YLE 1 esitteli laulun
lurautuksella, että Suomi on ruotsalainen, ehdottipa, että euromme olisi kruunu
ja vieläpä niin, että kaikki Pohjoismaat siirtyisivät yhteiseen kruunuun – puoliksi
humoristisesti. Meillä on nyt euro ja huomenna jokin muu, sillä euron vahvuus
näivettää viennistä eläviä EU-maita – kuten meitäkin.
Voitaisiin myös puolileikkisästi sanoa, että
Suomi on kiinalainen – uusimmat dna habloryhmien tutkimukset viittaavat
perimään myös nykyisen Etelä-Kiinan alueelta, josta lähtivät myös Amerikan intiaanit,
Beringin salmen yli, sen ollessa kuiva. Nicaraguan intiaaneilta löytyy
yllättävän paljon samoja habloryhmiä kuin osalta suomalaisista – olemmehan
osaksi tulleet kaukaa idästä.
...
Valuutta on väline, jolla voidaan säädellä kilpailu- ja kaupankäyntikykyä
Alentamalla valuutan arvoa,
saadaan hinnat houkutteleviksi, vientiä ajatellen – korottamalla saadaan
ulkomailta tuotteita edullisemmin. Olimme vielä 1970 –luvulla
devalvaatiomestareita, nyttemmin euro vei tämän säätelymahdollisuuden meiltä
suomalaisilta pois.
!
Voisimme siirtyä Kiinan
valuuttaan, juaniin *] – joka on
voimakkaasti aliarvostettu dollariin ja euroon nähden. Nyt kannattaisi
makuuttaa juaneja jopa tilillä – sillä noille passiivivaroille kertyy matalan
koron aikana automaattista tuloa valuutta-arvon nousuna, juanin vahvistuessa,
hiljalleen. Jos myyt jotain Kiinaan – ota maksu juaneina (jos voit) – ja
säilytä osaa niistä kiinalaisissa pankeissa. On ennustettu, että juan kallistuu
15-30 prosenttia seuraavien vuosien aikana.
*] Chinese yuan - http://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_yuan
-
*] Chinese renminbi - http://en.wikipedia.org/wiki/Renminbi
-
Maailmalta kiirii huhu, että monet Afrikan valtiot ottavat käyttöön Kiinan juanin –
se käy kauppavaluuttana jo nyt
Japaniin, Etelä-Koreaan ja Venäjälle. Entä jos meidän valuutta olisikin Kiinan
juan? Mitä se merkitsisi meidän kilpailukyvylle. Vaihtaisimmeko euromme
nykyisellä vaihtosuhteella (1€ ~ 8
juania) – vai olisimmeko radikaaleja ja vaihtaisimme yksi yhteen! Tällöin
palkkamme ja hintamme rojahtaisivat Euroopan kilpailukykyisimmiksi, mutta miten
maksaisimme ulkomaantuonnin?
Juanin käyttäjinä saisimme massiivisen kiinalaisryntäyksen maahamme –
investointeja tulisi satamalla.
Tuotantomme kasvaisi, työllisyys paranisi hetkessä ja toimeliaisuus kasvaisi
jopa yli äyräiden – ruotsalaiset eivät pärjäisi meille, tavaramme menisivät
helposti kaupaksi (laadun säilymisoletuksella) ja yhtiöihimme virtaisi
halutessamme runsaasti kiinalaista pääomaa, sijoituksina. Meistä tulisi Kiinan
etäpiste Euroopan unioniin. Radikaalia – mutta ei täysin mahdotonta.
Entä itse Kiina, joka nousee maailman
suurimmaksi taloudeksi jo 10-15 vuoden kuluessa – miten meille saatava hyöty
sieltä – muutenkin ...
[2005] - 2000 vuotta sitten kungfutselaisuus löysi tiensä Kiinassa Shandongin
maakunnassa. Oopium-sodissa Kiinan keisari halusi estää kansalaistensa oopiumin
käytön, ja se haittasi siirtomaaisännän Englannin busineksia; Englanti
hikeentyi ja julisti Kiinalle sodan.
1800-luvulla
Kiina oli eräs maailman suurimmista teollisuustuottajista. Nyt Kiina rahoittaa
merkittävänä osallisena mm. USA:n jättiläismäistä ulkomaankaupan vajetta pitäen
samalla korkotasoa alhaalla.
Suomella ja Kiinalla on mallikelpoinen kauppatasapaino (2005),
se on meille hiukan
ylijäämäinen. Kiina on merkittävä korkeateknologian tilaaja Suomesta;
paperikoneet, metsäkoneet, insinöörisuunnittelu ja mm. ohjelmistotuotteet. Tänä
päivänä Kiinan kysyntä kasvaa koko ajan ja tuo mahdollisuuksia mm. Suomelle.
Finnair on saanut runsaasti tuottavia Kiinan lentoja molemminpuoliseksi
hyödyksi.
”Menkää ja rikastukaa” -Deng
Kiinan toimet
"länsimaalaistumisen" tiellä omalla metodillaan alkoivat presidentti Deng
Xiaopingin aikana, vain pari vuosikymmentä sitten. Tämän jälkeen maailma on
nähnyt historian kovimman taloudellisen kasvun; mm. raaka-aineiden lisääntyvä
kysyntä nostaa maailmanmarkkinahintoja.
Kiinalainen jalanjälki
Kiina on oikeutettu
"jalanjälkensä" kokoiseen talouteen ja merkittävyyteen yhteisissä
globaalioperaatioissa. Maapallomme kulutusjuhla on juuri nyt vielä vinoutunut
Atlantin toiselle puolelle. Kiinalaisia on 1,3 miljardia; se tarkoittaa n. 20%
koko maapallon väestöstä.
Oikeudenmukaisuusperiaatteella
Kiinalle kuuluu kokonsa mukainen osuus pallomme mahdollisuuksista. Kiina
peräänkuuluttaa yhteistä toimintaa yhteisen pallomme eduksi; yksikään
kansakunta ei voi olla yksinvaltaisessa asemassa.
Suomelle Kiina on suuri mahdollisuus;
meillä jokaisella
suomalaisella on Kiinassa 235 kanssaveljeä ja -sisarta, joista pieni osa voisi
tuntea meitä paremmin. Suomalaisiin kauppamiehiin ja ennen kaikkea
insinööreihin on luotettu Kiinassa jo 1950-luvulta lähtien. Nokian operaatiot
alkoivat vasta 21 vuotta sitten. Kiinalaisilla on pitkä muisti ja hyvät työmme
muistetaan kauan. Kiina ei ole eksoottinen, vaan pikemminkin me olemme
suomalaisina harvinaisia.
T-paita business
Kiinan tulee myydä jokaiselle EU-kansalaiselle
kaksi paitaa, että se voisi ostaa yhden Airbus-matkustajakoneen Ranskasta.
Kiina on tarvitsemassa lähivuosina kymmenittäin uusia liikennekoneita. Kiina
tulee myös tilaamaan suomalaisten osaamia risteilyaluksia, jotka nyt ovat
menneet lähinnä norjalaisille ja amerikkalaisille varustamoille.
Ahkerat työntekijät
Kiina voi olla meille
mahdollisuus ahkeran ja luotettavan työvoiman saannin osalta; heidän
palkkatoiveensa on kilpailukykyinen ja se voi olla ratkaisu tuotettaessa
vapautuvassa Karjalassa vapaakauppa-alue-eduin tuotteita Venäjän loputtomille
kulutusmarkkinoille.
Nythän tuotanto ja
suunnittelu menevät sinne, missä palkat ovat kilpailukykyisiä sekä ennenkaikkea
missä on kysyntä. Suomen vieressä on Euroopan suurimmat tulevaisuuden
markkinat.
Kiina vie oikeutetusti osansa verran työpaikkoja,
koska myöskin kulutus
tapahtuu siellä. Ensimmäisessä vaiheessa lihoneet länsimaat luovuttavat
"liukuhihnat" meneillään olevan kansainvälisen uustyönjaon
operaatiolla kilpailukykyisille palkkakustannusmaille.
Kiinan jälkeen on tulossa
toinen Aasian väestöjättiläinen Intia (1,2 mrd asukasta). Seuraavassa vaiheessa
kansainvälisen työnjakopolitiikan mukaisesti luovutamme suunnittelutoimintamme
"alakerran"; jälleen palkkapolitiikkamme ja kysyntätekijän
mukaisesti.
Mitä meille jää – työnä?
Meille jää korkeasuunnittelu ja toistemme
palvelu sekä alueellinen sisämarkkinarakentaminen ja ylläpito, vaikkakin jo nyt
eestiläiset rakennusmiehet "konsultoivat" rakennustyömaillamme. Syy
on selkeä, palkkamme länsimaissa ovat liian korkeat.
Me emme ole sen parempia
kuin ystävämme Kiinassa tai Intiassa. Palkat tulevat myöhemmäksi onneksemme
tasaantumaan hyvin pitkällä aikavälillä. Me voimme vain kilpailla osaamisella,
laadulla tai sitten kustannuksilla; kustannuksissa olemme jo hävinneet,
toistaiseksi.
Onko koulutusjärjestelmämme
sittenkään niin hyvä?
Opetuksemme peruskoulusta
yliopistoihin on uudistettava perin pohjin; nyt on tekojen aika, puhumisen ajat
ovat ohi. Voimme myöskin vaihtaa liturgiaan ja jargoniaan hautautuneet
politiikkomme seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Uudet osaamisalueemme
Korkeateknologia
ympäristö-, kierrätys-, energia-, tietotekniikka- ja telekommunikaatioaloilla
ovat osaamisalueitamme kuin myös uudistuvien raaka-aineiden käyttö, vrt.
peruspaperiteollisuuden muutos korkean osaamisen puuraaka-ainerakentamiseen.
Taloja tarvitsemme aina,
mutta paperi takapuolen pyyhintään ja kertakäyttökulutukseen informaation
jakajana on kohta historiaa, ehkä toilet operaatiot muuttuvat hiukan hitaammin
:-)
---
Kiina ottaa joka tapauksessa osansa maailman taloudessa;
Kiina ottaa joka tapauksessa osansa maailman taloudessa;
me suomalaiset voisimme
hyötyä asiasta olemalla vieläkin parempi yhteistyökumppani edes muutamaan
niistä 235 ystävästä, mitä Kiinassa on meille jokaiselle. Kiinankielen taito on
tätä päivää ja tulevaisuutta. Kulttuurien tuntemuksella ja kielitaidon
hallinnalla olemme varmentamassa sillanrakentamista maidemme välille
molemminsuuntaisena liikenteenä.
Ilkka Luoma
...
Linkkejä Kiina-aiheisiin
kirjoituksiin ja artikkeleihin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti