sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Säikeiden takaa evolutiivinen kuolemattomuus


Tavoittelemme kaikin keinoin itsellemme lisää ikää, siis lisää vuosia sellaisen nimissä, jonka saimme kastetilaisuudessa. Elämä on meille kuolevaisille mitattu hetki, jolla on alku ja loppu. Iloitsemme syntymästä ja suremme kuolemasta. Tuohon väliin jää rajallinen elämämme, joka on sitten kullakin se video, jonka ohjaukseen saimme vaikutteet perintönä, oppina ja niiden sopeumana + ripauksen uteliaisuutta.

Ylläoleva on kaikille tuttua, paitsi siltä osin, ettei kukaan ole kertonut mitä oli ennen ja mitä jälkeen. Meidän rajallinen kyky havaita aikaa ja liikettä – joilla on kaavallinen muuntosuhde 1], ei anna tilaa ymmärtää yli ”rajojen”, jotka ovat vain mielissämme totunnaisina ja hyväksyttyinä totuuksina.


Jatkumon osa-aikainen pala

Olemme osa sellaista jatkumoa, jolla ei ole meidän mittakaavassa alkua eikä loppua. Jokainen meistä on superlottovoittaja perimäketjussa, joka hipoo kuolemattomuutta. Evoluutio ei välitä meidän rajallisesta videofilmistä jolla on alku ja loppu. Evoluutio välittää vain jatkumosta, jolla on hitaiden muuttujien sopeutuma kokonaisvaltaisuudessa, jota kutsumme biosfääriksi. Tämä biosfääri on toistaiseksi ”kuolematon”.

Biosfääri 2] on saanut alkunsa kaukaa aikakausilta, jolloin ei ollut kuin pienen pieni ”virhe” täydellisessä harmoniassa 3], jota voidaan määrittää pienen pieneksi hetkeksi jälkeen, kun kaikki räjähti 4]. Räjähdys oli täydellinen – ja se oli jatkumo jostain sellaisesta, jota Albert Einstein eikä Kari Enqvist´kään 5] hahmottaneet mitään ”kaiken kaavaa” – nyt on tähän mennessä syntynyt vain kaava E=mc2 6] – eikä lopultakaan muuta –
... ellei Stephen Hawkins 7] uudella kommunikaattorilla tuo esille jotain sellaista – mikä meillä tuntemattomana asuu jokaisen sisuksissa.


Hiilielämän orgaaninen biosfääri on muuntumo,

jossa vallitsee jokin sellainen lainsäädäntö, jota kiihkeästi etsimme. Niin kiihkeästi, ettemme huomaa sen olevan itsessämme. Me jokainen, nyt elävä olio ja eliö kannamme sitä sisällämme elämän ja kuoleman rajana. ”Vanhimmat” partikkelimme osasina/ hiukkasina tai vaikkapa energeettisinä säikeinä x] ovat suurien tähtien sisuksista – uskomattoman suuren supernovaräjähdyksen 8] kaikuina – ja vieläpä muuntumattomina.


Olemme siis täydellisesti muuntumaton,

mutta yhä ”täydellisemmäksi” muuttuvia muuntumoita ajassa ja liikkeessä, jossa kuolemattomuus on seurannut hedelmöittymisestä materia- ja energialuovutukseen – lainasta, joka on kestänyt osapuilleen 25-80 vuotta – lisääntyen keskiarvona koko ajan, koska tavoittelemme lisävuosia kohti ”ikuista elämää” - huomaamatta, että jokainen, joka syntyy on jo itsessään kuolemattomuuden jatke, loppuakseen tai jatkaakseen.


Hyvin kauan sitten tapahtuneesta poikkeamasta rakentui vetovoima –

… ilman sitä ei olisi mitään, koska mitään ei olisi muodostunut täydellisestä harmoniasta 3]. Vetovoima eli gravitaatio 9] rakensi sen kaiken, mikä on nyt meissä ja ympärillämme – niin lähellä kuin kaukana. Liike ja aika tekivät meille tepposen – kaikki se mikä oli alussa – on juuri tässä ja nyt. Kaikki se informaatio kaiken alusta on vastaanottimissamme, kunhan vain osaamme katsoa, aistia ja kokea.


Emme osaa katsoa emmekä kokea,

koska rajallinen käsityskyky patoaa mielen vapauden. Vapaus kokea on mahdollisuus viitoitettuun tiehen kaiken teoriaan, siitä ymmärryksestä, jota kannamme sisällämme – sisällä perintömaailmassa ja aivoissa vastaanotettuna, kunhan löydämme riittävän tehokkaan kaukoputken, ja pienuuden syvyyksiin ulottuvan sensorin, joka heijastaa meille takaisin sen, mikä meidän sisällä on jo valmiina.


Tavoittelemme kohden kuolemattomuutta,

vaikka olemme osasena siinä koko ajan. Jokainen on syntymässään todistajana katkeamattomasta jatkumosta – ja täsmälleen yhtä pitkästä jatkumosta, oli havaitsija sitten vuoden – tai 110 vuoden ikäinen. Nimittäin paluumatka kaikkeuden alkuun on aina yhtä pitkä – täsmälleen. Tästä syntyy meille ylivoimainen ymmärrysloukku – aika onkin tasan samassa syklissä oli havaitsija minkä ikäinen tahansa.


Elämän lopullinen kysymys

Lopulta herääkin kysymys mitä evoluutio hallitsee ja harkitsee sopeumajärjestelyistään – niin, se ei ole kiinnostunut sinun eikä minun elinkaaresta (olettaen vain, että olemme saaneet perintönä ja kasvatuksena kaiken sen, että jaksamme edelleen lisääntyä ja kasvattaa...), mutta siitä se on kiinnostunut kuinka jatkat sukua – sillä siinä piilee jo olemassa oleva kuolemattomuus – kaikilla elävillä yhtä pitkänä ja kaikilla jo eläneillä tasan samasta alkaneena 10].
10] filosofien maailmassa kohtaa ensimmäisen kerran kohtaanto kosmologeihin – sillä he pohtivat yhdessä evoluution käyttöjärjestelmän tulevan alkuräjähdyksen jälkeensä jättäneestä taustasäteilystä – jossa piilee tiedonsiirron jatkuva virta … .
...

Outoa ja hienoa,

sillä evoluution täydellisyys perustuu tähän ajan ja liikkeen harmoniaan – kaikki ovat samassa veneessä, samasta järvestä ja menossa kohti samaa myrskyä, kun lopulta koittaa paluun aika sinne mistä aikojen alussa ”synnyimme” - aloitimme kierroksemme ...


Herra Higgs

Higgsin bosoni 11] kertoo uusimman tiedon mukaan kaikkeuden palaavan lähtöruutuun – siihen alkuliemimyrskyyn, josta lähdimme. Suureksi, meille täydelliseksi mysteeriksi jää aika ja liike, jota ei sittenkään ollut. Hetki alusta loppuun olikin nolla – puhdas nolla, tämän tiedon totuus asuu siellä, jossa ei ole mitään – repeävässä aika-avaruudessa 12], -atomeissa liikeratojen ulkopuolella ja galaksien väleillä.
12] Repeävä avaruus tarkoittaa ulkoisen vetovoiman kiihkeyttä työntää tyhjyyttä laajemmalla – synnyttäen samalla koko ajan lisää pimeää energiaa – myöhempää tyhjyyden poistoa varten. Pimeän energian paine kasvaa kuminauhana – kunnes repeämän on pakko kiihtyvästi palata lähtöruutuun.


Nyt me odotamme atomistiikan loppuun saatetun repeämän kuroutumista omaan lähtöruutuun, jolloin elektronit syöksyvät säteily-ytimiinsä – jatkaen siitä loputtomiin syvyyksiin – sinne syvyyksiin, josta alkumme koitti – siis kuvainnolliseen ”neulan reikään” [m] - ponnahtaakseen uuteen alkuun sieltä jostain. Emme vain tiedä kuinka paljon näitä alkuja on ollut ja tulee olemaan – ehkä äärettömästi tai sitten vain sen verran ja sen ajan minkä mielikuvituksena lapsillemme kerromme.
[m] … music ~AES DANA – Nexus …]



...

VIITTEET TEKSTISTÄ

3] Täydellisellä harmonialla tarkoitetaan:

a) ennen BigBang´ia olevaa äärimmäisen lyhyttä ”neulanreiästä” tuloa absoluuttisen järjestyksen ominaisuudessa, jossa oli vain matemaattinen meille tuntematon täydellisyyden kaava …

b) välittömästi alkuräjähdyksen jälkeistä laajenemisdynamiikkaa, joka kiihtyvästi ja täydellisesti etääntyy kustakin aineettomasta hiukkasesta, jolloin ei päässyt mitään vetovoimapartikkeleita syntymään – ei siis ollut gravitaatiota, oli vain täydelllinen etääntyminen ilman aikaa, matkaa ja suhdettä minkään välillä (tapahtumia ja asioita, joita ei voitaisi edes mitata, koska ei olisi mitään verrantoa), kunnes tapahtui jotain ratkaisevaa, myös meidän myöhempää elämäämme ajatellen.

5] Professori Kari Enqvist – http://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Enqvist

 

Gravitaatiosta evoluution ohjaamana häivähdys kuolemattomuutta”

AL - US

BLOG15087IL

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti