(Maailmassa
eletään vielä paljolti US-dollarin vaihdannassa, luottamuksessa ja
ostovoimavirroissa. USA:n liittovaltion jatkuva velkaantuminen 1]
lisäävät epäluottamusta jenkkidollariin,
erityisesti idässä – omassa valuuuttakriisissään painivalla
Venäjällä ja maailman suurimmaksi taloudeksi kohonneessa Kiinassa
2])
[ … toistaiseksi hädän hetkellä setelirahana arvoa antaa USD, seuraavaksi on jo kohonnut EKP:n euro, vaikka sitä painetaaan setelikoneet punaisina 3] – sen kummemmin sitomista mihinkään kiinteämpään – meneillään on setelirahoitus, johon Brysseliin paennut Jyrki Katainen 4] de facto salkuttomana komissaarina ottaa osaa niin kutsutulla 300 miljardin euron sijoitus- ja elvytyspaketilla … ]
USA luopui dollarinsa kultasidonnaisuudesta 5] edesmenneen presidentti Rickhard Nixonin aikana. Moderni kasvuhokematalous 6] oli tullut jarrunsa eteen – piti vapauttaa setelit sidoksista, jotta niitä voidaan FED´inkin toimesta painaa riittäviä määriä, jotta kansalaisten ja maailman kulutus lähtee reippaaseen kasvuun. Uskottiin luottamuksen paperisilppuun pitävän.
Kauan aikaa sitten ei ollut seteleitä, niillä ei ollut konkreettista arvoa;
ei voinut syödä tai muutoin hyödyntää. Oravannahkoista sai sentään turkin pakkasta vastaan. Lopulta vaikkapa meillä Suomenniemellä Ruotsin vallan aikaan plootut 7] (=kolikot) kasvoivat niin suuriksi, että niitä piti kuljetella hevoskärryillä.
Superinflaation ihmemaassa Saksassa 1920 -luvulla
[ Saksan hyperinflaatio 1923 ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio - ]
… aamulla ruisleipä maksoi kottikärryllisen setelirahaa ja iltapäivällä jo kaksi kottikärryllistä. Postimerkistäkin piti pulittaa miljoonia markkoja. Seteliraha oli menettänyt arvonsa – sitä ei voinut syödä, eikä siitä saanut turkkia pakkasta vastaan.
(Sivuhuomautuksena en malta olla kertomatta jo lopetetun Keski-Uudenmaan Säästöpankin lainamainoksesta 1980 – luvun lopun valuuttahypetyksen aikana, jossa pankinjhotaja oli kottikärryllisen setelistön kanssa pankin ovella – kuvana)
Nyt keskuspankit painavat kilpaa rahaa,
jotta kreikkalaistenkin velat saadaan nollattua ilman että eurokansalaisten ostovoima muualla järkkyy – olemattomista vakuuksista ja takuuksista huolimatta 8]. Kun on riittävä usko setelin arvoon ja luottamus pitää, on seteliraha ja pankeissa sen rinnakkaisveli bittiraha aivan ok. Entä sitten, kun seteleitä ja bittirahaa on niin paljon, että sähkö maksaa 100 euroa kilowattitunnilta tai hernekeittopurkki 55 euroa?
Edelleenkin setelit ovat vitamiinittömiä eikä niissä hivenaineita ole nimeksikään –
bittirahaa ei voi mitenkään pukea päälle, ne ovat vain tulosteissa ja kuvaruuduilla musteen, sähkön ja fotonien merkintöjä ostovoimasta, jolle on y-tunnus tai sosiaaliturvatunnus.
Kulta on arvokas metalli, puhdas ja lisäaineeton
Säilyvä arvokkuutensa vuoksi ja niukkuuden hallitsema alkuaine, jota on maapallomme kokonaismassasta vain häviävän pieni hippunen – juuri sen kokoinen hippu, että siihen on helppo sitoa ostovoima ja setelin arvo – onko näin paluu kultarinnastettuun setelistöön ja valuuttaan hiljalleen tosiasia?
Kiina haluaa omalle valuutalleen kansainvälistä tunnustusta
Kiinan valuutta juan on noussut koko ajan hiljalleen, vaikkapa US-dollariin nähden. Se on ollut mukava, pikkutuottoisa sijoitus rauhallisena valuuttapelinä ja sen arvonkehitys on varsin ennustettua. On arveltu, että Kiina ja Venäjä siirtyvät käyttämään keskinäisessä kaupassaan juaneita – dollarien ja ruplien sijasta. Syntyykö Kiinan juanista maailmanvaluutta US-dollarin rinnalle? 9] Syntyyhän se, koska Kiina on on jo maailman suurin talous 0] – pariteettikorjattuna (IMF).
…
Kultakanta suitsii kulutusta ja ripeyttää ympäristön toipumista
Kultakannasta irtoaminen mahdollisti ympäristöongelmiin nähden hallitsemattoman talous- ja kulutuskasvun. Kasvuhokema sai siivet alleen, kun sidos kultaan katkaistiin – tosin jäänteenä keskuspankeillä on kultakantoja – Suomellakin; missähän tuo kulta mahtaa sijaita?
Hallitsematon kasvu oli ympäristöllemme tuhoisa –
[Emmekö ymmärrä ympäristömuutoksia? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=966247 - [25843]
nyt saamme todennäköisesti mittaushistoriamme lämpimimmän 12 kuukauden mittausjakson 11]. Rahaa tehtiin urakalla, ja pienoinen inflaatio hyväksyttiin, kun palkat nousivat siinä suhteessa, ettei määrittämätöntä niukkuutta millekään osa-alueelle tullut merkittävässä määrin. Loputon setelistö takasi tuloerojen nousun 12] ja rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät. Omaisuudet ovat kasautuneet ja keskittyneet.
Nyt käydään Ilmastopaneeleja,
ja riidellään siitä kuka maksaa kenellekin tästä exponentiaalisesta talouskasvusta. Kuka hyötyi ja kuka kärsi – siitä voimme olla jo varmoja, että ympäristö ja sen myös kokonaisbiosfääri kärsivät suuresti – suuret sukupuutot ovat ovella, kuivuus, hirmumyrskyt ja rankkasateet lisääntyvät.
Maailmassa on liikaa rahaa, keskittynyttä ostovoimaa ja niukkuus reaalivarannoista hiipii likemmäksi meidänkin ovia. Oliko niin, että tämä kullasta irtautumisen kasvurykäs toi juuri sen oleellisen osan ympäristömuutoksia, joissa nyt kärvistelemme?!
Rahan määrää täytyy vähentää reippaasti
Kokonaisostovoima pitää alentua ympäristötuhojen korjaamiseksi – ehkä puolet kokonaiskulutuksesta pois 13] ja tasaistus käyntiin – muutoin seuraa maailmanlaajuinen mellakointi ja barrikaadeille nousu.
...
Kiina, joka luki kovat ympäristötavoitteet ASEM´ssa yhdessä USA:n kanssa,
saattaa ottaa ohjat käsiinsä ja suitsia omalta osaltaan kultakantaan sitoutumisella ostovoimaa säästölinjalle – on pakko, muutoin ei ole enää edes toivoakaan. Kulta on niukkuuden sanelemaa, ja sen arvon ymmärsivät harvinaisuutena niin faaraot, atsteekit ja erityisesti eurooppalaiset kuninkaat löytöretkeilijöiden innoittamina 14] – kerrotaan kiinalaisten kauppamiehinä keksineen setelirahan.
… Pohjois-Amerikan intiaanien ei tiedetty arvostavat keltaista metallia,
koska he eivät rahaa muutoinkaan tarvinneet – kaikki otettiin luonnosta suoraan 15], kuten muuten Australian aboriginaalit. Miksi vain tietyille ryhmille kulta merkitsi ja toisille ei? Tässäpä kysymys – pelkkä kauneus ei riitä selosteeksi.
Oliko [Au] kulta ensimmäinen merkki näyttö- ja vertailutaloudesta? 16]
...
MIELIPIDEVIITTEET
1] Onko USA:n liittovaltio kroonisessa selvitystilassa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/de-facto-usan-liittovaltio-on.html -
2] Kiina on maailman suurin talous ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321 -[15934]
3] Painaako EKP tyhjästä rahaa? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -
4] AAA:n tarina ja kataispyrkyryydet ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 - [8226]
5] USD ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_dollari -
5] Bretton Woods ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bretton_Woodsin_j%C3%A4rjestelm%C3%A4 -
6] Kasvuhokema muuttuu toimeliaisuudeksi ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=894087 - [1994]
7] Plootu ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Plootu -
8] Kreikkalaiset ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105417-eurooppalainen-ongelma-kreikkalaisella-filosofialla -
9] Mikä olisi meille hyödyllinen valuutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131962-taloutemme-salamaratkaisu-kiinan-yuan - ]
0] Milloin Kiina > EU + USA? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html -
11] Gaia kuumenee! ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 - [36643]
12] Tulot ja tuloerot – meillä Suomessa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html -
13] Puolitatko kulutuksesi? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=992808 - [2811]
14] Kun Afrikkaa ryöstettiin! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/06/liveaid-konsertit-vaativat.html -
15] Luonto näyttää mallia - jo miljoonia vuosia
Lopulta ihiminen oppii katsomaan luonnosta mallia, sillä sieltä löytyvät kaikki ratkaisut ylikulutuksen estämiseksi ja tasapainon saavuttamiseksi. Luonto tasapainottaa hitaan varmalla tavalla kaikki mittansa mukaiseen lokeroon 10]. Maapallo ei ole, eikä koskaan ollut tarkoitettu vain ihmiskunnalle – Aropa 11] – 11] Aropa on anutan kieltä ja tarkoittaa suunnilleen jakamista tasan kaikkien kesken luoden tällä yhteenkuuluvuuden henkeä ja osallistumista niukkuudessa vähän jakamiseen x] - monet luonnonkansat elävät yhteisöissä, joissa aropa on merkittävin selviytytymisen keino.
Tyynellä valtamerellä Solomonin hallintoalueella on Anuta niminen saari [http://en.wikipedia.org/wiki/Anuta ], jossa aropa on jokapäiväistä elämää. Anuta saaren päällikkö mm. kielsi kookospähkinöiden keräämisen, kun niiden määrä oli poikkeuksellisen vähäinen. Saarella työ, toimeentulo, ilot ja surut ovat yhteisiä - ryhmähenki ja yhdessä tekeminen ovat lähtökohta - kunnes saarelle ilmestyi raha …
x] Täman päivän talous- ja henkisessä kriisissä on paljon hyvin toimeentulevia selittäjiä ja päättäjiä. Olisiko saavutettavissa tehokkaampaa hallintoa, lainsäädäntöä kuin johtamistakin, jos päättäjillä olisi ”aropa-velvollisuus” keskimääräisestä paljon suuremmista palkoista, palkkioista ja muista etuisuuksista.
Olisiko mm. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen selityksissä ja päätöksissä enemmän tehoa (YLE/TV1 la. 7.3.), jos hän joutuisi puolittamaan palkkansa solidaarisuutena ja konsensushenkisenä heille, jotka nyt menettävät työnsä, pakolla lomautuvat ja ajautuvat hätään - ilman suoraa omaa syytään.
Kuinka olisi ministereidemme laita, entä yhtiöiden toimitusjohtajat jne… mihin on kadonnut markkinatalousmaistamme tuo tuhansia vuosia vanha aropa -henki?
16] ”Tonnikala huutaa tuskaansa” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156280-tonnikala-huutaa-tuskaansa -
...
*] Mitä tarkoittaa reaalitalous? Tässä YLE haastattelun pohjalta yritelmää selosteena mitä reaalitalous on ~ http://yle.fi/uutiset/reaalitalous__mita_se_on/5881141 – kuitenkin tässä artikkelissa tarkoitetulla otsikon reaalitaloudella tarkoitetaan kokonaisuutta ekonomiasta, jossa reaalitalouden muodostaa lopulta vain meitä ihmisiä elättävä biosfääri – voisimme siis sanoa biotalous. Biotalous systematisoi evoluution perustein ja ”ohjein” sopeumataloutta, joka taas ylläpitää riittävää lajikirjoa (biodiversiteetti), jotta kokonaisuus säilyy elinvoimaisena.
Reaalitalous on siis voimaantumista raaka-aineista, energiasta ja niitä yhdistelevästä osaamisesta, tiedosta – siis lopulta ohjeistuksesta, jonka alkulähdettä emme toisteiseksi ymmärrä. Biodynaamisen ekotalouden kiihdyttäjä on ihmiskunta, joka rakensi omasta rahataloudesta kiihdyttämön, jonka seurauksia nyt ympäriltämme katselemme – riitelynä vaikkapa IPCC ilmastopaneeleissa – puhumattakaan muista ympäristömuuttujista, joista monet ovat meille vielä aukeamattomia.
...
EXTRA
Linkki kiinalaisten kultavarannoista [?] ~ https://www.bullionstar.com/blog/koos-jansen/total-chinese-gold-reserves-nearly-16000t/ -
Vuonna 2013 Venäjä oli maailman suurin kullan ostaja? ~ https://www.aurumia.fi/venaja-ostaa-eniten-kultaa-maailmassa -
”Päreen polttaminen loi valon ja tunteen” ~ http://verkkofoorumi.org/index.php/topic,1040.0.html -
…
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka
AL IL VF Pz BL - BLOG 45895
---25122014---
doc.: kultakanta_25122014.doc – OpenOffice Writer
663 | 5618 … 11194 | 11289
[ … toistaiseksi hädän hetkellä setelirahana arvoa antaa USD, seuraavaksi on jo kohonnut EKP:n euro, vaikka sitä painetaaan setelikoneet punaisina 3] – sen kummemmin sitomista mihinkään kiinteämpään – meneillään on setelirahoitus, johon Brysseliin paennut Jyrki Katainen 4] de facto salkuttomana komissaarina ottaa osaa niin kutsutulla 300 miljardin euron sijoitus- ja elvytyspaketilla … ]
USA luopui dollarinsa kultasidonnaisuudesta 5] edesmenneen presidentti Rickhard Nixonin aikana. Moderni kasvuhokematalous 6] oli tullut jarrunsa eteen – piti vapauttaa setelit sidoksista, jotta niitä voidaan FED´inkin toimesta painaa riittäviä määriä, jotta kansalaisten ja maailman kulutus lähtee reippaaseen kasvuun. Uskottiin luottamuksen paperisilppuun pitävän.
Kauan aikaa sitten ei ollut seteleitä, niillä ei ollut konkreettista arvoa;
ei voinut syödä tai muutoin hyödyntää. Oravannahkoista sai sentään turkin pakkasta vastaan. Lopulta vaikkapa meillä Suomenniemellä Ruotsin vallan aikaan plootut 7] (=kolikot) kasvoivat niin suuriksi, että niitä piti kuljetella hevoskärryillä.
Superinflaation ihmemaassa Saksassa 1920 -luvulla
[ Saksan hyperinflaatio 1923 ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio - ]
… aamulla ruisleipä maksoi kottikärryllisen setelirahaa ja iltapäivällä jo kaksi kottikärryllistä. Postimerkistäkin piti pulittaa miljoonia markkoja. Seteliraha oli menettänyt arvonsa – sitä ei voinut syödä, eikä siitä saanut turkkia pakkasta vastaan.
(Sivuhuomautuksena en malta olla kertomatta jo lopetetun Keski-Uudenmaan Säästöpankin lainamainoksesta 1980 – luvun lopun valuuttahypetyksen aikana, jossa pankinjhotaja oli kottikärryllisen setelistön kanssa pankin ovella – kuvana)
Nyt keskuspankit painavat kilpaa rahaa,
jotta kreikkalaistenkin velat saadaan nollattua ilman että eurokansalaisten ostovoima muualla järkkyy – olemattomista vakuuksista ja takuuksista huolimatta 8]. Kun on riittävä usko setelin arvoon ja luottamus pitää, on seteliraha ja pankeissa sen rinnakkaisveli bittiraha aivan ok. Entä sitten, kun seteleitä ja bittirahaa on niin paljon, että sähkö maksaa 100 euroa kilowattitunnilta tai hernekeittopurkki 55 euroa?
Edelleenkin setelit ovat vitamiinittömiä eikä niissä hivenaineita ole nimeksikään –
bittirahaa ei voi mitenkään pukea päälle, ne ovat vain tulosteissa ja kuvaruuduilla musteen, sähkön ja fotonien merkintöjä ostovoimasta, jolle on y-tunnus tai sosiaaliturvatunnus.
Kulta on arvokas metalli, puhdas ja lisäaineeton
Säilyvä arvokkuutensa vuoksi ja niukkuuden hallitsema alkuaine, jota on maapallomme kokonaismassasta vain häviävän pieni hippunen – juuri sen kokoinen hippu, että siihen on helppo sitoa ostovoima ja setelin arvo – onko näin paluu kultarinnastettuun setelistöön ja valuuttaan hiljalleen tosiasia?
Kiina haluaa omalle valuutalleen kansainvälistä tunnustusta
Kiinan valuutta juan on noussut koko ajan hiljalleen, vaikkapa US-dollariin nähden. Se on ollut mukava, pikkutuottoisa sijoitus rauhallisena valuuttapelinä ja sen arvonkehitys on varsin ennustettua. On arveltu, että Kiina ja Venäjä siirtyvät käyttämään keskinäisessä kaupassaan juaneita – dollarien ja ruplien sijasta. Syntyykö Kiinan juanista maailmanvaluutta US-dollarin rinnalle? 9] Syntyyhän se, koska Kiina on on jo maailman suurin talous 0] – pariteettikorjattuna (IMF).
…
Kultakanta suitsii kulutusta ja ripeyttää ympäristön toipumista
Kultakannasta irtoaminen mahdollisti ympäristöongelmiin nähden hallitsemattoman talous- ja kulutuskasvun. Kasvuhokema sai siivet alleen, kun sidos kultaan katkaistiin – tosin jäänteenä keskuspankeillä on kultakantoja – Suomellakin; missähän tuo kulta mahtaa sijaita?
Hallitsematon kasvu oli ympäristöllemme tuhoisa –
[Emmekö ymmärrä ympäristömuutoksia? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=966247 - [25843]
nyt saamme todennäköisesti mittaushistoriamme lämpimimmän 12 kuukauden mittausjakson 11]. Rahaa tehtiin urakalla, ja pienoinen inflaatio hyväksyttiin, kun palkat nousivat siinä suhteessa, ettei määrittämätöntä niukkuutta millekään osa-alueelle tullut merkittävässä määrin. Loputon setelistö takasi tuloerojen nousun 12] ja rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät. Omaisuudet ovat kasautuneet ja keskittyneet.
Nyt käydään Ilmastopaneeleja,
ja riidellään siitä kuka maksaa kenellekin tästä exponentiaalisesta talouskasvusta. Kuka hyötyi ja kuka kärsi – siitä voimme olla jo varmoja, että ympäristö ja sen myös kokonaisbiosfääri kärsivät suuresti – suuret sukupuutot ovat ovella, kuivuus, hirmumyrskyt ja rankkasateet lisääntyvät.
Maailmassa on liikaa rahaa, keskittynyttä ostovoimaa ja niukkuus reaalivarannoista hiipii likemmäksi meidänkin ovia. Oliko niin, että tämä kullasta irtautumisen kasvurykäs toi juuri sen oleellisen osan ympäristömuutoksia, joissa nyt kärvistelemme?!
Rahan määrää täytyy vähentää reippaasti
Kokonaisostovoima pitää alentua ympäristötuhojen korjaamiseksi – ehkä puolet kokonaiskulutuksesta pois 13] ja tasaistus käyntiin – muutoin seuraa maailmanlaajuinen mellakointi ja barrikaadeille nousu.
...
Kiina, joka luki kovat ympäristötavoitteet ASEM´ssa yhdessä USA:n kanssa,
saattaa ottaa ohjat käsiinsä ja suitsia omalta osaltaan kultakantaan sitoutumisella ostovoimaa säästölinjalle – on pakko, muutoin ei ole enää edes toivoakaan. Kulta on niukkuuden sanelemaa, ja sen arvon ymmärsivät harvinaisuutena niin faaraot, atsteekit ja erityisesti eurooppalaiset kuninkaat löytöretkeilijöiden innoittamina 14] – kerrotaan kiinalaisten kauppamiehinä keksineen setelirahan.
… Pohjois-Amerikan intiaanien ei tiedetty arvostavat keltaista metallia,
koska he eivät rahaa muutoinkaan tarvinneet – kaikki otettiin luonnosta suoraan 15], kuten muuten Australian aboriginaalit. Miksi vain tietyille ryhmille kulta merkitsi ja toisille ei? Tässäpä kysymys – pelkkä kauneus ei riitä selosteeksi.
Oliko [Au] kulta ensimmäinen merkki näyttö- ja vertailutaloudesta? 16]
...
MIELIPIDEVIITTEET
1] Onko USA:n liittovaltio kroonisessa selvitystilassa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/de-facto-usan-liittovaltio-on.html -
2] Kiina on maailman suurin talous ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321 -[15934]
3] Painaako EKP tyhjästä rahaa? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -
4] AAA:n tarina ja kataispyrkyryydet ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 - [8226]
5] USD ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_dollari -
5] Bretton Woods ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bretton_Woodsin_j%C3%A4rjestelm%C3%A4 -
6] Kasvuhokema muuttuu toimeliaisuudeksi ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=894087 - [1994]
7] Plootu ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Plootu -
8] Kreikkalaiset ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105417-eurooppalainen-ongelma-kreikkalaisella-filosofialla -
9] Mikä olisi meille hyödyllinen valuutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131962-taloutemme-salamaratkaisu-kiinan-yuan - ]
0] Milloin Kiina > EU + USA? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html -
11] Gaia kuumenee! ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 - [36643]
12] Tulot ja tuloerot – meillä Suomessa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html -
13] Puolitatko kulutuksesi? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=992808 - [2811]
14] Kun Afrikkaa ryöstettiin! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/06/liveaid-konsertit-vaativat.html -
15] Luonto näyttää mallia - jo miljoonia vuosia
Lopulta ihiminen oppii katsomaan luonnosta mallia, sillä sieltä löytyvät kaikki ratkaisut ylikulutuksen estämiseksi ja tasapainon saavuttamiseksi. Luonto tasapainottaa hitaan varmalla tavalla kaikki mittansa mukaiseen lokeroon 10]. Maapallo ei ole, eikä koskaan ollut tarkoitettu vain ihmiskunnalle – Aropa 11] – 11] Aropa on anutan kieltä ja tarkoittaa suunnilleen jakamista tasan kaikkien kesken luoden tällä yhteenkuuluvuuden henkeä ja osallistumista niukkuudessa vähän jakamiseen x] - monet luonnonkansat elävät yhteisöissä, joissa aropa on merkittävin selviytytymisen keino.
Tyynellä valtamerellä Solomonin hallintoalueella on Anuta niminen saari [http://en.wikipedia.org/wiki/Anuta ], jossa aropa on jokapäiväistä elämää. Anuta saaren päällikkö mm. kielsi kookospähkinöiden keräämisen, kun niiden määrä oli poikkeuksellisen vähäinen. Saarella työ, toimeentulo, ilot ja surut ovat yhteisiä - ryhmähenki ja yhdessä tekeminen ovat lähtökohta - kunnes saarelle ilmestyi raha …
x] Täman päivän talous- ja henkisessä kriisissä on paljon hyvin toimeentulevia selittäjiä ja päättäjiä. Olisiko saavutettavissa tehokkaampaa hallintoa, lainsäädäntöä kuin johtamistakin, jos päättäjillä olisi ”aropa-velvollisuus” keskimääräisestä paljon suuremmista palkoista, palkkioista ja muista etuisuuksista.
Olisiko mm. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen selityksissä ja päätöksissä enemmän tehoa (YLE/TV1 la. 7.3.), jos hän joutuisi puolittamaan palkkansa solidaarisuutena ja konsensushenkisenä heille, jotka nyt menettävät työnsä, pakolla lomautuvat ja ajautuvat hätään - ilman suoraa omaa syytään.
Kuinka olisi ministereidemme laita, entä yhtiöiden toimitusjohtajat jne… mihin on kadonnut markkinatalousmaistamme tuo tuhansia vuosia vanha aropa -henki?
16] ”Tonnikala huutaa tuskaansa” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156280-tonnikala-huutaa-tuskaansa -
...
*] Mitä tarkoittaa reaalitalous? Tässä YLE haastattelun pohjalta yritelmää selosteena mitä reaalitalous on ~ http://yle.fi/uutiset/reaalitalous__mita_se_on/5881141 – kuitenkin tässä artikkelissa tarkoitetulla otsikon reaalitaloudella tarkoitetaan kokonaisuutta ekonomiasta, jossa reaalitalouden muodostaa lopulta vain meitä ihmisiä elättävä biosfääri – voisimme siis sanoa biotalous. Biotalous systematisoi evoluution perustein ja ”ohjein” sopeumataloutta, joka taas ylläpitää riittävää lajikirjoa (biodiversiteetti), jotta kokonaisuus säilyy elinvoimaisena.
Reaalitalous on siis voimaantumista raaka-aineista, energiasta ja niitä yhdistelevästä osaamisesta, tiedosta – siis lopulta ohjeistuksesta, jonka alkulähdettä emme toisteiseksi ymmärrä. Biodynaamisen ekotalouden kiihdyttäjä on ihmiskunta, joka rakensi omasta rahataloudesta kiihdyttämön, jonka seurauksia nyt ympäriltämme katselemme – riitelynä vaikkapa IPCC ilmastopaneeleissa – puhumattakaan muista ympäristömuuttujista, joista monet ovat meille vielä aukeamattomia.
...
EXTRA
Linkki kiinalaisten kultavarannoista [?] ~ https://www.bullionstar.com/blog/koos-jansen/total-chinese-gold-reserves-nearly-16000t/ -
Vuonna 2013 Venäjä oli maailman suurin kullan ostaja? ~ https://www.aurumia.fi/venaja-ostaa-eniten-kultaa-maailmassa -
”Päreen polttaminen loi valon ja tunteen” ~ http://verkkofoorumi.org/index.php/topic,1040.0.html -
…
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka
AL IL VF Pz BL - BLOG 45895
---25122014---
doc.: kultakanta_25122014.doc – OpenOffice Writer
663 | 5618 … 11194 | 11289
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti