aitosuomalaisina ovat oivaltaneet luonnollisen elämänjatkamisen väkeväksi tavaksi huolehtia omasta reviiristä ja sen myötä arkisuomalaisten ehdokkaiden valitsemista meidän tavallisten suomalaisten omien asioiden hoitajiksi - ja jotta muiden vieraiden "solidaarishännystelemäiset" paapomiset jäisivät vähemmälle - sillä Suomi on oma kansakunta, joka puhuu omaa äidinkieltään, suomea.





Sent